AMD julkisti uudet Zen 3 -arkkitehtuuriin perustuvat Vermeer-koodinimelliset Ryzen 5000 -sarjan prosessorit viime viikolla. Yhtiön mukaan uudet prosessorit nappaavat vihdoin myös pelisuorituskykyvaltikan Intelin hallusta.
AMD:n julkaisutilaisuudessa esittelemien lukujen mukaan uudet Ryzen-prosessorit rikkovat jälleen ennätyksiä myös Cinebench R20 -testissä. Yhtiön mukaan Ryzen 9 5950X saa peräti 640 pisteen tuloksen yhden säikeen testissä ja Ryzen 9 5900X:kin 631 pistettä, kun aiemmin yksikään prosessori ei ole rikkonut 600 pisteen rajaa.
Nyt saksalaiselle muun muassa testituloksia eri prosessoreista keräävälle CPU-Monkey-sivustolle on ilmestynyt kaikkien esiteltyjen Ryzen 5000 -sarjan mallien Cinebench R20 -tulokset. Sivuston mukaan Ryzen 9 5950X saa jopa AMD:n omia lukuja kovemman 641 pisteen tuloksen, mutta niin pieni ero lienee vain eri ajojen välistä varianssia. 5900X saa sivuston mukaan 629 pistettä, mikä niin ikään poikkeaa vain hiuksenhienosti AMD:n luvuista. Ryzen 7 5800X saa CPU-Monkeyn mukaan yhden ytimen testissä puolestaan 618 ja Ryzen 5 5600X 604 pistettä, mikä asettaisi koko julkistetun Ryzen 5000 -perheen yli 600 pisteen ennätysrajan. Intelin kovin tulos yhden ytimen testissä on sivuston mukaan Tiger Lake -arkkitehtuuriin perustuvan Core i7-1185G7:n 598 pistettä.
Kaikkien ytimien testissä uudet prosessorit eivät luonnollisestikaan valtaa kärkisijoja, vaan ne kuuluvat selvästi enemmän ytimiä omaaville prosessoreille. Työpöytäprosessoreiden luokassa ne kuitenkin menevät kärkeen ja 16-ytimisen Ryzen 9 5950X:n kerrotaan peittoavan testissä jopa 24-ytimisen Ryzen Threadripper 2970WX:n. 5950X:n kaikkien ytimien tulos on 10 360 pistettä, kun 2970WX nettoaa 10 008 pistettä. Ryzen 9 5900X saa kaikilla ytimillään 8168 pistettä, mikä asemoi sen Intelin 18-ytimisten Core i9-7980XE- ja i9-10980XE-mallien väliin. Ryzen 7 5800X saa moniydintestissä 5742 pistettä ja 5600X 4312 pistettä.
Näyttää monasti menevän myös emolevy uusiksi, vaikka kovasti ostoa on perusteltu päivitettävyydellä (siis sillä, ettei emoa tarvitse ostaa). Samaan aikaan parjataan kilpailijaa eri generaatioiden epäyhteensopivuuksista.
Itselläni koneen päivityksen resepti on yleensä seuraava: 5% järkisyitä, 95% mielitekoa sekä jäätävä polte päivittää. Ei harrastuksiaan tarvi aina järjellä perustella. Se nyt vaan on.
AVX-512-toteutus skylake-johdannaisisssa oli huonohko, ja kellotaajuuksia pudotettiin reippaasti, mutta Cove-sarjassa sen käytön vaikutus kellotaajuuteen on hyvin pieni.
Ja jos ajetaan järeitä monisäikeisiä kuormia, ei niitä kuitenkaan ajeta kovin suurilla turbokelloilla.
Täysin väärin.
Käytännössä kaikki oikeat rendaussoftat joita oikeasti käytetään jossain ovat tukeneet AVXää vaikka kuinka monen vuoden ajan.
Jaa, listaappa pari avx-512 yhteensopivaa rendaussoftaa. Intel on toteuttanut yhden säteenseurantarendererin (embree tjsp.), mutta sen ulkopuolella ei pahemmin löydy mitään, mutta ehkä en vain osaa etsiä.
Luepas tarkemmin mitä itse kirjoitit aiemmassa viestissäsi ja mitä minä kirjoitin.
Lainasin viestissäni mielestäni tarkasti kohdan missä puhuttiin avx-512 tuen lisäämisestä cinebenchiin ja kuinka se on (sinusta) potentiaalisesti myöhässä. Kirjoitin myös "sitä avx tukea", jolla mielestäni aika eksplisiittisesti viittasin siihen avx tukeen josta kirjoitit lainaamassani tekstissä, eli avx-512 tukeen. Lopussa tekstissäni ei myöskään olisi ollut mitään järkeä jos olisin siinä puhunut AVX2 tuesta.
Linus Torvalds: 'I Hope AVX512 Dies a Painful Death' – ExtremeTech
http://www.extremetech.com
Ei ole, hyöty on lähinnä teoreettinen kaikissa käytännön sovelluksissa. Ne asiat joihin tuota voi käyttää siten että siitä olisi jotain hyötyä olisi lähes poikkeuksetta nopeampi laskea näytönohjaimella. Jos taas koodi tekee paljon asioita joiden laskeminen kiihdytinkortilla olisi hidasta, niin se saatava hyöty siellä prossun puolella on myös todennäköisesti hyvin pieni. Erityisesti kaiken muun laskennan suhteeton hidastuminen silloin kun mitään avx-512 laskentaa tehdään samanaikaisesti prosessorilla estää siitä hyötymisen monissa käyttötilanteissa. Jos intel saa prossuihinsa järkevämmän kellontaajuushallintamekanismin lähiaikoina, niin potentiaalisesti hyödyllisten käyttökohteiden määrä voi marginaalisesti kasvaa nykyisestä.
Hienolta näyttää, tulee koskemaan koukkaroa jos 3080 hankkii ja uuden Amd kiven keväällä… =)
Ei juuri mikään ole "tarpeellinen" mutta AVX-512 antaa aika paljon lisää numeronmurskausvääntöä hyvällä energiatehokkuudella (silloin kun implementaatio on kunnollinen, eikä niinkuin Skylake-johdannaisissa).
Linusin rantit on luettu. Linusin näkökulma on hyvin kapea kun tyyppi touhuaa lähinnä pelkästään kokonaislukukoodin kanssa eikä tee mitään numeronmurkauista.
Paitsi että kuvankäsittely ja videoeditointi on aika pitkältä nykyään GPU painotteista eikä CPU:lla tee lähes mitään. Jonka takia Applekin on varmaan siirtymässä Intelistä ARMeihin, kun CPU poweri oikein tarvitse mihinkään kun GPU:lla saa kaiken raskaan tehtyä nopeammin.
Itse kun noita videoitani kyhäillyt niin R7 1700@4.0GHz on jatkuvasti IDLE:ssä ja GPU hoitaa työt enimmäkseen. Videon renderöintikin onnistuu näytönohjaimella huomattavasti nopeammin kuin prossulla.
CAD hommia en ole tehnyt sitten vuoden 2001, että en tiedä joko sinne GPU kiihdytys on tullut, mutta kyllä minä ainakin aikoinaan AutoCAD hommia tein ihan 1200MHz:n Athlon Thunderbirdillä
Ja kaikkeen muuhun perusjuttuun mitä luettelit riittää vaikka joku 4-ydin prossu aivan hyvin tai ihan jopa joku tupla ydin Penakin.
Ainoita poikkeuksia on VM hommat, ohjelmointi kun koodia käännetään kuten vaikka Linux Kerneliä ja sitten tuo 3d renderöinti.
Tilanne pelejen osalta on EDELLEEN tuo sama, mitä tässä olen OIKEASTI uusia pelejä testaillut näillä SER-jätteillä
Ainoa peli mikä on tullut vastaan oikeasti osaa käyttää kaikkia säikeitä on Doom Eternal. Ja se onkin niin hyvin optimoitu että jopa tupla ydin Core i3-530 pyörittää sitä Ultra asetuksilla 1080p semmoista 80fps:ää
Mainittakoon että tämmöisiillä peleillä nykyään testailen SERejä:
Call of Duty Warzone
Control
CS:GO
Crash Bandicoot N. Sane Trilogy (60fps limittiin päästiin i3-530:lläkin joten nyt varanapelinä vanhempia prossuja varten)
Crysis : Remastered
Detroit: Become Human (jätin tämän jokusen prossun jälkeen pois koska 60fps limittiin päästiin jopa i3-530:llä vaikka pelin minimi on 3770K)
Doom Eternal
Mechwarrior 5
Microsoft Flight Simulator 2020
Mordhau
The Surge 2 (varapelinä, kun oli näytönohjain painotteinen sekä piti saada videoita pikkasen lyhyemmäksi)
Overwatch
Eli ainoastaan CS:GO ja Overwatch ovat vanhempia pelejä ja ovat vaan mukana sen takia että niitä moni haluaa nähdä. Tosin niitä ja Mordhauta testaan botti matsilla koska testailen näitä arkipäivinä klo 8.00 – 12.00 välillä. Jolloin ei ole sattumoisin ole ketään linjoilla, enkä jaksa alkaa noita opettelemaan, varsinkaan CS:GO:ta mikä ei vois vähempää itseäni kiinnostaa.
PS. Talouden koneissa pyörii R7 1700, R5 2600, R3 2200G sekä 4770K.
Keväällä korvasin huvikseen X58 6-ydin settini tuolla R7 1700:lla kun "rojut" oli hyllyssä makaamassa ja mitä sain tällä päivitytksellä ?
100W pienemmän kulutuksen, enkä mitään muuta. Eli hyödytön päivitys siis, mutta mennään nyt tällä siihen saakka kun 3000-sarjan 6- ja/tai 8-ydin Ryzen malleja alkaa saamaan noin 100€:lla käytettynä
Huutonaurua. Kato vaikka pugetin davinci, premiere ja photoshop benchit.
Huutonaurua. Esim. mainitsemaani simuloimista varten rakennetaan kokonaisia supertietokoneita ja sä olet sitä mieltä että tupla ydin pena riittää.
Huutonaurua. Kato vaikka pugetin davinci, premiere ja photoshop benchit.
Huutonaurua. Esim. mainitsemaani simuloimista varten rakennetaan kokonaisia supertietokoneita ja sä olet sitä mieltä että tupla ydin pena riittää.
Ei.
Kaikki workloadit ei vaan sisällä sellaista datatason rinnakkaisuutta, että niitä voisi järkevästi ajaa GPUlla.
Tällaista on esim. softien kääntäminen. Käytännössä useammalla ytimellä pystytään kääntämään useaa kooditiedostoa tai funktiota rinnakkain, mutta käännöksen rinnakkaistaminen edes kymmenille säikeille vaatii jo huomattavaa säätöä kääntösysteemiltä.
Ja GPUiden SIMT/SIMT-arkkitehtuurit soveltuvat todella huonosti haaraisen koodin ajamiseen, vaikka jotenkin onnistuisi jakamaan käännöshomman tuhansille säikeille GPUta varten, jokaisen säikeen suorituskyky olisi silti todella onneton ja suurin osa GPUn linjoista idlaisia suurimman osan ajasta. Lisäksi käännöksessä jokaisen säikeen muistinkulutus on sitä luokkaa että millään GPUlla ei riittäisi läheskään muisti niiden tuhansien säikeiden datalle.
Ja nyt on tuossa minulla esim. yksi synteesi pyörinyt jo yli 30 tuntia firman xeon-palvelimella(softalle annettu lupa käyttää 16 säiettä). Tämäkin on hyvin haaraista kokonaislukuhommaa jota ei saisi mitenkään järkevästi rinnakkaistettua GPUlle.
Kaveri taas koodaa töissä reitinhakualgoritmeja. Hänen algoritminsa ei saa rinnakkaistettua ollenkaan MITENKÄÄN järkevästi, se ajautuu täysin yhdessä säikeessä, eikä käytä SIMD-käskyjä todennäköisesti yhtään mihinkään(aina tosin pieni mahku, että kääntäjä onnistunut autovektorisoimaan jotain hyvin pientä jonka merkitys suorituskyvylle on melko merkityksetön.). Ainoa mikä hänen koodinsa nopeuteen vaikuttaa on prossun yhden säikeen suorituskyky.
Olen välillä lounaalla jutellut kaverin kanssa hänen koodinsa optimoinnista joten tiedän jossain määrin miten se toimii.
Yhden säikeen suorituskyky tulee AINA pysymään merkityksellisen. Ja kiitos ahmdahlin lain, vaikka 90% softan cpu-ajasta saisi rinnakkaistettua loputtomasti, siitä rinnakkaistuksesta saisi silti vain (alle) 10x nopeutuksen kun se yhden säikeen osa jäisi dominoimaan suorituskykyä.
Apple vaihtaa ARMiin koska Apple pystyy tekemään ARM-ytimen joka joko
1a) voittaa Intelin x86-ytimet suorituskyvyssä TAI
1b) tarjoaa saman luokan suorituskyvyn pienemmällä virrankulutuksella
ja 2) haluaa tehdä piirin, jossa on paljon omaa custom-kamaa samalla SoC-piirillä itse prosessorin kanssa (esim. oma tekoälykiihdytin). Ostamalla Inteliltä valmiin piirin tämä ei onnistu.
Kyseinen softa on huonosti optimoitu Ian Cutlessin joku yliopistoprojekti non-AVX ja AVX2 datapolun osalta. AVX-512 toteutukset on tehny käsin joku intelin AVX-512 guru. Kyseessä ei ole siis mikään ”oikean maailman kuorma”, vaan lähinnä intelin techdemo tässä vaiheessa. Jos jotain AVX-512:n etuja haluaa esittää, niin käytäthän jatkossa jotain oikeaa tuotantosoftaa esimerkkinä.
RDR2:sta testailin jo ajat sitten ja rullasi kaikella muulla hienosti paitsi FX pohjailla CPU:lla sekä noilla 2 ja 4-ydin Ryzeneilla.
Mainittakoon että esim R7 1700@4.0GHz (mikä siis nykyään omassa koneessani) oli RDR2:ssa yhtä nopea/hidas kuin 4c/4t Sandy 2500K ja taas 4c/4t 3570K Ivy olikin jo nopeampi… että näin.
Ja kerro yksikin hyvä syy miksi pitäis Assassins Creed ostaa ? Kun kyseinen peli ei kiinnosta itseäni joten miksi sijoittaisin siihen settiäkään rahaa kiinni ? Vai sinäkö sen mulle maksat ? Tuskin.
Kerro myös ihmeessä mikä vikaa nykyisessä setissä on ?
Ja anna mun nauraa kun et näemmä ymmärrä muuta kuin katsoa jotain benchmark käppyröitä ja näemmä vaikea myös ymmärtää että maailma on täynnä eri softia ja pelejä.
Itse en kyllä käytä Photoshopia taikka Premiereä kun maksavat omaisuuden käyttää joten en voi niistä kommentoida mitään. Mutta mitä Davincea testailin kesällä (ilmatteis vesriota), niin GPU:llahan tuo näytti lähes kaiken tekevän.
Mutta en tykännyt opetella tuota joten päivitin vain vanhan PowerDirectorini uuteen 18 versioon että sain HW H265 koodauksen siihen ja uuden version myötä kaikki tehdäänkin nykyään GPU:lla. Eli 8c/16t Ryzeni on täysin tyhjänpanttina.
Onko jotain lähteitä näille väittelle?
Ei minkään syyn takia, kunhan totesin että on pelejä jotka eivät pyöri hyvin vanhoilla prosessoreilla.
Öö hienosti? Meil on vissiin eri käyttötarkoitus tuolle sanalle. Kyllä se varmasti käynnistyy ja silleen, en sitä kiellä.
Ja itse et vissiin ymmärrä että yleensä benchmarkkaillaan sellaisia softia mitä suurin osa käyttää. Ei sillä että varsinaisesti kaipaisin muuta kuin pugetin äärimmäisen kattavat ja asialliset julkaisut aiheesta. Teen kyllä vapaa-ajalla jonkin verran video/elokuvatuotantoon liittyviä juttuja ja osaan arvostaa vähän nopeampia koneita kuin sinä.
Lue vaikka sen sivun tekstit kyseisen testin kohdalta minkä tänne linkkasit.
Luin. Se AVX2-versio on myös tappiinsa asti optimoitu, eli väitteesi sen osalta oli ihan puuta heinää.
Hyvin, tarkoittaa tässä tapauksessa RDR2:ssa että kaikki mitä Vega 64:lla oli annettavaa siinä pelissä. Eli mentiin noin 70fps:ssä. Ja nykyään en edes otan ylös mitään fps lukemia kun loppujen lopuksi ne eivät merkkaa mitään.
Eli en nykyään benchmarkkaa mitään, kun se oli helkutin tylsää. Eli videoillani nykyään pelaillaan vaan aina jollain SER:llä noita pelejä ja katsellaan kuin kyseinen prossu jaksaa Radeon RX 5700:lla. Jos oikein prossu hyytyy, niin sitten kokeillaan pienemmilla asetuksilla.
Enkä todellakaan ole nähnyt syytä hommata Adoben settiä kun muistaakseni 64€/kk maksoi, joten ei vois vähempää kiinnostaa. Kun ei ole tuommoisia rahoja heittää, joten mennään Paint Shop Pro 2019:sta ja PowerDirector 18:sta ja valokuva hommat hoidan vanhalla LightRoom 4.4:lla mikä osasi muuten jo GPU hommat.
Nytkin yritän saada rahoja kokoon nestemetallin ja DDR4 kampojen ostoon että pääsis kellottelemaan Skylake Core i3-6100.sta ja i5-6500:sta.
Niin tuolla SER topissa jo sanottiin että: Ota Microsoft Flight Simulator 2020 mukaan kun se ei SEReillä toimi, mutta ihan hyvinhän se toimii… paitsi nyt FX-6100:lla oli "pikkasen" liian hidas.
Kaikki ongelmat ovat tulleet tähän mennessä Phenom 2:lla SSE4.1 tuen takia… tai kun sitä ei ole. Niin moni peli ei sillä nykyään toimi. Tosin ne mitkä toimivat toivatkin ihan kivasti… jopa tuo MFS2020.
CPU-tehojen käyttö taustalla oleviin välilehtiin ei ole kyllä millään tavalla järkevää. Adblockerien pitäisi rajoittaa tätä hieman. Vaikka ostaisin markkinoiden nopeimman prosessorin ja kellottaisin 10%, mieluiten haluaisin silti totaalisen lentokonemoodin ja skriptin sammutuksen taustatabeille. Parin suosikkisivun notifikaatiot eivät konetta juuri kuormita. Samoin musiikin kuuntelu esim. 320 kbps ogg/mp3-lähteestä kuluttaa gigahertsin Cortex A9:llä pari prosenttia yhden coren CPU-aikaa ja kyse on antiikkisesta parin dollarin SBC:stä. Nykykoneilla hädin tuskin liikuttaa CPU-mittareita, vaikka olisi huonekorjauksen ja muut DSP:t päällä ellei ole päin helvettiä koodattu FIR-filttereitä jne.
Ja millä lähteillä?
Kääntämisessä menee myös liukulukulaskennan yksiköihin panostus ihan hukkaan, kun lähes kaikki laskenta on kokonaislukuja, joukko-oppia, hakua, logiikkaa jne. Puolet kevyempi pelkkään integer-laskentaan keskittyvä CPU olisi paljon parempi.
Voisko noi kinastelut nyt laittaa omaan topickiin?`Se että joku tykkää nopeasti useamman ytimen sisältämästä prosessorista ei ole poissa toiselta. Mielestäni kivat kun tekniikka kehittyy ja tulee uutta tehokkaampaa rautaa vihdoin pitkästä aikaan!
Komppaan tätä. Päivityksellä 4790K->3950X ei ollut mitään vaikutusta RDR2:ssa. GPUna 1080 Ti ja resona dual-QHD. FPS:t noin 40, mutta pelikokemus on silti erittäin tyydyttävä. Muissakaan peleissä ei juuri mainittavaa parannusta CPU-päivityksestä tullut. Tuon toki tiesin 4K-benchmarkeista etukäteen. 5000-sarjalaiseen päivittäminen vain pelien takia tällä GPUlla olisi täysin turhaa.
Ei olisi, koska se ei olisi "puolet kevyempi" vaan vain n. 6-8% kevyempi.
Tuossa kuva Zen-ytimestä. FPUn osuus on n. kuudesosa ytimestä, alle kymmenesosa koko piilastusta.
Zen2lla FPU/SIMD-puolen osuus on sitten vähän suurempi, n. neljäsosa ytimestä, mutta siinä myös L3n osuus on paljon suurempi, kokonaisuudessaan FPUn osuus n. 11% CCD-piilastusta eli selvästi alle 10% kaikesta pii-pinta-alasta tai valmistuskustannuksista kun laskee IO-piirin mukaan.
Laskentayksiköt on melkein ilmaisia, kiitos Mooren lain. Se, mikä maksaa on datan siirtely, erityisesti kun se halutaan tehdä nopeasti. n. 60% Zen2-CCDstä on välimuisteja jotta sitä dataa ei tarvi siirrellä niin paljoa.
Ainut ratkaisu intelillä on laskea hintoja ja markkinoida tuota 8-ytimistä vaikkapa peliprossuna. Kilpaillahan voi monella eri tavalla eri hinta segmenteissä vaikkapa
Työpöytä hommissa intel ei nyt pitkiin aikoihin oikein ole ollut sitä korkeinta kastia.
Clock-to-clock on täysin turha mittari, ellei molemmat tuotteet ole tehty samalla kellontaajuusrajoitteisella prosessilla tai ole joku todella erikoinen käyttötapaus, esim siis jos nimeomaan pitää olla 2Ghz taajuudella toimiva piiri (en keksi miksi, mutta varmaan joku syy voi olla)
Absoluuttinen suorituskyky ja suorituskyky per watti ovat merkitsevät mittarit kun teknologista etevyyttä mitataan. Ja tietysti kuluttajalle suorituskyky per € on se tärkein usein.
Peruskuluttajalle toki se on tärkeintä miten tuote suoriutuu kaupasta ostettaessa, lähinnä harrastajana mua on aina kiinnostanut clock to clock vertailu.
Jos toisen arkitehtuuri venyisi 5.3Ghz ja toisen vain 4.8Ghz
Kun näitä vertaillaan esim 4.8 vs 4.8 kelloilla on toi täysin toisen arkitehtuurin mahdollistamien hyötyjen poissulkemista eikä tarjoaisi mitään todellista käytännön suorituskyky mittaria..
Jos ryzenistä heivataan ylimääräiset ytimet pois ja rajoitetaa ne 8 josain softa testissä koska Intelillä myöskin vain 8, yhtälailla tämäkin olisi samaa perseilyä.
Kun tuote ei pärjää niin lähdetään hakeen keinotekoisia tilanteita että se saadaan näyttämään paremmalta kuin se käytännössä olisi.
Kellolta kellolle myös kiinnostaisi jos ois 5GHz tms Ryzeni vs samojen kellojen Inteli
Taisit kuitenkin tajuta pointtini mitä hain
Tämä tappiin kellotus alkaa kyllä olla vähän kulahtanut termi, kun kaikki nykyvehkeet taitaa olla sellaisia että ne kellottaa itse itsensä tappiin silloin kun vaan mahdollista on tehorajotusten/lämmön puitteissa. Ja jos Intelin suosituksia TDP:stä satutaan noudattamaan niin tappi kyllä jää aika kauas pidemmällä aikavälillä.
Katselin noita Cinebenchin yhden ytimen ja moniydin testien tuloksia niin mielenkiintoisesti 5600X on yllättävän "huono" moniydintesteissä suhteessa yhden ytimen dominanssiin. Esim. perus 3600:lla on parempi suhde pisteiden välillä, ehkä 5600X:ssä alkaa tulla jo tehorajat vastaan kaikilla ytimillä kun olisi kuvitellut että CCX-muutokset suosisivat. Tietysti kyse on vain yhdestä testistä, että mielenkiinnolla odotamme tarkempia benchmarkkeja.
Cinebenchissä on kiireistä säikeiden välistä kommunikaatiota hyvin vähän. Se ei hyödy lähes ollenkaan noista CCX muutoksista ainakaan moniydinkuormilla.
Meinaan tässä jo ihan markkinointiakin kun Intel heittää jotain "up to 5.3GHz" joka näkyy ehkä sen ajan että hwinfo ehtii rekisteröidä tuon.
Pointti mulla siis se että noi Skylaket on jo niin hakattu kuoliaaksi tuolla 14++++++++++++++++++++++++ nm prosessillaan että noissa ei ole juuri kellotusvaraa, joskaan ei näissä Ryzeneissäkään, mutta juurikin korkeiden kellotaajuuksien vuoksi Intelin kivet johtaa hiirenverran pelikäytössä.
Vähän riippuu..
Esim. 10700 on parhaiten kellotuksesta hyötyvä prossu 10000 sarjasta.
5600X:n TDP on 65W, kun taas 3600X:n on 95W. Ehkä tuo jarruttaa sen verran? Lieneekö TDP laskettu noin alas juuri siksi, ettei 5600X ole liian hyvä.
Jep. Luultavasti uudet ytimet saavat hyödynnettyä yli 18W kappaleelta ja siksi yhden säikeen suorituskykyparannus on suhteessa isompi kuin mitä tehorajoitteisessa usean säikeen tilanteessa saadaan aikaiseksi.
AMD:n täytyy ottaa uudestaan käyttöön rated frequency ja real frequency (Athlon ajoilta, esim. A64 3000+ 2,0GHz ~3GHz P4). 5950X = Ryzen 9 7300+ (vs. 10900K) tai vähän maltillisemmin yhden coren suorituskykyä käyttäen: Ryzen 9 6100+. Aika lähellehän tuo kyllä osuu nytkin.
Hylly täynnä AXP/A64 kiviä ja tuo PR-rating kyllä tuli tutuksi. Athlon XP:iden osalta virallisestihan AMD sanoi että vastaa PR-numeromäärän mukaista OG-Athlonia mutta kyllähän kaikki tietää mitä ne sillä meinasivat.
Jos/kun melkein kaikilla uusilla ja melko vanhoillakin prossuilla pelit toimii erittäin hyvin, niin jotenkin vaikea vaan ymmärtää sellaista mielenmaisemaa että jotain muutomien prosenttien eroja pidetään merkittävänä.
Fiksu ostaja katsoo kuitenkin ennemmin kokonaisuutta ominaisuuksien ja hinnan osalta, eli paljonko maksaa intel paketti vs amd paketti ja mitä kummassakin saavuttaa/menettää.
No, huvinsa kullakin vaan aika surullista meininkiä jos pelistä ei pysty nauttimaan vaikka se pyörisi 30fps, ja nykyprossuilla taitaa helposti pyöriä monin kerroin enemmän melkein millä tahansa mallilla, kunhan on gpu kunnossa. Saati sitten jos on kyse jostain naurettavista 130fps vs 140fps, jos sekään ei riitä niin on kyllä pelaajassa vika.
Aika vakuuttavia julkaisuja silti, hyvä että kehitys kehittyy ja kilpailu voisi vaikuttaa siihen tärkeimpään ominaisuuteen, eli hintaan.
Onneksi omat PC touhut rajoittuu hyötyhommiin, ja konsolit hoitaa pelaamisen. Ei tartte kytätä sitä fps lukemaa ruudun nurkassa ja tirauttaa kyyneltä jos tietty raja alittuu
Sinäpä sen sanoit. Loppupelistä tuskin kukaan välittäisi siitä että mikä kivi siellä pöntössä on jos pelaisi ilman FPS-mittaria tai tietämättä mitä se pönttö on syönyt.
Eikö tätä varten pidä nimenomaan kyylätä sitä prossujen suorituskykyä kuin piru raamattua? Siis suhteessa hintaan tietysti ja mitä toisaalta menettää muissa komponenteissa eri valintoja pohtiessa jos. kokonaisbudjetissa on joku katto. Vaihtoehtoisesti voi heittää mutulla ja olla kyyläämättä sitä suorituskykyä.
No kyllä ja ei. Jos puhutaan absoluuttisista 1-2fps eroista suureen ääneen niin eihän se mitään käytännössä merkitse.
Mutta tänäpäivänä aika moni tähtää jo sinne 144 Hz ja ylöspäin pelaamiseen, ja niille lukemille alkaa olla jo vaikeampi päästä jos prosessorin pelisuorituskykyyn ei kiinnitä huomiota. Mitä suuremmaksi FPS-lukemat kasvaa, sitä suurempi vaikutus pienelläkin erolla voi olla.
Pelaajalle joka on herkkä ruudunpäivitykselle ero 144:n ja 130:n välillä varsinkin jos siellä aaltoillaan edes takaisin voi olla isokin asia. Ymmärrän kyllä että tämä ei välttämättä oikein resonoi jos pelaa konsoleilla eikä siellä aaltoileva 30 tai 60 ruutua sekunnissa pääse häiritsemään. Mutta kyllä sillä 5% erolla voi olla ihan oikeata arvoa niille jotka enemmän kiinnittää huomiota ruudunpäivitykseen.
No ei kyllä tuolla 130-144 FPS välillä ole ihmisille yhtään mitään merkitystä. Nykynäytöt jotka noihin nopeuksiin kykenee on syncattuja käytännössä kaikki. Kyllä se ennemmin on, että noi pelit mitkä on paskasti koodattuja jo 1080p tasolla ja sitten haluttaisiin pelata niitä isommilla resoluutioilla edes järkevillä FPS määrillä, ettei meno ole diashowta ja muistuta konsoleita on se mihin sitä raakaa vääntöä vielä tarvitaan, sekä prossulta, että näyttikseltä. Sitten kynärin pelaajat erikseen, mutta sillon puhutaan jo sadoista FPS:istä yli näyttöjen maksimien. Tämä nyt vain on tätä ikuisuustouhua, että mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä tehokkaammin osaa pelien koodarit sen tehon jättää hyödyntämättä. Tästä parhaana esimerkkinä juurikin täällä mainitut Assassins Creedit ja RDR2.
Monihan tekee sitä käytännössä pönkittääkseen omaa kantaansa / perustellakseen oman ostoksensa hyvyyden jälkeenpäin tai ihan ärsyttääkseen muita.
Esimerkkinä vaikkapa voidaan todeta että käytössä on 12-ydin/24-säie tai 16-ydin/32-säie prosessori ja PCI-E 4.0 väylä. Jos puhutaan tulevaisuudesta toki, ihan hyviä pointteja. Mutta jos puhutaan pelaamisesta juuri nyt eipä tuolla ole väliä.
Tai jos sanotaan miten 10-ydin 5.3GHz kellottuva Intel on parempi kuin yksikään (vielä julkistettu) AMD:n prosessori ja onneksi itsellä on joku 6-ydin 9600K (3.7GHz max turbot 4.5GHz) voidaan kysyä miten nuo kaksi asiaa edes liittyvät toisiinsa.
Täysin samalla periaatteella toinen voisi todeta että onneksi on 1700X käytössä koska AMD:n uusi 5900X on se paras ikinä tehty peliprosessori.
Juuri tänään kaikki nuo prosessorit (myös se 1700X tai 9600K) ovat varmaan ihan tarpeeksi hyviä pelaamiseen ellet jostain syystä satu tekemään sitä ammatiksesi jolloin sponsorisi luultavasti ostaa kalustosi kuitenkin. Toki jos tulevaisuutta ajatellaan se 5900X tai 10900K ovat parempia.