Vuoden 2019 high-end-kamerapuhelimien kuvanlaatuvertailu

Parina viime vuonna io-techin laajempi älypuhelimien kameravertailu jäi harmillisesti valmistumatta sekä aikataulullisten haasteiden että allekirjoittaneen oman töpeksinnän seurauksena (tyhjensin Note9:n muistin vahingossa ennen kuvien kopioimista talteen). Tänä vuonna kameravertailu saatiin kuitenkin vihdoin maaliin asti ja vieläpä kaksiosaisena toteutuksena.

Tässä ensimmäisessä vertailussa keskitytään ns. ylimmän high-end-luokan kamerapuhelimiin ja mukaan valittiin viiden eri valmistajan parasta osaamista edustavat puhelinmallit. Jälkimmäisessä vertailussa mukana ovat hieman edullisemmat noin 500 euron hintaiset mallit peräti seitsemältä valmistajalta.

Tämän artikkelin vertailujoukon arvokkain osallistuja on Applen uusi iPhone 11 Pro, jonka lähtöhinta on 1179 euroa. Lähes kannoilla hinnan osalta seuraa elokuussa myyntiin tullut Samsung Galaxy Note10+, jonka hinnat alkavat 1149 eurosta. Hinnaltaan keskiryhmään asettuu Sony Xperia 1, jonka suositushinta on 949 euroa. Toiseksi edullisin osallistuja on Huawei P30 Pro, jonka suosituslähtöhinta on 799 euroa. Edullisin hintalappu löytyy puolestaan OnePlus 7 Prosta, jonka hinnat alkavat 709 eurosta.

Kaikki viisi puhelinta luottavat kolmen valokuvaukseen tarkoitetun takakameran ratkaisuun, mikä on ollut kuluneen vuoden trendi kamerapuolella. Perusidea on kaikilla sama, mutta käytännön toteutuksessa on osin varsin suuriakin eroja. Tässä vertailussa selvitetään puhelimien takakameroilla otettujen valokuvien kuvanlaadullisia eroja tavanomaisimmissa käyttötilanteissa.

 

Osanottajien kameratoteutusten esittely

Apple iPhone 11 Pro on vertailun tuorein puhelinmalli, sillä se julkaistiin syyskuun 10. päivä ja kauppoihin laitteet saatiin syyskuun lopulla. Myös suurikokoisemmalla akulla ja näytöllä varustettu iPhone 11 Pro Max käyttää tismalleen samaa kameraratkaisua ja sen kuvanlaatu on lähtökohtaisesti identtistä testeissä käytetyn 11 Pron kanssa. iPhone 11 Pro –mallit ovat myös lähtöhinnaltaan vertailun arvokkaimmat puhelimet, sillä niiden hinnat alkavat 1179 ja 1279 eurosta.

iPhone 11 Pro –mallit ovat ensimmäiset iPhonet, joissa on käytössä kolmoistakakamera. Kameratoteutuksen monipuolisuuden osalta Apple on siis noussut samoihin lähtökuoppiin useimpien Android-puolen kilpailijoidensa kanssa.

Kameran tekniset tiedot:

• 12 megapikselin laajakulmakamera (1,4 um pikselikoko), 26 mm kinovastaava laajakulmaobjektiivi, f1.8-aukkosuhde, Dual Pixel PDAF, OIS
• 12 megapikselin ultralaajakulmakamera (1,0 um pikselikoko), 13 mm kinovastaava ultralaajakulmaobjektiivi (120 asteen kuvakulma), f2.4
• 12 megapikselin telekamera (1,0 um pikselikoko), 52 mm kinovastaava teleobjektiivi, f2.0, PDAF, OIS
• kaksois-LED-salama
• Videokuvaus: 4K 30 & 60 FPS, 1080p 30 & 60 FPS
• Hidastusvideokuvaus: 720p 960 FPS, 1080p 240 FPS

iPhone 11 Pro –mallien kaikki kolme takakameraa ovat tarkkuudeltaan 12 megapikseliä, mutta muutoin teknisessä toteutuksessa on merkittäviä eroja. Pääkameran ominaisuudet ovat pysyneet paperilla samoina viime vuodesta, eli pikselikoko on suurehko 1,4 mikrometriä ja käytössä on Dual Pixel –tarkennus sekä optisesti vakautettu f1.8-aukkosuhteen objektiivi. Valmistajan mukaan kuvasensoria on kuitenkin uudistettu.

Tele- ja ultralaajakulmakameroiden tarkkuus on myös 12 megapikseliä, mutta sensorin koko pari pykälää pienempi, sillä pikselikoko on tasan 1,0 mikrometriä. Tele-/normaalikameran polttoväli on kaksinkertainen pääkameraan nähden (2x zoom) ja se on varustettu optisella kuvanvakaimella. Parannuksena viime vuoteen nähden objektiivin aukkosuhdetta on onnistuttu parantamaan merkittävästi arvoon f2.0, joka onkin valovoimaisin tämän hetken älypuhelimien telekameroista.

Ultralaajakulmakamera on kamerakolmikon uutuus ja se tarjoaa 120 asteen kuvakulman, eli puolet pääkameran polttovälistä. Kamera on kiinteätarkenteinen ja sen aukkosuhde on sarjassaan tavanomainen f2.4.

Huawei julkisti P30-mallistonsa 26. maaliskuuta Pariisissa ja sen huipulle asemoitui P30 Pro –malli periskooppikameroineen. Keväällä lähtöhinta oli 849 euroa, mutta sittemmin se on laskenut 799 euroon. Tarjolla on myös edullisempi ja pienikokoisempi P30-malli, mutta sen kameratoteutus poikkeaa Pro-mallista sekä tele- että ultralaajakulmakameran osalta.

Tarkalleen ottaen P30 Pro ei ole enää Huawein tuorein huippumalli, sillä yritys julkaisi Mate 30 –mallinsa syyskuun 19. päivä. Mate 30 –mallisto ei kuitenkaan ole toistaiseksi saatavilla Suomessa, joten emme voineet luonnollisestikaan ottaa sitä mukaan vertailuun. Ulkomaalaisten vertailutestien perusteella P30 Pron ja Mate 30 Pron välillä eroa on lähinnä ultralaajakulmakameran osalta.

Kameran tekniset tiedot:

• 40 megapikselin laajakulmakamera (0,8 um pikselikoko, 1/1,7-tuumainen RYYB-sensori), 27 mm kinovastaava laajakulmaobjektiivi, f1.6-aukkosuhde, OIS
• 20 megapikselin ultralaakulmakamera (1/2,7-tuumainen sensori), 16 mm kinovastaava ultraaajakulmaobjektiivi, f2.2
• 8 megapikselin telekamera (1/4-tuumainen sensori, 1,22 um pikselikoko), 125 mm kinovastaava teleobjektiivi, f3.4, OIS
• ToF 3D –kamera (Time of Flight)
• PDAF-, kontrasti- ja lasertarkennus
• Kaksisävyinen LED-salama
• Videokuvaus: 4K 30 FPS, 1080p 60 FPS
• Hidastusvideokuvaus: 720p 960 FPS

P30 Pron kameratoteutus on varsin näyttävän näköinen ja huomio kiinnittyy erityisesti alimpana sijaitsevaan neliskanttiseen aukkoon, jonka takana sijaitsee pääkameraan nähden viisinkertaisen polttovälin tarjoava periskooppizoomi. Tai ainakin valmistaja kutsuu zoomia viisinkertaiseksi, vaikka todellisuudessa laskennallinen polttovälikerroin pääkameraan nähden 4,63. Jos telekameran polttoväliä verrataan ultralaajakulmakameraan, on kerroin puolestaan 7,8. Kiinteän 125 mm:n kinovastaavan polttovälin tarjoava objektiivi on sijoitettu vaakasuuntaisesti takakuoren alle ja valon ohjaaminen objektiiviin on toteutettu prisman avulla. Telekameran kuvansensorin tarkkuus on kahdeksan megapikseliä ja objektiivissa on optinen kuvanvakain.

Alhaalta ylöspäin kamerakehyksessä liikuttaessa keskimmäisenä sijaitsee 40 megapikselin pääkamera, joka hyödyntää uudenlaista RYYB Quad Bayer -suodattimella varustettua 1/1,7-tuumaista kuvasensoria. RYYB-suodattimessa perinteisen RGGB-suodattimen vihreä (G) väri on korvattu keltaisella (Y), koska keltainen suodatin päästää lävitseen valoa laajemmalla spektrillä. Keltaisen valon ohella sen avulla pystytään keräämään myös hieman vihreää sekä punaista valoa, joiden aallonpituudet ovat keltaisen valon ala- ja yläpuolella. Huawein mukaan keltaisella suodattimella varustettu fotodiodi pystyy vastaanottamaan peräti 40 % enemmän valoa kuin vihreä, josta on etua erityisesti hämärissä olosuhteissa. Uutta sensorityyppiä varten Huawei on kehittänyt täysin uudet sekä additiviiseen että subtraktiiviseen värinmuodostukseen pohjautuvat algoritmit kuvan muodostamiseksi. Oletuksena pääkamera tallentaa 10 megapikselin kuvia, joissa se yhdistää neljä pikseliä yhdeksi, mutta asetuksista on mahdollista ottaa käyttöön myös täysi 40 megapikselin kuvakoko.

Ylimmäisenä kehyksessä sijaitsee ultralaajakulmakamera, joka perustuu 1/2,7-tuumaiseen 20 megapikselin kuvasensoriin. Vastaava ratkaisu nähtiin viime syksynä Mate 20 Prossa. Kameran parina on 16 mm kinovastaavalla polttovälillä varustettu objektiivi, jossa on myös automaattitarkennus. Ultralaajakulmakamera on P-sarjassa uusi ominaisuus, joka korvaa edeltäjämallista löytyneen mustavalkokameran. Sama kamera mahdollistaa myös supermakrokuvien ottamisen 2,5 cm:n päästä kohteesta.

Varsinaisten valokuvauskameroiden oikealla puolella sijaitseva ToF-kamera on järjestelmän neljäs kamerasensori, mutta sen avulla ei muodosteta varsinaista käyttäjälle näkyvää kuvaa, vaan sen taitoja hyödynnetään muissa ominaisuuksista. ToF-kamera mittaa viereisestä infrapunalähettimestä lähtevän valon heijastusaikaa ja –suuntaa, jonka avulla voidaan määritellä kohteen etäisyyttä ja muotoja sekä kuvan syvyystasoja. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi kameran kuvausefekteissä sekä laajennetun todellisuuden sovelluksissa.

OnePlus julkaisi 7-sarjan mallistonsa toukokuun puolivälissä ja huippumalliksi asemoitui kolmella takakameralla varustettu OnePlus 7 Pro. Malliston keihäänkärki päivittyi 7T Pro –malliin lokakuun 10. päivä, mutta kameravertailun testikuvaukset suoritettiin jo lokakuun taitteen tienoilla, joten uutta OnePlus 7T Prota ei ehditty saamaan mukaan. Onneksi 7T Pron takakameratoteutus on identtinen 7 Pron kanssa, joten vertailun kannalta ei ole lopulta väliä kumpi laite oli testeissä käytössä. OnePlus 7 Pron lähtöhinta on 709 euroa ja 7T Pron vastaavasti 759 euroa.

Kameran tekniset tiedot:

• 48 megapikselin laajakulmakamera (0,8 um pikselikoko, 1/2-tuumainen Sony IMX586 -kenno), 26 mm kinovastaava laajakulmaobjektiivi, f1.6-aukkosuhde, OIS
• 16 megapikselin superlaajakulmakamera, 17 mm kinovastaava superlaajakulmaobjektiivi (117 asteen kuvakulma), f2.2
• 8 megapikselin telekamera (1,0 um pikselikoko), 78 mm kinovastaava teleobjektiivi, f2.4, OIS
• Tarkennus: PDAF, laser, kontrasti
• kaksois-LED-salama
• Videokuvaus: 4K 30 & 60 FPS, 1080p 30 & 60 FPS
• Hidastusvideokuvaus: 720p 480 FPS, 1080p 240 FPS

OnePlus 7 Pron kolmoiskamera on aseteltu kamerakehykseen niin, että 48 megapikselin laajakulmakamera sijaitsee keskellä, kahdeksan megapikselin telekamera alimmaisena ja 16 megapikselin superlaajakulmakamera ylimmäisenä.

48 megapikselin Sony IMX586 –sensoria käyttävä pääkamera hyödyntää seitsemän linssin laajakulmaobjektiivia, jonka aukkosuhde on f1.6 ja joka on varustettu optisella kuvanvakaimella. Kyseessä on ns. Quad Bayer -suodatinta käyttävä kuvasensori, jossa neljä vierekkäistä pikseliä on varustettu saman värisellä suodattimella, jolloin niitä voidaan hyödyntää yhden suuren 1,6 mikrometrin pikselin tavoin. Quad Bayer -suodatinta voidaan hyödyntää myös hämäräkuvauksessa ja kuvien dynamiikan parantamisessa.

Telekameran optisesti vakautetun objektiivin kinovastaava polttoväli on 78 mm, eli se tarjoaa kolminkertaisen optisen zoomin pääkameraan nähden (joskin pienemmällä resoluutiolla). 16 megapikselin superlaajakulmakamera tarjoaa 117 asteen kuvakulman, joka tarkoittaa noin 17 mm:n kinovastaavaa polttoväliä. Objektiivi on automaattitarkenteinen, mutta siinä ei ole optista vakainta.

Samsung julkisti kuluvan vuoden toisen lippulaivamallistonsa New Yorkissa elokuun alussa, kun päivänvalon näkivät uudet Note10-mallit. Tähän vertailuun mukaan valikoitui kalliimpi Note10+-malli, jonka hinnat alkavat Suomessa 1149 eurosta. Pienikokoisemmassa ja edullisemmassa Note10-mallissa on sama kamera kuin kalliimmassa isoveljessä ja sen suositushinta on 999 euroa.

Kameran tekniset tiedot:

• 12 megapikselin laajakulmakamera (1,4 um pikselikoko, 1/2,55-tuumainen sensori), 27 mm kinovastaava laajakulmaobjektiivi, muuntuva f1.5-2.4-aukkosuhde, Dual Pixel PDAF, OIS
• 16 megapikselin ultralaajakulmakamera (1,0 um pikselikoko, 12 mm kinovastaava ultralaajakulmaobjektiivi (123 asteen kuvakulma), f2.2
• 12 megapikselin telekamera (1,0 um pikselikoko, 1/3,6-tuumainen sensori), 52 mm kinovastaava teleobjektiivi, f2.1, PDAF, OIS
• VGA-tarkkuuden ToF 3D –syvyystietokamera, f1.4
• LED-salama
• Videokuvaus: 4K 30 & 60 FPS, 1080p 30 & 60 FPS, 4K 30 FPS HDR10+
• Hidastusvideokuvaus: 720p 960 FPS, 1080p 240 FPS

Note10+:n takakameratoteutus on keskeisiltä osin tuttu Galaxy S10 –malleista, mutta teknisellä puolella on tapahtunut pieniä viilauksia. Heti paperilla nähtäviä muutoksia ovat laajakulmakameran 27 mm:n polttoväli sekä telekameran valovoimaisempi f2.1-aukkosuhde.

Kameroista keskimmäisenä sijaitsee ”pääkamera”, eli 12 megapikselin sensori optisesti vakautetulla ja muuttuvalla aukkosuhteella varustetulla laajakulmaobjektiivilla. Sensori käyttää suurehkoa 1,4 um pikselikokoa ja tukee Dual Pixel –tarkennusta.

Ylimpänä sijaitseva 16 megapikselin kamera on paritettu 12 mm:n kinovastaavan polttovälin tarjoavan ultralaajakulmaobjektiivin kanssa. Kuvakulma on yksi laajimmista, mitä älypuhelimissa on tarjolla, mutta miinuksena se ei tue automaattitarkennusta.

Kamerakehyksen alimmassa paikassa on tele-/normaalikamera, joka käyttää hieman pienempää 12 megapikselin kuvasensoria sekä optisesti vakautettu 52 mm:n kinovastaavan polttovälin tarjoavaa objektiivia, jonka f2.1-aukkosuhde on älypuhelimien telekameroiden parhaimmistoa.

Neljäntenä kamerana kvartetin täydentää VGA-tarkkuuden DepthVision-syvyystietokamera, joka käyttää ToF-tekniikkaa (Time of Flight), eli mittaa infrapunasäteiden heijastusaikaa kohteesta.

Sony esitteli Xperia 1 –huippumallinsa MWC-messuilla helmikuun lopulla, mutta se saatiin Suomessa kauppoihin vasta kesäkuun alussa. Xperia 1:n suositushinta Suomessa on 949 euroa. Sama takakameraratkaisu löytyy myös syyskuun alussa julkaistusta edullisemmasta Xperia 5 –mallista, jonka suositushinta on 799 euroa.

Kameran tekniset tiedot:

• 12 megapikselin Sony Exmor RS -kuvasensori (1,22 um pikselikoko, 1/2,6” sensori), 26 mm kinovastaava polttoväli, f1.6, OIS
• 12 megapikselin superlaajakulmasensori (1,0 um pikselikoko, 1/3,4” sensori), 16 mm kinovastaava polttoväli, f2.4, kiinteä tarkennus
• 12 megapikselin telekamera (1,0 um pikselikoko, 1/3,4” sensori), 52 mm kinovastaava polttoväli, f2.4, OIS
• Tarkennustavat: PDAF
• LED-salama
• Videokuvaus: 4K 24&30 FPS, 1080p 60&30 FPS, super slow motion 1080p 960 FPS

Xperia 1 on Sonyn ensimmäinen puhelin, joka tarjoaa kolme takakameraa. Ensimmäisen kolmoiskameran lisäksi mukana on ensimmäistä kertaa Sonyn puhelimissa monien kaipaama optinen kuvanvakain, joka löytyy sekä pääkamerasta että telekamerasta. Sony on aikaisempina vuosina kehittänyt kamerajärjestelmäänsä ja Xperia 1:ssä tuntuu nyt yhdistyvän näiden aikaisempien vuosien parhaat palat.

Ylimmäisenä sijaitsevan pääkameran taustalla on Sonyn omaa tuotantoa oleva Exmor RS -sensori, joka sisältää oman sisäisen DRAM-välimuistin ja mahdollistaa 960 FPS hidastekuvauksen Full HD -tarkkuudella. Pikselikoko on kohtalaisen suuri 1,22 um ja optisesti vakautetun objektiivin aukkosuhde on f1.6.

Keskimmäisenä sijaitseva telekamera on myös tarkkuudeltaan 12 megapikseliä, mutta se käyttää pienempää yhden mikrometrin pikselikokoa. Telekameran kinovastaava polttoväli on 52 mm (kaksinkertainen pääkameraan nähden) ja sen aukkosuhde on f2.4. Telekamerassa on myös optinen kuvanvakain.

Alimmaisena sijaitsevan ultralaajakulmakameran tarkkuus on myöskin 12 megapikseliä ja se käyttää samankokoista sensoria kuin telekamera. Kiinteätarkenteisen ultralaajakulmaobjektiivin kinovastaava polttoväli on 16 mm (130 astetta) ja aukkosuhde f2.4.

 

Testipuhelimien kameraominaisuuksia vastakkain vertaillessa voidaan todeta, että pääkameran osalta OnePlussassa on eniten megapikseleitä, Samsungissa ja iPhonessa suurin pikselikoko sekä Samsungissa suurin aukkosuhde. Telekameran osalta Huaweissa on suurin polttoväli, iPhonessa valovoimaisin objektiivi ja Huaweissa sekä OnePlussassa alhaisin resoluutio. Ultralaajakulmakamerassa Huaweissa on korkein resoluutio, OnePlussassa kapein kuvakulma ja Huaweissa sekä Samsungissa valovoimaisin objektiivi.

 

Vertailun asettelu

Vertailukuvia otettaessa simuloitiin tyypillisintä tavallista kuvaustilannetta, eli puhelimien kameraa käytettiin automaattitilassa (tekoälytunnistus pois päältä, poislukien Sony, jossa asiaan ei voi vaikuttaa) ja käsivaralta. Kuvia otettiin eri valaistusolosuhteissa, eri etäisyyksiltä ja eri kameroilla. Lisäksi lopussa testaamme myös kamerapuhelimissa yleistynyttä erillistä yökuvaustilaa.

Kuvista on esillä muokkaamattomat täyskokoiset versiot, jonka lisäksi niitä vertaillaan rinnatusten myös pikselitasolla erityisesti kuvaprosessoinnin ja yksityiskohtien taltioitumisen tarkastelemiseksi. Quad Bayer –sensorilla varustetuilla puhelimilla (Huawei ja OnePlus) otimme kuvat täydellä resoluutiolla sekä neljännesresoluutiolla ja valitsimme vertailuun testaajan mielestä kokonaisuutena paremman otoksen. Käytetyistä kameroista riippuen pikselitason vertailurajaukset ovat esitettynä joko skaalattuna suuriresoluutioisimman kuvan mukaan, tai vaihtoehtoisesti suorana 277 x 400 pikselin rajauksena.

Kaikkiin puhelimiin asennettiin tuoreimmat ohjelmistopäivitykset ennen testikuvausten aloittamista. Maininnan arvoisena seikkana io-techin Huawei P30 Pro -testikappaleessa oli asennettuna beetaohjelmaan kuuluva Android 10 –pohjainen EMUI 10 –käyttöjärjestelmä. Puhelimien ohjelmisto-/kamerasovellusversiot olivat testin aikana seuraavat:

• Apple iPhone 11 Pro: iOS 13.1.3
• Huawei P30 Pro: EMUI 10.0.0.42 beta, kamerasovellus 10.0.0.307
• OnePlus 7 Pro: OxygenOS 10.0.1.GM21BA, kamerasovellus 3.8.69
• Samsung Galaxy Note10+: kamerasovellus v9.5.00.58
• Sony Xperia 1: kamerasovellus 2.3.A.0.34

Osassa kuvaustilanteista vertailukohdaksi otettiin lukijoiden toiveesta kompaktia lähtötason järjestelmäkameraa edustava MicroFourThirds-kennollinen (16 megapikseliä) Panasonic Lumix DC-GX800, jonka hintaluokka on nykyään 350–400 euroa. Kameran parina käytettiin 12-32mm f/3.5-5.6 OIS -kittiobjektiivia, jonka kinovastaava polttoväli on 24-64 mm croppikertoimen ollessa kaksi.

 

Kuvavertailu – päiväkuvaus

Tavanomaista päiväkuvausta pääkameralla testattiin sekä pilvisellä että aurinkoisella syyssäällä.

Päivänvalossa otettujen esimerkkikuvien osalta iPhonen kuva on kokonaisuutena tarkasteltuna joukon ”raikkaimman” näköinen. Värimaailma on luonnollinen ja varsin eläväinen, olematta kuitenkaan pahasti ylikorostunut. Ylemmässä auringonpaistekuvassa valkotasapaino on aavistuksen kellertävään kallellaan. 12 megapikselin kameraksi iPhone taltioi myös varsin hyvin yksityiskohtia, vaikka pikselitasolla onkin huomattavassa selvää tarkoituksellista yliterävöintiä.

Huawein täydellä 40 megapikselin tarkkuudella otettu pilvisen sään kuva tarjoaa joukosta eniten yksityiskohtia, joka näkyy myös pienten yksityiskohtien värintoistossa (esim. alemman rajatun kuvan autojen takavalot). Auringonpaisteella otetussa kuvassa OnePlus vetää yksityiskohtien osalta pidemmän korren. Vihreiden sävyjen toisto on hieman latteaa, johtuen ilmeisesti kuvasensorin RYYB-suodattimesta. Tumma pää jää aavistuksen tukkoon ja kirkkaissa olosuhteissa vaalea pää saattaa palaa hieman puhki, mitä voi halutessaan korjata vaihtamalla kuvakoon 10 megapikseliin, jolloin dynamiikka paranee hieman.

OnePlussan kuvissa tumma pää jää hieman tukkoon ja vaikka valitsimme vertailuun täydellä 48 megapikselin tarkkuudella otetut kuvat, ei se erotu pilvisen sään otoksessa yksityiskohdillaan juurikaan edukseen. Auringonpaisteessa otetussa kuvassa OnePlussan kuva on sen sijaan joukon yksityiskohtaisin. Dynamiikkaa saa parannettua vaihtamalla 12 megapikselin kuvakokoon, mutta samalla yksityiskohtien toistuminen heikkenee.

Samsungin kuvat ovat kokonaisuutena katsottuna melko samantyylisiä iPhonen kuvien kanssa, mutta valkotasapaino on hieman enemmän kylmään kallellaan. Yksisyiskohtiin mentäessä iPhone vetää pidemmän korren dynamiikassa ja yksityiskohtien toistossa sekä prosessointijäljessä. Tämä korostuu etenkin auringonpaisteessa otetussa kuvassa, jossa Samsungin kuvat ovat yksityiskohdiltaan Sonyn kanssa joukon pehmeimpiä.

Sonyn pilvisen sään otoksessa valkotasapaino on selvästi joukon punertavin – jopa häiritsevissä määrin. Yksityiskohtien toisto on myös joukon heikoimmasta päästä ja jälki on pehmeää. Kuvien reuna-alueilla on myös havaittavissa pientä lisäpehmentymistä.

Vertailukamera Lumixin prosessointi on sekä kokonaisuutena että pikselitasolla tarkasteltuna luonnollisinta, joka ei ole sinällään suuri yllätys, sillä kamerapuhelimien kuvanmuodostus pohjautuu vahvemmin jälkikäsittelyyn.

Testipuhelimien telekameroissa on eroa sekä resoluutiossa että polttovälissä, joten niitä käyttäessä myös lopputulos on varsin toisistaan poikkeavaa. Tästä syystä vertailukuvassa on suorat 277 x 400 pikselin kokoiset rajaukset kuvan samasta kohdasta ilman skaalausta.

iPhonen kuva on kokonaisuudessaan hyvin samanhenkinen kuin pääkameralla samasta tilanteesta taltioitu otos. Jälki on terävää, värintoisto eläväistä ja valkotasapaino melko luonnollista. Terävöinti on joukon voimakkaimmasta päästä, mutta prosessointi säästää silti pikselitason yksityiskohdat varsin hyvin.

Huawein viisinkertainen periskooppizoom vie lähimmäs kuvauskohdetta, mutta Testijaksolla vallinneella pilvisellä säällä kuvan valkotasapaino kallistuu selvästi kylmän suuntaan, mutta aurinkoisemmalla säällä taipumusta ei ole samaan tapaan havaittavissa. Muutoin kuvanlaadussa ei ole suuremmin valittamista ja Huaweilla pääsee huomattavasti kilpailijoita lähemmäs kohdetta. Toisaalta monissa tilanteissa 5x zoom alkaa olla jo vähän liikaa, jolloin sen käyttö saattaa muuttua kömpelöksi.

OnePlussan kolminkertainen zoom on vertailujoukon toiseksi ”pisin” ja samalla melko hyvä kompromissi 2x- ja 5x-zoomikerrointen välillä. Kuvassa ei ole juuri valittamista, joskin tumma pää jää ajoittain hieman tukkoiseksi ja värien toisto on ajoittain hieman ylikorostunutta.

Samsungin kuva on kokonaisuutena katsellessa jälleen varsin samankaltainen iPhonen kanssa. Valkotasapaino on aavistuksen kylmempää ja yksityiskohtien määrä heikompaa. Lisäksi iPhonen kuvassa on enemmän terävöintiä ja maltillisemmat prosessointijäljet.

Sonyn telekameran kuvanlaatu on pääkameran tapaan punertavaan kallellaan ja samalla testiryhmän pehmein sekä dynamiikaltaan heikoin.

Verrokkikamera Lumixin zoomikerroin on kaksi, mutta suurimmasta resoluutiosta ja maltillisimmasta prosessoinnista johtuen se taltioi Huawein jälkeen eniten yksityiskohtia kuvauskohteesta.

Telekameroiden tapaan myös ultralaajakulmakameroissa on puhelimien välillä eroa sekä resoluutiossa että polttovälissä, joten vertailukuvassa kaikkien kuvista on otettu 277 x 400 pikselin rajaus samasta kohdasta ilman skaalausta.

Ultralaajakulmakamera on iPhonen heikoin osa-alue, kuten jo puhelimen omassakin testiartikkelissa todettiin. Jälki on hieman pehmeää ja suttuista ja dynamiikka joukon heikointa.

Huawein ultralaajakulmaotoksen kuvakulma on joukon kapeimmasta päästä, mutta kuvanlaatu on kokonaisuutena joukon laadukkainta. Värit toistuvat varsin luonnollisesti, dynamiikka on tässä joukossa hyvää ja yksityiskohtia taltioituu joukosta eniten.

OnePlussan kuvakulma on yhdessä Huawein kanssa joukon kapein. Kuva on kokonaisuudessaan joukon parempaa päätä. Yksityiskohdat toistuvat melko mukavasti, mutta tumma pää jää paikoin hieman tukkoon.

Samsungin otoksen valkotasapaino on kylmään kallellaan, mutta muutoin kuva näyttää kokonaisuutena kohtalaisen hyvältä. Lähemmäs mentäessä voidaan kuitenkin huomata, että jälki on pikselitasolla varsin pehmeää iPhonen tapaan.

Sony jatkaa myös ultralaajakulmakameran osalta oudon punertavalla värimaailmalla, joka on harmillinen juttu. Yksityiskohtien osalta Sony pärjää Samsungia ja iPhonea paremmin. Vääristymänpoisto toimii hieman vähemmän aggressiivisesti kuin kilpailijoissa.

Vertailukamera Lumixin kittiobjektiivilla ei ole mahdollista saavuttaa ultralaajakulmaksi määriteltävää polttoväliä, joten sen kuva puuttuu tästä vertailukohdasta.

Oheinen lähikuvaustilanne oli kameroille poikkeuksellisen haastava värien suhteen, sillä kuvassa on runsaasti punaisen ja vihreän eri sävyjä. Kuten kuvista näkyy, puhelimet tulkitsevatkin värit hyvin eri tavoilla. Vertailukuvassa on skaalatut rajaukset suurimman kuvan (OnePlus 48 MP) mukaan. Huawein ja OnePlussan kuvat valittiin vertailuun kennon täydellä tarkkuudella. Kuvat on otettu kameran lähimmältä mahdolliselta tarkennusetäisyydeltä.

iPhonen kuvan valkotasapaino on selvästi sinertävään kallellaan. Muutoin kuvassa ei ole valittamista – jälki on 12 megapikselin luokassa yksityiskohtaista ja terävää ja kohinaa ei ole juurikaan.

Huawein RYYB-sensorin heikkous vihreiden sävyjen toistamisessa tulee hyvin esiin tässä kuvassa, sillä vihreän sävyt ovat selvästi keltaisempia kuin useimmissa vertailukumppaneiden kuvissa ja kuvan yleisilme jää hailakaksi. Yksityiskohdiltaan sensorin täyden pikselimäärän kuva on joukon tarkin.

Oneplussan jälki on joukon kohinaisinta, mutta käytännössä siitä ei olekaan mitään todellista haittaa. Kuva on yksityiskohdiltaan joukon pehmeimmästä päästä, vaikka käytössä on sensorin täysi 48 megapikselin kuvakoko. 12 megapikselin tarkkuudella kuva oli vielä selvästi pehmeämpi. Värimaailmaltaan se on luonnollisimmasta päästä heti Samsungin jälkeen, mutta kontrasti on korostunutta.

Samsungin kuva on kokonaisvaltaisesti ehkäpä joukon luonnollisimman näköinen. Pikselitasolla kuvassa on havaittavissa maalausmaista prosessointijälkeä ja yksityiskohdat ovat joukon pehmeimmästä päästä.

Siinä missä Sonyn kuva oli aiemmissa tilanteissa selvästi lämpimään päin kallellaan, olivat sen otokset tässä tilanteessa yllättäen selvästi sinertäviä. Kamera kamppaileekin selvästi valkotasapaino-ongelmien kanssa, mikä on sinällään erikoista, että laitteesta löytyy erillinen valkotasapainosensori.

Toinen lähikuvaotos on ostettu samalla periaatteella kuin edellinen kukkakuva ja myös kameroiden käyttäytyminen on monilta osin samankaltaista tässäkin tilanteessa.

iPhonen kuvaan ilmestyi tällä kerralla hyvin lämminhenkinen tunnelma, vaikka kuva onkin muilta ominaisuuksiltaan varsin hyvä. Huawein otos on hieman hailakka, mutta yksityiskohdiltaan jälleen joukon tarkin. OnePlussan kuvan värimaailma osui tällä kertaa joukon luonnollisimmaksi yhdessä verrokkikamera Lumixin kanssa. Samsungin kuvan valkotasapaino on kallistunut hieman kylmään suuntaan ja se jää kaipaamaan pikselitasolla sitä viimeisintä terävyyttä. Sonyn kuva on tälläkin kertaa hieman sinertävä ja ilmeeltään joukon tummin sekä yksityiskohdiltaan pehmeimmästä päästä.

 

Kuvavertailu – hämärä- ja yökuvaus

Vaikka päivänvalossakin kameroiden kuvanlaadusta löydettiin jopa yllättävän paljon eroja, odotettiin niiden kasvavan entisestään hämärä- ja yökuvauksessa, joka pistää kameran kyvyt todelliseen puntariin. Vertailukuvissa on suurimman kuvan mukaan skaalatut 277 x 400 pikselin rajaukset kuvista. Huaweilta ja OnePlussalta valittiin vertailuihin pienemmällä 10/12 megapikselin resoluutiolla otetut kuvat, pois lukien kolmatta kuvaustilannetta, jossa OnePlussan 48 megapikselin otos oli kokonaisuutena parempi.

iPhonen tavalliset kuvat ovat heikossa valossa testiryhmän pimeämmästä päästä, sillä Apple on suunnitellut käytettäväksi ensisijaisesti automaattisesti kytkeytyvää yötilaa (johon tutustumme hetken päästä). iPhonen tuottamat kuvat ovatkin kirkkaustasoltaan lopulta melko realistisia ja kohinanvaimennus ei toimi liian aggressiivisesti, joten yksityiskohtien säilyminen on joukon parempaa päätä.

Huawei tuottaa heikommissa valaistusolosuhteissa valoisimman näköisiä lopputuloksia yhdessä Samsungin kanssa. Monissa tilanteissa lopputulos saattaa olla jopa selvästi todellista tilannetta valoisampi, joka ei ole välttämättä kaikkien luonnollisinta lopputulosta arvostavien mieleen. Keskivertokäyttäjälle kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä asia. Kokonaisuutena Huawein kuvat näyttävät erittäin teräviltä ja varsin värikkäiltä, mutta pikselitasolle mentäessä voi huomata voimakkaasti ylikorostetun kontrastin ja terävöinnin, jotka syövät rajusti pienempiä yksityiskohtia.

OnePlussan kuvat eivät näytä kokonaisuutena lainkaan hassummilta, joskin valkotasapaino tykkää kallistua hieman punertavaan suuntaan. Pikselitasolle mentäessä yksityiskohdat ovat hieman kohinanvaimennuksen pehmentämiä, pois lukien kolmas kuvaustilanne, jossa kamera pääsi hyödyntämään 48 megapikselin maksimiresoluutiotaan poikkeuksellisen hyvin yksityiskohtien osalta. Käytännössä on kuitenkin hyvin tapauskohtaista, onko OnePlussan pääkameran täydestä tarkkuudesta hämärässä mitään iloa.

Samsungin hämäräkuvat ovat yhdessä Huawein kanssa joukon valoisimpia – useimmiten jopa selvästi todellista tilannetta valoisampia. Kuvissa on testijoukosta eniten kohinaa, mutta useimmissa tapauksissa se ei nouse vielä häiritsevälle tasolle ja sen ansiosta myös osa pienemmistä yksityiskohdista säästyy keskimääräistä paremmin. Värimaailma pysyy useimmiten varsin luonnollisena.

Sonyn kuvat jäävät keskimäärin vertailujoukon tummimmiksi, siitä huolimatta että kamera kytkee tietyissä tilanteissa jonkinlaiset automaattiset yöasetukset päälle. Valkotasapaino tuntuu kallistuvan herkästi lämpimään suuntaan ja yksityiskohtien toisto ei yllä parhaiden kilpakumppanien tasolle, vaan jää monissa tilanteissa hieman prosessoidun suttuiseksi.

Vertailukamera Lumix kärsii selvästi objektiivin valovoiman sekä edistyneemmän kuvaprosessoinnin puutteesta ja olisi paremmin omimmillaan manuaaliasetuksia sekä raakakuvausta hyödynnettäessä.

Kuten lähes kaikissa io-techin viimeaikaisissa puhelinarvosteluissa on toistuvasti todettu ja vertailukuvastakin voi jo heti huomata, telekamerat eivät ole toistaiseksi kovinkaan suositeltavia hämäräolosuhteissa kuvaamiseen. Siitä huolimatta otimme hämäräkuvat kaikkien puhelimien telekameroilla ja otimme selvää kuka suoriutuu tehtävästä parhaiten. Vertailukuvat ovat suoria 277 x 400 pikselin rajauksia, koska sekä resoluutio että polttoväli oli kameroissa toisistaan poikkeava.

Kuten kuvia silmäillessä saattaa varsin nopeasti todeta, käyttökelpoisinta jälkeä tekevät pienemmällä polttovälillä varustetut telekamerat, eli iPhone, Samsung ja Sony. Kyseisessä kuvaustilanteessa ainoastaan OnePlus käytti oikeasti telekameraansa – muut rajasivat otoksen pääkameran sensorilta.

Vertailukamera Lumixin kittiobjektiivin valovoima ei oikein riitä zoomailuun automaattiasetuksia käyttäessä, vaikka tästäkin otoksesta olisi saanut pienellä kuvanmuokkauksella joukon kärkeen sijoittuvan lopputuloksen, kiitos kohtalaisesti säilyneiden yksityiskohtien.

Jos odotukset hämäräkuvauksen laadusta eivät olleet korkealla telekameroiden osalta, jatkui sama linja myös ultralaajakulmakameroiden kohdalla.

Käytännössä kaikkien puhelimien ultralaajakulmakamerat tekevät hämärässä hyvin pimeitä otoksia. Valoisimman kokonaisuuden pystyy tuottamaan Samsung, mutta samalla myös kohina on varsin näkyvää. iPhonen kuva on ehkäpä kokonaisuudessaan vaisuin esitys, sillä jälki on hyvin sumeaa ja pehmeää. OnePlussan kuva on hieman samaa kastia, mutta värintoisto on parempaa. Huawein jälki on melko terävää, mutta väreiltään hailakkaa. Sonyn kuva on Huawein ohella joukon yksityiskohtaisin ja terävin, samalla kirkkaudeltaan keskitasoa.

 

Kuvavertailu  – Yö-tila

Lähes kaikista nykypäivän keski- tai high-end-hintaluokan puhelimista löytyy jonkinlainen yökuvaustila. Buumin aloitti viime vuonna Huawei P20 Pro ja ominaisuus on sittemmin levinnyt laajalti markkinoille. Käytännössä kyseessä on kuvaustila, joka hyödyntää puhelimen prosessointisuorituskykyä sekä monissa tapauksissa myös tekoälyä näyttävän yökuvan muodostamiseksi usean peräkkäisen kuvan datasta. Kaikki tämä onnistuu käsivaralta ja kuvan tärähtämättä. Testipuhelimista kaikissa muissa laitteissa oli erillinen yökuvaustila, mutta Sonyssa se oli automaattisesti kuvaustilanteen mukaan aktivoituvaa sorttia.

Huawei on yökuvaustilan edelläkävijä ja se näkyy ainakin lopputuloksen näyttävyydessä. P30 Pron kuva on nimittäin yleisilmeeltään joukon valoisimpia ja kontrastiltaan sekä värintoistoltaan näyttävä, joskin valkotasapaino on hieman kellertävään kallellaan. iPhonen kuva on joukon pimeimpiä Sonyn jälkeen, mutta samalla se on Sonyn kanssa lähimpänä todellista tilannetta. Käyttäjä voi halutessaan säätää iPhonen yötilan kuvanmuodostusaikaa pidemmäksi, mutta kilpailijoiden kirkkaustasoille ei siitä huolimatta ylletä.

OnePlus pystyy myös vangitsemaan kuvaan melko hyvin valoa ja värejä, mutta kuvan yksityiskohdat saavat kyytiä prosessoinnin myötä. Tämä näkyy erityisen hyvin esimerkkikuvan suuressa tiiliseinässä, jonka yksityiskohdista suurin osa on ikään kuin ”siloteltu” pois. Samsung tekee Huawein ohella joukon näyttävintä jälkeä ja kuviin taltioituu jopa hämmästyttävän paljon yksityiskohtia ja värejä, joita ei ihmissilmällä pysty mitenkään erottamaan.

Sony ei tarjoa erillistä yökuvaustilaa, ja sen automaattisen yötunnistuksen tekemä jälki on joukon tumminta (kuva on sama kuin aiemmissa tavallisissa hämäräkuvissa).

 

Yhteenveto

 

Kaikki viisi vertailuun mukaan valittua high-end-puhelinta tarjoavat perusajatukseltaan samanlaisen kolmoiskameran, joka tarjoaa laajakulmaisen pääkameran, pidemmän polttovälin zoom-kameran sekä ultralaajakulmakameran. Käytännön tasolla sekä teknisessä toteutuksessa että käytännön kuvanlaadussa on kuitenkin yllättävän paljon eroa, eikä joukon kuvanlaadultaan parhaan puhelimen määritteleminen ole mitenkään yksiselitteistä.

Vertailuviisikon peränpitäjä on ehkäpä helpoin valita: Sony ei onnistunut suoranaisesti vakuuttamaan juuri millään osa-alueella. Seuraavien sijojen jakamisessa mennäänkin jo enenevissä määrin makuasioiden puolelle, mutta omasta näkökulmastani OnePlus jää kärkikolmikon taa. Kärkikolmikon paremmuusjärjestyksen valinta meneekin jo todella hankalaksi. Huawei P30 Pro pystyy tekemään valoisassa kennon täydellä resoluutiolla tarkinta jälkeä, mutta etenkin vihreiden sävyjen toisto kärsii paikoin ja toisaalta 10 megapikselin tarkkuudella jälki on hieman prosessoidun näköistä. iPhonen kuvanlaatu puolestaan hyvässä valaistuksessa kokonaisuudessaan luonnollisinta, mutta toisaalta iPhone ei katsantokannasta riippuen pärjää kilpakumppaneilleen aivan hämäräkuvauksen kaikilla osa-alueilla. Samsung puolestaan tasapainoilee jossain edellä mainitun kaksikon välimaastossa.

Vertailupuhelimien ulkopuolisena seikkana oli mielenkiintoista huomata, että edullinenkin järjestelmäkamera osoitti edelleen jopa automaattiasetuksilla käytettäessä, kuinka puhdasta jälkeä etenkin yksityiskohtien tasolla voi suuremmalla sensorilla ja objektiivilla piirtää.

Lopuksi on yksinkertaisesti huomioitava, että makuja kuvien ulkonäön suhteen on lopulta monia. Keskivertokuluttaja arvostaa todennäköisesti enemmän räikeämpää kuvaprosessointia, joka ei ole välttämättä niinkään luonnollista jälkeä havittelevan hieman perehtyneemmän kuvaajan mieleen. Oma joukkonsa on luonnollisesti vielä se, joka haluaa ottaa kännykkäkuvatkin raakamuodossa ja editoida joka otoksen jälkikäteen mieleisekseen.

Kuulemme mieluusti artikkelin kommenteissa mikä puhelinkamera oli sinun mielestäsi kokonaisuudessaan paras ja mitä ominaisuuksia itse painotat kännykkäkamerassa.