Älypuhelinmarkkinat ovat saturoituneet viime vuosien aikana varsin voimakkaasti ja päättynyt vuosi koronan avittamana antoi viitteitä siitä, että etenkin ylimmän hintaluokan puhelimien hintatason nousu alkaisi olla saavuttaneen kipupisteensä. Monet alaa seuraavat ovat sitä mieltä, että uusissa puhelimissa nähdään liian vähän oikeasti uutta, mutta toisaalta uusien tekniikoiden kuten 5G:n ja taittuvan näytön yleistymistä ei ole otettu kaikkien osalta erityisen innostuneesti vastaan. Ottaen huomioon taittuvan näyttötekniikan potentiaali koko älypuhelimien rakenteen ja käytettävyyden muuttumisen kannalta, tai 5G:n vaikutus mobiililaitteiden tarjoamien mahdollisuuksien kehittymiseen, kritiikki kehityksen puutteesta alalla tuntuukin paikoin hieman ristiriitaiselta.
Ensimmäiset taittuvanäyttöiset puhelimet nähtiin markkinoilla jo vuoden 2019 puolella, mutta vuosi 2020 toi saataville pykälää kypsempiä teknisiä toteutuksia, vaikkakin massamarkkinoille sopivaan toteutukseen on vielä matkaa. Samsung on ollut toistaiseksi näkyvin taittuvaa näyttötekniikkaa puhelinmarkkinoille ajaneista valmistajista ja yritys onkin kertonut suunnitelmistaan tuoda tänä vuonna markkinoille enemmän ja edullisempia taittuvalla näytöllä varustettuja puhelimia. Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa kuinka alas Samsung pystyy hintatason painamaan, mutta tosiasia on, että korkea hintataso on ollut toistaiseksi uuden näyttötekniikan yleistymisen suurimpia jarruja. Kunhan hintataso saadaan hilattua alemmas ja tuotua markkinoille tavallisia kuluttajia puhuttelevia vaihtoehtoja, päästään vasta näkemään onko taittuvalla näytöllä riittävästi paukkuja luomaan uuden kehityssuunnan älypuhelinmarkkinoille. Vuoden 2021 aikana taittuvanäyttöisten puhelimien merkittävää yleistymistä tuskin tullaan kuitenkaan vielä näkemään. Ennakkotietojen mukaan myös muilta suurilta valmistajilta on luvassa taittuvanäyttöisiä puhelimia tänä vuonna, joten tarjonta kuitenkin tulee varmasti lisääntymään.
Taitettavan näyttötekniikan tapaan ensimmäiset 5G-tuella varustetut älypuhelimet nähtiin jo vuoden 2019 puolella, mutta vasta viime vuonna 5G teki vahvasti tuloaan high-end-puhelimien ohella myös keskihintaluokan laitteisiin. Puhelimissa käytetty 5G-tekniikka kehittyi vuonna 2020 selvästi energiapihimmäksi, mutta sillä saralla riittää edelleen parannettavaa 4G:hen nähden. 5G-laitteet kävivät myös hyvin kaupaksi, joskaan ei välttämättä ensisijaisesti käyttäjien tarpeiden, vaan tarjonnan ja markkinoiden ohjailun myötä. Toisin sanoen varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yli 300 euron puhelinta ostaville kokonaisuutena parhaat vaihtoehdot olivat lähes täysin 5G-malleja, vaikka uuden sukupolven yhteydelle ei olisikaan ollut vielä tarvetta. Lisäksi etenkin keskihintaluokan 5G-mallien myynti vauhditettiin erittäin houkuttelevilla tarjouksilla. Liittymäpuolella suomalaisoperaattorit siirtyivät painottamaan 5G-liittymiä sekä hinnoittelun että valikoiman avulla. Loppuvuoteen mennessä käytännössä kaikki nopeammat liittymävaihtoehdot oli muutettu 5G:tä hyödyntäviksi ja nopeimmat 4G-liittymät hinnoiteltu niin, että 5G-liittymän valitseminen on erittäin houkuttelevaa.
Vuonna 2021 5G-tuki tulee yleistymään entistä edullisemmissa hintaluokissa ja se tullaan näkemään jo alle 200 euron puhelimissa. 5G:n yleistymistä vauhdittaa yhä edullisempiin hintaluokkiin suunnatut 5G-modeemilla varustetut järjestelmäpiirit, joita ovat tällä hetkellä Mediatekin edullisemmat Dimensity-mallit sekä Qualcommin Snapdragon 690- ja 480-mallit. Pelkillä 4G-yhteyksillä varustetusta puhelimista onkin tulossa nopeasti poikkeus ja lähinnä halvimman hintaryhmän ominaisuus.
Keskivertokäyttäjän näkökannalta 5G:n yleistyminen ei tule tarjoamaan suurta yhtäkkistä mullistusta
Keskivertokäyttäjän näkökannalta 5G:n yleistyminen ei tule tarjoamaan suurta yhtäkkistä mullistusta, vaan lähinnä parantaa mobiiliverkkojen toimintaa ja nopeutta tekniikan yleistyessä uudeksi normaaliksi. Kannattaa myös muistaa, että tällä hetkellä käynnissä on vielä eräänlainen siirtymävaihe, jossa 5G NSA (non-standalone) -verkkotekniikka hyödyntää toiminnassaan osittain myös vanhoja 4G-verkkoja. Pilvipohjaiseen 5G Core -tekniikkaan perustuvat ”täysiveriset” 5G-verkot ovat Suomessa vasta testausvaiheessa ja operaattorit eivät ole kertoneet vielä tarkemmista lanseerausaikatauluistaan, mutta niitä voi io-techin tietojen mukaan odottaa valmistuvaksi 1-2 vuoden sisällä. Vasta Standalone 5G -tekniikka tuo mukanaan uuden verkkotekniikan merkittävimmät hyödyt, kuten alhaisemmat viiveet ja huomattavasti monipuolisemman liikenteen hallinnan, joka mahdollistaa mm. verkon kapasiteetin viipaloinnin käyttäjäkohtaisesti.
Otsikon kysymykseen vastatakseni, sekä 5G että taittuvat näytöt ovat vielä kypsymisvaiheessa, mutta niiden tulevaisuudennäkymät ovat varsin erilaiset. 5G:stä tulee lähivuosina uusi normaali ja vaikka mobiiliverkkojen yleinen palvelutaso tulee sen myötä paranemaan, eivät monet peruskäyttäjät tule kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. Taittuvat näytöt ovat myös kypsymisvaiheessa, mutta niiden tulevaisuus on toistaiseksi täysi kysymysmerkki, ja alkanut vuosi tulee tuskin vielä määrittämään mitään pysyvää tekniikan tulevaisuudesta.
Muita jo viime vuonna nähtyjä, mutta entisestään yleistyviä älypuhelinominaisuuksia tulevat tänä vuonna olemaan mukautuvan korkean virkistystaajuuden näytöt sekä neljän eri polttovälin lippulaivakamerat. Viime vuoden aikana useimmista ylemmän hintaluokan puhelimista löytyi jo korkean virkistystaajuuden näyttö 90 ja 144 hertsin haarukasta. Kuitenkin vain harvassa virkistystaajuus oli sisällön mukaan mukautuvaa sorttia. Tänä vuonna vähintään 120 hertsin näytöt tuleva yleistymään kalliimman pään puhelimissa entisestään ja mukautuva virkistystaajuus on tarjolla yhä useampaan malliin. 90 ja 120 hertsin näytöt tulevat yleistymään myös keskihintaluokan malleissa.
Kamerapuolella neljän eri polttovälin takakamerakokonaisuudet olivat vielä viime vuonna varsin harvinaisia. Tänä vuonna niitä saatetaan nähdä ylimmän hintaluokan puhelimissa aiempaa enemmän. Tyypillinen neljän kameran kokonaisuus on todennäköisesti ultralaajakulman, laajakulman, lyhyen zoomin (normaali-/telekamera) ja pitkän telekameran yhdistelmä, jolla saadaan katettua jo varsin laaja polttovälialue. Tämän myötä luonnollisesti myös kamerakyhmyjen koko tulee kasvamaan entisestään. Myös kuvasensoreiden megapikselimäärä tulee kasvamaan, sillä esimerkiksi Samsungin on huhuttu julkaisevan 200 megapikselin sensorin. Entisestään lisääntyvä kuvaprosessointisuorituskyky tulee mahdollistamaan entistä suuremman kuvadatan sekä useamman eri kameran samanaikaisen datan nopean käsittelyn ja hyödyntämisen.
Akkupuolella latausnopeudet tulevat varmasti kasvamaan entisestään, mutta hyödyt kuluttajalle alkavat olla jo monin paikoin kyseenalaisia, sillä jo selvästi alhaisemmilla lataustehoilla on saatu jo nyt aikaan varsin ripeitä latausnopeuksia. Valmistajien soisikin keskittyvän enemmän akun elinikää pidentäviin ominaisuuksiin, kuten lataustehon rajoittamiseen ja varaustason ylärajan määrittämiseen, jotka löytyvät toistaiseksi vain muutaman valmistajan puhelimista. Oma mausteensa soppaan tuo laturien jättäminen pois myyntipakkauksesta, joka on Applen, Xiaomin ja Samsungin viimeisimpien lippulaivajulkaisujen perusteella yleistyvä trendi. Ratkaisu vähentää varmasti turhaa elektroniikkajätettä, mutta samalla myös lisää oheistarvikkeiden myyntiä ja tekee puhelimen täyden potentiaalin hyödyntävän laturin löytämisestä peruskuluttajalle haastavampaa.
io-techin tavoitteena on käsitellä myös vuonna 2021 kaikki Suomen markkinoille julkaistavat merkittävät älypuhelinjulkaisut ensi tilassa. Viime vuonna lanseerattuun tapaan merkittävimmät älypuhelinjulkaisut tullaan käsittelemään tuoreeltaan ensituntumavideon muodossa ja varsinainen testiartikkeli julkaistaan kirjoitettuna mahdollisimman pian sivuston puolella. Artikkelien julkaisuaikaa pyritään optimoimaan paremmin viime vuoteen nähden ennakkosuunnittelun ja lyhyemmän läpimenoajan (aika testilaitteen saapumisesta artikkelin julkaisuun) avulla.
Valitsimme myös io-techin mobiilitoimituksen kesken vuoden 2020 parhaat älypuhelimet neljässä eri hintakategoriassa. Alle 200 euron hintaluokassa valintamme oli Nokia 5.3, alle 450 euron hintaluokassa Samsung Galaxy A51 5G, alle 700 euron hintaluokassa OnePlus 8T ja yli 700 euron lippulaivaluokassa OnePlus 8 Pro. Oheiselta videolta voi katsoa tarkemman perustelut valinnoille sekä pahimmat haastajat kussakin hintaluokassa.
Itseä kiinnostaisi selaimen rullautuivat näyttö. Aukilevitettynä kunnon tabletin kokoinen. Rullalla vanhan numeronäppäimistö Noksun kokoluokkaa. Sille olis käyttöä… ehkä. Saattaisi silti tarvita tosi pienen puhelimen rinnalle.
Tällä hetkellä isoin puute taittuvaruutuisissa puhelimissa on se, että ne taitettuina ovat liian isoja mötkylöitä ja avattuna liian pieniä, käydäkseen tabletista. Mutta eiköhän ainaki. Toinen noista poistu ajan myötä!
Huawei länsimarkkinoilta nyt vähän ulkona, eli taittuvien osalta merkittävä aukko.
Motorola löytyy länsimarkkinoilta. LGllä on tuplanäyttöä joka täyttää osan toiveita ja samalla myös tarjoaa sen lituskan, tarpeen mukaan, mutta niukasti euroopassa tarjolla ja pohjoismaista poistunut, mistä seuraa ettei tue kaikkia palveluita, vaikka muualta hankkisi.
Tuplanäyttöissä länsimaissa Microsfot, mutta ei taida olla euroopassa edes LG vertaa,
SItten jos vielä kaipaa root, custom rom tukea, niin no…
Ketjussa mainittu rullattavat, ehkä kuuluu samaan sarjaa taittavian, haasteet ja ongelman ratkaisut saman suuntaisia. (rullasta Rullattavassa jos haluaa jäykän ison näytön joka on rullattava niin paksuus haasteisiin voi olla vaika auttaa. Jos haluaa parityyppisen, niin se varmaan helpompi, mutta ongelma se että ihmiset on tottuneet kuvaltaa hyviin kulutustakestäviin näyttöihin, niin joku parimainen näyttö ei ehkä tyydytä laajasti.
Rullaus ideoita ilmeisesti käytetty nykylaitteissa kun taittevaa toteutettu.
Näksin toisinpäin, puhelinkoossa se fyysinen näppis tuo lisäarvoa, sivu liukumallissa voi olla kooltaan liki näytönkokoinen, eli ei tarvi pikkukosketus näppiksellä touhuta, ja jos näppis muuten hyvä niin osalla tuntumalta parempi.
Tosin jos fyysisestä ei saa hyötyä, niin enemmän lisäarvo tupla/taitettavasta näystä, jolloin se lisäys voi olla joko näyttö tai näppis.
Qwerty ja ITU näppisekt hiippu Androidissa parista syystä, ei maksuhalukkuutta, ja softat keskitty kosketusnäytöille , jolloin se näppiskokemus oli huono.
Ja käyttäjät on sopeutuneet kosketusnäyttöihin, oppineet omat sormensa, joten sitä vanhaa tuntumaa ei kaipaa, joten eipä juuri kaivata enään.
—
Näppiskoneet aikoinaan veivät älypuhelimissa kosketusnäytöiltä markkinaosuudet, ja myöhemmin päinvastoin.
Aiempiin vertaus ja tuo
4G vertaus sinänsä hyvä, jotain yhteistä, aikanaan 4G no joo, 3G riittää, eihän 4Gllä edes puhelut menee ja yhteydet pätkii jne.
3G no sillä vähän samaa, 2G GPRS oli se juttu. No datasiirto puhelun aikaan oli selkeä, ja pienemmät viiveet jne. (no jossai tuli aiempaa sukupelveen puhe/data ydhessä)
Mainitsit liittymien hinnat, GSM johdannaisissa on aiemminkin ollut 2,5G (GPRS) liittymiä, 3G liittymi, 4G liittymiä, jotka sitten myöhemmin lisätty pikkuhiljaa perusominaisuudeksi. Olisin kovasti yllättynyt jos kuluttajaliittymissä ei kävisi samoin.
Kaikki tuoneet lisää ilmakapasiteettia.
3G poikkeus, yhdessä asiassa, se ei oikein tuonut lisää peittoa, ja se on digiaikaan ensimmäinen mikä tippuu pois. 4G toi lisää peittoa (kuuluvuutta), ehkä vähän yllättäen ja 5Gllä voi käydä samoin.
5G tulee aiempia sukupolvia nopeammin ottamaan paikkansa ykköstekniikkana ja sen merkitys on suuri.
No saa nähdä. 5G juttelua threadin perusteella alkaa jo 5G tukarit olemaan ruuhkaisia ja nopeudet putoavat
Että sellasta. No päivitetäänhän noita vielä eikä vielä olla korkeilla taajuuksilla sekä NSA vielä.
Mutta ehkä 4G:stä vapautuu kapaa niin sittehän siellä saa yksin täydet kaistat
Kyllä sitä itekin elättelee toiveita että tänne 5G:n saisi. 5km lähimpään asfalttitiehen niin ei tänne varmaan kuitua halvalla saa.
Tuossa on liene kaksikin ongelmaa. Pahin se, että datan siirtelymäärät kasvaa nopeammin kun tekniikoiden siirtokapasiteetti.
Sitten operaattorit toki pihistelee noiden antennimastojensa kanssa. Tässä 35000 ihmisen kylässä juuri nousi omalla alueella keskimääräiset 4G nopeudet 2-4Mbit/s -> 30-50Mbit/s kun operaattorit vihdoin kävi lätkimässä lisää rautaa tolppiin.
Saa nähdä. Kellään ei ole niin massiivisia televisioita että 8K ja 4K kuvan eroja näkisi. Harva istuu niin lähellä telkkariaan että edes 1080p ja 4K kuvan eroa oikeasti näkee. Mutta eiköhän jossain kohtaa Netflix ja kumppanit ala myös 8K:ta streamaamaan koska ihmiset luulee saavansa siitä jotain etua vaikka se on vieläpä pakattu rutkasti striimausta varten.
Onhan puhelimissa jo lopetettu resoluutiokilpailu niin tuskin muissakaan laitteissa ikuisesti nousee ja tätä myötä materiaalikaan ei loputtomiin tarkkene. Veikkaan että 8K on viimeinen steppi telkkareissa ja tätä myöten lähdemateriaalissa. Toki sitten vielä parempi väritarkkuus, vähemmän pakkausta ja korkeammat hertsti mihin mennään…
Onko näin ? Tähän asti on tekniikan puolesta hienosti pärjätty ja 5G ei taida hävitä aikeisempiin harppauksiin, vaan teknisesti speksi laadultaan tarjoaa ehkä suuremman harppauksen nopeasti.
HD-> Full HD, 4K , 8K sama juttu. Vuosien saatossa on ruudut kasvaneet ja kuten sanoit ei ruudun tarvi olla iso, jos on vain lähellä. Ja uskon näyttöjen kasvamiseen , kunnolla.
Liikkuvankuvan sisällössä lisäarvo voi vahvasti riippu millaiset näytöt tulee, tarkkojanäyttöjä on protottu, jos se näyttö on sentinpäässä X kaksi, niin ei se siitä kiinni.
Samalla on toki pakkasutekniikat kehittyneet, tarviiko koko kuvanalan olla tarkkaa. se onko kuva 3K, vai 4K, niin on väliä onko se 25framea sekunnissa vai 100 ja mitä se sisältö on.
Speksin ja teknologian kannalta ehkä verkon suoma teoreettinen maksiminopeus kasvaa enemmän kun datankäyttö. Käytännössä kuitenkin tuntuu siltä, että verkko ei skaalaudu käyttäjämäärän/datan suhteessa ja verkot senkun hidastuu.
Asun kehä3 väärällä puolella ja vielä 3km PK seudun rajan väärällä puolella. Tässä on tasaisesti speedtestillä mitatut nopeudet sekä Elisan että DNA:n 100M liittymillä laskeneet alun 20Mbit/s viime kesän pohjanoteeraukseen 0,4 – 4 Mbit/s päivällä ja 2-8 Mbit/s yöllä. En sanoisi että on tekniikan puolesta hienosti pärjätty.
Sentään viime syksynä operaattorit pääti uhrata jenejä tällekin alueelle ja nyt nopeudet heiluu siinä 10-30Mbit/s. Alueilla joilla liikun vain stadin ytimen lähellä on löytynyt spotteja joissa päästään järkeviin nopeuksiin (50-100Mbit/s).
Veikkaan että 5G:ssä tullaan näkemän ihan sama vaikka antenneja tarvitseekin asennella tiheämpään. Ensin ne 400-1000M liittymät toimii hienosti, mutta 3-6v päästä saa haikailla että edes joskus viisari nousisi 100M yli ja sitten odotellaankin sitä 6G:n tulemista.