
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Mutta Intel fanipojat ostaa mitä haluaa. Neutraaleille kavereille tiedoksi että kannattaa odottaa pari viikkoa niin selviää että AMD:llä on nopein peliprossu, vielä se ei ole kaikille täysin selvää johtuen bioseista ja nvidian ajureista.
Intelpojan toki tuleekin antaa rahansa Intelille. Muistakaa patchata rossunne sitte 😉
Tämä. Ilman pagefileä 16 GB loppuu helposti kesken, jos taustalla hyrräilee yhtään enempää softaa. 16 gigaa oli ehkä vielä 3-4 vuotta sitten oikein riittoisa, mutta nyt tulee rajat vastaan.
Ja sama mollaaminen jatkuu vain. Onks kivaa? 😉
Onkse mollaamista jos on aidosti huolissaan Intel käyttäjien mahdollisista identiteettivarkauksista?
Muistutan vain Intelin omistajia että disabloikaa multi threading ja pitäkää huoli tietoturvasta.
Ei ole jos on oikeasti huolissaan :tup:
Olen oikeasti huolissani. Ne on vaarallisia kiviä jos sattuu väärille sivustoille. Sitä paitsi tämän threadin otsikko on kokemuksia Ryzeneistä joten palataan asiaan.
Osaltaanhan se johtuu siitä että VRAM joutuu menemään sinne RAMiin ilman pagefileä, jolloin tilanne periaatteessa vastaa kuin olisi ~10GB RAMia koneessa. Olisi kyllä hyvä joku testi missä tiiraillaan pagefilen vaikutuksia peleissä johonkin 0.1% loweihin/absoluuttisiin minimeihin 16GB ramilla.
Seuraava on etupäässä järkeilyä perustuen (varmasti puutteelliseen) tietoon muistin toiminnasta, mutta olisihan tämä hyvä vahvistaa tai kumota kokeellisesti.
AM4-kanta tukee kahta muistikanavaa jotka periaatteessa toimivat itsenäisesti, mutta fyysiset muistiosoitteet on todennäköisesti lomitettu niin, etteivät niiden operaatiot ole täysin toisistaan riippumattomia. Otetaan siis tarkasteluun vain yksi DDR4-muistikanava, jossa on yksi muisti-rank (8 GiB). Tällöin on käytössä 16 (lähes) toisistaan riippumatonta muistipankkia, eli käynnissä voi olla 16 muistioperaatiota samanaikaisesti.
Se, mihin pankkiin osoitus milloinkin sattuu, on sattumanvaraista, mutta yhden säikeen peräkkäiset muistiosoitukset riippuvat toisistaan voimakkaasti ja sattuvat usein samaan/samoihin muistipankkeihin ja niissä jo samoille valmiiksi avoimina oleville muistiriveille, mikä on edullista, koska tällöin tarvitaan vain sarakelatenssi (CAS). Toki peräkkäiset muistiosoitukset joutuvat odottamaan toisiaan, mutta pre-fetch pyrkii hakemaan tarvittavan tiedon jo valmiiksi välimuistiin.
Pelkkä CAS on luokkaa ~16 kellojaksoa, muiden viiveiden kanssa helposti tuplaten tai triplaten, joten siihen verrattuna muistin perusyksikön, yhden 64-tavuisen välimuistirivin siirto kestää melko vähän aikaa, 4 kellojaksoa tahdilla puoli kelloa/siirto. Yleensä yksi säie ei pysty tuottamaan osoituksia keskusmuistiin – käytännössä siis välimuistihuteja – kovin taajaan. Siksi vain yhden säikeen työllistämä muistikanava huilailee enimmän osan aikaa ja odottelee joko muistihakua tai seuraavan siirron alkamista.
Kun säikeitä alkaa olla useampia, niin hyvä oletus on, että niiden RAM-osoitukset ovat toisistaan riippumattomia. Ne voivat olla toisistaan riippuvaisia, mutta silloin tieto on yleensä jo välimuistissa. Jos käynnissä on jo yksi muistihaku säikeeltä A, niin toisen säikeen B samanaikainen haku sattuu 15/16 todennäköisyydellä johonkin toiseen, vapaana olevaan muistipankkiin. Tämä on vielä hyvä todennäköisyys, mutta säikeiden määrän lisääntyessä törmäystodennäköisyys kasvaa nopeasti. Törmäyksen sattuessa muistijakso pitenee keskimäärin noin 50%, koska joudutaan odottamaan edellisen haun päättymistä.
Edellämainitusta syystä olisi hyvä, että muistipankkien määrä olisi aina selvästi suurempi kuin ajossa olevien säikeiden tuottama välimuistihutien määrä. Muistipankkien määrä voidaan helposti tuplata 16->32 lisäämällä toinen muisti-rank: joko lisäämällä toinen 8 GiB kampa tai vaihtamalla 16 GiB dual-rank kampaan. Tämä on nimenomaan se asia joka pitäisi testata; miten useampi muisti-rank vaikuttaa nopeuteen ohjelmilla, jotka käyttävät runsaasti säikeitä ja joiden aktiivisen datan määrä on liian suuri mahtuakseen välimuisteihin. Nykypeleistä joku Haudanryöstäjän varjo varmaan kuuluu selvimmin tähän luokkaan.
Nyt kuiteski taidetaan puhua 1-2% erosta mikä on "paras peliprossu" niin on ihan sama mihin leiriin kuuluu niin onhan tuo nyt jo naurettava väite. Ite kuitenkin luultavammin otan tuohon 1800x tilalle tuon 3900x ja jään odottelemaan intelin 7nm rossuja, josko sit mentäs intelille takas vihdoin!
Keksitytääs sitten taas itse aiheeseen eli näiden prosessoreiden testiin. Väittelyä voi harrastaa vapaammin sille pyhitetyssä ketjussa:
https://bbs.io-tech.fi/threads/virallinen-amd-vs-intel-keskustelu-ja-vaeittelyketju.8372/unread
Gamernexus on ajanut 3600 testinsä 32gigalla muistia. Hadware Unboxedin testien mukaan 3600 ja 3700 on pelitehoissa likipitäen tasoissa keskenään. Gamernexuksen pelitesteissä 9700k voittaa 3600:n joka ikisessä pelissä yli 10fps:llä. Muistia lisäämällä ei siis pelitestien marssijärjestys tule miksikään muuttumaan. Pelkkää ajan ja sähkön haaskausta testailla tuommoista erikseen..
Juu, mutta tässä on ehkä kuitenkin hyvä lähtökohta mahdollisiin HEDT-alustan Threadripper testeihin katsoen, jolla niitä työkuormia oikeasti tehdäänkin. Kuitenkin että tuollasta testiä kannattaa tehdä, tulisi siihen oikeasti haalia sellasia sovelluksia jossa siitä voisi olla hyötyäkin.
Eihän tämä koskaan 1:1 vertaamista ole, mutta:
![[IMG]](https://www.io-tech.fi/wp-content/uploads/2019/07/ryzen3-bench-hb264.png)
![[IMG]](https://images.anandtech.com/graphs/graph14605/111202.png)
Io-techissä kässärissä 3900X yli 40% 9900k tehokkaampi (23fps), anandtechissä 20% tehokkaampi(55fps). Erona esim. juurikin 16gb vs. 32gb muistia. Io-techissä 9900k ja 1800x on melkein tasoissa, kun taas anandtechissä ero yli 50%
Eri versiot handbrakesta, sekä eri presetit käytössä. Tiedä sit miten paljon vaikuttaa.
Joo, kuten sanoin, vaikea verrata 1:1 kun kaikki testaa omilla tavoillaan. Lähinnä koitin hakea mahdollisimman vastaavat testit eri muistimäärillä.
Virtuaalikoneisiin?
Lisäksi nuita pelejäkin löytyy, jotka ahmii mielellään noin 10gb muistia (+muut ohjelmat). Ainakin Egosoftin X4 peli ja Planetary Annihilation tulee heti mieleen, joissa olen nähnyt isoja lukuja task managerissa. Voi tosin olla, että joskus sitä muistia käytetään vasta kun sitä löytyy.
Jimms edullisin
9700KF 441e
3600X 265e
3600 219e
Kyse ei ole koskaan ollut siitä, että kuka on muutaman prosentin nopeampi. Koska sitä ei edes kukaan huomaa.
Mutta tuollaisen n. 200e hinta eron huomaa jo helpommin.
En usko kun turinkiin tuli hw seduleri.
Minusta taas on huvittavaa kun pitää näitä mielenosoituksi postailla tänne tyyliin "Ei tarvi ryseniin vaihtaa kun intteli kylvettää edelleen peleissä"
En usko että ketään kiinnostaa joka tätä ketjua lukee että mitä Jorma menee ja ostaa tai että Jorma on niin pettynyt julkaisuun että Jorma kiukulla jatkaa inttelin käyttöä. Joten ne mielenosoitukset voisi jättää ihan suosiolla postaamatta.
Aiemmin ketjuun linkatussa videossa sanottiin, että se pcie 4.0 asema oli yhtä nopee myös 470 lankulla joka ei tue pcie 4.0:aa. En ole kyllä tarkemmin tutustunut että miten se pcie 4.0 ssd toimii sitten ilman sitä pcie 4.0:aa.
Handbrake vie noin gigan muistia ja pakkauksessa io ei ole se pullonkaula, joten ei tuo siitä johdu. Materiaalikin vaikuttaa, esim tuo io-techin käyttämä handbrake ja sama preset. 1080p24 materiaalia 1080p30 presetillä vaihdellaan 80-150fps omalla 2700x:llä, riippuen siitä millaista tavaraa videossa on.
Viittaat varmaan tähän tinytomloganin videoon:
tinytom meinaa, että se tuki johtuu oletettavasti siitä, että prosessori tukee sitä pcie 4.0. Lisäksi X570 piirisarjan virrankulutusta on perusteltu pcie 4.0 väylällä, mutta der8auerin video missä mittää X470 vs. X570 piirisarjojen virrankäyttöä mm. uusilla ssd asemilla ei tue tätä väitettä.
Ei näyttäisi muistimäärällä olevan handbrakessa kyllä merkitystä. Jotain tuo varaa hieman lisää jos kääntää useita videoita peräkkäin. Ensimmäisen videon kohdalla virtuaalisesti muistia on otettu 3.7GB ja oikeasti varattua muistia on ~900M. Seuraavien videoiden käynnistyessä oikeasti varatun muistin määrä nousee alkuun 2-2.5GB ja sitten laskee noin 1,5GB ja tasottuu siihen vaikka kuinka monta videota veivaisi.
Eikä vaikuta se lisämuisti disk cachenakaan oikeen mitään, kun CPU:sta tulee pullonkaula millä tahansa deskari CPU:lla jota käsiin saat. Omat luvut toki ei vastaa 3900X:n lukuja kun 2C/4T nettipäätteelläni äkkiä testasin muistin kulutusta. Enihow aina noissa testeissä joku SSD tjsp alla. Eli vaikka olisi 100x nopeampi prossu niin luku ja kirjoitus nopeutta vaadittaisiin vaivaiset 200MB/s levyltä.
Tässä rautana: i5-4250U ja 2x 7200rpm 2,5" kiekkoa (toinen sourcena ja toinen targettina).
Enkoodaus: "Vimeo Youtube HQ 2160p60 4k"
Tämän perusteella sanoisin että enintään muistin nopeus vaikuttaa jos sitä muistia nyt on edes 8GB, tosin 8GB palikoita ei taida löytyä kovin nopeina joten luultavasti kaikissa revikoissa on "ainakin riittävästi" muistia.
Onkohan missään testattu Forza Horizon nelosta ja Doom 2016 Ryzenillä 4k:lla että pysyykö yli 144fps?
Semmonen huomautus että PCI-e raiser roikat ei sitten toimi oikein noitten x570 kanssa, niitä kun ei ole 4.0 speksattu.
Sellaisille kuin minä, joilla on 8600k ja z370 piirisarja niin riittää kuitenki miettimistä. 9900k tai 9700k päivitys on kuitenki saman hintainen tai halvempi kuin ryzen + emo ja nuo pelitulokset zen kakkosilla jäi nyt ehkä 10% siitä mitä toivoin.
Luultavasti silti päivitän Ryzeniin mutta pitemmin hampain kuin oletin.
Tuo bugi on melko pieni onneksi. Systemd randomisoi tehtävien id-arvoja cpu:n nopealla rdrandilla ja rdrand signaloi zenillä väärin ei_ole-arvon. Tämän saa korjattua onelinerillä, joka tsekkaa ettei arvo ole maksimi-uint. Tämän voi ohittaa jos sanoo kernelille ettei luota rdrandiin tai paikkaa systemd:n.
Onko tietoa toimiiko jos BIOSssista pakottaa PCIe3 modeen (ja voiko sieltä pakottaa)? .. Tämä kyllä ihan mielenkiinnosta, en meinaa emoa vaihtaa PCIe4n vuoksi. 🙂
Toki monet PCIe 3.0 M.2 SSD:t ylikuumenevat myös yli puolen – kahden minuutin I/O-tehtävissä piirin throttlatessa ennen pitkää. Iotechillä oli näistä benchmarkkikin aiemmin. Itselläkin Samsungin EVO 960 nopeutui jonkin verran parin kympin siilin asennuksen jälkeen.
Kyse ei ole koskaan ollut siitä, että missä prossussa on paras value. Koska edellisellä sivulla ja edempänä jengi nurisi siitä miksi on testattu vain 16gbllä muistia ja edempänä kaveri kirjoitti pienen esseen jotta muistipankkien takia pitäisi testata isommalla muistimäärällä koska..suorituskyky? Johon minä kommentoin, että 32gigan testit on jo ajettu gamernexuksen toimesta ja että marssijärjestys on isommasta muistimäärästä ihan sama ja erot selkeitä, joten ihan turhaa lähteä testaamaan enää erikseen 32gigalla muistia… Ja noilla hinnoilla nyt ei ole sen kanssa yhtään mitään tekemistä..
Tämä selvä, kiitos että kuitenkin vaivauduit testaamaan. Pointti lähinnä oli se, että hyötykäyttötestit voisi ajaa isommalla muistimäärällä. Itse käytän Premiereä, ja 1700x @ 4GHz ja 16gb muistia loppuu molemmat auttamatta kesken editoidessa. Kiinnostaisi tietää kuinka suuri vaikutus sillä muistin lisäämisellä oikeasti olisi, vai vaikuttaako mihinkään. Kässärin otin esimerkiksi, kun se sattui olemaan molemmilla sivuilla testinä, vaikka ei itsellä se ykkös käyttökohde olekkaan.
Helpoin varmaan laittaa kernelin komentoriville vaan random.trust_cpu=off, niin ei tarvi paljonkaan konffata. Tai ehkä nordrand toimii myös.
Tämä on juuri yksi syistä, minkä takia näitä palstoja tulee enää luettua pelkästään suurempien julkaisujen aikana.
Nyt pitäisi jaksaa seuraavasi vääntää sitten siitä, miten prosentin tehoero ei oikeuta sitä melkein sadan prosentin hintalisää, edes siinä tilanteessa jossa se saadaan esille irvistelemällä 1400 euron näyttiksellä FullHD-resolla. Juu, jos joku ei näinkään selvässä tapauksessa erota metsää puilta, niin onko siinä enää mitään sanottavaa ja onko ainoa järkevä vaihtoehto vain hiipparoida vaivihkaa takavasemmalle. :shifty:
Video käännös on silleen "helppoa" että luetaan stiirmiä sopivasti bufferoituna sisään, tehdään työtä ja sitten pusketaan striiminä ulos toisaalle. Resurssivaade on melko samanlainen kun cinebench, muistia ei tarvitse ihan mahdottomasti ja yleensä levy IO ei tule mitenkään ongelmaksi kun CPU loppuu ekana. Noi nopeuserot on varmaan händäri versioiden eroja (uusia käskyjä käytössä, koodioptimointeja tjsp).
Nyt kun selvensit tuota editointia niin rupesi sinänsä kiinnostamaan minkä verran rammin määrä siihen vaikuttaa. Siinä resurssitarpeen erot voi olla hyvinkin erilaisia riippuen ihan mitä tehdään ja miten tehdään. Itselle jokseenkin epätuttu alue niin parempi kun en lähde kommentoimaan kun menee lähinnä teorian pohjalta pohtimiseksi.
Tuollaisella vääristelyllä ja fanipoikamaisella analyysillä olet itsekin tasan tarkkaan yhtä kriittinen osa ongelmaa. Yhden värilasit ei oikeuta vääntämään tuplavahvuisia värejä omiin laseihin.
Voisi olettaa jotta toimisi ja kyllä varmaan kaikissa emoissa voi pakottaa gen3. Mutta en tiedä sen enempää asiasta, bongasin vain jonkun twiitin jossa kertoiltiin että raiserin kanssa GPU toimi vain 2D tilassa, eli ei pyöritelty pelejä sillä setillä.
Omassa käytössä Premiere ottaa tällä hetkellä tasan sen verran RAMia kun sille annan, jopa enemmänkin. Käytännössä tämä aiheuttaa jopa ohjelmien kaatumista taustalla (Firefox). Epävirallinen minimi Premierelle on 1gb ramia per säie, eli nykyisellä prossulla 16gb. Kuitenkin se tarkoittaa 3900x:llä 24gb ja 3950x:llä 32gb, minimissään.
Niin, että olisi pitänyt kirjoittaa jokin pomminvarma yliopistotason essee päivänselvästä aiheesta, koska joku kuitenkin tarttuu lillukanvarsiin. Jep jep, jos mä lähden sinne takavasemmalle… :shifty:
Korjattu jo ainakin Pop _OS:ssä. Tekevät vielä uudet .iso levykuvat
Ainankin aikaisemmin kaikki pelit eivät toimineet ilman pagefileä, vaikka muistia oli vapaana enemmän, kuin tarpeeksi. Epäilen, että edelleen pagefilen disablointi tai hyvin pieneksi rajoittaminen on typerä idea.
Se on ihan uskomatonta minkälaisiin lukemiin monien softien muistinkäyttö nousee nykyisin nopeasti.
Ja tuo bloatwarehan vain kasvaa kuin entropia.
Ja pelien osaltahan muistinkäyttöä varmasti rajoittaa se, että suurin osa niistä pitää edelleen saada survottua myös vanhoihin konsoleihin.
Next-gen konsoleiden myötä pelejä aletaan tekemään enemmän lähtökohtaisesti suuremmalla muistimäärälle.
Tuohon liittyen 1800X:llä oli aikoinaan tällainen testi:
Leserartikel – Dual ranked vs. single ranked Ram bei Ryzen
OT
En tiedä, mitä hittoa ESIM acrobat readerille on tapahtunut. Nykyistä versiota ei voi enää oikeasti käytännössä käyttää 32 bit vanhassa läppärissä (Hermot ei kestä), jossa on 4 gigaa muistia.
Pistin siihen 9:n vai olikohan 8 ja kas, kaikki dokumentit, mitä vain keksin avautuivat taas täysin tahmailematta ja jopa yhtäaikaa.. Uusimmalla versiolla 3 dokumenttiä aiheutti käytännössä jumiutumisen, eikä kyseessä ollut, kun muutama kirja, joissa oli muutamia satoja sivuja. Haun käyttö oli todella huono idea uusimmassa.
Liekkö kaikki adoben ohjelmat samanlaista ongelmajätettä nykyisin..
—————-
Ehkä ohjelmissa olisi syytä ottaa taaksepäin askeleita jonnekin vuoteen 2009 tms. Niillä kuitenkin saa tehtyä kaiken tarpeellisen ja enemmänkin. Jos nykyisin ei enää osata ohjelmoida, niin se on harmi. Tosin varmaan office 95, lisäpaketeilla riittäiosi monelle. Ja on kevyt!
——————–
Ja lähemmäs asiaa:
Joko noiden biokset on nyt sillä tasolla jollekin edulliselle 470 sarjan emolle, jotta tuollainen (6c) kokoonpano yleensä kannattaa tilata, jos pyytää esim jimmsiä päivittämään sen bioksen..
Monissa emoissa käytetyt vaiheiden tuplainpiiritkin vielä pahentaisivat jännitteen overshoottia kuorman vaihdellessa johtuen niiden aiheuttamasta viivestä PWM signaalin ja FETin kytkeytymisen välillä.
Rinnakkaisohjelmoinnissa on niin, että jos ydinmäärä tuplaantuu, hyvin skaalautuvassa softassa käsiteltävä samanaikainen tietomäärä voi tuplaantua myös. Toki käyttis voi hyötykäyttää samaa ohjelmabinäärin koodia, mutta työmaa säikeillä voi olla 100% eri. Esim. jos yksi gcc:n tai ffmpeg:n säie vie sanotaan nyt 300 MB muistia, 16 HT:n kanssa voi viedäkin jo 4,8 gigaa. Käytännössä kuitenkin jonkin verran alle. Vihaan itsekin bloattia, joten tämä ei ole puolustuspuhe sille, että ohjelmat paisuvat muutenkin koko ajan.
Eihän tuo ole bloattia, vaan saatavien resurssien käyttöä raskaan laskennan nopeampaan suorittamiseen.
Bloattia on se että yksinkertaisia perusasioita tekevät softat vaativat kaiken aikaa enemmän ja enemmän muistia.
Olen varmaan serrittänyt pidemmän aikaa väärin, kun en ole koskaan saanut 16gb rammia ylitettyä, en millään. Mielestäni pelaan melko paljon, luultavasti keskimääräistä enemmän ja omistan useamman näytön setupin, mutta ei vain ylity vaikka pelin lisäksi taustalla on monia ohjelmia yhtä aikaa päällä.
Minun tilattu 3900X joutuu varmasti myös säästöliekille, kun ei ole lankussa 16gb rammia enempää.
Olen valmis vastaanottamaan tästä viestistä ylläpidolta huomautuksen, koska tämä muistitrollaus ei vain mahdu järkeen mitenkään.
Muistitrollaus? Jos et pysty ymmärtämään eroa kaupallisten ammattikäyttöön kehitettyjen työasemaohjelmien ja pelien välillä, niin ehkä vaikea hahmottaa miksi 16GB ei riittäisi. Vaikka AMD mainostaakin peliprosessoriksi, 3900X on ensisijaisesti kevyt työasemaprosessori eikä pelikäyttöön. Jos ajat jokaisella HT-säikeellä samaan aikaan prosessia (esim. valokuvan post-prosessointi), muistibudjettia on per säie luokkaa mahdollisesti alle 600 MB.
Vaikka ajaisit taustalla kymmentä ammattilaisten ohjelmaa, ei 16GB muisti lopu tietenkään kesken, jos aktiivinen sovellus eli peli ei tarvitse niin paljon. Syynä tähän on virtuaalimuisti ja sivutus. Jos sinulla ei ole käyttöä yli 16 gigan muistille, ei se tarkoita ettei 500 euron prosessoreita työkäyttöön ostavilla olisi.
Lupaan seistä välittömästi korjattuna, kun on esittää konkreettista dataa, miten Sampsan ajamien testien tulokset olisivat täysin erilaisia jaettuna 16gb muistin sijaan vaikka 32gb muistilla.
Ymmärsin että muistiasiaan saatiin jo vastaus, ettei 16Gt muistimäärä vaikuta hidastavasti käytettyyn testiohjelmaan, eli testi mahtuu hyvin pyörimään muistissa.
Jokainen katselee itse oman koneensa resurssimonitorista oman tarpeensa. Uskoisin että muutamassa vuodessa 4K-resoluutio/VR ja uudet pelit voi jo kaivata enemmän. Varsinkin jos taustalla pyörii nettiselain, slack, skype, sähköposti, steami ja kaikki kilpailevat pelilauncherit, virustutka ja mitä nyt sattuu pitämäänkään kaiken varalta avoimena. Ei ainakaan tällähetkellä harmita yhtään että ostin vuonna 2012 16Gt muistia ja maksoin setistä jopa 124 euroa, koneessa riittää muisti vieläkin melkein kaikkeen hommaan. Vuonna 2012 kaikki yli 8Gt muistia oli turhaa.
Mitenkä muistin osalta sitten tuo säikeelle/corelle valinta tapahtuu? Ainakin LTT:n testissä parempia tuloksia kun oli striimaussoftaa päällä. Arvelivat sen juontuvan prosessien allokoinnista hitaammille coreille/säikeille. Sivistäkää asiasta sen enempää tietävää, voiko tuossa olla perää?