Seuraavan sukupolven pelikonsolit julkaistaan kuluvan vuoden joulumarkkinoille. Microsoft paljasti viikonloppuna oman Xbox Series X -konsolinsa tekniset yksityiskohdat ja tänään Sony vastasi haasteeseen Mark Cernyn johdolla.
Sonyn PlayStation 5 -konsoli perustuu AMD:n semi-custom järjestelmäpiiriin. Se on varustettu kahdeksalla Zen 2 -prosessoriytimellä, 36 Compute Unit -yksikön RDNA2-grafiikkaohjaimella ja vahvasti kustomoidulla I/O-ohjaimella. Järjestelmäpiirin rinnalla on 256-bittisen muistiväylän jatkeena 16 gigatavua GDDR6-muistia, mikä tarjoaa yhteensä 448 gigatavua sekunnissa kaistaa.
Järjestelmäpiirin I/O-ohjain on varustettu Kraken-purkuyksiköllä, välimuistikoherenttiudesta vastaavat yksiköt, erillinen DMA-ohjain, SRAM-muistia sekä kaksi apuprosessoria. Apuprosessoreiden harteilla on muisti- ja SSD-liikenteen hallinta. Pakkauksen käyttö on tehty kehittäjien kannalta läpinäkyväksi ja he voivat käsitellä pelejään aivan kuin ne käyttäisivät pakkamatonta dataa.
PlayStation 5:ssa on keskitytty etenkin SSD:n suorituskykyyn. Se hyödyntää yhtiön omaa Flash-ohjainpiiriä, joka muun muassa tukee uudehko Kraken-pakkausteknologiaa, mikä tarjoaa 10 % tehokkaamman pakkauksen PS4:n käyttämään ZLibiin verrattuna. 12-kanavaisen ohjaimen jatkeena olevat muistipiirit tarjoavat yhteensä 5,5 Gt/s kaistaa yhteensä 825 gigatavun kapasiteettiin. Pakkausteknologioiden avulla kaistaa on kuitenkin efektiivisesti käytettävissä 8 – 9 gigatavua sekunnissa. SSD on yhteydessä järjestelmäpiiriin PCI Express 4.0 -väylän kautta.
Lisää tallennustilaa voidaan lisätä sekä ulkoisilla kiintolevyillä että SSD-asemilla, mutta ne sopivat lähinnä PlayStation 4 -pelien ja vanhempien pelaamiseen. Konsolissa tulee olemaan lisäksi erillinen portti, mihin sopii standardit M.2-liitäntäiset NVMe-asemat. Käytännössä mikä tahansa NVMe-asema ei kuitenkaan käy, vaan sen pitää sopia paikkaan paitsi sen fyysisten rajoitteiden osalta, olla myös tarpeeksi nopea. Yhtiö tulee ilmoittamaan myöhemmin, mitkä SSD-asemat tulevat olemaan yhteensopivia, mutta yksi vaatimuksista tulee olemaan vähintään PCI Express 4.0 -tuki. Cernyn mukaan lista yhteensopivista asemista ehditään julkaisemaan luultavasti vasta itse konsolin jälkeen. Konsolissa tullaan käyttämään 4K UHD BluRay -asemaa.
PS5:n grafiikkaohjain perustuu RDNA2 -arkkitehtuuriin. Se on varustettu 36 RDNA2 Compute Unit -yksiköllä ja tarjoaa maksimissaan 2,23 GHz:n kellotaajuuden, mikä tarkoittaa 10,28 TFLOPSin suorituskykyä. Ilmoitettu kellotaajuus on grafiikkaohjaimen maksimi Boost-kellotaajuus. Grafiikkaohjaimen välimuisteja on kustomoitu erillisillä ohjaimilla, jotka hoitavat välimuistikoherenttiuden yhteistyössä I/O-ohjaimen yksiköiden kanssa. Cernyn mukaan huolimatta AMD:n panostuksesta taaksepäinyhteensopivuuteen loikka konsoleiden välillä on niin iso, että ainakin osa peleistä tulee vaatimaan ilmeisesti erilliset päivitykset yhteensopivuuden takaamiseksi. Yhtiö odottaa suurimman osan sadasta pelatuimmasta PS4-pelistä toimivan PlayStation 5 -konsolilla sen julkaisussa.
Grafiikkaohjain tukee RDNA2-arkkitehtuurin myötä myös säteenseurannan kiihdytystä. Cerny varmisti samalla RDNA2:n säteenseurannan perustuvan aiemmin paljastuneeseen patenttiin, jossa Intersection-kiihdytin on sijoitettu osaksi TMU-kompleksia. Käytännössä varjostinyksiköt lähettävät Intersection-kiihdyttimelle käskyn tarkastaa tietyn säteen osumia yhdellä käskyllä, jonka jälkeen se on käytettävissä mihin tahansa samanaikaisesti, kun Intersection-kiihdytin tekee oman työnsä. Sonyn näkökulmasta uutta on myös tuki primitiivivarjostimille, mutta tässä kohtaa jäi epäselväksi, onko kyse AMD:n jo Vega-sukupolvessa esittelemistä primitiivivarjostimista, vai uudemmista ja monipuolisemmista Mesh-varjostimista.
Grafiikkaohjaimen Boost-algoritmi perustuu Cernyn mukaan käyttöasteeseen, mikä tarkoittaa, ettei kuumemmissa ympäristöissä pelaavat joudu kärsimään suorituskyvyssä, vaan kellotaajuus määräytyy sen hetkisen rasituksen perusteella. Erityyppiset tehtävät rasittavat grafiikkaohjainta eri tavoin, joten enemmän virtaa hörppäävissä tilanteissa kellotaajuus laskee jonkin verran matalammaksi. Käytössä on lisäksi AMD:n SmartShift-teknologia, joka siirtää mahdollisuuksien mukaan prosessorille varattua osuutta TDP-budjetista grafiikkaohjaimelle. Myös prosessorilla on käytössä Boost-teknologia ja sen maksimikellotaajuus on 3,5 GHz. Cernyn mukaan sekä prosessori että GPU tulevat joissain tilanteissa tippumaan alle mainostettujen kellotaajuuksien, mutta niiden pitäisi suurimman osaa ajasta pysyä mainituissa luvuissa.
Sonyn uudessa konsolissa on panostettu äänentoistoon erillisen, yhtiön itsensä suunnitteleman Tempest 3D -ääniteknologian kautta. Kyseessä on mielenkiintoinen ratkaisu siinä mielessä, että se perustuu AMD:n tarkemmin määrittelemättömään Compute Unit -yksikköön, jota on muokattu mahdollisimman Cell-prosessorin SPE-yksikön kaltaiseksi. Cernyn mukaan SPE-yksiköt olivat liki täydellisiä äänen prosessointiin ja Tempestin Compute Unit -yksiköstä on esimerkiksi poistettu kaikki välimuistit, koska SPE-yksikötkin toimivat ilman välimuisteja. Sony toivoo lisäksi, että se voisi tulevaisuudessa kustomoida käytettävän HRTF-kartan jokaiselle käyttäjälle erikseen mahdollisimman aidon kokemuksen takaamiseksi.
Koko Cernyn esitys on katsottavissa yllä olevasta videosta.
10.28 TFLOPS vs n.9.8 TFLOPS
Oletan että näitä voisi jotenkin keskenään hieman edes näin karkeasti vertailla koska Amd ja Amd
Nvidiaan TFLOPS hieman eroaa kun esim 2070S on "vaan" n.9 TFLOPS mutta on silti RX5700XT nopeampi.
Rtx2080 on n.10 TFLOPS eli melkein sama kuin Rx5700XT.
Optimoinnit toki pelastaa mutta odotin silti jotain yli 12TFLOPS tältä.
Todenäköisesti RDNA1 vs RDNA2 kehitystä on tapahtunut myös samalla flopsimäärällä, kun nyt laskentapiirit on eriytetty pois ja RDNA2:ssa pitäisi olla uusittu useampiakin laskentayksiköitä (jotka kai ekassa iteraatiossa olivat vielä GCN ajalta suurelta osin).
@Lepakomäyrä Mihin perustuu odotuksesi 12TFLOPS konsolin näytönohjaimelta ? PC ja Konsoliraudan vertaaminen pelkkien TFLOP’s osalta kun ei ole oikein muuta kuin henkimaailman juttuja. Pitänee muistaa myös että pelit tukevat RayTracingiä, joka ei onnistuisi ”perus” 5700XT:ltä kovinkaan liukkaasti. Käytännössä ei lainkaan.
Enemmänkin tässä kiinnostaa mihin sillä nykyisellä TFLOPS määrällä päästään käytännössä, kun ajellaan RayTracingit päällä pelejä 4k resolla. Xboxilla tuntui gears 5:n RT päällä rullaavan aika mainiosti 4k/60 speksien mukaisesti. Ei siis ihan mikään ”perus 5700xt” voi olla kyseessä.
Eikös AMD jo aika selväksi tehnyt että RDNA2 tulee olemaan samalla kellotaajuudella (ja siten per FLOPS) nopeampi?
Voi ihan hyvin olla sitä esim vain, kun uusia ominaisuuksia käytetään. Asian laidan näkee sitten joskus, kun päästään vertaamaan rdna1 ja rdna2 kortteja vanhemmilla softilla (kolmansien osapuolten toimesta)..
Kun perf/watt paranee 50% (nykyisessä pelissä missä ei ole mitään säteenseurantoja tms) voidaan aika varmalla todeta että kyllä se suorituskyky per flopsi tulee olemaan parempi myös vanhemmissa peleissä
Eikös tuo 50% ole myös AMD:n ilmoittama luku, eli menee sarjaan valmistajan hehkutukset, suhtaudu suurin varauksin!
Ei silloin kun se on sijoittajille suunnattu luku ja kerrotaan mistä se tulee. Ihan 1:1 ei ole pakko mennä, koska siinä mainitaan että perustuu tämän hetkiseen arvioon lopullisesta sirusta, mutta sen arvion on oltava sijoittajille perusteltavissa tai muutoin istutaan oikeudessa.
Ihan käsittämätöntä tämä usko ja luottamus AMD lupauksiin, on selvää että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.
Sitten kun on luvut pöydässä voidaan olla varmoja mutta ennen sitä ei todellakaan.
Luitko edes mitä siinä lukee? Tuossa on haastettu liian optimistisista myyntilukemista, ei mistään suorituskykyasioista tms.
AMD:n aiemmin sijoittajille mainostamat lukemat ovat pitäneet paikkaansa, RDNA:n kohdalla vastaava luku täysin samassa testissä oli jopa alakanttiin verrattuna suurempaan otantaan eri pelejä. Yrittäkää nyt edes joku oikea peruste keksiä miksi AMD:n sijoittajille ilmoittamat suorituskyky/watti-luvut eivät pitäisi paikkaansa?
Ihan sama mistä mennään oikeuteen ja kuten sanoit
Eli mahdollisuus on että istutaan vaikka oikeudessa.
Ei ole mikään 100% varmuus ennekuin lukemat ovat "pöydässä"
No itsekin kallistun @Kaotik näkemykseen eli on hyvin todennäköistä että suorituskyky on selkeästi parempi uudemmalla arkkitehtuurilla. Toki voihan se olla että kuten Nvidian tapauksessa niin säteenseurannan päällekytkemisellä saa kaikki nopeusparannukset negatoitua hyvinkin tehokkaasti. Toisekseen pitää nyt muistaa että konsolit on edelleen eri asia kuin PC. Näissä nyt ei ole enää mitään Power/Cell-virityksiä, mutta silti rakenne poikkeaa edelleen selkeästi normitietokoneesta. Pelikonsoleissa on sellainen tasapaksuisuus erittäin tärkeää ts. mikään komponentti ei ole ylitehokas verrattuna toiseen ja väylät tulee optimoida ettei pullonkauloja pääse syntymään. Tässäkin julkistuksessa se tulee esiin melkein joka lauseessa. Siten on mielestäni hölmöä lähteä nyt spekuloimaan kuinka paljon nopeampi rdna1 vs rdna2 on, koska kyseessä on kokonaisuus eikä vain pelkästään grafiikkapiirin arkkitehtuuri. Selvää nyt varmaan on, että huomattavasti nopeampi kuin nykyiset x/pro-konsolit ja konsolipelaajille tulossa reippaasti lisää silmänkarkkia tulevaisuudessa.
Sun suusta tämä lause jossa ihmetellään uskoa ja luottamusta jonkun valmistajan lupauksiin. Vau..
Tuota alleviivattua on syytä tarkentaa / huomauttaa seuraavasti:
Vaadittu näyttiksen suorituskykyhän korreloi hyvin paljon sen reson ja FPS:n kanssa, joka näyttikseltä halutaan. Jos halutaan FHD suorituskyky @60, niin näyttis saisi olla mopompi, kuin tuossa tulevassa Xboxissa, jos taas halutaan kompromissiton 4K @60 suorituskyky, niin se nyt on varma, että näyttispuoli saisi olla suorituskykyisempi. Prossuun sillä ei sinänsä ole vaikutusta, jos se ei laske prossun TDP:tä.
Lopetappa höpöttäminen kun et osaa laskea .
Ei ole nyt tuhnupiirejä laitettu toisin kuin 7 vuottta sitten ps4/xbox one.
FLOPS nousee suoraan jos ipc nousee, eli ei mene noin. Toki on mahdollista että uudemmalla arkkitehtuurilla on parempi pelisuorituskyky per flops, mutta se ei ole itsestäänselvää pelkästään siitä että suorituskyky samoilla kelloilla on parempi.
Eipä ole Amd Rdna2 lukujakaan pöydässä.
Mutta sillähän ei ole väliä kun puoltaa tarpeeksi punaista.
Sulle pitää olla viimeseen asti kaikki lukemat olla pöydässä ja vaikka olisikin jo osittain t: digital foundry rdna v gcn vertailu niin silti uskallat väittää että kyllä se vihreän tflop on aina parempi ihan sama missä vuodessa mentäs. Toki varmasti ampere hieman tehokkampi mutta tämä menee turingista selkeästi ipc :n ja raytracing osalta.
Näytönohjainten IPC:stä puhuttaessa viitataan ainakin minun käsittääkseni efektiiviseen IPC:hen, ei teoreettiseen ja siinä mielessä olen sitä itse käyttänyt. Myös AMD puhui RDNA-dioissa efektiivisestä IPC:stä vrt Vega/GCN
Joo, käytin nyt ipc:tä terminä kun en sopivampaakaan termiä keksinyt, näytönohjaimissahan tuo on aika monimutkainen käsite koska suorituskykyyn vaikuttaan niin monta tekijää. Mutta pointtina oli se että samoilla kelloilla suorituskyvyn nouseminen voi näkyä suoraan flopsien nousemisena, jos se on saavutettu esim. parantamalla kellojaksoa kohten suoritettujen käskyjen määrää. Toisaalta flopsit voivat myös pysyä samoissa jos parannukset on saavutettu esimerkiksi parantamalla reaalikuormien hyötysuhdetta jotta isompi prosentti yksiköistä saadaan kuormitettua kunnolla. Joten pelkästään siitä että suorituskyky per kello paranee ei voi suoraan nähdä mitä tulee suorituskykyyn per flops. Ja ylipäätään suorituskyky per flops ei ole vakio kuormien välillä vaan vaihtelee hyvinkin hurjasti.
Ipc tietenkin kasvaa myös ns suorituskyvyn noustessa mutta esim mitä Mark Cerny tarkoitti ps5 kohdalla että ipc kasvu on tehty erillä lailla.
Tähän sopii vertailuun kevyesti vaikka nvidia tai amd gcn/ mutta mieluummin rdna koska tämä on suoraan per tflop 50 % rdna:ta nopeampi niin vertailu on kohtuu helppoa, toki voi olla joitain pelejä mitkä ei aluksi saa 50 prosentin boostia mutta uskon että tätä ei kovin tapahdu esim. Gigabyten vertailussa rtx 5500 onnistui peittoamaan rx 580 melkein joka pelissä vähintään 33 prosentin erolla, pullonkaulaksi siinä tuli muistin nopeus mutta sitä ongelmaa ei näissä ole + esimerkki. Oletetaan että ps5 pelit on huomattavasti raskaampia ympäristön osalta yms halutaan renderöidä kappaleita nopeasti ja sovelletaan 60 fps, arkkitehtuurinen ero voi aiheuttaa jos jotain n rendering ominaisuutta löydy rdna 1 ”ylikuormituksen” kun se ei voi suorittaa renderöintiä yhtä nopeaa koska game mapping on tehty erillä lailla / Sonyn demo esim. Uskon hyvin vahvasti että tulee pelejä jotka ei rtx 5700 xt voi pyöriä ja ps5 voi.
Toinen asia + windows pelaajille, olisi kiva saada yhtä nopeat lataus ajat, minun nvme kyllä rataa reilusti hitaammin pelejä mitä esiteltiin xbox series x:än kanssa jne.
Alleviivattuun kohtaan heittäisin kysymyksen, että eikö tuo Gears 5 RayTracing päällä 4k/60 näyttänyt pyörivän ihan sulavasti ? Eikä tuo edes ole viimeistelty tuote Microsoftin mukaan.
Vertailua:
data-unfurl="true" data-result-id="14820" data-url="https://www.ign.com/wikis/playstation-5/PS5_vs._Xbox_Series_X_Comparison_Chart#PlayStation_5_vs._Xbox_Series_X_Hardware_Features" data-host="www.ign.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
PS5 vs. Xbox Series X Comparison Chart – PlayStation 5 Wiki Guide – IGN
http://www.ign.com
Microsoft on hyvin selkeästi ilmaissut myös tähtäämisen 120 fps . Mielenkiintoista nähdä tuleeko codiin ja tällätteit.
Olisiko Tempest Engine vain mainittu GPU sarakkeessa sen takia, kun Xbox:lla on maininta DirectX Ray Tracingistä? Kuitenkin siinä sanotaan, että "via Tempest Engine". Sen voi tulkita sitten erilliseksi palikaksi.
Ei, säteenseuranta on ihan GPU:ssa, ei missään Tempest Enginessä. Cernyn kuvailema RT-toteutus on ihan 1:1 sen AMD:n patentin kanssa, eli TMU-kompleksissa on uusi Intersection-yksikkö, shaderit kertovat sille että laskes nää ja ovat vapaita tekemään sillä välin mitä vain muuta.
Se "via Tempest Engine" viittaa vain 3D Audio -osuuteen.
Tarkoitin, että ehkä tuolle Tempest Enginelle ei ole lähdetty tekemään taulukossa omaa saraketta, kun se kuitenkin liittyy jollain tapaa GPU:hun.
Niin siis sen mukaan mitä Cerny kertoi sen rakenne perustuu AMD:n Compute Unitiin (tarkemmin määrittelemättä mihin CU-versioon ja joka tapauksessa se on fyysisesti erilainen koska välimuistit on poistettu), mutta mikään muu siinä ei liity GPU:hun eikä tämän hetkisten tietojen perusteella se ole millään tasolla osa sitä grafiikkaohjainta vaan oma täysin erillinen yksikkönsä SoC:ssa
Ilmeisesti nämä osaavat varsin tehokkaasti lennossa muuttaa resoluutiota, eli valikot saattavat olla 4K ja raskaimmat osat pelistä 360p…
Eli resoluution sinällään on merkityksetön, kun se ei kerro millä resoluutiolla mikäkin osa pelistä toimii.
Nuo arvot ovat tietenkin hatusta, eli emme tiedä millä resolla mitäkin osaa oikeasti tullaan ajamaan.
Sehän vähän enemmänkin riippuu ihan siitä, mitenpaljon pistetään karkkia päälle. Varmasti saadaan peli, kuin peli 60fps, mutta miltä se lopputulos sitten näyttää, onkin ihan oma asiansa.
Toivoa sopii että nyt kun jerkkua on enemmän niin pelikehittäjät saattaisi olla herkemmin antamassa 60fps (ja yli) moodeja valittavaksi "parhaat karkit" moodin lisäksi kun tuloksena voi realistisesti ollakin se 60fps eikä aaltoileva 30-50fps. Ylipäätään kun ylitetään 60fps ei päivitysnopeuden vakaus enää ole ihan niin huomattavaa, jolloin sen voisi jättää "kellumaan" ilman suurempaa ongelmaa. Toisaalta kyse on konsolipuolesta missä pääsääntöisesti edes FOVia ei lasketa asiaksi jota pitäisi voida muuttaa, edes konsolipelien PC-porteissa joten nähtäväksi jää.
Esim. tuleva PC HZD ei näillä näkymin tule tukemaan FOVin muuttamista, mikä tulee olemaan todella ikävä kokemus heille kellä ahdas FOV nenä kiinni ruudussa nautittuna aiheuttaa lievää tai suurempaa pahoinvointia.
Helvetin hyvä ei ole 4k bottleneckia mikä on rtx 2080 ti:ssä on isona ongelmana jo nykypeleissä. Nvidia toki hyppää kans ainaki sinne 16gb:hen Amperessa rtx 3070-80 mallien kaa ja ti varmaa 20gb.
No se skenaario on juuri tuo että Sony ja Ms pulittaa myöhemmin amd:lle provisioo. Näitä halpa tehdä koska tiedetään että 100 miljoonaa ihmistä sen loppupeleissä ostaa ja sitten kun on alusta valmiina ja 20% kaikki kaupan pelien voitot itelle ja kehitysrahat yrityksiltä niin teknologian kehitykselle ei ole loppua. Pc puolella ihmisiä rahastetaan ylimääräisellä, koska yritykset saattavat tarvia niitä extra tehokkaita näytönohjaimia specifitarkoituksiin. Perus kuluttajia siirtyy juuri suurin osa tuonne konsolipuolelle koska pc on kallis ratkaisu tai halpa jolloin pc specsit ovat niin kuraa että huhuh. Minulla on näytönohjaimena tällä hetkellä gtx 1080 mutta uskon että siirryn silti konsolipuolelle koska minulla ei ole varaa käyttää 600 e pelkkään näyttisupgradeen ja sitten kun konsolista kuitenki tulee taas joku pro versio tai tälläi nii se on kuitekki halvempi päivittää siihen kuin mitä näyttiksen ja prossan kanssa.
+ Konsolipuolella pelien rullaamisen kanssa ei ole ikinä ollut samankaltaisia ongelmia mitä joskus rx 580 kanssa oli aivan saatanasti ja gtx 1080 kanssa reilusti vähemmän mutta kuitenkin pieniä ongelmia on ilmennyt.
+ tuohon vielä että esim xbox series x:än kanssa sirusta on disabloitu 4 corea niin saanto on erinomainen ja tiputtaa hävikkikustannuksia huomattavasti. Esim pc puolella jos tarjotaan näyttis sen pitää olla täysin kurantti sirutoimivuudeltaan mikä voi joskus aiheuttaa sen että 2/3 sirusta menee roskiin, joka on helvetin kallista.
Sikäli kun näitä asioita haluaa vertailla, tonnin arvoinen PC pönttö ei ole ehkä niin kova laite kuitenkaan riippuen mitä komponentteja siihen tunkee. Ei siinä GPU:lle hirveästi jää muiden osien jäljiltä budjettia.
Melko varmasti näitä pönttöjä ei myöskään osteta alle viidensadan julkaisupäivänä. Speksit huomioonottaen 600 ei olisi kyllä allekirjoittaneelle suurikaan yllätys, joskin konsoliostajille varmasti ikävä sellainen…
Hehkutus on ainakin sitä luokkaa että osa voi olla ihan vakuuttelua ostoksen arvosta, ja sitähän tarvitsee tehdä vain jos hinta on korkeampi kuin markkinat tahtoisi.
Tulihan se jo, mutta konsolibisnes toimii about samoin mitä printterit. Itse laitteet myydään usein tappiolla ja voitot otetaan peleistä ja oheislaitteista. Ei noissa AMD:n katekkaan ole korkea, mutta volyymi on iso ja matalariskinen. Sony/Microsoft tilaa isoja eriä ja todennäköisesti ovat sponsanneet vähän tuotekehitystä, joka on hyödynnettävissä normituotteissa.
No konsoli on näytönohjain + virtalähde + SSD noin pääpiirteittäin. Jos AMD haluaisi niin ei muuta kuin näytönohjaimeen mukaan prossuytimet ja vähän IO:ta niin yhden kortin pc olisi ihan myyntikelpoinen näytönohjaimen hinnalla.
Jos nuo ”integroitais” niin potkua ei olisi mitenkään tarpeeksi siihen mitä kuluttajat ja investoijat haluaa. Uskon että ps5 suomessa 450-500e ja xbox series x 550-600e launchissa.
Kumpikaan valmistaja ei ole ilmoittanut konsoliensa hintoja ja on mahdollista, että niitä tullaan myymään aluksi tappiollakin. Lisäksi on huomionarvoista, että noita ennen tulee ainakin AMD:lta ja oletettavasti myös NVIDIAlta uutta sukupolvea taas, mikä nostaa samaan rahaan saatavaa suorituskykyä nykyisestä.
Tottakai, mutta nyt puhutaan sen tason raudasta, jos siis noi hattiwatit pitäisi paikkaansa, että mennään aivan eri sfääreihin kuin aiempien konsolien kohdalla. Kyseessä olisi RX 5600 XT (sama 36CU) vastaava mutta 30% suorituskykyisempi piiri ja sen boostitkin olisi 800Mhz korkeammalla kuin RX 5600 XT:ssä. 5600XT on speksattu 150W ja tuohon päälle vielä prosessorin kulutus. Jotenkin ei vain usko riitä, että AMD on kehittänyt sen tason RDNA2 pohjaisen piirin, että se pystyy tuollaisiin lukuihin ja siinä konsolissa riittää virta ja jäähdytys. Toki jos nämä hattiwatit on jotain half precision niin silloinhan ei ole teho kasvanut ps4 prohon nähden kuin reilut 20% n.8 TFLOPS ->n.10.
Ps5 koskee tuo kellotaajuuden vaihtelu, suosittelen kaikille joilla on rahaa ostaa kalliita ssdeitä lisäksi ja joilla on paljon sony pelejä ja tykkä niistä niin ps5 on ehdoton. Itselle ei väliä vaikka pelaan 2-3v myöhäs excluja kun yleensä ostan aina ensin xboxin ja varsinki nyt kun full game backward support ja tehoja enemmän.
Eniten olen innoissani Tempest 3D Audiosta.
Samoin! Molemmat konsolit antaa kivasti potkua, mutta tuo 3D ääni vaikuttaa lupaavalta!
AMD:n mukaan RDNA2 tarjoaa 50% enemmän suorituskykyä per watti verratuna RDNA:han (sijoittajille kerrottu luku, eli sen on oltava perusteltu vaikka perustuu tässä vaiheessa arvioon)
Luvut eivät ole FP16 vaan FP32.
Olisi mielenkiintoista kuitenkin nähdä perustelut miksi tämä olisi sen enempää "eri sfääreissä" kuin aiemmissa sukupolvenvaihdoksissa. PS2>PS3 laskentateho 37-kertaistui, PS3>PS4 8-kertaistui ja nyt on 5,5-kertaistumassa (PS4 Pro on "half gen", eli jätetään luonnollisesti pois laskuista koska sykli on eri, siihen ero on tietenkin paljon vähemmän).
No kuten tuossa yllä jo ynnäsin, niin koska virrankulutus ja teho. Tuo 50% enemmän tehoa per watti ei vain riitä millään noihin PS4 väitteiden lunastamiseen. Tehonkulutuksen pitäisi noin puoliintua RX 5600 XT verrattuna, että sen kortin voisi sinne pieneen koteloon laittaa. Samalla pitäisi kuitenkin tehojen kasvaa merkittävästi. Se on ihan se ja sama miten tuota 50% kikkailee edes ja takaisin. RX 5600 XT on 7 ja risat TFLOPS ja siis kulutus 150W (TDP). Laske nyt itse tuosta, että mitä tarvitsee muuttaa, että siitä voidaan saada 10 TFLOPS ja kortti olisi konsoliin menevä. PS4 vie parhaimmillaan suoraan seinästä 165W, siinä on vähän sitä mittaluokkaa missä noiden laitteiden nyt vain on toimittava ja se on koko konsolin virrantarve. Io-techin testissä koko koneen virrantarve oli 5600 XT:llä n. 250W. Ei tuo taivu millään. Pitäisi olla käytännössä 100% lisää tehoa samalla energiankulutuksella, että TDP taipuisi sinne johonkin 75W ja teho nousisi silti 7 TFLOPS->10. Tuolla 50% parantumisella saataisiin kyllä RX 5600 XT tasoinen kortti menemään juuri ja juuri konsoliin virrankulutuksen ja jäähdytyksen osalta, mutta teho ei silloin kasvaisi yhtään. Nyt kuitenkin väite on, että samalla tehot nousisi merkittävästi. Eli kuten sanoin AMD:n RDNA2 olisi silloin todellinen jytky, epäilen.
Erilliset näytönohjaimet on valmiiksi ylikellotettuja varsin epätaloudellisiksi. Konsoleissa pyöritetään maltillisemmilla kellotaajuuksilla, joka helpottaa effiency lukemia. Sillä taas ei ole mitää tekemistä tuon 50% parannus teho/watti lukeman kanssa joka on uuden arkkitehtuurin ja valmistusteknologian tuoma lisä. Eli esittämäsi 100% lisää / watti on hyvinkin mahdollinen vs. 5600…
Siis jos prosessori integroitaisiin näytönohjaimeen olisi se huomattavasti suorituskykyisempi kuin erilliset prosessori ja gpu. Muistikaistaa näillä uusilla konsoleilla on 10 kertaa enemmän kuin nykyisillä desktop-prosessoreilla ja cpu-gpu väylä on vielä suhteessa paljon suurempi parannus. Tätähän ei ole vaikea ennustaa, kohta prosessori ja näytönohjain tulee samassa paketissa high-endissäkin, edut ovat sen verta suuret että olisi typerää jättää ne hyödyntämättä. Toistaiseksi ongelmana on lähinnä kuinka saada riittävä määärä muistia mukaan, mutta siihenkin on tulossa kehitystä. Näissä konsoleissakin se cpu on yksi kärpäsenpaska näytönohjaimen sivussa, aivan samaan hintaan saadaa pykättyä näytönohjain prosessoriytimillä tai ilman.
Sony ei ole ilmoittanut minkälainen TDP konsolissa tulee olemaan, se ei ole mitenkään itsestäänselvää että sen pitäisi olla samaa tasoa PS4:n kanssa.
Samaksi lämmöksi se sähkö muuttuu ja samoja TFLOPSeja ne jauhaa. Miksi ei siis voi verrata? Ei ne ole kuin pieniä tietokoneita ne konsolitkin. Miksi siis niitä ei voi verrata?
Koska PC:ssä on ihan emolevystä ja virtalähteestä lähtien paljon asioita, mitä lähellekään kaikissa kokoonpanoissa ei tarvita. Konsolissa kaikki turha on eliminoitu ja virtalähde rakennettu juuri niiden speksien mukaisiksi, mikä säästää myös tehonkulutuksessa. Toki se itse järjestelmäpiiri esimerkiksi kuluttaa ja toimii ihan samalla tavalla riippumatta millä alustalla se on, mutta se on vain yksi pala palapelissä.
Ainakin uuden Xboxin virtalähteestä vähän vuotanut tietoja:
"
So I was watching and reading all the coverage of the XBoxSeX, and reached Austin Evan’s video, where he mentions the 300W PSU.
Now, that’s already impressive, but at one point in the video you can see the specifications of the PSU itself. It’s actually a 315W PSU and has two outputs – a 255W and a 60W output. This can be seen at 12:37, I’ve posted a screenshot to make it easier to see."
Edellisissä konsoleissa on ollut aika heikot jäähdytykset, usein just joku ohut ja pieni radiaalituuletin. Ainakin xbox on tehty torniksi jossa on 130mm potkuri jäähdyttämässä. Eli kyllä se jäähdytysteho ja siilet on kasvaneet ihan selkeästi.
No paljonko on emolevyjen virrankulutus? Samalla tavalla noissa konsoleissa on ne "emolevyt" olemassa vaikka sieltä olisikin "turhaa" eliminoitu. 150W on silti 150W ihan sama mihin se menee ja se määrä lämpöä pitää sieltä saada silloin myös pois. Ei sillä ole merkitystä mikä siellä sen sähkömäärän muuttaa lämmöksi.
Ei tietenkään ole, tarkoitin vain että PC:ssä on paljon asioita nostamassa kulutusta, oli se sitten paljon tai vähän, vaikkei niitä käytettäisi, konsoleissa ei. Siksi suora vertailu esimerkiksi meidän io-techin testikokoonpanojen kulutuksiin ei toimi.
Jäähdytysosuus pitää tietenkin paikkaansa, mutta miksi oletat että sen pitäisi olla 150 wattia tai edes lähelle? PS4 Pron, vaikka todellinen kulutus ei sinne taida yltää edfes lähelle, maksimikulutus on 310 wattia Sonyn mukaan (ja Xbox One X:n taisi olla samoilla paikkeilla), mikä kertoo että konsolivalmistajatkin ovat valmiita nostamaan kulutusrajoja tarvittaessa ja suunnittelemaan sitten jäähdyttimen sen mukaiseksi (Cerny totesikin ettei aina ole mennyt ihan putkeen se jäähyn mitoitus mikä vihjaa että siihen on tällä kertaa panostettu enemmän).
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä