
AMD:n uusi Zen-prosessoriarkkitehtuuri ja ensimmäiset Ryzen-prosessorit julkaistiin reilu vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut prosessorimarkkinoilla erittäin kiinnostava ja tapahtumia on riittänyt enemmän kuin useampaan viime vuoteen yhteensä. Nyt vuorossa on Zen+-päivitys eli 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Zen+ ei ole varsinaisesti arkkitehtuuripäivitys, vaan siinä on keskitytty optimoimaan alkuperäistä Zen-arkkitehtuuria ja käytössä on Globalfoundriesin päivitetty 12 nanometrin valmistusprosessi nopeammilla transistoreilla.
Tutustumme tässä artikkelissa Zen+-arkkitehtuurin uudistuksiin, Pinnacle Ridge -koodinimellisten Ryzen 7 2700X- ja Ryzen 5 2600X -prosessoreiden ominaisuuksiin ja suorituskykytesteissä mukana ovat 1. sukupolven Ryzen 7 1800X- ja Ryzen 5 1600X -prosessorit sekä Intelin leiristä 6-ytimiset Coffee Lake -koodinimelliset Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit.
AMD julkaisi neljä uutta 2. sukupolven Ryzen-prosessoria eli kaksi 8-ytimistä Ryzen 7 -sarjan mallia ja kaksi 6-ytimistä Ryzen 5 -sarjan mallia. Uutuusprosessoreiden ennakkotilaukset alkoivat 13. huhtikuuta ja varsinainen myynti alkaa tänään 19. huhtikuuta.
Ryzen 7 2700X -lippulaivamallin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 329 dollaria ja Suomessa alveineen noin 335 euroa. Ryzen 5 2600X on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 229 dollariinja Suomessa hinta on 229 euroa. Molemmista prosessoreista tulee saataville myös 30 dollaria edullisemmat ei-X-mallit, jotka ovat myös kerroinlukottomia ja soveltuvat ylikellottamiseen, mutta toimivat hieman alhaisemmilla kellotaajuuksilla ja niiden mukana toimitetaan X-malleja tehottomampi jäähdytys.
2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden myötä AMD karsii ja yksinkertaistaa mallistoaan ja jatkossa neliytimiset mallit ovat integroidulla Vega-grafiikkaohjaimella varustettuja Raven Ridge -koodinimellisiä Ryzen APU-piirejä.
Ryzen 2 -prosessorit käyttävät edelleen tuttua AM4-kantaa ja AMD aikoo jatkaa sen käyttöä myös tulevissa Zen-sukupolvissa. Yhtiö julkaisi 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden kaveriksi myös uudet 400-sarjan piirisarjat ja io-techin testiin saapui Asuksen ja MSI:n X470-piirisarjaan perustuvat lippulaivamallit, joihin tutustumme tarkemmin hieman myöhemmin.
1. sukupolven Ryzen-prosessorit toimivat suoraan uusissa 400-sarjan emolevyissä ja uudet Ryzenit vastaavasti vanhemmissa 300-sarjan emolevyissä, mutta ne vaativat BIOS-päivityksen toimiakseen. Jos emolevyn myyntipakkaus on varustettu yllä olevan kuvan kaltaisella AMD Ryzen Desktop 2000 Ready -tarralla niin silloin emolevyssä on jo sisällä päivitetty BIOS ja se on yhteensopiva Ryzen 2 -prosessoreiden kanssa. Jos kuluttaja joutuu ongelmiin, eikä saa millään keinolla päivitettyä emolevynsä biosia, AMD on luvannut lähettää hätätapauksissa veloituksetta lainaan prosessorin sisältävän boot kit -pakkauksen, jonka avulla emolevyn BIOS-päivitys varmasti onnistuu.
Zen+-arkkitehtuuri
AMD on kertonut avoimesti tulevaisuuden suunnitelmistaan Zen-arkkitehtuurin suhteen ja tulevista päivityksistä vuoteen 2020 asti.
Ensi vuonna uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin perustuvat ja Globalfoundriesin 7 nanometrin prosessilla valmistettavat Ryzen-työpöytäprosessorit on nimetty Matisse-koodinimellä. Vuonna 2020 on odotettavissa siirtyminen 7 nm+ valmistusprosessiin ja optimointipäivitys, jota AMD kutsuu mitä ilmeisimmin Zen 3:ksi ja prosessoreiden koodinimi on Vermeer.
Arkkitehtuuritasolla Zen+:n suurimmat uudistukset liittyvät keskusmuistin ja välimuistien latenssien viilaamiseen, joiden ansiosta AMD ilmoittaa Instructions Per Clock- eli IPC-suorituskyvyn parantuneen noin kolme prosenttia (Cinebench R15 1T). Lisäksi kaksikanavainen muistiohjain tukee nyt virallisesti DDR4-2933-nopeutta.
AMD:n mukaan keskusmuistin latenssia eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista on saatu viilattua 11 % paremmaksi. Suurin parannus on saatu aikaiseksi L2-välimuistin latenssissa, jonka kerrotaan laskeneen 34 %.
io-techin testeissä prosessori vakiona ja muistit DDR4-2933-nopeudella keskusmuistin latenssin mitattiin laskeneen AIDA64:n muistitestissä -9 % ja L2-välimuistin -33 %.
2. sukupolven Ryzen-prosessorit valmistetaan Globalfoundriesin 12 nanometrin 12LP-prosessilla (leading performance), kun 1. Ryzen-sukupolvi valmistettiin 14 nanometrin LPP-prosessilla. Vaikka käytössä on uudempi ja nimeltään pienempi prosessi, 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden Pinnacle Ridge -piisiru on edelleen samankokoinen 213 neliömillimetriä ja rakentuu 4,8 miljardista transistorista kuin Summit Ridge. AMD:n mukaan pienemmän pinta-alan sijaan 12LP-prosessi tuo mukanaan nopeammin toimivat transistorit, joiden myötä prosessorin kellotaajuutta on saatu korotettua noin 250 MHz ja käyttöjännitettä laskettua noin 50 millivolttia.
This process offers transistor performance that is 10-15% better than preceding nodes, which extends the clock speed range of the Ryzen design and reduces required current at all points along the V/f curve.
Ryzen 2000 -sarjan prosessoreihin AMD on päivittänyt Precision Boost -ominaisuuden toiseen sukupolveen. Automaattisesti toimivaa ominaisuutta on päivitetty käytännössä siten, että Boost 2 kykenee mukautumaan joustavammin rasitettavien ytimien lukumäärään, kun 1. sukupolven Ryzen-prosessoreissa kellotaajuus nousi kunnolla vain 1-2 ytimen rasituksessa.
Eri parametrien, kuten lämpötilan ja virrankulutuksen, mukaan toimiva algoritmi on aiempaa optimistisempi, eikä se ole enää sidottu rasitettavien ytimien lukumäärään. Sen sijaan, että kellotaajuus laskettaisiin välittömästi perustaajuudelle, se pysyy pidempään mahdollisimman korkealla paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kellotaajuutta säädetään edelleen 25 MHz:n askelin.
Myös Extended Frequency Range- eli XFR-ominaisuus on päivitetty toiseen sukupolveen ja lämpötilan salliessa kellotaajuus voi nousta 25-50 MHz yli Precision Boost 2 -taajuuden. Samalla XFR-ominaisuus on Precision Boostin tavoin päivittynyt tukemaan 1-2 ytimen sijaan kaikkia ytimiä. Käytännössä mitä viileämpänä prosessori toimii, sitä herkemmin se pystyy hyödyntämään XFR2-ominaisuuden tarjoamaa kellotaajuuslisää.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 2700X
8-ytiminen Ryzen 7 2700X on uusi lippulaivamalli ja sen mallinimi vastaa numeroinniltaan Intelin Core i7-8700K:ta. 2700X tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 16 säiettä, ilmoitettu perustaajuus on 3,7 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,3 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on nostettu 105 wattiin. Prosessorin myyntipakkauksen mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 2700X toimi 4025 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa XFR2-ominaisuuden ansiosta kellotaajuus nousi 4350 MHz:iin.
Ryzen 7 1800X:ään verrattuna Ryzen 7 2700X:n kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 325 MHz korkeampi ja yhden ytimen rasituksessa 250 MHz korkeampi.
Ryzen 5 2600X
6-ytiminen Ryzen 5 2600X tukee myös SMT-ominaisuutta ja sen ansiosta 12 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,2 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 5 2600X toimi 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa XFR2-ominaisuuden ansiosta kellotaajuus nousi 4225 MHz:iin (teoreettinen maksimi 4250 MHz).
Ryzen 5 1600X:ään verrattuna Ryzen 5 2600X:n kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 350 MHz korkeampi ja yhden ytimen rasituksessa 125 MHz korkeampi.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X470-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VII Hero -emolevyllä. Vertailukohtina Intelin leiristä testeissä olivat 6-ytimiset Coffee Lake -koodinimelliset Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit, jotka testattiin saman hintaisella Asuksen Z370-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus X Apex -emolevyllä. Molemmilla alustoilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2933-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-36-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 19.4.2018
- Ryzen 5 1600X: alkaen 189 €
- Ryzen 5 2600X: alkaen 229 €
- Core i5-8600K: alkaen 249 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 306 €
- Ryzen 7 2700X: alkaen 335 €
- Core i7-8700K: alkaen 342 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus Crosshair VII Hero (Wi-Fi) (X470-piirisarja, BIOS: 0505)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Socket 1151-alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus ROG Strix Z370-F (Z370-piirisarja, BIOS: 1301)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 Ti -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, jos peli skaalautuu ja hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Counter Strike: Global Offensive testattiin alhaisilla kuvanlaatuasetuksilla mahdollisimman korkean ruudunpäivitysnopeuden saavuttamiseksi. Peliä pelattiin 60 sekunnin ajan ja tallennettiin OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Dust II -kentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Kuten 1. sukupolven, myös 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa piisiru on juotettu indiumilla kiinni lämmönlevittäjään.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Ryzen 7 2700X:llä kokoonpanon tehonkulutus oli 3-11 wattia korkeampi kuin 1800X:llä ja Ryzen 5 2600X:llä 16-21 wattia korkeampi kuin 1600X:llä.
Ryzen 7 2700X:llä lämpötila oli rasituksessa 5-8 astetta korkeampi kuin 1800X:llä ja Ryzen 5 2600X:llä 8-13 astetta korkeampi kuin 1600X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Huom! Tuoreimmilla BIOS-päivityksillä Intelin prosessorit toimivat Turbon osalta niiden spesfikaatioiden mukaan toisin kuin julkaisun yhteydessä 6kk sitten. Siinä missä Coffee Lake -prosessoreilla pysyi julkaisun yhteydessä Turbo-taajuudet maksimitaajuuksissa TDP-arvosta välittämättä, uusimmat BIOS-päivitykset rajoittavat kellotaajuutta ja käyttöjännitettä, jotta prosessori ei ylitä 95 watin TDP-arvoa kuin hetkellisesti.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n prosssorit ovat kerroinlukottomia ja edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme 2. sukupolven Ryzen-prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Handbrake-ohjelmalla ja kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen-prosessoreiden ylikellottamiseen ja virittelyyn tarkoitettu Ryzen Master -ohjelma on myös päivitetty uusilla ominaisuuksilla. Ytimet on jaettu CPU-kompleksien mukaan kahdeksi neljän ytimen ryppääksi ja kummankin kompleksin oletettavasti parhaiten ylikellottuva ydin on merkitty tähdellä ja toiseksi paras pallolla. Lisäksi ohjelma näyttää prosessorin toimiessa vakiona prosentteina Package Power Tracking- (PPT), Thermal Design Current- (TDC) ja Electrical Design Current -arvot.
Ryzen 7 2700X
8-ytimisellä Ryzen 7 2700X:llä Handbrake rullasi vakaasti 4,225 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 84 asteeseen ja pelkän prosessorin tehonkulutus 164 wattiin.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,55 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Ryzen 5 2600X
6-ytimisellä Ryzen 5 2600X:llä Handbrake rullasi vakaasti 4,225 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus 192 wattiin ja pelkän prosessorin tehonkulutus 135 wattiin.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,275 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,5 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 4 %.
Myös The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 4 %.
Loppuyhteenveto
Zen+ on odotetunlainen päivitys vuosi sitten julkaistuun Zen-arkkitehtuuriin ja puristaa uuden Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessin ja nopeampien transistorien avulla viimeisetkin tehot irti. Arkkitehtuuritasolla näkyvin uudistus on keskusmuistin ja välimuistien latenssien viilaus, virallisesti tuettu DDR4-2933-nopeus ja kellotaajuuksia on saatu nostettua parilla sadalla megahertsillä.
Siinä missä Ryzen 7 1800X julkaistiin noin 499 euron hinnalla, Ryzen 7 2700X maksaa 339 euroa eli se on hieman edullisempi kuin Intelin tämän hetkinen 6-ytiminen Core i7-8700K -lippulaivamalli. 6-ytiminen Ryzen 5 2600X irtoaa 100 euroa edullisemmin noin 229 eurolla.
Ryzen 7 2700X oli hyötyohjelmissa noin 10 % ja peleissä 5-7 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 1800X. Core i7-8700K:hon verrattuna Ryzen 7 2700X voitti lähes kaikki prosessoritestit, mutta erittäin prosessoririippuvaisissa peleissä kuten ARMA 3:ssa ja The Witcher 3:ssa 8700K vei pidemmän korren noin 20 % erolla.
Tehonkulutuksen suhteen 2. sukupolven Ryzen-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus oli rasituksessa 10-20 wattia ja ytimien lämpötila noin 10 astetta korkeampi kuin ensimmäisen sukupolven Ryzeneilla.
Intelin 6-ytimisiin Coffee Lake -prosessoreihin verrattuna uudet Ryzenit toimivat selvästi lämpimämpinä, jonka huomasi käytännössä muun muassa siitä, että Ryzeneilla Noctuan NH-D15-coolerin tuulettimet pyörivät rasituksessa täysillä, kun Intelin prosessoreilla melutaso oli selvästi hiljaisempi.
Ylikellotettuna molempien prosessoreiden suorituskyky parani vain noin 4 %, joten AMD on repinyt jo vakiona lähes kaiken irti Zen-arkkitehtuurista ja Globalfoundriesin 12LP-valmistusprosessista.
Kaiken kaikkiaan Ryzen 2 on optimointipäivitys Zen-arkkitehtuuriin ja sen avulla AMD voi jatkaa markkinaosuuden kasvattamista siitä, mihin se 1. sukupolven Ryzenilla jäi.
Miksi ei voi verrata? Onko lämpötilojen mittauspisteet jotenkin erilaiset?
Juurikin näin. Siihen vielä lisäksi erilaiset korjauskertoimet (offset) ja muut laskentakaavat.
Siinä tapauksessa prossun lämmöntuottoa pitäisi vertailla kilpailijaan niin, että mittauspisteiden vaikutus on eliminoitu kokonaan. Yksi tapa voisi olla laittaa prossut nestekiertoon, ajaa radin tuulettimia vakiokierrosluvulla ja vertailla nestekierron lämpötilaa keskenään. Ja ehkäpä vielä Intelin prossua myös korkattuna, jotta lämpö siirtyy kunnolla siihen nesteeseen…
Totta, 2700x:n ja alustan tehontarve eli lämmöntuotto on testiohjelmasta riipuen 20 – 30% korkeampi kuin 8700k setillä. Ryzen 2 huippumalli ei todellakaan ole mikään kellottajan unelma koska seinä tulee vastaan jo 4.2-4.3GHz paikkeilla.
AMD Ryzen 7 2700X 3.7 GHz Review
AMD Ryzen 7 2700X 3.7 GHz Review
Tuon näkemiseen on yksi hyvin simppeli tapa. Vierittää sivua hieman ylöspäin ja katsoo tehonkulutuskäppyrää.
Monissa testeissä (sekä käyttäjillä) on esim. käytössä AMD:n prosessorin mukana tullut cooleri, nyt jos oikeasti tahtoisi verrata niin tämä tarkoittaisi että myös Intelin prosessoria pitäisi ajaa mukana tulleen coolerin kanssa. Jos sitä ei ole tullut miten testin saa tehtyä? Tulos olisi että Intelin prosessori ei ole vakaa edes työpöytään asti tai kaatuu heti pienelläkin rasituksella.
Samaten hinnat ovat eri, eli pitäisi ajaa saman hintaisia prosessoreita + emolevyjä + coolereita vastakkain. Myös mittauspiste ja tapa on toteutettu erilailla.
Unohtamatta sitä että samanhintaiset emolevyt tarjoavat huomattavasti erilaiset mahdollisuudet, tuet ja tyylit kellotukselle niin prosessorin kuin muistienkin. Eli pitäisi testata ns. maksimi kellotus sekä vakio kulkevuus niin muisteilla kuin prosessoreillakin.
Eli teoriassa pitäisi tehdä monta erilaista testiä mikä voisi jopa johtaa joidenkin ihmisten suuttumiseen (miksi edes testata prosessoria ilman cooleria, miksi ajaa halpaa 8-ydin/16-säie prosessoria pelkkää 4-ydin prosessoria vastaan, miksi testata halvimmalla Intelin emolla vs. samanhintaisella AMD:n emolla) ja vaatimuksiin lisätesteissä missä olisi käytössä ns. kalleimmat mitä rahalla saa (jolloin mentäisiin taas yrityspuolen laitteisiin).
No näinhän se periaattessa on, tosin tuossa lukemassa on mukana kokoonpano emolevyineen, ei pelkkä kivi.
2700X:ssä tämä on +10.
Voisiko L2n ja L3n viiveistä saada jotain benchmarkkia? Ja mukaan summit ridgen lisäksi myös threadripper ja raven ridge?
L1n viiveen paraneminen johtuu vain suuremmista kelloista, mutta L2-viiveestä on tullut vastaan hiukan ristiriitaisia väittämiä, joidenkin väittämien mukaan (joihin suhtaudun hyvin kriittisesti) L2-viive olisi pienentynyt jo threadripperissä tai uusilla Agesa-versioilla summit ridgessä.
Juuri sellainen julkaisu kun odotinkin, ei mitään hirveetä tehonlisäystä mutta suunta parempaan! Itse jään vielä odottamaan Zen 2 julkaisua, jospa sitten saataisiin myös peleihin se intelin tappaja 😀
Jep. Eli Ryzen 2000-sarjaan ei tehty edes tätä parannusta. Se oli valmiiksi olemassa. Eli tähän
voisi sanoa:
Ryzen eli "Zen1" on tiensä päässä. Sitä ei enää kehitetä mihinkään suuntaan. Se oli tarkoitettu pikaviritykseksi joka täytti paikkansa ja saa mennä. Zen2 on se mihin kaikki sitä seuraavat Ryzenit perustuvat.
Ei.
Käytännössä siis alkuperäisen zeppelinin L2-välimuisti oli hiukan rikki, eikä toiminut tarpeeksi luotettavasti alkuperäisellä suunnitellulla 12 kellojakson viiveellä, ja se rikkinäisyys saatiin purkkakorjattua hidastamalla se 12->17 kellojaksoon.
ja sitten:
Eli korjaamisen lisäksi zen+aan tehtiin vielä lisäoptimointi jolla se saatiin 12->11.
Zen2 perustuu hyvin suoraan zen1een, eli kaikki AMDn seuraavan muutaman vuoden aikana julkaistavat prossut perustuu zen2n kautta zen1iin.
zen2 on zenille sama kuin steamroller oli bulldozerile.
Toisaalta mikään arkkitehtuuri tai prosessori ei ole koskaan "valmis", vaan kyseessä on paras kompromissi sillä ajalla ja rahalla mitä on käytettävissä.
Zenillä aika loppui kesken ja Zen2 jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta ei sekään ole mikään final versio, kerta Zen3 on jo suunnittelupöydällä.
Arkkitehtuurin puolesta se oli valmiiksi olemassa muttei saatu syystä tai toisesta toimimaan kuten haluttiin (firmware, valmistustekniikka jne) ja siksi tuli virallisesti vasta nyt. Sitä en tiedä oliko se jo myöhäisemmissä Zeppelineissä (Threadripper, Epyc) tai olisiko se saatu niihin mikäli olisi haluttu. Tai ehkä saatiinkin.
Perustuen edellisen sivun perusteluihin, väittäisin seuraavaa: Zen1 ja Zen2 suunniteltiin rinnakkain. Zen2:n tehtiin kaikki uusiksi. Zen1:n kohdalla katsottiin FX-arkkitehtuurista parhaat palat, muokattiin niistä erilliset versiot Zen1:n ja Excavatoriin. Eli Zen2 on kehitetty tietyiltä osin (ei kokonaan) erillään Zen1:sta, ei sen pohjalle. Kuvainnollisesti Zen2 olisi Zen 1:lle ennemminkin sama kuin Excavator oli Piledriverille/Bulldozerille.
Zen2 ei ole final vaan se minkä pohjalle Zen3 tehdään. Eli osa Zen1:n tuoduista osista menee roskiin ja Zen2:n pohjalle kehitetään uutta.
Se ei ollut VALMIS koska oli BUGAAVA.
Tämä on se mielenkiintoinen kysymys.
Se bugi on voitu korjata, mutta ajoituksia ei ilmeisesti aikaistettu missään ryzen 1000-sarjan nimellä myydyssä tuotteessa.
Tämän takia kiinnostaisi
1) L2-välimuistiviivebenchmarkki threadripperillä ja EPYCillä
2) Joku reverse-engineerattu agesa-versio-hack tms. jossa se L2-viive olisi pakotettu 12 kellojaksoon – saisiko sillä aikaiseksi ilmiön, että ensimmäsiet zeppelinit bugaisi, myöhemmin valmistetut myöhemmän steppingin versiot toimisi.
Kun tuotteen kehityskeen menee 4-5 vuotta, niitä eri tuotteita suunnitellaan AINA rinnakkain. Zen2n kehitystä ei aloitettu vuosi sitten kun zen oli valmis.
Tuotteen kehitys on liukuhihna. Ensin korkean tason mikroarkkitehtuuri, sitten mikroarkkitehtuurin yksityiskohdat, sitten RTL-tason piirisuunnittelu, sitten sovitus tietylle valmistustekniikalle ja siihen liityvät optimoinnit yms. Ja sitten lopuksi testataan (ja testauksen pohjalta tehdään korjauksia) ja optimoidaan lisää kriittisiä polkuja yms.
(tosin näitäkin vaiheita tehdään kyllä osittain rinnakkain)
Ei, vaan zen1n pohjalta.
Tässä lienee vielä jotain perää, mutta..
Ei. Zen2 oli tuotekehitysliukuhihnalla yhtä aikaa zenin kanssa, mutta se kehitettiin jatkona suoraan sen pohjalta.
Kun zenin korkan tason mikroarkkitehtuuri oli valmis ja siirryttiin suunnittelemaan sen mikroarkkitehtuurin yksityiskohtia, jatkettiin sen saman korkean tason arkkitehtuurin muokkaamista zen2ksi.
Ja kun zen eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnittelusta RTL-tason piirisuunnitteluun, zen2 eteni matalan tason arkkitehtuurisuunnitteluun. Ja pohjana käytetiin sekä zenin matalan tason arkkitehtuurisuunnittelua että niitä korkean tason muutoksia mitä zen2een oli tullut.
Yksittäisiä osia kyllä, mutta perusmikroarkkitehtuuri pohjautuu täysin zen1een.
Tai esim. arkkitehtuuri oli valmis, firmware ei. Kun ei tiedä mistä asia lopulta johtui.
Tämä on se mielenkiintoinen kysymys.
Tämä. Vielä parempi mikäli saataisiin selville onko segfaultilla jotain tekemistä asian kanssa. Mikäli on, valmistustekninen ongelma on stodennäköisin syy.
Selkeä ero toimintatavoissa on AMD:n ja Intelin välillä. AMD toimii samaan tapaan kuin Athlon/Athlon64:n tapauksessa. Suunnitellaan molempia rinnakkain, Athlon on pikaversio joka valmistuu hieman nopeammin ja hoitaa homman siihen saakka kunnes Athlon64 saadaan toimimaan. Heti kun Athlon64 toimii, Athlon lentää roskiin ja kaikki jatkokehitys Athlon64:n.
Intel Pentium 4:n kohdalla ennemminkin suunnitteli yhden arkkitehtuurin valmiiksi (Willamette) ja sen ollessa lähes valmis, alkoi suunnitella seuraajaa (Prescott) "joka voi tulla joskus vuosien päästä" (4 vuotta siinä tapauksessa). Välissä oli Northwood joka ei tuonut sen enempää uutta kuin AthlonXP toi Athloniin. Eikä AthlonXP:ta edes olisi julkaistu ilman Athlon64:n viivästymistä.
Kaikki uusiksi, toki moni asia on sama tai vastaava kuin Zen1:ssa johon tuskin tehtiin kaikkea uusiksi.
Jep, lisäksi jossain sanottiin pari muutakin yksikköä olevan Excavatorista pienillä muutoksilla. En muista mitkä enkä mene lähteestäkään takuuseen.
AMD kertoi saaneensa ensimmäiset Ryzen testikappaleet huhtikuussa 2016 ja Zen2 arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015.
Eli ennemminkin sanoisin AMD:n kehittäneen molempia rinnakkain, mutta jossakin vaiheessa Zen1 projekti lainasi osia Excavatorista ja luultavasti monia asioita jätettiin kokonaan pois samalla kun Zen2:ta suunniteltiin Zen1:sta erillään pitämättä suurempaa kiirettä. Heti kun Zen1 oli arkkitehtuurin osalta valmis, osa Zen2 tiimistä siirtyi bugietsintään ja piirisuunnitteluun loppujen viimeistellessä Zen2 arkkitehtuuria jonka valmistuttua kaikki resurssit Zen1:n saamiseen toimintakuntoon.
Mitä yritän sanoa on se ettei Zen2 ole niin paljoa tehty Zen1:n pohjalle kuin Zen3 tullaan tekemään Zen2:n pohjalle.
Pohjautuu mutten yo. syistä käyttäisi sanaa täysin.
AMD oli senverran heikossa taloudellisessa hapessa, jotta ei niillä ollut varaa, eikä mitään järkeäkään (eikä resursseja) käydä suunnittelemaan montaa prosessoria rinnakkain. On täysin selvä, että resurssit piti suunnata s.e. Zen saataisiin myyntiin, mahdollisimman äkkiä kun se oli kuitenkin selkeä parannus edellisiin. Selkeästi oltiin valmiita pudottamaan ominaisuuksia ja hidastamaan kokonaisuutta, kunhan vain edes JOTAIN saatiin ulos ja lopputuloksena oli välttävä julkaisu: Prossu, jossa oli mm. muistiyhteensopivuusongelmia ja testaaminen hoidettiin osittain muutenkin ensimmäisten käyttäjien toimesta, joka paljasti vielä ilmeisesti ihan keveitä FW muutoksia vaatineen ongelmankin (raskaassa hommassa, kuten kääntämisessä esiintyneet ongelmat). Eiköhän Zen2:nenkin ole ihan vielä etupäässä viilaus versio, jossa otetaan käyttöön pois jätettyjä ominaisuuksia ja korjaillaan pahimpia hitauden aiheuttajia, muutamien uusien ominaisuuksien lisäksi.
——————
Mitä tulee kilpailutilanteeseen Zen2:n julkaisussa, niin sen näkee vasta sitten. Prosessien ongelmat kuitenkin kasvavat kokoajan ja kaikilla valmistajilla on ollut perinteisesti lähiaikoina olettaa parempia ominaisuuksia, kun on lopulta saatu. Lisäksi silloin on sitten kilpailijallakin sen aikaiset prossut, sen aikaisella valmistustekniikalla.
Zen+:ssa oli lieviä pettymyksiä sekä kohtuu rankka virrankulutus, että suorituskyvyn miltei olematon nousu.
——————-
Anantechin testien poikkeamat on kieltämättä hyvin mielenkiintoiset, toivottavasti saadaan selville, mistä johtuu tuo tulosten huomattava poikkeaminen muista. Rikkinäistä rautaa vai pieleen menneet säädöt? Vai poikkeuksellisen hyvät säädöt.
Viimeksi (1999-2000) AMD:lla oli vielä vähemmän rahaa ja silti oli varaa suunnitella kaksi arkkitehtuuria rinnakkain. Nyt AMD:lla oli varaa suunnitella kolmea arkkitehtuuria joista kahta rinnakkain. Sitä kolmatta ei ehkä julkaista koskaan (K12, ARM-pohjainen).
Jos Zen2 olisi "viilausversio" siitä olisi varmasti otettu jotain viilauksia 2000-sarjaan. Koska mitään ei otettu (ei ollut mitä ottaa), se kertoo ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan enemmän oma tuotoksensa.
Tässä suhteessa ei ole AMD:lla suurta hätää. On selkeä parannus vaikka GF:n uusi prosessi olisi edes nykyisen Intelin prosessin tasoa. Intelillä on suurempi ongelma koska 10nm prosessin pitäisi olla selvä parannus 14nm prosessiin nähden eikä vain "muutama prosentti lisää kellotaajuutta".
——————-
Kolme päivää ovat "etsineet virheitä", hiljaista edelleen. Ehkä mitään ei ole tehty väärin, saavat kauan etsiä virheitä joita ei ole 😀
Zen+ on Zenin viilaus, jossa on parannettu helposti ja pienin resurssein korjattavia asioita.
Zen2 on se missä parannuksiin on panostettu oikeasti enemmän resursseja ja aikaa ja sen mitä uusi valmistusprosessi transistoribudjetteineen mahdollistaa.
Zen1 on se pääarkkitehtuurin ensimmäinen toteutus, joka oli niillä resursseilla, valmistusprosessilla ja aikataululla saavutettavissa.
(tietenkin valmistusprosessin osalta aina joudutaan arvioimaan)
Ei prosessoreja missään "tyhjiössä" toisistaan irrallaan suunnitella.
Eikä AMD:llä taatusti olisi ollut sekä CPU että GPU puolen kummankin rämpiessä varaakaan useampaan yhtäaikaiseen erilliseen kehityshaaraan
Sen takia Bulldozeristakaan ei moneen vuoteen yritetty tehdä yhtään uutta high end julkaisua.
Mitä Zen+:ssa viilattiin? Tämänhetkisten tietojen mukaan ainoastaan välimuisteja. Ei siis käytännössä mitään ja aikaa oli yli 3 vuotta. Yksi asia lisää joka viittaa siihen ettei Zen2 ole Zen1:n jatkokehittely vaan osittain oma projektinsa.
En tuollaista sanonutkaan. Sanoin Zen2:n olevan se jonka pohjalle kaikki tulevat Zenit rakennetaan. AMD:lla oli myös vuosina 1999-2000 varaa tehdä vastaavalla tavalla, miksi ei olisi nytkin? Bulldozerista ei yritetty tehdä Piledriverin jälkeen high end julkaisua koska 1. panostus oli Zeniin, 2. Steamrollerista ei olisi pystynyt pyytämään paljoakaan enempää kuin Piledriveristä ja 3. 6/8-ytimisille Piledrivereille ei ollut käytännössä minkäänlaista kilpailua Intelin puolelta*. AMD olisi käytännössä kilpaillut itsensä kanssa.
*Intelin 6-ytimiset maksoivat paljon ja 8-ytimiset omaisuuden. Täysin eri kastissa kuin Piledriver.
AMD:llä oli kiire potkia porukkaa ulos, ei siellä ollut sen paremmin rahallista, kuin työvoimaakaan kehitellä useita vaihtoehtoja moneen vuoteen. Sama resurssipula on tiputtanut AMD:n näyttiskisassa ihan selkeästi.
Välimuisteja, turbotiloja, muistiohjainta, valmistusprosessia ilmeisesti tai jotain, jolla saatiin inasen lisää kelloja.
Niin Zen2 rakennetaan tämän Zenin pohjalle, missään ei ole oikeasti todisteita mistään muusta, vaan lähinnä päinvastoin. Zen 3 taas jatkokehitetään siitä edelleen..
—————
Jos muut testaajat saavat yhteneväisiä tuloksia ja anandtech selkeästi erilaisia, niin silloin vaihtohtoina on:
1. Kaikki muut ovat tehneet väärin.
2. Anantech on sössinyt jonkun asian pieleen.
3. Prossuissa /emoissa on joku asia, joka vaikuttaa suuresti nopeuteen ja Anandilla oli sopiva prossu, emo ja bios yhdistelmä, että homma toimi oikein ja muilla bugiset laitteet.
Tällähetkellä todennäköisin vaihtoehto tosin vaikuttaisi olevan Anandin virhe / rikkonainen laite, mikään ei viittaa mihinkään muuhun vaihtoehtoon…
Nykylaitteet kun helposti vastaavat pieneen mokaan esim jännitteiden tai jäähyn kanssa selkeällä hidastamisella, kärähtämisen tai kaatumisen sijasta…
Kaikki tehonhallinta disabloitu, kiinteät 3.5GHz kellot, 3RA:
Summit Ridge (ZP-B1):
L1 = 1.14894ns (4.020C)
L2 = 4.88886ns (17.107C)
L3 = 12.7849ns (44.737C)
Threadripper (ZP-B1):
L1 = 1.16424ns (4.073C)
L2 = 4.95233ns (17.328C)
L3 = 12.95440ns (45.327C)
Pinnacle Ridge (ZP-B2i):
L1 = 1.14826ns (4.017C)
L2 = 3.45446ns (12.087C)
L3 = 10.78042ns (37.720C)
EI. Missään vaiheessa ei ollut SAMAA VAIHETTA SUUNNITTELUSTA rinnakkain K7n ja K8n kanssa.
K8n suunnittelu alkoi vasta kun kaikki arkkitehtuurisuunnittelu K7lle oli täysin valmis. Ja RTL-suunnittelukin oli jo k7n ekalle mallille käytännössä valmis ennen kuin K8n suunnittelu alkoi.
Ei. Athlon ei ollut mikään "pikaversio" vaan sen suunnitteluun käytettiin käytännössä todennäköisesti ENEMMÄN aikaa kuin K8n suunnitteluun, ja se tehtiin täysin puhtaalta pöydältä.
K8 taas oli suoraa K7n jatkokehitelmää.
K6-3 oli se "pikaversio" joka kehitettiin K6n pohjalta täyttämään aukkoa kunnes K7 n valmis.
Ei. Ihan sama toimintatapa kuin Intelillä.
AMD suunnitteli K6n ja jatkokehitti siitä K6-2n ja K6-3n.
AMD suunnitteli ensin K7n ja jatkokehitti siitä thunderbirdin, palominon, K8n, Phenomin ja Phenom II:n
AMD suunnitteli ensin bobcatin ja jatkokehitti siitä Jaguarin
AMD suunnitteli ensin Builldozerin ja jatkokehitti siitä Piledriverin, Steamrollerin ja Excavatorin
Intel suunnitteli ensin Pentiumin ja sitten jatkokehitti siitä pentium-MMX:n
Intel suunnitteli ensin PPron ja jatkokehitti siitä Pentium 2n, pentium 3n, ja myöhemmin pentium M:n, coren, core 2:n ja Nehalemin.
Intel suunnitteli ensin Willametten ja jatkokehitti siitä ainakin northwoodin (Se, kuinka paljon Presscott pohjasi willametteen ja kuinka paljon se oli "puhtaalta pöydältä suunniteltu" ei ole oleellista)
Intel suunnitteli ensin Sandy Bridgen ja jatkokehitti Well-sarjan ja Lake-sarjan.
Ainoa ero intelin ja AMDn toimintatavoissa on viime aikoina ollut se, että Intel on vuorovuosin julkistanut kokonaan uuden tai suuria muutoksia kokeneen mikroarkkitehtuurin, ja vuorovuosina melkein saman mikroarkkitehtuurin valmsitustekniikkaparannuksilla (tic-toc).
AMD on taas julkistanut uuden tai paljon muutetun mikroarkkitehtuurin heti uudella valmistustekniikalla, ja sitten seuravana vuonna ehkä julkaissut tästä "viilatun mallin" jossa on (suorituskykyyn vaikuttavia) bugeja korjattu ja kriittisiä polkuja optimoitu, ja seuraavana vuonna taas julkaissut selvästi uudistetun mikroarkkitehtuurin uudella valmistustekniikalla valmistettuna.
Väärin.
AMDllä oli todella aikaisin roadmapeissään näkyvissä paljon erilaisia K7-johdannaisia. Siellä näkyi esim. järeä isolla integroidulla L2-välimuistilla varustettu palvelinmalli koodinimellä "mustang". Tämän piirin piti sisältää kaikki ne parannukset jotka palominossa oli. Lopulta Mustangin L2-välimusitia pienennettiin todella radikaalisti ja se julkiastiin 256 kiB L2-kakulla koodinimellä palomino. Ja tätä samaa piiriä myytiin sekä palvelimiin nimellä Athlon MP että kuluttajille nimellä Athlon XP.
ARKKITEHTUURI on täysin eri asia kuin piirin SUUNNITTELU.
Sen jälkeen kun arkkitehtuuri on valmis, pitää vielä TOTEUTTAA SE, eli koodata se RTL jollain laitteistonkuvauskielellä. Ja sitten se pitää vielä optimoida valmistusprosessille ja testata yms.
LIUKUHIHNOITETUSTI, ei "samaan aikaan aloittaen rinnakkain".
Ei, vaan oli yksi "zen-arkkitehtuurinkehityslinja". Ja sitten kun saatiin siitä ensimmäinen toimiva(täysin x86n toteuttava) ja suorituskyvyltään riittävän hyvä versio valmiiksi, julistettiin että tässä on nyt zen1n arkkitehtuuri ja sen pohjalta alettiin sitten koodata RTLää jne.
Mitään arkkitehtuurikehitystä ei kuitenkaan lopetettu, vaan se jatkui siitä suoraan zen2n kehityksenä.
Onhan niitä useita vaihtoehtoja kehitetty ("Kissapiirit", custom APU't konsoleihin, Bulldozer-johdannaiset, näytönohjainpiirejä, Zen jne).
Täysin päinvastoin, mikään seikka ei puolla väitettä "Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle". Esitäppä todisteita tuon asian puolesta, olen esittänyt todella monta vastakkaisen asian puolesta.
—————
Jossain sanottiin Anandtechin käyttäneen huonoa cooleria Intelin kanssa. En pääse tarkistamaan koska Anandin sivut on ehkä laitettu matalaksi :vihellys:
Nyt toimii taas. Kieltämättä Silverstone AR10-115XS on aika tuhnun oloinen cooleri.
K8:n arkkitehtuuri oli valmis vuonna 2000. Koska Athlon julkaistiin kesällä 1999, sen arkkitehtuuri oli valmis joskus 1998. Eli karkeasti vuodessa kehitettiin K7:n pohjalle Hyper Transport, x86-64, integroitu muistiohjain, pidempi liukuhihna, SSE2 jne. Vähän liian nopeaa toimintaa.
Kuten yllä sanoin, AMD teki todella lyhyessä ajassa massiivisen suuria muutoksia, mikäli tuo K8 rakennettiin puhtaasti K7:n päälle pitää paikkaansa.
K6-3:ssa ei paljoa kehittelemistä ollut, L2 välimuistia prosessoriin eikä muuta.
Korjaisin tuota toista AMD riviä seuraavasti:
AMD suunnitteli K7:n ja K8:n. K7:sta jatkokehitettiin siitä Thunderbird/Spitfiren, Palomino/Morganin. K8:sta jatkokehitettiin Phenom ja Phenom II. Perusteluna yo. aikataululliset syyt.
Athlon64 menee ihan eri kategoriaan kuin "viilattu malli", jos verrataan Bulldozer/Piledriver.
Joidenkin huhujen mukaan niitä K9-arkkitehtuureita oli useampiakin kuin yksi. Samat huhut kertovat Bulldozerin olleen vasta kolmas yritys. Saattavat olla täysin keksittyjä. K10 kehitettiin vain paikkaamaan K9 epäonnistumisten aukkoja, se on selvä.
AthlonXP aikana Athlon64:lle oli jo todellinen tarve. Mikäli valmistusteknisistä syistä Athlon64 olisi voitu julkaista AthlonXP:n sijaan, se olisi julkistettu. Athlon64:a ei pystytty tekemään (semiluotettavien lähteiden mukaan integroitu muistiohjain oli ongelma) joten piti väsätä AthlonXP. Myöskään Mustangia (jota ei koskaan julkaistu sellaisena kuin piti) ei olisi julkaistu ollenkaan mikäli Athlon64 olisi pystytty tekemään huomattavasti nopeammin. AMD todennäköisesti tiesi Athlon64:n ongelmat etukäteen.
Nimenomaan, siksipä Zenin arkkitehtuurista prosessoriksi vaihe kestikin vuosia. Zen arkkitehtuurin suunnittelu alkoi elokuussa 2012, Zen2:n arkkitehtuuri oli valmis syyskuussa 2015. Tuossa ei juurikaan jää aikaa suunnitella Zen1:n pohjalta Zen2.
Tästä päästäänkin asiaan: mikäli Zen2 suunniteltiin Zen1:n päälle, AMD:lla on ollut vajaat 3 vuotta aikaa ottaa Zen2:n parannuksia Ryzen 2000-sarjaan. Mitä otettiin? Ei mitään.
Kieltämättä parempi termi tuo.
Tuon teorian pitäessä paikkaansa AMD olisi voinut helposti julkaista Zen1.5:n. Mitään sellaista ei ilmeisesti tule vaan hypätään suoraan Zen2:n. Siinä on olemassa riski koska valmistustekniikka vaihtuu.
Sama tiimi varmasti muttei välttämättä yhtenä tiiminä tiimin sisällä.
Olen esittänyt perusteluita arkkitehtuurisuunnittelun suhteen jotka pätevät aikataulullisesti hyvin yhteen. Sinä olet esittänyt periaatteessa hyviä teorioita mutta niiden osalta voidaan todeta AMD:n olevan välillä uskomattoman nopea ja välillä aivan uskomattoman hidas. Juuri sen takia en niihin usko.
Tuon kirjan voisi joskus lukea kun ehtisi.
Jees eiköhän riitä arkkitehtuurin kehitys, aikataulut ja kiirehtimiset tämän artikkelin kommenteissa ja keskitytään tuloksiin
Et ole esittänyt yhtään todistetta. Olet vaan höpötellyt jotain omaa mutuasi.
Jotain faktaa/lähteitä tämän väitteen tueksi?
x86-64-käskykanta-arkkitehtuuri oli valmis 2000.
K8-prosessorin arkkitehtuuri on sitten täysin eri asia.
Ei, vaan viimeistään 1997, ehkä jo 1996.
Sen RTL oli valmis viimeistään 1998, mutta arkkitehtuurin valmistumisesta RTLn valmistumiseen menee vähintään vuosi, käytännössä usein selvästi kauemmin.
Olet pihalla kuin lumiukko siitä mitä vaiheita miokropiirin suunnittelussa, ja vaikka yritän sitä selittää niin mitään ei tunnu menevän kaaliin.
:facepalm:
Edelleenkin olet täysin pihalla siitä mitä arkkitehtuurilla tai mikroarkkitehtuurilla tarkoitetaan, ja mitä vaiheita on mikropiirin suunnittelussa.
Ja siitä, millainen homma rinnakkaistuu, ja millainen homma ei.
On aina paljon helpompaa ja nopeampaa ottaa valmis toimiva ratkaisu kuin alkaa kehittämään jotain uutta tyhjän päältä.
Jim Keller, joka oli yksi K8n pääarkkitehdeista, liittyi AMDlle vasta vuonna 1998
Siitä kun K7n mikroarkkitehtuuri oli valmis, meni yli kuusi vuotta K8n julkaisuun.
Kun korjataan vuosiluvut oikeiksi, ei ole mitään "todella lyhyttä aikaa".
Niin, sen takia se saatiin ulos nopeasti "hätäratkaisuna".
… paitsi että se homma jossa mielestäsi "ei paljoa kehittelemistä ollut", L2n lisääminen prosessoripiirille osoittautui selvästi luultua vaikeammaksi. K6-3n saannot ja kellotaajuudet oli surkeat.
HUOH. Voisitko nyt yrittää oppia jotain tuon asioiden omastapäästäkeksimisesi sijaan.
Nyt taas olkiukkoilet. En ole missään väittänyt Athlon 64sta/K8a "viilatuksi K7ksi" vaan NIIDEN JATKOKEHITELMÄKSI.
Jatkokehitelmä. K8 on Samantasoinen jatkokehitelmä K7sta kuin esim. core2 on P6sta.
Arkkitehtuuri voidaan joko kehittää käytännössä täysin puhtaalta pöydältä, tai se voi olla selvä jatkokehitelmä vanhasta, tai se voi olla vain pikkuviilaus.
2001 jolloin se julkaistiin, athlon XP pärjäsi erinomaisesti, eikä mitään tarvetta athlon64lle ollut. Sen sijaan thunderbird EI enää pärjännyt erinomaisesti ja athlon XP nimenomaan tarvittiin sen takia.
Athlon XP alkoi jäädä intelille 2002 kun intel sai julkaistua nopeammalla kellolla ja nopeammalla väylällä vartustettuja northwoodeja.
Mutta athlon XP, palomino-ydin (ja siitä shrinkatut throughbred ja barton) olivat markkinoilla yli kaksi vuotta AMDn nopeimpina kuluttajaprossuina.
Tämä on saman tason väite kuin että "mikäli AMD olisi voinut vuonna 2014 julkaista 6 GHz ryzen-prosssorin, sen ei olisi tarvinnut julkaista excavatoria."
HERÄTYS: palominolla ja clawhammerilla oli YLI 2 VUOTTA VÄLIÄ.
AMDllä ei ollut mitään edellytyksiä julkaista K8a vuonna 2001. Jos kaikki olisi mennyt AMDn kannalta oikein optimaalisesti ja mitään myöhästelyäj (joita käytännössä AINA tapahtuu) K8 olisi voitu julkaista loppuvuonna 2002, vuosi athlon XPn jälkeen.
Tämän vuoden ajan AMD todellakin tarvitsi Athlon XP:tä, thunderbird sai selvästi köniin silloisilta P4lta.
Ei sitä aikaa tarvita vuosia kun SE JATKOKEHITETÄÄN SEN POHJALTA. Ymmärrätkö niinkuin YHTÄÄN miten YHTÄÄN MINKÄÄN ASIAN tuotekehitys toimii?
Sen jälkeen kun zen1n mikroarkkitehtuuri oli valmis AMDllä oli toimiva x86n toteuttava arkkitehtuuri.
Se, että sinne jo toimivaan arkkitehtuuriin speksataan uusi koko jollekin käskypuskurille on asia jonka voi tehdä vaikka 5 minuutissa. Ja sen jälkeen voi olla jälleen uusi toimiva arkkitehtuuri
(jonka RTL on toki toteuttamatta, mutta se tehdään eri vaiheessa).
Tai se, että speksataan uusi leveys vektoriyksikölle tai sen haarautumisennustuspuskurin kokoa vaihdetaan on paljon yksinkertaisempi homma että tyhjästä kehitetään arkkitehtuuri joka toteuttaa x86n
Käytännössä siitä arkkitehtuurista jota kehitetään jatkuvasti pystyisi melkein koska tahansa[/b "ottamaan ulos uuden mallin, ja alkaa toteuttamaan sille RTLää. (hyvä tapa tuotekehityksessä on, että pidetään AINA tuoreinta toimivaa kehitysversiota "päähaarassa" , ja "rikkovat muutokset" tehdään omissa haaroisssaan, jotka mergetetään päähaaraan vasta kun ne on satu toimimaan)
Nämä arkkitehtuuritason muutoksen sitten vaativat sen, että osa RTLstä on koodattava uusiksi. Se RTL voidaan koodata uusiksi myöhemmin. Arkkitehtuuri voi olla valmis vaikka RTL ei ole valmis.
Se, mitä AMDllä nimenomaan ei ole on työvoima moneen rinnakkaiseen projektiin.
Esimerkkiaikataulu siitä miten käytännössä homma todennäköisesti suurinpiirtein mennyt (raven ridge tosin jätetty tästä pois)
Q3-2012 -> Q2-2014 zen1in arkkitehtuuri
Q2-2014 -> Q3-2015 zen2n arkkitehtuuri
Q3-2015 -> Q4-2016 zen3n arkkitehtuuri
Q4-2016 -> Q1-2018 zen4n arkkitehtuuri
Q1-2018 -> zen5n arkkitehtuuri
Q4-2013 -> Q4-2015 zenin RTL ja sovitus "14m" prosessille (RTL-kehitys voidaan aloittaa siinä vaiheessa kun arkkitehtuurikehitys on hiukan kesken, mutta se pääsee kunnolla vauhtiin kun arkkitehtuuri on lyöty lukkoon)
Q4-2015 -> Q2-2017 zenin testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q4-2016 -> zen1n massavalmistus
Q1-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q1-2017 -> Q2-2017 zenin sovitus "12nm" prosessille ja mahdollisten bugikorjausten ja kriittisten polkujen optimointien RTL-implementointi (zen+n synty)
Q2-2017 -> Q2->2018 zen+n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q1-2018 -> zen+n massavalmistus (pullonkaulana pinnacle ridgellä "12nm" prosessin odottelu?)
Q2-2017 ensimmäisten zen1n julkaisu
Q3-2015 -> Q4-2017 zen2n RTL ja sovitus "7nm" valmistusprosessille. (hitaampi kuin zen1in kanssa, koska 1) aluksi suurin osa RTL-insinööreistä teki zen1stä jotta se saadaan pihalle aikaisin 2) 7nm valmistustekniikka on upouusi, ja sitä pitää odotella)
Q4-2017 -> Q4-2018 zen2n testaus ja valmistelu julkaisua varten
Q3-2018 -> zen2n massavalmistus
Q4-2016 -> zen3:n RTL ja sovitus "7nm+" valmistustekniikalle
Q1-2018 -> zen4:n RTL
Edelleenkään et ymnmärrä mikä ero on arkkitehtuuritasolla ja RTL-tasolla. Puhut piirin arkkitehtuurista ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa.
Ei otettu mitään zen2n arkkitehtuurista koska päätettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa että arkkitehtuuri pidetään täysin samana, tehdään vain pienet bugikorjaukset.
Se arkkitehtuuri pitää TOTEUTTAA sillä laitteistonkuvauskielelllä RTL-tasolla ja zen2sta on olemassa RTL-toteutus vain optimoituna 7nm prosessille.
ja lisäksi, kun pidetään arkkitehtuuri samana, niin
1) piirin ja ytimen layout voidaan pitää täysin samana. Säästetään paljon työtä kun ei tarvi tehdä uutta layouttia
2) kun piirin layout pysyy samana, ei tarvi pelätä että jostain hyökkää joku uusi kriitinen polku joka hidastaa piiriä selvästi.
3) kun piiirn arkkitehtuuri pysyy samana, ei luoda siihen uusia bugeja, Saadaan paljon toimivampi piiri paljon pienemmällä testaamisella.
Välissä tuli zen+, bugikorjattu ja valmsitustekniikkaviilattu zen1.
Olet lähinnä esittänyt sen, että kuinka pihalla olet siitä miten mikropiirejä suunnitellaan.
Sen lisäksi olet esittänyt täysin virheellisiä aikatauluja, johtuen juuri siitä että et ymmärrä mitä tietyt termit tarkoittavat.
Sinun teoriasi ja aikataulusi eivät sovi yhtään yhteen kun ymmärtää miten asiat oikeasti toimii ja mitkä ne TODELLISET AIKATAULUT ovat olleet.
Artikkeliin päivitetty Intel-tulokset Battlefield 1:n osalta (Originin uudelleenasennus auttoi):
Kieltämättä mielenkiintoista tuo 2600X:n käyminen kuumempana kuin 2700X Handbrakessa pienemmällä tehonkulutuksella.
Sattuikohan siihen jokin muita kuumempana käyvä ydin, joka Primen rasituksessa ylittää jonkin kellojen hieman alemmaksi jättämisen rajan.
Mitäs tää paska on? Takuu voi mennä jos käyttää muka jotain muuta kuin prossun mukana tullutta jäähdytintä eli AMD:n omaa.
Your Ryzen processor warranty states you may only use the stock cooler
Pakostakin joku jälkeen jäänyt aprilli-päivän uutinen?
Eihän tuossa olisi mitään järkeä. Sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Tosin, millä sen edes todistaisivat että on käytetty jotain muuta kuin stokkia. Eipä siitä aftermarket coolerista sen kummempia jälkiä mihinkään jää 😀
Tuo on varmaan sitä varten että käytetään jotain vanhaa eri alustaan tehtyä jäähyä esim. nippusiteillä kiinni tai ajetaan ilman jäähyä. Eli tuskin tarkoittivat parempia / tehokkaampia jäähyjä vaan jotain vanhoja reliikkejä mitä ihmisillä on kaapin perillä. Eli jos huoltoon tuodaan kone mistä näkee selvästi että ongelmana on jäähy tai sen puuttuminen voidaan tuohon vedota eikä jenkkilässä tyypit voi sanoa "ei me tiedetty, missään ei sanota".
Milloinkas näille pitäis tulla halvemman piirisarjan emot myyntiin (B450)?
Samaa on ollut vuosituhannen alusta (AthlonXP jne) saakka. Käytännössä tuo tarkoittaa ettei Boxed prosessoria saa takuuseen ellei Boxed cooleri ole mukana.
Zen5 työstetään jo, tosin välistä jää 4 vai 3 kun on tuolla jossain epäonnen luku tai jotain ihme mumbojumboa.
Montakos Zen on jäänyt boottaamatta 2666 muisteilla jotka siis on virallisesti tuettu? Aivan niin ei todennäköisesti yhtään. Zen+ tuo virallinen tuki on noussut pykälällä.
Clock for clock se virrankulutus on kyllä laskenut reilusti. En ymmärrä että mitä ihmettä sinä oikein odotit kun valmistusprosessi on jotakuinkii tismalleen sama kuin Zen 14nm, toi 12nm on ihan puhdasta markkinointi jargonia. Ilmeisesti komponentit on pienempiä mutta viivanleveyteen ei ole puututtu jonka takia ydin on tismalleen saman kokoinen kuin Zen.
En myöskään ymmärrä että mitä testejä sinä olet katsellut koska itse olen kyllä nähnyt ihan merkittävääkin parannusta suorituskykyyn, riippuen toki suoritettavasta tehtävästä, kaikessa ei toki ole tullut juuri lainkaan parannusta mutta sitten vastaavasti on kuormia joissa on tullut enemmän parannusta mitä edes luvattiin.
Toimivat B350 emoissa uusimmalla bioksella =)
Crosshairiin uusi bios/agesa.
Linuxilla päivitetyllä bios/agesalla parempia tuloksia
AMD Ryzen 7 2700X Linux Performance Boosted By Updated BIOS/AGESA – Phoronix
Onko bios/agesa päivityksellä 0505 -> 0509 vaikutusta windows suorituskykyyn?
Hurjia parannuksia testistä riippuen 😮 en löytänyt pikaseltaan tietoa tosta, niin onko missään tarkempaa tietoa päivityksestä?
Mutta seqfault huoltoon piti lähettää vain cpu. Nyt kaksi 1700 boxia näytön alla korokkeena. 😀
Tuohan on vain tuollainen varmuuden välttäminen eikä mikään muu.
Nyt selvisi erot Anandtechin suhteen. Sisäisen kellon asetukset vaihtelee tulisia Intelin suhteen ihan kauhiasti!
https://www.anandtech.com/show/12678/a-timely-discovery-examining-amd-2nd-gen-ryzen-results/2
Tuota tulokset automatisoidulla testirutiinilla, älä testaa tai tutustu laitteisiin itse, älä analysoi tuloksia, vaan julkaise ne artikkelissa.
io-techin lukijoille tarjoillaan tulokset henkilökohtaisesti ajettuna, analysoituna ja pureskeltuna :comp:
Asettaa taas muutamat pelitalot aika huonoon valoon, kun kellon tyypin vaihtaminen nostaa suorituskykyä 50%. Ihmetteken kyllä, että moista ei ole huomattu esim. Firaxis Gamesin QA:ssa.
Kokonaisvirrankulutus on huippumalleilla noussut ja silti pärjää selkeästi huonommin, kuin oletin intelille pelikäytössä -> Pettymys.
Missään oikein tehdyssä testissä ei ole merkittäviä muutoksia entiseen tilanteeseen.
Taisivat nämä haavoittuvuuspaikkaukset paljastaa ongelman täydet mittasuhteet…
HPET, by the way it is invoked, is programmed by a memory mapped IO window through the ACPI into the circuit found on the chipset. Accessing it is very much an IO command, and one of the types of commands that fall under the realm of those affected by the Spectre and Meltdown patches.
Mutta vähän ironista että kun Inteliä mainostetaan tuolla kellottelulla, niin sitten kellotustyökalujen HPET käyttö rokottaa suorituskykyä.
Ja ainoat oikeat testit ovat ne jotka jättävät Intelistä paljastuneet heikkoudet huomiotta…
Mitkä ihmeen heikkoudet? Jospa nyt vaikka pistäisit listan.
Itse laitoin noin lähinnä tuon Anandin takia. Testasivat alustoilla, joita oli testejä varten viritetty epämääräiseen tilaan, jolloin lopputulos olikin mitäsatuu puutaheinää.. Positiivistä on sentään, että tutkivat, mikä kusi ja nyt on ilmeisesti testit menossa uudestaan.
Ymmärsitköhän tuota Anandtechin artikkelia ollenkaan?
Ne oli laitettu just oikeille asetuksille sen suhteen, että mittaohjelmat antaisivat mahdollisimman oikeita vastauksia…
Ongelma vain on se, että normikäytössä Inteli saa parempia tuloksia, kun emon kellot käyvät epätarkempaa aikaa.
Ja ongelman aiheitti se, että Ei sen enempää Intel, kuin AMD:kaan ole viime aikoina huudellut miten heidän prossut käyttäytyy milläkin asetuksella. Noita Anandtechin käyttämiä asetuksia käytetään mm. kun halutaan saada vertailukelpoisia tuloksia kelletuksia tehdessä. Eli oikein kurantit asetukset ne ovat. Tavallinen käyttäjä vain yleensä käyttää oletuksia, jotka saattavat siis erota noista tarkoista ja siksi kuvaavat paremmin sitä mitä odottaa, jos ottaa prossan käyttöön ilman mitään säätöjä.
Iso peukku!
😉
Yllättävän isoja heittoja moisilla asetuksilla!
Ei siinä automatisoinnissa ole mitään vikaa, jos itse kyseistä hommaa tekisin jatkuvasti niin kyllä itsekin scriptaisin testiajot. Automatisointi ei kuitenkaan vapauta tulosten analysoinnilta ja sen virheen Anandtech meni tekemään etteivät analysoineen tuloksia ajanpuutteeseen vedoten. Tästä päästään siihen että mielestäni Intelin, AMD:n ja novideon soisi antavan enemmän aikaa arvosteluiden tekoon. Gamers Nexus ei ottanut AMD:ltä review sample tai ei saanut, mutta saivat jotain muuta kautta lähes kuukauden etuajassa tuotteet joten siellä oli hyvin aikaa analysoida kaikkea ja aika kattavaa settiähän GN:ltä tämän takia on tullutkin.
Nostan kuitenkin hattua sinulle että jaksat manuaalisesti jauhaa noita. 🙂 Vaikka se manuaalisesti ajelu ei sinäällään mitään lisäarvoa tuokkaan. Ainut mikä merkitsee on se datan analysointi.
Sinunkin käyttämistä testeistä saisi monta testiä scriptattua helposti ihan cmd scriptauksella. Tuli tuossa ihan mielenkiinnosta asiaa tutkiskeltua ihan hiljattain.
Miten se Anandtechin testi sitten oli mielestäsi tehty väärin? Ei se Anandtechin vika ole että Intelin prosessorit ottaa hirveetä penaltyä kun käytetään tarkkaa kelloa joka on jossain asioissa ihan elintärkeä olla päällä. Tavan jonnelle se toki on ihan sama mitä kelloa käytetään.
Testi ei siis ole väärin tehty, se vain paljasti Intelin heikkouden ja mielestäni hyvä niin että tämä tuli esiin, alkaa ne meltdown/spectre ongelmat näkymään ihan uudessa valossa myös jonneille.
Ymmärsin sen, että noilla, täysin epänormaaleilla, pakotetuilla asetuksilla varsinkin osa peleistä toimii ihan mitensattuu, josta seuraa käytännössä paha suorituskyvyn tipahtaminen. Ja tulevasuudessa Anantech ei aio käyttää tuota pakotusta.
Pienet heittelyt ovat huomattavasti pienempi ongelma, kuin huima vaikutus mitattavaan asiaan. Tässä tapauksessa siis kävi niinkuin luonnontieteellisissä tutkimuksissa voi käydä. Väärä mittari sotki tulokset täydellisesti.
Silloin kun mittari sotkee mitattavan asian (niinkuin Anandilla kävi), ko tutkimus on epäonnistunut.
Tärkein asia mitä tässä löydettiin oli tuon HPETin vaikutus eri alustoille. Sitä ei haettu mutta se saatiin. Nämä on hyvin tunnettuja asioita tieteestä. Esim Post-it laput ja sinitarra kuuluu epäonnistuneisiin tuotteisiin joista tulikin onnistuneita.