
Nyt testivuorossa on GeForce RTX 2080 Ti -lippulaivanäytönohjain ja tarkemmin ottaen Asuksen ROG Strix GeForce RTX 2080 Ti OC -malli. GeForce RTX 2080 Ti käyttää TU102-grafiikkapiiriä, jossa on käytössä 48 % enemmän CUDA-ytimiä, teksturointiyksiköitä, Tensor-ytimiä ja RT-ytimiä kuin GeForce RTX 2080 -mallin TU104-grafiikkapiirissä. Lisäksi muistiväylä on 256-bittisen sijaan 352-bittinen ja GDDR6-näyttömuistia on kolme gigatavua enemmän (8 vs 11 Gt).
GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimien hintataso Suomessa on alkaen 1259 euroa eli se on noin 400 euroa kalliimpi kuin GeForce RTX 2080 ja 500 euroa kalliimpi kuin GeForce GTX 1080 Ti.
Vaikka uutuusnäytönohjaimien ennakkomyynti alkoi jo 20. elokuuta ja toimitusten piti alkaa kuukautta myöhemmin 20. syyskuuta, GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimien toimituksissa on ilmaantunut viivästyksiä. Aluksi NVIDIA ilmoitti yhtiön omasta verkkokaupasta Founders Edition -mallin tilanneille asiakkaille, että toimitukset saattavat osalla viivästyä viikolla ja nyt toimituspäivä on siirtynyt lokakuulle. Lisäksi jälleenmyyjät ovat toistaiseksi saaneet varastoihinsa vain pieniä eriä ja jo tilanneille asiakkaille saatavuusarviot elävät koko ajan ja heittelevät lokakuusta marraskuuhun.
Tutustumme tässä artikkelissa Asuksen tehtaalla valmiiksi ylikellotettuun ja omaan piirilevyyn sekä jäähdytysratkaisuun perustuvaan ROG Strix GeForce RTX 2080 Ti OC -malliin. Suorituskykytestit on ajettu 3820×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla ja mukana on myös tehonkulutus, lämpötila ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.
Näytönohjaimen esittely
Asuksen ROG Strix GeForce RTX 2080 Ti OC on todella isokokoinen ja painaa hieman alle 1,5 kiloa. Pituutta näytönohjaimella on 30,5 cm, leveyttä 13 cm ja korkeutta 5,4 cm ja se haukkaa alleen emolevyltä kolme korttipaikkaa. Jäähdytysratkaisu on varustettu kolmella tuulettimella, joiden alta pilkistää lämpöputkilla varustettu alumiinirivasto.
Myyntipakkauksen sisältö 1500 euron näytönohjaimen kyljessä on karua katseltavaa sillä mukana toimitetaan ainoastaan ajuri-CD, pikaohjeet ja kaksi tarranauhaa kaapeleidenhallintaan.
Suomessa Asuksen Strix 2080 Ti OC -mallin hintataso on alkaen reilusta 1400 eurosta ja se on julkaisun yhteydessä markkinoiden kallein GeForce RTX 2080 Ti -malli.
Näytönohjaimen takapuoli on suojattu alumiinilevyllä, mutta se ei kuitenkaan ole kontaktissa piirilevyyn. Takapuolen ROG-logo on valaistu.
Piirilevy on varustettu kahdella 8-pinnisellä PCI Express -lisävirtaliittimellä. NVIDIA ilmoittaa GeForce RTX 2080 Ti -referenssisuunnitelman tehonkulutukseksi 250 wattia ja sen oma Founders Edition -mallin tehokulutukseksi 260 wattia. Virtalähteeksi suositellaan 650-wattista mallia.
Virransyöttö on yhteensä 19-vaiheinen, josta 12 vaihetta on sijoitettu grafiikkapiirin oikealle puolelle ja loput 7 vaihetta sijaitsevat grafiikkapiirin vasemmalla puolella. 16 vaihetta pyhitetty grafiikkapiirille ja loput kolme muisteille.
Piirilevyn oikeasta reunasta löytyy kaksi 4-pinnistä FanConnect-tuuletinliitintä, joiden avulla on mahdollista kontrolloida kotelotuulettimia grafiikkapiirin lämpötilan mukaan. Asuksen mukaan teknisten vaikeuksien takia ensimmäisestä tuotantoerästä kyseiset liittimet puuttuvat, kuten io-techin testikappaleesta, mutta toisesta tuotantoerästä lähtien liittimet ovat mukana.
Näyttöliittimistä löytyy kaksi DisplayPort- ja kaksi HDMI-liitintä sekä USB Type-C -liitin.
Turing-grafiikkapiirien näyttöohjain tukee DisplayPort 1.4a -standardia ja VESA:n Display Stream Compression 1.2 -pakkausta, mitkä yhdessä mahdollistavat 8K-resoluution 60 hertsin virkistystaajuudella. Näyttöohjain kykenee ajamaan maksimissaan kahta 60 hertsin 8K-näyttöä samanaikaisesti. Uutta on myös näyttöohjaimen tuki USB-C-liittimellä toteutetulle VirtualLinkille, joka on uusi avoin standardi virtuaalilaseille, jonka tavoitteena on tehdä johtohärdelleistä loppu hoitamalla yhteys yhdellä kaapelilla.
Näyttöliittimien vierestä löytyy uusi NVLink-liitin, joka mahdollistaa kahden GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimen SLI-konfiguraation. GeForce RTX 2080 Ti:n TU102-grafiikkapiirissä on käytössä kaksi linkkiä, joilla nopeudeksi saadaan 50 Gt/s per suunta,.
Asuksen yli kaksi korttipaikkaa haukkaava jäähdytysratkaisu on massiivisen kokoinen ja näytönohjain painaa 1454 grammaa. Grafiikkapiiri on kontaktissa nikkelöityyn kuparilevyyn ja sen läpi kulkee kuusi 6 mm paksua lämpöputkea alumiinirivastoon. Vakiotahna oli hieman jäykkää eikä niin notkeaa kuin MSI:n RTX 2080:ssä. GDDR6-muistipiirejä jäähdyttää rakennetta tukevoittava alumiinikehikko. Virransyöttöä jäähdytetään alumiinirivastoon liitetyllä nikkelöidyllä kuparilevyllä johon MOSFET-transistorit ovat kontaktissa lämpöäjohtavan tyynyn kautta.
GeForce RTX 2080 Ti:ssä on käytössä Turing-arkkitehtuuriin perustuva TU102-grafiikkapiiri, joka rakentuu kuudesta Graphics Processing Clusterista (GPC), joista jokaisella on oma rasteroija (Raster engine). Jokaisen GPC:n sisällä on kuusi TPC:tä eli Thread Processing Clusteria.
NVIDIA on uusinut Turing-arkkitehtuurissa TPC- ja SM-yksikköjen (Streaming Multiprocessor) rakennetta rajulla kädellä. TPC-yksiköissä on Pascalin yhdestä poiketen nyt kaksi SM-yksikköä ja kussakin SM-yksikössä on nyt 64 INT32- ja 64 FP32-CUDA-ydintä, 8 Tensori-ydintä ja yksi RT-yksikkö sekä neljä teksturointiyksikköä.
GeForce RTX 2080 Ti:ssä ei ole käytössä kaikki CUDA-ytimet, vaan NVIDIA on kytkenyt kaksi TPC:tä eli 256 CUDA-ydintä pois käytöstä. Tämän seurauksena aktiivisena on 4352 CUDA-ydintä, 68 ROP-yksikköä ja 272 teksturointiyksikköä. RT-ytimiä on käytössä 68 ja Tensor-ytimiä 544 kappaletta.
TSMC:n 12 nanometrin prosessilla valmistettava TU102 rakentuu 18,6 miljardista transistorista ja piisirun pinta-ala on noin 754 neliömillimetriä. Kyseessä on siis selvästi kookkaampi piiri kuin GeForce GTX 1080 Ti:n GP102, mutta hieman pienempi kuin Titan V:n GV100.
- Titan V (GV100): 21,1 miljardia transistoria, 815 mm2
- GeForce RTX 2080 Ti (TU102): 18,6 miljardia transistoria, 754 mm2
- GeForce RTX 2080 (TU104): 13,6 miljardia transitoria, 545 mm2
- GeForce GTX 1080 Ti (GP102): 12 miljardia transitoria, 471 mm2
- GeForce GTX 1080 (GP104): 7,2 miljardia transitoria, 314 mm2
Asuksen Strix RTX 2080 Ti -testinäytönohjaimessa oli käytössä grafiikkapiirin TU102-300A-A1-versio, joka on valmistettu tämän vuoden 31. viikolla eli elokuun alussa. NVIDIA myy näytönohjainvalmistajille Turing-grafiikkapiireistä kahta eri versiota, jotka ovat perusversio ja ylikellotettava A-versio. Käytännössä näytönohjainvalmistajat joutuvat tilaamaan erikseen grafiikkapiirien perusmalleja näytönohjaimiin, joita ei ole ylikellotettu tehtaalla, ja A-versiota tehtaalla ylikellotettuihin versioihin. Oletettavasti A-mallit ovat hinnoiteltu kalliimmaksi näytönohjainvalmistajille.
GeForce RTX 2080 Ti:ssä on käytössä 352-bittinen muistiväylä ja 11 gigatavua 14 Gbps:n nopeudella toimivaa uuden sukupolven GDDR6-muistia. Asuksen RTX 2080 Ti -näytönohjaimessa oli käytössä Micronin valmistamat piirit (datasheet) ja ne toimivat speksatulla 14 Gbps:n nopeudella, jolloin muistiväylän kaistanleveys on 616 gigatavua sekunnissa.
GPU-Z-ohjelman uusin 2.11.0-versio tunnistaa GeForce RTX 2080 Ti:n tiedot lähes oikein. Asuksen Strix OC -malli on asetettu toimimaan TU102-grafiikkapiirin osalta 1350 MHz:n perustaajuudella ja 1650 MHz:n Boost-taajuudella.
Asuksen Strix 2080 Ti OC on varustettu BIOS-kytkimellä, joka on vakiona Performance-tilassa, mutta käyttöön saa vaihdettua hiljaisemman Quiet-tilan. Kytkin toimii hieman totutusta poikkeavasti ja sen asento täytyy vaihtaa, kun kokoonpano on päällä ja uusi asento tulee käyttöön uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
Performance-asetuksella tuulettimet eivät pysähdy lepotilassa, mutta pyörivät niin hiljaa että ne ovat käytännössä äänettömät. 3D-rasituksessa tuulettimet pyörivät 53 % nopeudella (1920 RPM). Quiet-tilassa tuulettimet pysähtyvät lepotilassa, kun grafiikkapiirin lämpötila on alle 55 astetta. 3D-rasituksessa tuulettimien kierrosnopeus nousi 38 %:iin (1350 RPM).
Todellisuudessa grafiikkapiirin kellotaajuus vaihteli 3D-rasituksessa 1815-1845 MHz:n välimaastossa ja grafiikkapiirin lämpötila pysytteli 65 asteesssa. Quiet-tilassa grafiikkapiirin lämpötila nousi 77 asteeseen ja kellotaajuus vaihteli 1770-1800 MHz:n välimaastossa.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä mukana ovat samat näytönohjaimet kuin GeForce RTX 2080 -artikkelissa eli MSI:n GeForce RTX 2080 Gaming X Trio sekä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080- ja 1080 Ti -mallit. AMD:n leiristä mukana on Radeon RX Vega 64. Koska testiin saapui GeForce RTX 20 -näytönohjaimista custom-mallit, ajettiin myös vertailutulokset GeForce GTX 10 -sarjan custom-malleilla.
Testit ajettiin 3860×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. GeForce RTX 2080:llä ja 2080 Ti:llä oli käytössä 411.51-ajurit ja GeForce GTX 1080:llä ja 1080 Ti:llä 399.24-ajurit. AMD:n Radeon RX Vega 64:llä oli käytössä uusimmat Adrenalin Edition 18.9.1 Optional -ajurit.
Hintataso Suomessa 27.9.2018
- GeForce GTX 1080: alkaen 519 €
- Radeon RX Vega 64: alkaen 589 €
- GeForce GTX 1080 Ti: alkaen 740 €
- GeForce RTX 2080: alkaen 859 €
- GeForce RTX 2080 Ti: alkaen 1259 €
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesiijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
GeForce 411.51 -ajurit:
- Asus ROG-STRIX-RTX2080TI-O11G-GAMING
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X Trio
GeForce 399.24 -ajurit:
- Asus ROG-STRIX-GTX1080TI-O11G-GAMING
- Asus ROG STRIX-GTX1080-A8G-GAMING
Adrenalin Edition 18.9.1 Optional -ajurit:
- AMD Radeon RX Vega 64
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.
Suorituskykytestit 3840×2160-resoluutiolla
Testasimme GeForce RTX 2080 Ti:llä erikseen suorituskykyä 3840×2160-resoluutiolla, kun kaikista peleistä säädettiin kuvanlaatuasetukset parhaalle mahdolliselle tasolle ja reunojenpehmennyksen osalta käytettiin esiasetuksissa ollutta asetusta tai vaihtoehtoisesti lisättiin Temporal Anti-Aliasing -tekniikka (TAA) käyttöön.
Tomb Raiderissa ja Deus Ex:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ei yltänyt 60 FPS tasolle, mutta Battlefield 1:ssä ja Wolfenstein II:ssa pyörittiin 100 FPS:n tuntumassa. Far Cry 5:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli noin 75 FPS, mutta minimi tipahti vielä alle 60 FPS:ään. Riippuu siis pelistä, riittääkö GeForce RTX 2080 Ti:ssä voima pyörittämään sitä parhailla kuvanlaatuasetuksilla, mutta viimeistään Medium- tai High-tasolla todennäköisesti päästään 60 FPS:ään.
Nähtäväksi jää, miten NVIDIAn RTX- eli säteenseurantatekniikka vaikuttaa pelien ruudunpäivitysnopeuksiin, mutta todennäköisesti 3860×2160-resoluutiolla joudutaan tyytymään muilta osin alhaisiin tai keskinkertaisiin kuvanlaatuasetuksiin jos halutaan päästä sulavaan pelikokemukseen.
Alla olevissa 3860×2160-tuloksissa kuvanlaatuasetukset on säädetty siten, että pelit olisivat kaikilla testinäytönohjaimilla sulavasti pelattavia ja kuvanlaatuasetukset on haettu noin 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeudelle GeForce GTX 1080 Ti:n avulla ennen kuin saimme GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimet käsiimme.
Battlefield 1:ssä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 20 FPS:ää eli noin 25 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja GTX 1080 Ti.
Myös Far Cry 5:ssä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 20 FPS:ää eli noin 28 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja GTX 1080 Ti.
Uudessa Tomb Raiderissa Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli 22,5 FPS:ää eli noin 26 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja 33,1 FPS:ää eli noin 44 % suorituskykyisempi kuin 1080 Ti.
Deus Ex:ssä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 20 FPS:ää eli noin 26 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja GTX 1080 Ti.
Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla
2560×1440-resoluutiolla Battlefield 1:ssä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 30 FPS:ää eli noin 23 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja GTX 1080 Ti.
Far Cry 5:ssä ruudunpäivitysnopeus ei enää 2560×1440-resoluutiolla skaalautunut.
Tomb Raiderissa Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 20 FPS:ää eli noin 24 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja noin 25 FPS:ää eli noin 32 % suorituskykyisempi kuin GTX 1080 Ti.
Deus Ex:ssä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 19 FPS:ää eli noin 25 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja 1080 Ti.
Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla
Full HD -resoluutiolla Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 10 FPS:ää eli noin 7 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja 1080 Ti.
Kuten 2560×1440-resoluutiolla Far Cry 5 ei suorituskyvyn osalta skaalautunut Full HD -resoluutiollakaan.
Tomb Raiderissa Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 27 FPS:ää eli noin 22 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja noin 37 FPS:ää eli noin 32 % suorituskykyisempi kuin GTX 1080 Ti.
Deus Ex:ssä Full HD -resoluutiolla Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli noin 13 FPS:ää eli noin 15 % suorituskykyisempi kuin RTX 2080 ja 1080 Ti.
Tehonkulutusmittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield 1 -peliä.
Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC -kokoonpanon tehonkulutus oli 14 wattia korkeampi kuin Asuksen GTX 1080 Ti:llä ja 29 wattia korkeampi kuin MSI:n RTX 2080:llä.
Lämpötilamittaukset
Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla MSI:n Afterburner-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield 1 -peliä.
Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC:llä TU102-grafiikkapiiri toimi 3D-rasituksessa Performance BIOS-asennossa 65-asteisena ja Quiet-asennossa 77 asteisena.
Melumittaukset
A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield 1 -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Asus on saanut optimoitua Strix RTX 2080 Ti OC:n jäähdytyksen melutason edellisen sukupolven Strix GTX 1080 Ti OC -mallin tasolle ja jopa sen alle. Isokokoinen ja kolmella tuulettimella varustettu näytönohjain oli Quiet BIOS-asetuksella käytännössä äänetön ja myös Performance-asennossa melutaso säilyi miellyttävällä tasolla.
Allekirjoittaneen mielestä kahden eri BIOS-tilan välillä kikkailu tuntuu tarpeettomalta ja hyvä kompromissi olisi lämpötilan ja melutason suhteen löytynyt Performance- ja Quiet- tilan puolivälistä.
Ylikellotustestit
Ylikellotustestissä Asuksen ROG Strix GeForce RTX 2080 Ti OC -näytönohjain oli asennettuna suljetun kotelon sisälle. Power- ja Temp Target- eli tehonkulutuksen ja lämpötilan ylärajat nostettiin maksimiin ja tuulettimen kierrosnopeuden annettiin olla lämpötilan mukaan automaattisesti säätyvässä Auto-asennossa. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
Alustavissa ylikellotustesteissä Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC ylikellottui TU102-grafiikkapiirin osalta 1775 MHz:n Boost-taajuudelle, jolloin todellinen kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1935-1965 MHz. GDDR6-muistit venyivät vakaasti ilman grafiikkavirheitä 16 Gbps nopeudelle.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi ylikellotettuna 363 watista 430 wattiin eli 57 wattia. TU102-grafiikkapiirin lämpötila nousi ylikellotettuna 65 asteesta 72 asteeseen (+7 astetta) ja melutaso nousi 36,9 desibelistä selvästi äänekkäämmäksi 38,2 desibeliin (+1,3 dB). Ylikellotettuna tuulettimet pyörivät 61 % kierrosnopeudella (2180 RPM).
Ylikellotettuna Asuksen Strix RTX 2080 Ti OC oli Tomb Raiderissa 9,3 FPS:ää eli noin 9 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Loppuyhteenveto
GeForce RTX 2080 Ti on odotetusti markkinoiden suorituskykyisin pelinäytönohjain ja tällä hetkellä parasta mitä rahalla saa. NVIDIAn dominoidessa näytönohjainmarkkinoita uudet GeForce RTX 2080- ja 2080 Ti -mallit kuitenkin valitettavasti hinnoiteltiin edellisen sukupolven 1080- ja 1080 Ti -mallien yläpuolelle ja siinä missä 2080:n hintataso alkaa Suomessa 850 eurosta ylöspäin niin 2080 Ti -mallista joutuu pulittamaan jopa 1250 eurosta ylöspäin.
Asuksen Strix 2080 Ti OC -malliin joutuu investoimaan yli 500 euroa enemmän kuin yhtiön edellisen sukupolven vastaava GeForce GTX 1080 Ti -malliin. Suorituskykytesteissämme Strix RTX 2080 Ti OC tykitti 3840×2160-resoluutiolla tauluun pelistä riippuen noin 20-30 FPS:ää eli 25-44 % paremmat ruudunpäivitysnopeudet kuin 1080 Ti. Nopeasti laskettuna jokaisen FPS:n hinnaksi muodostuu karkeasti laskettuna noin 16-25 euroa.
Lähes 1,5 kilon painoinen ja kolmella tuulettimella varustettu Strix-malli piti Performance BIOS -tilassa massiivisen TU102-grafiikkapiirin lämmöt kurissa 65 asteessa ja melutaso säilyi miellyttävänä. Quiet-tilassa lämmöt nousivat 77 asteeseen, mutta näytönohjain oli käytännössä äänetön. Tehonkulutus oli 14 wattia korkeampi kuin Asuksen GTX 1080 Ti:llä ja 29 wattia korkeampi kuin MSI:n RTX 2080:llä.
Ylikellotustesteissä TU102-grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti 1775 MHz:n Boost-taajuudella, jolloin todellinen kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1935-1965 MHz. GDDR6-muistit venyivät vakaasti ilman grafiikkavirheitä 16 Gbps nopeudelle. Ylikellotettuna suorituskyky oli 9 % parempi kuin vakiona, mutta grafiikkapiirin lämpötila nousi 7 asteella, melutaso selvästi kuultavaksi 38 desibeliin ja tehonkulutus kasvoi noin 60 watilla.
Asuksen Strix 2080 Ti OC on yli 1400 euron hinnallaan tällä hetkellä markkinoiden kallein 2080 Ti -malli. Halvimmat GeForce RTX 2080 Ti -mallit maksavat noin 1250 euroa, joka on jo paljon rahaa, joten lähes 1500 euron hintalappu tuntuu melkein järjettömältä. Kaiken lisäksi käytännön testeissä Strix 2080 Ti OC ei tarjonnut mitään niin maata mullistavaa, että sen hinta tuntuisi perustellulta. Emme ole kuitenkaan vielä testanneet muita ja edullisempia 2080 Ti -malleja, joten lopullista tuomiota ei voida vielä tässä vaiheessa julistaa.
Yksi asia on kuitenkin varmaa ja se on, että PC-pelaajat joutuvat nykyisessä NVIDIAn dominoimassa markkinatilanteessa venyttämään kukkaron nyörit äärimmilleen, jos haluavat päivittää tietokoneeseensa RTX ON -aikakauteen. Voisimmepa sanoa, että te kuluttajat voitte vaikuttaa tilanteeseen lompakollanne, mutta tarpeeksi moni ostaa ja päivittää kuitenkin.
Olisikohan seuraavassa sukupolvessa jo 4k pelaamista asetukset tapissa 60fps?
Oliko testeissä käytössä Quiet vai OC bios?
Jännä juttu, tuossa oli Quiet BIOS päällä pakkauksesta otettuna vakiona. Mutta tuossa on ilmeisesti kuitenkin Performance-tila vakiona "Performance state is the default shipping mode", jossa tuulettimet ei mene edes idlenä pois päältä :confused2: Päivitän mukaan vielä Performance-luvut, kellotaajuudethan noissa on samat :tup:
Aja pieni vertailutesti eri bioseilla, ei ne tuulettimet taida pysähtyä kokonaan sillä Quiet-biosillakaan? Biosin aktivoituminen taitaa sitten vaatia buutin. Lämmöt ja melu lähinnä kiinnostaa sekä miten paljon kellotaajuudessa eroa.
Tätä samaa mantraa on toitotettu jo pari näyttissukupolvea. 😀
Pelit kehittyvät siinä ohella, niin paha sanoa.. Jos näemmä lowilla joutuu Shadow of the Tomb Raideria ajamaan että menee sulavasti 4k:lla, niin melkoisesti raskaampi kuin mitä esim Rise of the Tomb Raider.
Testin kolmella parhaalla näyttiksellä on kyllä kaikilla enemmän tai vähemmän varaa nostaa asetuksia ennenkuin aletaan pudota alle 60fps.
Ultralla tosin pudotaan kyllä alle 60fps kaikilla näillä näyttiksillä, joten edelleen on 4k näyttöjen (etenkin 144hz) omistajilla säätämistä että saadaan pelit pyörimään miellyttävästi.
Olisi mielenkiintoista nähdä miten pelit pyörivät 2080 Ti:llä 4K:na kaikki asetukset täysillä.
Ajan mukaan :tup:
Kiitän! Onko muuten mahdollista testata myös 3440×1440-resolla? :geek:
Vähän menee pointti ohi tuosta asetuksien roimasta alentamisesta, kun ohessa kuvankaappaus youtubesta siitä, miltä ne käytössä olleet low-asetukset pahimmillaan näyttävät, eli veikkaan käytännössä 1440p high tai 1080p ultra asetuksien tarjoavan vastaavaa suorituskykyä ja parempaa kuvanlaatua kuin 4K lowin, vaikka alla olisikin 4K-näyttö.
Jos tuossa asetuksien valinnassa on sujuva pelikokemus ideana, niin mielestäni siihen pitäisi sisällyttää kohtuulliset silmäkarkitkin, eli tässä tapauksessa 4K high olisi kai se sopivin vaihtoehto.
Nyt vain herää kysymys, että ketä varten noita alimman graafisen tason testejä oikein ajetaan?
katso liitettä 139905
Niin, tätä asiaa voi tarkastella monelta eri kantilta.
Kaikilla verrokkinäytönohjaimilla ajettiin testit ennen kuin 2080-kortit saapuivat ja 4k-resoluutiolla pyrittiin pitämään 1080 Ti:llä KESKIMÄÄRÄINEN ruudunpäivitysnopeus yli 60 FPS:ssä. Ei siis YKSITTÄINEN ruutu jossa voi olla 100 FPS vaan 60 sekunnin testipätkä oikeasti peliä pelaten, että se olisi sulavasti pelattava.
Toisin sanoen tässä vaiheessa olisi sinun mukaan pitänyt ajaa verrokkinäytönohjaimilla tulokset n. 20-40 FPS suorituskyvyllä, jota 2080 ja vielä myöhemmin saapunut 2080 Ti olisi oletettavasti ollut n. 60 FPS (tässä vaiheessa suorituskyvystä ei siis vielä ollut tietoa).
Kannattaa myös tarkastella noita 99. persentiili lukuja, joissa siis minimitaso, jonka yläpuolella ruudunpäivitysnopeus viettää 99% ajasta. Ne ovat Deus Ex:ssä Low-asetuksilla lähellä 60 FPS, 1080 Ti:llä alle.
Joka tapauksessa, kompromissina ajan 2080 ja 2080 Ti testit vielä kaiken päälle testipeleillä 4k ja maksimiasetuksilla.
Joskus kun RTX ilmestyy Shadow of Tomb Raideriin, laitatko 720/1080p/1440p testituloksia, samalla analyysiä ja mietteitä kyseisestä teknologiasta kyseisen pelin perusteella?
Siis minun mukaani te tunnutte päättäneen 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeuden olevan ainoa huomioitava seikka, mitä minä tässä kyseenalaistin. Jos katsot kahta liittämääni kuvaa, niin olettaisin noiden asetusten olevan teknisesti erilaiset piirtää, kun ultralla maa on kauttaaltaan tesseloitu ja lowilla taas kivetys on peilityyni.
Onhan tämä maustakin kiinni pitkälti, kun itse priorisoin pelin ulkonäön itsensä näköiseksi ja minulle on riittänyt 30 FPS:n minimi, sekä tosiaan näkisin mieluummin miten eri näytönohjaimet vertautuvat toisiinsa tolkullisilla asetuksilla, minkä suhteen voin olla vähemmistössäkin.
katso liitettä 139964 katso liitettä 139965
Riippuu 100%:sesti pelintekijöistä. Jos he ulosmittaavat aina kaiken tehon ulos, niin 60fps@4K@ultra ei tule tapahtumaan ikinä.
Joo kyllä se on siis ihan tietoinen päätös, että kuvanlaatuasetusten kustannuksella tähdätään 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeuteen ja uskoisin myös, että enemmistö on sitä mieltä että pelit pitäisi VÄHINTÄÄN kyseisellä nopeudella pyöriä.
Varmistin tänään Asukselta niin vakiona tosiaan käytössä Performance BIOS. Testasin käytännössä eroja:
Performance BIOS:
Idle: Tuulettimet 24 % (880 RPM), 31 astetta, 34,8 dB
Load: Tuulettimet 53 % (1900 RPM), 65 astetta, 36,9 dB, 3D-kellot 1815-1845 MHz (10 min)
Quiet BIOS:
Idle: Tuulettimet pysähtyneenä, 43 astetta, 34,7 dB
Load: Tuulettimet 38 % (1350 RPM), 77 astetta, 35,3 dB, 3D-kellot 1770-1800 MHz (10 min)
Erikoisuus tossa on se, että kytkimen asento pitää vaihtaa tietokone PÄÄLLÄ ja bootin jälkeen on toinen tila käytössä.
Noissa 60 sekunnin testiajoissa ei vielä ehtinyt tuo kellotaajuusero vaikuttaa se näkyy vasta pidemmässä 3D-rasituksessa kun kortti lämpeää yli 70 asteeseen.
Melko radikaali ero lämmöissä noissa bioseissa, mutta käsinhän se tulee säädettyä joka tapauksessa. Tuollaisia 10-12 asteen eroja muutkin saaneet, eli täysin linjassa.
Olisiko liian kova työ testata se ja tulevat kortit mihin lämmöt nousee tuulettimen toimiessa esim. ~40 db melutasolla? Sulle kuitenkin tulee useampi 2080 Ti testiin, niin jäähdyttimien vertailu olisi helpompaa.
40 dB on jo tässä testisetupissa äänekäs itse pitäisin jotain 36 dB hiljaisena, 37 dB siedettävänä, 38 selvästi kuultavissa.
Kysytään nyt vielä erikseen (muutkin voi vastata), että mitkä ne 4k "täydet ja tolkun asetukset" ovat? Parhaat mitä pelistä saa Ultra/Highest jne, mutta mites reunojenpehmennys? 4k:lla varmaan pois päältä, jos ei jossain presetissä sitten automaattisesti ole käytössä?
Mikä db taso parhaiten sopiikaan, mutta tuo olisi hyvä tapa testata jatkossa, saisi ainakin hieman reilumman vertailun jäähyjen eroista, valmistajan omat säädöt kun poikkeavat aika paljon.
No tuo nyt riippuu varmaan pelistä mutta itse pidän esim bf1 4k ultra preset ja aa off tuolla säädöllä kulkee lujempaa titan xP mitä sulla tuossa 2080ti. Titani tietty kellotettu ~2000mhz.
Eiköhän tuo jo riitä että kortteja voi verrata keskenään. Tarvitse olla mitkään täydet 4K, noistahan voi päätellä jo paljon. Kiitos hyvästä testistä taas kerran!
voisiko osassa peleistä olla TAA esim. Shadow of tomb raiderissa, kun DLSS lisätään niin voisi nähdä suoraan vertauksen eri korteille
Mites sitten näytönohjaimen kellot ja jännitteet :beye:
Olisko hyvä kompromissi ajaa nuo pelitestit vaikka ultra ja medium -asetuksilla? Low:ta käyttää aika harva. Toki tuplamäärä työtä siinä on. Kaksilla asetuksilla testattuna myös näkisi miten ko. peli skaalautuu asetuksia pudottaessa. Ymmärrän hyvin Sampsan pointin tuohon asetusten laskemiseen, koska yleensä jos peli ei pyöri 60fps, niin asetuksia lähdetään laskemaan ja nyt tuloksista nähdään millä detaileilla se 60fps oikeasti saavutetaan.
Tärkeintä toki on tulosten vertailukelpoisuus keskenään, olipa ajettu millä asetuksilla tahansa.
Maksimit :psmoke:
Voisiko tuon kompensoida säätämällä vain powerlimittiä siten, että kokoonpanon tehonkulutus pysyy suht samana, siinä tilanteessa kortin TDP pitäisi olla about sama. Voi mennä turhan vaikeaksi, mutta tuollain saisi paremmin jäähyjen erot selville, nehän ne näissä loppujen lopuksi eniten poikkeaa ja tekee eroja. Tai sitten vain raakasti maksimi ylikellotuksilla tuulettimen pyöriessä db:llä x (esim. 38db).
mielestäni parempi tähdätä 60 fps .. kuitenkin testeissä näkyy millä asetuksilla se on saavutettu.. osaa jo siitä suurinpiirtein päätellä mitä lukemat tulee olemaan kun asetuksia nostaa….
Yritin ajatella asiaa vähän laajemmin kun lokakuussa on tulossa vielä GeForce RTX 2070 ja tarkoitus on ajaa samat testit sillä sekä 1070 Ti & Vega 56 että kaikki olisi samassa taulukossa.
Mutta joo, eiköhän tässä tule vielä 4k-testit ajettua paremmilla asetuksilla, kannattaa myös huomioida minkälaiset aikataulut tässä on kyseessä ja minähän en kyllä taulukkoihin mitään 6kk-1vuosi sitten ajettuja tuloksia ala ajansäästämiseksi naaraamaan mukaan.
Tolkullisina asetuksina pidän sellaisia, mistä saa hakemalla hakea eroja ultraan, eli pelimaailma näyttää jo omalta itseltään.
Jos otetaan esimerkkinä tuo aiemmin liittämäni kuva, niin high tarjoaa selkeän kolmiulotteisen katukivetyksen, tarkat tekstuurit ympäriinsä, kelvolliset varjot AO:n kera, AA:n silottamat sähköjohdot ja vesilätäkön heijastuksineen, eli olennaisimmat tunnelmaa luovat teknologiat ovat käytössä ja ratkaisevasti suorituskyky on kaksinkertainen ultraan verrattuna, eli tässä iskee voimakkaasti vähenevän tuoton laki.
Yleensä pitäisin tolkun asetuksina joko high tai very high presettiä, missä voisi lisäksi henkilökohtaisessa käytössä säätää jotain yksittäisiä silmäkarkkia merkittävästi lisääviä asetuksia ultralle riippuen tietty käytössä olevasta suorituskykykapasiteetista.
katso liitettä 140028
Itse asiaan. Kyllähän tuo nyt on tykki kortti. Jos haluaa parasta mitä markkinat tarjoaa ja esim. VR käytössä lisää nopeutta niin ilman muuta kannattaa ostaa.
On se vissiin halvempi ja nopeampi kuin titan V pelikäytössä.
On kyllä hieman turha ajaa testejä liian korkeilla asetuksilla missä nopeus tiippuu alle 60fps helposti kun se on usein pelattavuuden raja rippuen tietysti pelityypistä.
Mielestäni tämä nykyinen "tapa" on juurikin hyvä. Luulisi suurimman osan esim. GTX 1080 omistajien pelaavan kyseisillä asetuksilla ja tästähän on sitten helppo verrata näihin uusiin. Tämä myös varmasti testaajalle mukavampaa, kun ei tarvitse mitään diashowta katsella.
Jahas, nyt vasta huomasin että oli lämpötila- ja melumittauksiin oli päivittynyt Quiet- ja Performance-biosilla ajetut tulokset. Näistä näkeekin hyvin Strixien jäähyn kehityksen (1080, 1080 Ti, 2080 Ti), joka mennyt askel askeleelta selvästi parempaan suuntaan.
Huh on kyl vakuuttava kortti
Nopealtahan tuo vaikuttaa juu, mutta on muuten perkeleen suolainen tuo hinta. Ajatella että jossain vaiheessa lippulaivanäytönohjaimesta saattoi maksaa noin 500€ joka sekin on jo kohtalaisen suolainen ainakin omaan makuun.
Tämä vetää ihan uudet pohjat.
Kaikki graafiset asetukset täysillä, paitsi aa:ssa se kevyin vaihtoehto, jota ei erota parhaasta aa:sta.
Kuka tämän määrittelee? Joku voi erottaakin vaikka toinen ei erottaisi.
Itse sanoisin, että testeissä asetukset tappiin, paitsi MSAA/SSAA jätetään pois. TAA on sen verran edullinen, että voi huoletta pitää päällä.
Ei koska pelitekijät tekee aina ultra asetukset sen hetkisellä highend resolla vaatimammiksi kuin mitä mikään voi vielä vuoteen-pariin pyörittää kunnolla.
lisäksi: voit kokeilla omalla raudallasi minkä ikäisiä pelejä se pyörittää kaikki tapissa@4k luulen että esim HL2 menee. Siitä vaan sitten kokeilemaan missä on raja.
Tämä on mielestäni hyvä asia.
Toinen vaihtoehto olisi jättää ultrat pois pelistä ja laittaa high asetukset korkeimmaksi käytettävissä olevaksi. Ainoa hyöty tässä olisi se, että porukka nillittäisi vähemmän siitä kuinka peli on saatanan raskas. Haittana olisi se, että peli näyttäisi rumemmalta tulevaisuuden raudalla, jolla se pyörii myös ultra asetuksilla kiitettävästi.
Olisiko se kenties paras tapa että testataan kuten nyt, sellaisilla asetuksilla että pelit pyörii suht hyvin kaikilla korteilla, sitten ne pari peliä jotka skaalautuvat näytönohjaimelle parhaiten testataan maksimiasetuksilla, jolloin saadaan myös tulokset siitä miten suuret erot parhaimmillaan on. Joissan peleissä kun ylletään 4K resoluutiolla ja parhailla kuva-asetuksilla jo yli 50% suorituskykyparannukseen 2080 Ti vs 1080 Ti.
Tämä nykyinen hintataso on ihan älytön, mutta minkäs teet kun ei ole kilpailua. Jos ajatellaan että tolla 1422€ mitä pelkkä näytönohjain maksaa, saa tolla rahalla kaikki nyky genin konsolit (ps4, xbox ja switch) ja kahdelta valmistajalta vielä tehokkaammat versiot ja rahaa jää vielä peleihin & oheislaitteisiin melkein 300€
Esiintyikö testeissä kortissa coil whinea?
Testaajan silmä määrittää, mutta tosiaan joku kevyimmistä aa-vaihtoehdoista, koska kyseessä kuitenkin 4K, joka ei niin laadukasta aa:ta tarvitsekaan. Mutta kaikki muut herkut täysillä.
GTX580 3-way SLI setti maksoi palttiarallaa samanverran kuin tämä 🙁
Se että io testaa matalemmilla asetuksilla ei tarkoita etteikö 2080Ti jaksaisi 4Kta pyöritellä korkeilla asetuksilla.
Matalat asetukset on vain esim Vega64 ja 1080 varten ettei tarvitse pelata pelikelvottomana.
2080Ti mennään jo suurimmassa osaa asetukset tapissa +60fps.
Witcher 3 säästelin sitävarten että joskus tulee ohjain joka pyöräyttäis reippaasti +60fps niin ei pääse sitten fps dippaileen alle 60fps raskaissa paikoissa.
Jä tässähän se tuli
![[IMG]](https://tpucdn.com/reviews/ASUS/GeForce_RTX_2080_Ti_Strix_OC/images/the-witcher-3_3840-2160.png)
Ei sitä joudu lowilla ajamaan vaan tuossa testissä haluttiin että se olisi pelikelvollinen myös hitaammilla ohjaimilla.
![[IMG]](https://i.imgur.com/HkXWnht.png)
Se että sitä ajetaan low asetuksilla ei tarkoita etteikö peli toimisi 4K lla ja max asetuksilla kohtuu hyvin.
Ei sitä joudu lowilla ajamaan vaan tuossa testissä haluttiin että se olisi pelikelvollinen myös hitaammilla ohjaimilla.
![[IMG]](https://i.imgur.com/HkXWnht.png)
Se että sitä ajetaan low asetuksilla ei tarkoita etteikö peli toimisi 4K lla ja max asetuksilla kohtuu hyvin.
Täällä osa porukkaa päättelee ettei toimi max asetuksilla koska ajettu low asetuksilla tuossa testissä.