Microsoft paljasti hiljattain joitain teknisiä yksityiskohtia yhtiön tulevasta Xbox Series X -konsolista. Nyt yhtiö on paljastanut kaikki konsolin tekniset ominaisuudet.
Xbox X Series -konsolin sydämenä sykkii Project Scarlett -nimellä tunnettu AMD:n semi-custom järjestelmäpiiri. Järjestelmäpiirissä on kaksi neljän ytimen kustomoitua Zen 2 CCX:ää eli yhteensä kahdeksan ydintä. Ytimistä yksi on varattu käyttöjärjestelmän tarpeisiin ja seitsemän on pelien käytössä. Prosessoriytimet toimivat tarpeen mukaan joko 3,8 GHz:n kellotaajuudella kaikilla ytimillä ilman SMT-teknologiaa (Simultaneous MultiThreading) tai 3,6 GHz:n kellotaajuudella SMT käytössä, jolloin kukin ydin voi suorittaa samanaikaisesti kahta säiettä. Järjestelmäpiiri on valmistettu tarkemmin määrittelemättömällä TSMC:n ”parannetulla 7 nanometrin valmistusprosessilla”, mikä käytännössä tarkoittaa joko 2. sukupolven N7P- tai N7+ EUV -prosessia. Järjestelmäpiiri on kooltaan 360 mm2 ja se rakentuu yhteensä 15,3 miljardista transistorista.
Grafiikkaohjaimessa on sirulla 56 Compute Unit -yksikköä, mutta saantojen parantamiseksi neljä niistä on poistettu käytöstä. Yhteensä 3328 Stream-prosessoria perustuvat kustomoituun RDNA2-arkkitehtuuriin ja ne toimivat lukitulla 1825 MHz:n kellotaajuudella, mikä tarkoittaa 12,155 TFLOPSin raakaa laskentavoimaa. Grafiikkaohjain tukee luonnollisesti kaksinkertaista nopeutta FP16-tarkkuudella, jonka lisäksi se tukee tekoälytehtäviin soveltuvia 4- ja 8-bittisiä tarkkuuksia sekä INT4-tarkkuutta maksimissaan 95 TOPSin nopeudella. Tuki säteenseurannan kiihdytykselle on paljastettu jo aiemmin ja uutiseen upotetussa Digital Foundryn videossa näytetään joitain säteenseurantaa hyödyntäviä pelejä pyörimässä Xbox Series X -konsolilla. Uutta tietoa on puolestaan varmistettu tuki Mesh-varjostimille.
Microsoft ei käytä PC-puolelta tuttua Boost-kellotaajuusoptiota prosessoriydinten tai grafiikkaohjaimen kohdalla taatakseen saman kokemuksen olosuhteista riippumatta.
Järjestelmäpiirin tukena on yhteensä 16 gigatavua GDDR6-muistia. Muistikonfiguraatio on muutoinkin erikoinen. Microsoft on päätynyt käyttämään 320-bittistä muistiohjainta, jonka jatkeena on kahden kokoisia ja eri nopeuksilla toimivia GDDR6-muistisiruja. 10 Gt muistista on optimoitu GPU:n käyttöön tarjoten muistikaistaa 560 Gt/s ja lopuille 6 gigatavulle kaistaa on 336 Gt/s. 10 gigatavun muistiosuus on täysin pelien käytössä ja 6 gigatavun siivusta 2,5 Gt on varattu käyttöjärjestelmälle ja loput 3,5 Gt peleille. Muistiavaruus on kuitenkin nopeuseroistaan huolimatta yhtenäinen. Microsoftin mukaan koko 16 gigatavun toteuttaminen nopeana ei ollut teknisesti mahdollista, mutta sen kohdalla lienee osittain kyse myös konsolille asetetuista kustannusrajoista ennemmin kuin suorasta teknisestä mahdottomuudesta.
Tallennustilasta on vastuussa kustomoitu Seagaten valmistama yhden teratavun NVMe SSD -asema, joka tarjoaa 2,4 Gt/s raakaa kaistaa pakkaamattomalle ja 4,8 Gt/s pakatulle datalle. Nopeus on päätetty sen perusteeella, ettei SSD-asema pääse hidastumaan kuumenemisen vuoksi. Kuvissa aiemmin nähty leveä portti konsolin takana on ulkoista, saman nopeuden tarjoavaa SSD-asemaa varten. Microsoft hyödyntää tallennustilassa myös pakkausteknologioita ja niitä varten suunniteltuja dedikoituja purkuyksiköitä, jotka kykenevät 6 Gt/s nopeuteen, mutta mysteeriksi jää ovatko ne vain ylimitoitettuja, vai mistä on kyse kun pakatulle datalle mainitaan erikseen nopeudeksi 4,8 Gt/s. Pelinkehittäjille tarjotaan mahdollisuutta käyttää SSD-asemaa virtuaalimuistina ja DirectX-rajapintaan on lisätty uusi DirectStorage osa, minkä luvataan vähentävän tallennustilan käytön prosessorikuormaa ja mahdollistavan entistä paremman tekstuureiden streamaamisen lataamalla tekstuureista vain ne osat, joita käytetään. Microsoft lisäsi Xbox One X:n järjestelmäpiiriin yksiköitä, jotka tarkkailivat ladattujen tekstuurien käyttöä ja yhtiön mukaan pelit käyttivät ruudulla todellisuudessa vain noin 1/3 – 1/2 lataduista tekstuureista. Kun käyttäjä sulkee pelin, sen tilanne tallennetaan SSD-asemalle ja videolla nähtävissä esimerkeissä pelistä toiseen vaihtaminen vie ainakin vanhempien pelien kohdalla pelistä riippuen noin kuutisen sekuntia siten, että peli on välittömästi tämän jälkeen pelattavissa kohdasta, jossa siitä poistuttiin. Kuinka monta peliä voidaan pitää samanaikaisesti ”muistissa” SSD-asemalla riippuu pelin käyttämästä muistin määrästä. Myös USB-väyläiset kiintolevyt ja SSD-asemat ovat tuettuja, mutta ne soveltuvat ilmeisesti lähinnä Xbox One -sarjan peleille.
Lähde: Eurogamer
No nyt vähintäänkin jää se PS4 Pro kauppaan.
Todennäköisesti koronan vuoksi julkaisu viivästyy, mutta onpahan sellaista rautaa, että huhu.
Cell oli vaan kehitysalustana käsittääkseni yhtä helvettiä aikanaan, ja kesti tovin että oppivat ottamaan siitä enemmän irti.
Eli SMT:n pystyy kytkemään päälle ja pois lennosta? Olisiko sama mahdollista Ryzen puolella?
https://www.youtube.com/watch?v=uIWO-821vik
Se vaihtelee paljon riippuen pelistä. Konsoleilla on se etu, että tuon optimoinnin voi tehdä sovelluskohtaisesti, kummalla nyt sattuu pyörimään paremmin. Rauta on kumminkin sama kaikissa näissä xbox series x:ssä.
Olisi kyllä kätevää jos AMD:n prosessorit kykenisivät samaan automaattisesti PC-puolella. Taitaa siinäkin tosin olla se ongelma, että kokoonpanoja ja pullonkauloja on yhtä monta kuin kärpäsiä metsässä…
Olihan PS4 aikoinaan ihan ajan tasalla vastaavan PC-raudan kanssa myös prossutasolla, eli vuonna 2012-2013. Ei se silloin mitään high-endiä ollut, mutta ei kuulunutkaan olla. Ja siinä missä konsoleita julkaistaan n. kerran 7 vuodessa, niin PC-rautaa tulee uutta vuosittain. Kyllä tämäkin tuleva konsolisukupolvi on auttamatta vanhentunutta rauraa viimeistään parin vuoden päästä, samalla tavalla mitä PS4 ja XBone olivat vuoden parin päästä julkaisustaan.
Kai se on mahdollista teoriassa. Mutta en tiedä mitenkä softa siitä tykkäisi. Konsoleissa tuo softa voidaan optimoida ottamaan moinen huomioon ja tehdä hyvä rautatason tuki moiselle kikkailulle.
Pikaisesti laskettuna muistikokoonpanoon tuntuisi olevan seuraava:
6 kpl 2 GiB piirejä.
4 kpl 1 GiB piirejä.
Kaikki toimivat 14 Gbps data ratella.
Alin 10 GiB jakautuu tasan kaikkien muistipiirien välille, eli niihin on tuo 320b * 14 Gpbs = 560 GB/s kaista.
Ylimmät 6 GiB löytyy vain noista kuudesta 2 GiB piiristä, niiden ylemmistä puoliskoista, eli niihin on kaistaa 192b * 14 Gbps = 336 GB/s.
Eli kaikki muistipiirit ovat kyllä yhtä nopeita.
Tässä konfiguraatiossa on sellainen hassu puoli, että myös tuon alimman ”nopeamman” 10 GiB osalta muistikaistan kuormitus on epätasainen, koska kaikki ylempi ”hitaampi” muisti on samoilla muistipiireillä osan siitä kanssa.
Eli muistia on tosiassa käytännössä kolmea eri nopeutta:
1) Alimmasta 10 gigasta ne 4 gigaa, jotka ovat niillä 1 GiB palikoilla, joiden kanssa ei ole mitään samalla piirille ylemmässä 6 gigassa, joille menevät accessit saa takuuvarmasti sen täyden kaista käyttöön.
2) 2-gigaisten piirien alin puolisko(6 gigaa). Tänne accessit voivat olla joko hyvin nopeaa, tai hidastua hiukan, mikäli samaan aikaan CPU kuormittaa muistiväylää näiden piirien ylemmillä puoliskojen liikenteellä.
3) 2-gigaisten piirien ylin puolisko(6 gigaa). Tänne kaistaa on aina vähemmän, koska muistikaistaa näihin osoitteisiin on vähemmän.
Ei, se kaikki muisti on edelleen yhtä muistiavaruutta vaikka nopeus vaihteleekin muistialueesta riippuen. Myös PC:t ovat liikkumassa tähän suuntaan.
Jep, mutta nyt ollaan jo lipsuttu yhteisestä nopeudesta eri nopeuksisiin partitioihin, joten ei ole enää iso askel että seuraavassa sukupolvessa on esim hbm näyttikselle ja ddr5 prossulle (tai mitä muistiteknologioita silloin nyt satutaankaan käyttämään.
Taisit ottaa pillereitä väärästä purkista kun meni tabletit ja PC:t sekaisin.
Vanhat konsolit olivat jo alunperinkin tabletti/mopoläppäri-tason prossuilla, joka oli kilpailija Atomille eikä desktop prossuille.
Week In Tech: Hands On With Those New Games Consoles
http://www.rockpapershotgun.com
Tämä konsoliviritys vaikuttaa enempi siltä että on haluttu enemmän muistia kuin edeltäjässä(12GB) mutta kustannussyistä päädyttiin minimilisäykseen eli 16GB:hen ja sitä ei ole voinut oikein toteuttaa saman kokoisilla piireillä ilman että muistiväylä olisi tarpeettoman leveä ja kallis(512bit väylä) tai liian kapea(256bit) GPU:n suorituskykyyn nähden. 20GB:llä kun olisi saanut täyden 320bit kaistan koko muistialueelle ilman kompromissiratkaisua. Ehkäpä se tulee evoluutiomalliin pari vuoden päästä.
Jollei nyt ms halua ottaa takkiin raudan kanssa ja saada rahat peleistä ja xbox livestä kun teki orginaalin boksin kanssa.
Tuskin vanhenee käsiin yhtä nopeasti kuin edelliset konsolit, koska pelien suurin kuormittavuus on grafiikan tarkkuus. Ei ole mitenkään oletettavissa että tapahtuu seuraavan muutaman vuoden aikana samanlainen pixelimäärän kasvu kuin aikaisemmin. Ero siirryttäessä esim 4k -> 8k on paljon heikommin huomattavissa kuin FHD -> 4k, joten sinänsä nuo ovat pitempään kuranttia kamaa. Varsinkin kun vieläkin on ihan turha edes unelmoida mistään yleisistä UHD lähetyksistä joka on sen hukkaputken pääasiallinen käyttötarkoitus.
”Järjestelmäpiirin tukena on yhteensä 16 gigatavua GDDR6-muistia, johon Microsoft ja AMD ovat lisänneet ECC-tuen ilman tehohävikkiä.”
Miksi ECC-muistia? Siksikö että minerit hoardaa näitä miljoonia itselleen?
Jaa-a, mutta nyt rupesi itseäkin epäilyttämään että mistä tuon poimin ku en enää löydä siihen viitettä
Poistan ko. kohdan uutisesta kunnes löydän sen uudelleen
Tuolla mainitaan error correction (EEC, typo?).
Inside Xbox Series X: the full specs
http://www.eurogamer.net
No siinähän se, luultavasti ei ole typo vaan jostain syytä luin sen ECC:nä. EEC on erilainen virheenkorjaus,
"EEC stands for extended error correction and is specific feature of ECC supporting chipsets and software/OS"
Kahtotaan jos tuohon joku selvyys saadaan.
Yksi mahdollinen syy tuolle voisi olla, että jos tuo konsoli ei sammutettuna oikeasti sammu vaan jää ns. standby modeen. Ainakin oman kokemuksen mukaan standby aiheuttaa helpommin sekoiluja muistien ollessa self-refresh modessa kuin koneen ollessa käynnissä. En toki ole varma vaikuttaako tuo siihen vai se, että ECC:tä tukevat vimpaimet nyt yleensä on vähän paremmin rakenneltuja ja testattuja kun perus kuluttaja romppeet.
Tuskimpa tuo GPU kummoiseen kykenee, jos RT otetaan käyttöön enemmälti.
Eihän tuosta RDNA:n RT-suorituskyvystä ole vielä tässä vaiheessa mitään tietoa.
Konsoleissa kun sovellukset on keskinmäärin vielä optimoidumpaa ja pelinkehittäjät omien sanojensa mukaan pääsevät helpommalla käyttämällä RT:tä varjostuksissaan/valaistuksissa (ei tarvitse manuaalisesti vääntää, kun tekoäly hoitaa), niin en näe miksi se olisi jotenkin alimitoitettu ominaisuus rautaan nähden ?
Kai sinulla joku peruste on tälle oletukselle että sen RT-suorituskyky olisi jotenkin heikko?
RT on todella raskas homma ja käsittääkseni tuossa ei ole erillisiä RT yksiköitä, vaan viritetyt muut yksiköt, joten kun ko ominaisuutta käytetään, niin muuhun käyttöön jää niitä sitten vähemmän.
Ja kun ottaa huomioon, että tuo GPU on "tulossa" eli täysin uusi, niin silloin olisi syytä olettaa, että 4k@60 pyörähtää helposti. tuo taas tn menee hyvin (toivottavasti edes)lähinnä joku FHD RT:n kanssa.
Jos ja kun tuo pömpeli maksaa sen alle touhutonnin, niin ehkä noita vaatimuksia kannattaa suhteuttaa siihen alle touhutonnin pchen. Ei taida sillä hintaa löytyä settiä jolla 4k @ 60 FPS + RT onnistuu.
Kyllä tuo mielestäni on konsoliksi paljon kurantimpaa kamaa kuin edelliset sukupolvet oli julkaisun aikaan. Toivottavasti tämä sukupolvi ei heikennä plattavapaita pelejä sammalla tapaa kuin edeltäjänsä .
Oletus on että se perustuu RDNA2:n standardiin RT-ratkaisuun, minkä oletetaan perustuvan AMD:n tiettyyn patenttiin. Sen mukaan on ja ei ole erillisiä yksiköitä, eli siellä ihan uusi ray intersection -kiihdytin ympätty osaksi TMU:ta jotta se voi hyödyntää olemassaolevia väyliä, TMU:n muita osia ja muisteja ja streamprosessorit päättävät mihin seuraavaksi edetään. Patentin mukaan tämä ratkaisu on paitsi tilankäytön kannalta tehokkaampaa, antaa myös kehittäjille enemmän vapauksia kuin täysin erillinen yksikkö. Tuosta voit lukea tarkemmin, spoilereissa pieni pätkä metodin ideasta ja hyödyistä verrattuna softa ja puhtaaseen fixed function blokkiin (NVIDIAn RT-yksiköt käsittääkseni näitä) : TEXTURE PROCESSOR BASED RAY TRACING ACCELERATION METHOD AND SYSTEM
Ennen kuin tuota päästään testaamaan on mahdotonta lähteä väittämään, että se olisi automaagisesti pois jostain muusta, koska aina on jossain joku pullonkaula ja se pullonkaula vaihtaa myös paikkaa usein. Kehtaisin kuitenkin väittää että TMU-puoli on nykyisellään harvoin jos ikinä pullonkaulana eikä streamprosessoritkaan nyt aina ole tappiin asti täynnä.
Se ei ole tulossa PC-maailmaan missä pelkkä näyttis voi maksaa touhutonnin ja sillä on myös aika tavalla eri tason tehonkulutusrajat mitä pitää pitää mielessä.
Zen 2 on tuossa 3,6 GHz kuten sanoitkin (tai 3,8 GHz ilman SMT:tä), mutta PC-puolella ne ei ole 4,6 GHz kuten väität, se 4,6 GHz on yhden ytimen maksimi Boost-kellotaajuus, tuossa XSX:ssä ei käytetä Boost-kellotaajuuksia lainkaan. Vertailu yhtään mihinkään suoraan on kuitenkin vaikeaa, kun tuo on monoliittisiru vrt Ryzen-työpöytäprossujen chipletit ja Zen 2 APU-piireissä jotka olisi niin ikään monoliitteja (toki paljon pienempiä) on niin matala TDP ettei edes auttavaa vertailua löydy sieltäkään (jos nyt kuitenkin jotain haluaa arpoa niin Zen 2 -työpöytäprossujen peruskellotaajuudet ovat ihan samoissa maisemissa kuin tuon XSX:n ydinten, eli 3,5 – 3,9 GHz). Sama pätee GPU-puoleen, ihan turha se on koittaa arpoa mistään semi-custom SoCsta erillisen näytönohjaimen ja grafiikkapiirin kelloja.
Modaajista en tiedä, mutta ainakin itse SoC, todennäköisesti "koko kortti" tulee kuulemma käyttöön xCloudissa korvaamaan nykyiset XBS:n SoCit ja se kykenee kirjaimellisesti pyörittämään neljää XBS-instanssia kerrallaan (eli xCloudissa voitaisiin tiputtaa järjestelmäpiirien määrä neljännekseen jos tarkoitus olisi ajaa vain Xbox One S -tasoa)
Hyvä, jos ovat saaneet tehtyä erilliseksi.
Kannattaa tosin muistaa, jos ja kun tuo näillätietämin kilpailee lähinnä 2080S:n kanssa, niin seuraavassa sukupolvessa keskisuorituskykyluokan kortitkin peittoavat tuon ja jos AMD nyt saa lopulta jotain aikaan, niin puhutaan tn hinnasta, joka on n puolet siitä tonnista.
Ja ei se tonni nyt niin kauhean paha hinta näyttiksestä ole, jos sillä saa oikeasti kunnon suorituskykyä!
Tuossa on uudempi versio, uudemmalla valmistustekniikalla, joten kyllä niitä kelloja pitäisi saada yläspäin ihan ilman mitään turbojakin. Tuo konsoli vain on rivan perusteella melko TDP rajoitteinen VS pc puoli. (Oletan, että tuon tuulettimen ei ole tarkoitus kuulostaa käsipölynimurilta!)
Ja koska noiden suunnittelu ei saa maksaa maltaita, niin kyllä siinä ne kustom ominaisuudet jätetään väkisin melko vähälle. Ei sitä turhaan siirrytty miltei täysin PC:n kaltaisiin konsoleihin.
Se nyt on ihan selvä ettei hinta tule olemaan tuollainen. 499 dollaria lienee ihan maksimi, mitä kehdataan konsolille pistää lähtöhinnaksi vaikka sitten tulisi (aluksi) takkiin
Ja takkiin tulee. Mutta mikkisoftalla on sen verran paalua, että voivat 100 dollarilla jakaa tuota vaikka kaikille maailman ihmisille, muttei kirstun pohja häämötä lähimainkaan. Veikkaan Petruksen kanssa samaa, että 499 on hinta tuolle vekottimelle. Mielenkiintoinen laitos. Vähän on nintendosta tultu eteenpäin. (Eka pelikonsoli oli mulla Nintendo entertainment system, NES)
Toivottavasti tästä löytyy joku tietoturvamoka samaan tapaan kuin switchistä..
Aika heikot oletukset teillä, tuossa vähän osviittaa mutta eiköhän tämä ainakin sen rtx 2080 ti:n voita ja kilpaile jossain määrin tulevan rtx 3000 sarjan kanssa. https://wccftech.com/microsoft-xbox-series-x-performance-is-25-tflops-when-ray-tracing-io-rate-equal-to-13-zen-2-cores/
Tuossa oiotaan niin pahasti mutkia ettei ole tottakaan, samalla logiikalla RTX 2080 Ti:n FLOPSit olisivat ihan muuta kuin 13,4 TFLOPSia mitä se oikeasti on
No siis 12 tflops peleille ilman rtx ja 13 tflops rt ytimiä tulee lisää käyttöön peleille jotka hyödyntää rtx teknologiaa.
Ilman rtx käyttöä hieman hitaampi kuin rtx 2080 ti ja huomattavasti nopeampi rtx käytössä.
En kyllä olisi kauhean yllättynyt vaikka hintalapussa lukisi 599 taaleria, vaikka paineita varmasti on pitää hintaa alempana. Speksien perusteella tämä ei voi olla kovin halpa tuottaa, ja inflaatiokorjattuna aika moni vanhempi konsoli maksaa jo yli tuon 599.
Varsinkin jos PS5 osoittautuu vähemmän vaikuttavaksi spekseiltään niin tästä voisi pyytää jonkunlaista premiumia.
Tämä siis ymmärtääkseni tulee olemaan developperin valinta riippuen siitä kumpi palvelee pelin performanssia paremmin, ei "turboasetus" valikoissa. Tuo kellojen lukitus sekä CPU:lla että GPU:lla on aika mielenkiintoinen ratkaisu. Olisi kuvitellut että nykypäivän trendien mukaisesti olisi menty päinvastaiseen suuntaan ja kellotettu kuorman sekä lämpötilan mukaan niin paljon kuin pystyy.
Tätä tarkoitin itsekin. Tarvitsen harvoin pelatessa niin montaa ydintä kuin 8 core smt tarjoaa joten voisin pitää normaalisti smt:n kiinni ja jos teen jotain mikä siitä oikeasti hyötyy voisin painaa vaikka ryzen masterista sen päälle. Nyt jos tahdon tehdä noin joudun boottaamaan uefiin ja kaivelemaan sen smt:n ja sitten sama toisin päin kun lopetan.
Näiden jännitteet ja virrankulutus skaalautuu kuorman mukaan jo staattisilla kelloillaki, sekä uskon että lepokellot siellä silti on. Eivät vaan kehtaa tehdä konetta joka pyörittää samaa peliä alaskassa 90fps ja meksikossa 25.
PS5:llehän on huhuissa ollut 20GB, niin näinköhän se tuleekin karsimattomalla muistilla.
Vähän oudolta tuntuu että huhuihin olisi hatusta kaivettu kyseinen määrä ilman syytä.
(huhujen toinen puolihan oli erillinen 4GB DDR4 käyttikselle)
Kyllä puolet peleistä hyötyy SMT:stä varsinkin minimien osalta 12 ytimelläkin:
Testing Ryzen 9 with SMT On vs. SMT Off
http://www.techspot.com
NVidian Geforce Now-palvelua pyörittävä Intelin prosessorihan (CC150) on samanlainen, eli ei turboa.
Eiköhän se AMD ole samalla tavalla markkinoinut omia tuotteitaan (tai hienovaraisesti ohjannut asiakastarvetta) myös Sonylle niin, että näiden kahden pelikonsolin välinen nopeusero ei pääse kasvamaan liian suureksi.
Olisi varmasti AMD:n etu, mikäli molemmat toimijat voisivat kilpailla suhteellisen tasaväkisesti. Kilpailu taas laskisi konsoleiden hintaa ja sitä mukaa tuottaisi AMD:lle lisämyyntiä.
Lisäksi pelikehittäjilläkin olisi helpompaa, kun voisi samansuuntaisella suorituskykybudjetilla sunnitella pelejä molemmille alustoille.
Joo siis varmaan CPU/GPU on hyvinkin lähellä ellei täysin identtistä (spekseiltään), mutta kun kyse on kuitenkin custom-raudasta niin muistisetuppi, tallennustila yms voi heittää paljonkin. Jäähdytysratkaisu lienee oleellinen osa kanssa, PS5:n kopasta kun ei taideta tietää mitään vielä (devkittejä on kuvailtu kyllä mutta niillä nyt ei ole mitään tekemistä lopullisen tuotteen koteloinnin kanssa). Ja omalta osaltaan softakin merkitsee, esim. tuollainen monen pelin suspendi varmasti kiinnostaa monia.
Miten konsolit liittyy PC päivitykseen?
Nämä on mielestäni 2 selvästi toisistaan eroavaa asiaa.
Tosin ne tulee PC-puolelle ensin
Zen 2:t ovat olleet jo hyvän aikaa markkinoilla ja RDNA2:ta odotellaan muistaakseni Q3:lle (yhtä mallia, toinen Q4 vissiin)
"NVIDIA said that the GeForce RTX 2080 Max-Q gaming notebook is superior to the unreleased, and RDNA 2-based Xbox Series X and PlayStation 5 consoles that will drop this time next year. Right now, NVIDIA’s GeForce RTX 2080 Max-Q is the best mobile graphics card in a notebook, period."
Kun katsoo edellisiä sukupolvia niin muistin määrä on tainnut 6-10 kertaistua sukupolvien välillä, joten tällä logiikalla seuraavassa pitäisi olla 64-128 gigaa about, mikä ei tietenkään ole realistinen vaihtoehto tai edes tarpeellinen.
Silti olisin odottanut 32 gigaa tai ainakin päälle 20.
Vaikka tuskin toi 16 + nopea ssd kauheana pelejä rajoittaa, niin ei tuo "cpu:lle" oletuksena vapaaksi jäävä 3,5 gigaa kovin suurelta määrältä kuulosta ja joutunee jakamaan eri tavalla jos haluaa isompia ja erilaisempia kokemuksia.
En pahemmin kaipaisi itse parempia grafiikoita tai edes 4k:ta (1080p on konsoleille täysin riittävä, mielummin se kuin 4k väkisin), vaan esim tuhoutuvia ympäristöjä ja muuta fysiikkaan liittyvää mallinnusta. No, ainakin prossun puolesta sen pitäisi onnistua
Veikkaan että ps5 vetää pidemmän korren muistinmäärässä ollen ehkä vähän nopeampi muutenkin
Vaikka se 10Gt on "GPU optimized" PR-slideissä sitä voi kyllä käyttää ihan juuri siihen mihin kehittäjä vain haluaa.
No ei tässä vielä taida olla sellaisia lukuja pöydässä että absoluuttisen pelitehon puolesta voisi mitään tarkempaa sanoa, ja sittenkin tietysti riippuu mitä metriikkaa ruvetaan katsomaan. Jos otetaan excelin käyttö yhdeksi suureeksi niin voi olla että konsolit jää vähän jälkeen läppäristä
Linkin takaa kun ei löytynyt mitään tarkennusta että missä mielessä moinen lausahdus on tehty.