CES 2020 -messut alkavat virallisesti huomenna, mutta suurten valmistajien ensimmäiset lehdistötilaisuudet ovat luvassa jo tämän vuorokauden puolella paikallista aikaa. NVIDIA ja Asus eivät malttaneet kuitenkaan odottaa edes lehdistötilaisuuksiin asti ensimmäisen julkistuksensa kanssa.
Asus ja NVIDIA ovat esitelleet yhdessä maailman ensimmäisen 360 hertsin eSports-pelinäytön. AU Optronicsin paneeliin ja G-Sync-moduuliin perustuva näyttö on kooltaan maltilliset 24,5 tuumaa ja se tarjoilee käyttäjälle 1080p-resoluution. NVIDIAn graafin mukaan latenssi klikkauksesta ruudulla näkyvään tapahtumaan on 60 hertsin näytöillä 100 millisekuntia, 120 hertsin näytöillä 54,7 millisekuntia, 240 hertsin näytöillä 34,5 ms ja tällä 360 hertsin näytöllä vaivaiset 20 ms.
Valitettavasti näytön muut tekniset yksityiskohdat kuten paneelin tyyppi, kirkkaus ja väriavaruus ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Erittäin korkean virkistystaajuuden vuoksi voidaan TN-paneelia pitää kuitenkin todennäköisimpänä paneelityyppinä ja eSports-käyttöön suunnattuna näytössä on tuskin panostettu HDR-tukeen.
ROG Swift -brändin alle julkaistavan näytön luvataan saapuvan markkinoille kuluvan vuoden aikana, mutta tarkemmasta aikataulusta ei ole tässä vaiheessa tietoa. NVIDIA järjestää kuitenkin medialle ja kumppaneilleen mahdollisuuden tutustua 360 hertsin näyttöihin lähietäisyydeltä CES 2020 -messuilla.
Lähde: NVIDIA
Laitetaan nyt toisen kerran tämä kun ensimmäinen laittaja ei osannut ja ilmeisesti joku ei vieläkään ole vaivautunut videota katsomaan.
Ei tarvitse ihmetellä miksi joku vuonna 2020 "hikipäässä puolustelee" 24" 1080p paneelia kun tulokset on noin selkeitä sekä ammattilaisilla, että amatööreillä. Jos ei riitä kärsivällisyys katsoa koko videota niin 30:30 ajasta eteenpäin tulee kootusti lopputulokset ja ne kertoo aika selvästi miksi 1080p ja 240Hz on 2020 edelleen se paras ja miksi varmasti tämä 360hz tulee olemaan pelikäytössä seuraava suuri voittaja.
Tosin tuossakin on FPS lukittu noihin hertseihin, se toki toimii hyvin CS:GO:n ja muiden vastaavien pelien kohdalla mitkä ei tehoa juurikaan vaadi, mutta tuoreemmissa peleissä jopa siellä eSports-puolella se jäänee haaveeksi.
Tokikin jää, mutta toisaalta vielä kauemmas se jää 1440p saati 4K näytöillä. Ei vaan jerkku riitä koneissa. Tai oikeasti riittäisi, mutta kun ei ketään kiinnosta optimoida pelejä ja tehdä niitä FPS edellä. Se ei silti poistane tosiasiaa, että nykyajan pelikulttuurissa nämä CS:GO:t, LoL, Dota yms. kerää hurjia massoja pelaamaan ja niissä merkitsee ne FPS:t ja varsinkin e-sportsia pelaaville nuorille ne vermeet millä heidän idolinsa pelaa ja sieltä sitten jalkautuu tämä hertsitouhu alaspäin. Pidän silti tuota LTT:n testiä varsin validina. Olihan siinä testattu pikaisesti myös 60Hz ja 300 FPS mistä siitäkin tuli etua, mutta ei läheskään yhtä paljoa kuin suuremmista hertseistä. Vähän pakkohan se on tuollaisessa testissä ne FPS:t lukita, että testi on joka kerta sama.
Siksi (+ arvioidun hinnan takia) kirjoitinkin: "Katsoo sitten joskus ~5+v päästä kun tulee aika seuraavan kerran päivittää näyttöä".
Eli ehkä 2025-2030 on jo tarpeeksi tehokkaita näytönohjaimia että se 4K tai 8K pyörii sitten suuremmallakin kuin 60Hz, tällä hetkellähän ei mainitsemallani budjetilla (~500€) taida saada (tiedä sitten saako edes millään rahalla) edes 144Hz 4K IPS näyttöä ja jos jostain sellaisen saisi ei silti löydy tarvittavaa näytönohjainta.
Mutta kuten kirjoitin on hyvä että tekniikka kehittyy, sitten myöhemmin pääsee itse siitä nauttimaan.
IPS:n ongelma on vaseliini näytöllä liikkuessa ja valovuoto. VA:ssa ongelmana se että liikkuessa minkään varsinaisen framen kuvaa ei oikeasti edes muodostu vaan näytöllä näkyy jonkinnäköinen useamman framen kollaasi josta ei saa selvää ampuuko päähän vai perseeseen. TN:llä ongelmana väritoiston tarkkuus. OLED:lla ongelmana hinta ja palaminen.
Milloin palataan CRT:n ihanaan maailmaan jossa yhtään näistä ongelmista ei ollut, vasteajat mitattiin (ihan oikeasti) nanosekunneissa ja tämä ei ollut mitään modernin LCD:n ”gray to gray” valehtelua vaan ihan oikea vasteaika kaikille väreille?
Ai niin ”se on iso ja ruma” ja ”en jaksa nostaa pyödälle kun se painaa”. Perkeleen naisistuneet nörtit. That’s why we can’t have nice things.
Nopeasti miettien jo tälläinen perus 27" 1440p CRT näyttö olisi "kohtuullisen" isokokoinen ja jos miettii ihan ns. normaalia työnäkymää missä sinulla on vaikkapa 6kpl monitoreja varren varassa herää väkisinkin kysymys kuka suunnittelisi sen toimivan varren siihen?
Sitten jos mennään noihin 32-40+" 4K monitoreihin ja CRT teknologiaan.. ..err, eihän mikään estä sinua ostamasta CRT monitoria, 17-21" tuumaisia löytyy vielä käytettyinä halvallakin. Tosin se 21" oli jo 77 lbs eli hieman alle 35 kiloa. Tästä voisi laskea että sinulla olisi pöydälläsi 4K monitorina tuollainen tätä vastaava:
HP 42,5" Z43, 4K UHD -monitori, musta – 939,00€
monitori se olisi noin 70kg, siitä sitten vaan varren varaan seinälle…
:facepalm:
Jo 32" CRT:t painoivat tuon 70kg, 40" 135kg ja tuommoinen 42,5" painaisi yli 150kg. Kuvaputkissa on omat hyvät puolensa, mutta sille on myös lukuisat syynsä miksi ne kuolivat sukupuuttoon littunäyttöjen tultua markkinoille. Toisaalta olisi myös mielenkiintoista nähdä, millaisen putken saisi nykytekniikalla parhaimmillaan aikaan.
Keinovalaistuksessa pyörivän kohteen pysähtyminen tai suunnan vaihtuminen on ihan yleinen ilmiö, koska monet lamput sykkivät niille syötettävän vaihtovirran tahdissa. Ilmiön voi sopivissa olosuhteissa nähdä jopa hehkulampulla, vaikka hehkulangan lämpökapasiteetti vähentää kirkkauden vaihtelua. Videolla taas kameran toiminta voi aiheuttaa vastaavan ilmiön, jos pyörimisnopeus on sopivassa suhteessa kameran kuvataajuuteen.
Ilmiön esiintyminen täysin tasaisessa valaistuksessa on mielenkiintoisempi kysymys, ja sitä pitää lähteä selvittämään ihmisen fysiologiasta. Itse olen joskus pannut merkille, että liikkuva tai pyörivä kohde saattaa hetkellisesti näyttää olevan paikallaan, kun silmiä liikuttaa nopeasti.
Taustaprojektionäyttö? Eikös niitä tehty CRT-projektoreillakin? Tai vanha kunnon CRT-videotykki. Ei toki mikään kevyt laite ole sekään. :smoke:
Vai CRT:n "ihana maailma" ennemminkin muistelisin CRT:n kauhukammiona..
– Suuri virrankulutus
– Pirun painava
– Vei kaiken pöytätilan
– Mutkikas ja epäluotettava laite, johtuen mm 28000V:n jännitelähteestä, vaakapoikkeutusosan suurista virroista ym.
– Kuvan focus ehkä kunnossa jopa jossain kohti ruutua ja ongelma paheni putken koon kasvaessa.
– Kaikki kuvan säädöt vaeltelivat hieman elektroniikan kuluessa.
– Kuva epälineaarinen ja ongelma paheni putken koon kasvaessa.
– Värien sattuminen kohdalleen tarkasti katsottaessa jätti helposti huomautettavaa..
– Kuvan tarkkuus oikeasti melkoisen onneton.(fosfori pisteillä (koko) ja el suihkun tarkkuudella nyt vain oli pahoja rajoituksia)
– Värikalibrointi vaelteli helposti huomattavasti.
– Kuvan vilkkuminen
– Lopunajan monitoreissa kuvaputkien kestävyys oli melko surkeaa. (Esim trinitron putkissa, joita oli mm. SONYissä). Tykkien emissio hyytyi.
Luin tämän vikan viestin mielenkiinnolla että kuinka paljon väärää tietoa yhteen viestiin voi tunkea.
Totta. Sama kuin muissakin näytöissä joissa kuvan päivitettävyys on mitattava nanometreissä.
Käy salilla.
Ensimmäinen oikeasti ongelmallinen asia. Ja ainoa joka pitää paikkansa.
Ja tämän takia keskiverto telkkari kesti helposti useita kymmeniä vuosia. Älä hakkaa telkkaria vasaralla niin se ei hajoa.
1980 luvun ongelma joka korjattiin 1990 luvulla keskihintaisissa ja sitä kalliimmissa CRT näytöissä.
Onneksi tämä oli säädettävissä valtaosalla keskihintaisista ja paremmista 1990 luvun lopun näytöistä.
Ks. edellinen.
Tämä on sama ongelma kuin edellinen.
8k menee helposti fosforipisteillä. Ongelmana oli säteenohjaus, joka eteni suurin harppauksin 1990s luvulla kun elektronitykin ohjausautomatiikka parani tietokoneiden nopeutumisen tahdissa. Tämä viimeistään osoittaa että et tiedä mistä puhut.
Paitsi että se oli tietenkin helposti korjattavissa säädöillä, ja LCD näyttöjen värientoistokyky on päässyt samalle mitalle 1980-luvun perustelkkarin kanssa vasta pari vuotta sitten huippukalliissa näytöissä.
Onneksi kuvan vilkkuminen on tulossa LCD näyttöihin, koska siitä on huomattavaa hyötyä kun näytetään jotain muuta kuin still-kuvaa. Käytännössä kaikki kalliimmat LCD pelinäytöt alkavat olla strobe-taustavalaistuja. Tietämättömyytesi siitä mikä on hyvä asia ja mikä ei alkaa olla hyvittava. Listaat kirjaimellisisesti tekniikan edut jotka aletaan ajamaan sisään LCD näyttöihin… huonoina puolina.
Jep, sen takia noita toimivia reilusti yli 20 vuotta vanhoja trinitroneja on edelleen läjäpäin. Vanhempien molemmat trinitronit reilusti yli 20 vuotiaat trinitronit jouduttiin lopulta kierrattämään noin 2 vuotta sitten. Molemmat olivat täysin toimivia, eikä mitään "emission hyytymistä" ole ilmennyt misssään muualla kuin päässäsi, jossa "fosforipisteiden tarkkuus on huono". Syy oli vain siinä että äiti halusi pistää sisustuksen uusiksi.
Eli kaikista tekniikkaan liittyvistä valituksistasi, tasan yksi oli oikein. Monitorin geometriaa joutui säätämään muutaman vuoden välein takaisin jotta kaikki värit osuivat kohdilleen nurkissa. Kaikki muut olivat joko "vain" vääriä, tai sitten se pahin mahdollinen "väärä", eli "todellisuuden vastakohta".
Rankasti offtopikkia alkaa olla, mutta kyllähän nuo väitteet crt näyttöjen ongelmista paikkaansa pitää.
Se että jossain kalliimman pään crt:ssä oli asiat jotenkin kohdillaan ei tarkoita, että pulkki kamassa mitä suurin osa on olisi näin ollut.
Valitettavasti asia sattuu nyt olemaan niin, että korjailin noita tietokonenäyttöjäkin, vähän kaikkia merkkejä, joten tiedän täsmälleen noista jokakohdasta, mistä puhun.
Monelle on jäänyt nosta ihan liian ruusuinen kuva, kun ei ole tajunnutkaan, miten sumea kuva on ollut loppuvaiheessa, värikonvergenssi ja focus vähän sieltä tännepäin jossain kohti näyttöä, eikä sitä valkoisen vaeltamistakaan johonkin väriin huomaa ihan helposti, kun se tapahtuu putken kuluessa yleensä pikkuhiljaa. Ja hinnasta huolimatta kestävyys ja mainitsemani ominaisuudet huomioonottaen laadussa tahtoi olla toivomisen varaa..
Ja mitä painoon tulee, niin esim sonyn 21 tuumainen cpd-520GS (kuva ala hitusen alle 20 tuumaa) painoi yli 30kg. Isompi sonyn TV, jota joskus pyörittelin oli n 120kg.
On eri asia olla "toimiva" kuvaputki näyttö vs kuvaputkinäyttö, joka on vielä siinä kunnossa, että kuva on kaikinpuolin hyvä.
Ja vaikka tekniikka kuinka kehittyikin (mm dynaaminen focus ja paljon kehittyneempi S korjaus sekä erotettu vaaka poikkeutus ja suurjänniteosa), niin putkien koon kasvaessa ja / tai poikkeutuskulman kasvaessa sieltä tuli esiin valitettavasti ihan niitä samoja ongelmia.
Putket tulivat kehityksessä umpikujaan ja niistä luovuttiin, oikein hyvistä syistä ja hyvä niin.
Missä määrin CRT-näytön vilkkuminen mahtaa näkyä, kun kuvataajuutta nostetaan esim. sataan hertsiin tai yli? Tavallisessa telkkarissa (50 puoliruutua sekunnissa) sen vielä näkee ja toisia se häiritsee, toisia ei, mutta jos nyt tehtäisiin CRT-näyttö tietokoneeseen, tavoitteeksi otettaisiin varmaan selvästi korkeampi kuvataajuus.
Siitä on niin kauan, kun olen katsonut CRT-ruutua muualla kuin tavallisessa telkkarissa, että en muista.
Loisteaineen (phosphor, sitä ei kuulu suomentaa fosforiksi) hitaus tulee jossain vaiheessa vastaan, mutta kuinka pian? Liekö sillä merkitystä vielä tietokoneen kuvataajuuksilla?
Analogisen tekniikan kaistanleveys on toinen juttu, jota joutuisivat suunnittelijat pohtimaan.
Laitetaan tämäkin taas, kun CRT-näytöistä oli puhetta:
John Carmack coded Quake on a 28-inch 16:9 1080p monitor in 1995 – Geek.com