Seagate on julkaissut bloginsa välityksellä uuden, mielenkiintoisen teknologian perinteisiin kiintolevyihin. Multi Actuator -teknologia lupaa tarjota yhdellä kiintolevyllä kahden kiintolevyn RAID 0:n tasoista suorituskykyä.
Seagaten Multi Actuator -teknologia on perusajatukseltaan varsin yksinkertainen. Normaalisti kiintolevyn lukupäät liikkuvat kaikki yhdessä, kun Multi Actuator -kiintolevyissä ne on jaettu kahteen toisistaan riippumattomaan ryhmään. Tämän avulla käytännön luku- ja kirjoitusnopeus voi kaksinkertaistua, olettaen että dataa luetaan tai kirjoitetaan oikeista kiekoista. Teknologia antaa myös mahdollisuuden kohdella kummankin lukupääryhmän kiekkoja omina aseminaan, jolloin yksi fyysinen kiintolevy näkyisi käyttöjärjestelmälle kahtena fyysisenä kiintolevynä.
Blogipostaus antaa kuvan, että kahden lukupääryhmän ensimmäisen sukupolven Multi Actuator -teknologia on vasta ensimmäinen askel ja yhtiö tulisi tulevaisuudessa jakamaan ne entistä useampaan ryhmään. Kenties tulevaisuudessa päästään jopa siihen pisteeseen, että jokainen lukupää kykenee liikkumaan täysin muista riippumatta, mikä voisi moninkertaistaa kiintolevyjen nopeuden.
Yhtiö ei antanut vielä tarkkaa aikataulua, milloin ensimmäiset uuteen teknologiaan perustuvat kiintolevyt tulevat saataville, mutta lupasi sen tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
Lähde: Seagate
Jännää, ettei tällaista ole aiemmin jo keksitty tai saatu tuotua markkinoille. Hieno homma joka tapauksessa, tällä saadaan taas puhallettua lisää eloa kiintolevymarkkinoille, joilla ei ole vuosikausiin tapahtunut juuri minkäänlaista suorituskykyparannusta.
Tuohan varmaan auttaa myös pienentämään kiintolevyjen melutasoa, varsinkin sitten kun saadaan jokainen varsi liikkumaan itsenäisesti. Sen sijaan että se koko varsipakka kolisee ja rutisee kovon sisuksissa, vain ne yksittäiset varret, joita tarvitaan, liikkuvat. Ja nekin itsenäisesti, jolloin liikkuvaa massaa on vähemmän.
Pölhö toteutus hyvälle idealle. Miksi lukupäät ovat samalla akselilla? Miksi ei kaksi erillistä lukupäätä vaikka toinen kiintolevykotelon vastakkaisella puolella. Tällöin molemmat lukupäät pääsisivät käsiksi koko levyyn ja tuotekehitys samalle akselilla olevalle kahdelle lukupäävarrelle olisi voitu korvata jo olemassaolevalla lukupäällä. No ehkä tähän ratkaisuun ovat päätyneet mutta kuvituskuva harhauttaa.
On noita ollut aikaisemminkin, esim IBM 9335.
9335 Direct Access Storage Subsystem This HDD used in this subsystem was developed under the code name "Kestrel" at IBM Hursley, UK, and was an 850 MB HDD using three 14-inch disks with dual rotary actuators, each actuator accessing three surfaces with two heads per surface.[50] The HDD was in the rack mountable 9335 announced as a part of the October 1986 IBM 9370 Information System announcement.[51] There is no known OEM version of this HDD.
katso liitettä 64568
Connerillakin oli 80-luvun lopullacinook-levy, jossa oli tupla lukupäät vastakkaisilla puolilla levypakkaa.
Eli käytännössä tässä on vanhan idean uudelleenlämmittelyä. Hyvä vain että saadaan myös HDD puolelle nopeutta lisää. HDD:t jäi aika pahasti kähimään pölyjä kun SSD:t kiihdyttivät kunnon nopeuksiin. Jospa tällä saataisiin jatkossa hieman sitä SSD nopeutta kiinni ja €/GB/mbs suhdetta paremmaksi.
Selväähän tuo on miksi noin ei ole aikaisemmin perus kuluttaja levyissä tehty. Hinta/tila.. siitähän se on kiinni. Ylemmän esimerkin kuvassa on ohjainpiirejä tuplana ja toki varret ja sen vaatimat kilut tuplana, hinta nousee.
Alemmassa esimerkissä on tämän lisäksi vielä uhrattu tilaa nopeuden (ja/tai hakuajan) kustannuksella eli fyysiset kiekot ovat pienemmät kuin mitä koteloon mahtuisi.
Pakko sanelee HDD valmistajan kehittämään tuotetta muutenkin kuin ahtamalla lisää bittejä tuumalle.
Tämän mullistavan keksinnön jälkeen kovalevyt voivat mennä puoliksi rikki. Toinen puoli toimii, toinen ei.
Kunhan saadaan hinta kohdalleen niin mekaanisiä levyjä enää tarvita. Viimehetken tekohengitystä. Ehkä jossain retrolaitteessa tarvitsee tulevaisuudessa kuten putkinäytöille kävi.
Siihen saattaa mennä joku tovi ettei mekaanisia tarvita missään. Pääasiallisen median nopeutuessa ja datamäärän kasvaessa vaaditaan backupiltakin lisää tilaa ja nopeutta. Ensin täytyy jonkun syrjäyttää nauhat varmistustilana.
Jou, rahastahan tässä puhutaan. Jokainen erillinen moottori ja ohjausyksillä maksaa rahaa. Eli jos selviää yhdellä ohjausyksiköllä, on se kahdeksan kertaa edullisempi kuin vaikkapa sellainen kovo, jossa olisi kahdeksan erikseen ohjattavaa lukupäätä. Mutta kuinka iso hintaero olisi kokonaisuudessaan onkin sitten mielenkiintoinen seikka.
Mutta eiköhän kalliimmissa malleissa tämä saata vaikka yleistyä?
Empä tiedä, ylläpidän järjestelmiä joissa tilan määrä lasketaan petoissa. Luokkaa 40 levyä per palvelin ja kymmeniä palvelimia, levykoko suurin mitä ostamisen aikaan on saanut hyvällä saatavuudella, eli nykyisellään jotain kaksinumeroisia teramääroiä per kieputin.
Toki isot HDD:t ovat kalliita, mutta niin ovat saman kokoiset ssd:tkin ovat, varsinkin jos niitä tarvitsee satoja tai jopa tuhansia ja jos data on pääasiassa cold-storagea, eikä korkeille lukunopeuksille ole hirveästi tarvetta.
Mekaanisten levyjen alasajoa on toitotettu siitä asti kun ensimmäiset kuluttaja-SSD:t tulivat markkinoille. Turhaan. Kuten tuossa mainittiin, tarvittavan datan varastointikapasiteettitarve kasvaa koko ajan, varmasti nopeammin kuin SSD:t halpenevat. Mekaanisia levyjä tullaan tarvimaan jatkossakin, aina vaan isompina ja isompina. Vaikka ne kuluttajakäytössä pikkuhiljaa häviäisivätkin, palvelimista ne tuskin ovat häviämässä ikuisuuteen. Toki palvelimien muistirakenne tulee muuttumaan ja sinne tulee nopeampia eriasteisia SSD-välimuisteja. Sitähän on jo monella harrastajalla kotipalvelimessakin.
Onko jokin syy miksi kaikki kirjoitus/lukupäät eivät pysty toimimaan yhtäaikaa? Eli siis silloinkin kun on kyse normaalista kiintolevystä? Eikö dataraitojen kohdistusta saa niin tarkaksi että koko pakan kirjoitus/luku toimisi yhtäaikaisesti?
Ei tuo nykyään varsinaisesti tekninen ongelma ole, mutta mitä enemmän erikseen ohjattavia mekaanisia osia levyssä on, sitä kalliimpi ja ennen kaikkea herkemmin vikaantuva ratkaisusta tulee.
Kovalevyissä kun luotetavuus on paljon tärkämpää kuin yhden levyn suorituskyvyn parantaminen.
On järkevämpää tehdä yksinkertaisempia ja edullisempia levyja, ja rinnakkaistaa suorituskykyä (ja luotettavuutta) RAIDeilla yms. ratkaisuilla.
Eli ekös toi ole 2 kovalevyä ”raid 0” tilassa mutta seagate työns sen paketi saman kuoren alle? Vai mitä hienoa ja mullistavaa tossa on.
Nuo vievät yllättävän paljon tilaa.
Ks. kuvia.
Niin varmaan. Näin sanottiin 2,5 vuotta sitten SSD Prices In A Free Fall
Nykyisin teratavun SSD maksaa suunnilleen saman mitä 8 teratavun kovalevy :psmoke:
Eikö löydy tilaa perustekkiläisen pelikotelosta? Eipä noita tarvitsekkaan yrittää mihinkään läppärilevyyn sovitella. 3.5" levystä voi aivan helposti tehdä pidemmän, leveyttä ei sovi mennä muuttamaan.
No ei voi, standardit on olemassa ihan syystä ja jos haluat lähteä tuomaan markkinoille uutta pidempää 3,5"-standardia sulla on aikamoinen savotta edessäsi.
Keksitkö yhtään esimerkkiä mihin pidempi levy ei sopisi? Käytännössä joka kotelossa on reilusti vapaata tilaa levykelkan ympärillä.
Nasseihin ja vastaaviin räkkituotteisiin levyjä ei olisi järkeäkään laittaa kun siellä ei tarvita suorituskykyä ja kehikotkin ovat millilleen mitoitettuja. Uuden stardardin voisi nimetä "3.5+" 😀
Vai ei tarvita nasseissa suorituskykyä? Noh, ei varmaankaan siinä viidenkympin pöntössä, jossa pidetään perheen lomakuvia.
Mutta kyllä nopeammat mekaaniset ovat erittäin tervetullut lisä järeämpiin nasseihin, joihin ei kustannussyistä haluta laittaa vaikkapa 40 teratavua SSD tilaa.
Ei sillä ole merkitystä onko niissä teoriassa tai jopa käytännössä tilaa, vaan että meillä on olemassa standardi jota noudatetaan niin koteloiden kuin levyjen suunnittelussa. Ja väittäisin että markkinoilla on helvetisti koteloita joissa sitä tilaa ei edes teoriassa ole, unohtamatta hotswap-asemia, palvelimia jne. Oletan ettei "vastaavat räkkituotteet" sisällä oikeita levypalvelimia, koska niissä sitä suorituskykyä nimenomaan tarvitaan.
Jos ne lukupäät pitää saada molemmin puolin levyä, niin silloin vois varmaan harkita 5,25" HDD-levyn valmistamista. Valmis standardi ja tilaa on aika rutosti enemmän kuin 3,5" asemissa. Vois kyllä jäädä melkoiseksi niche-tuotteeksi, kun ei tuollaiselle lähes SSD-aseman vauhtiin yltävälle 5,25" kiintolevylle olis juuri muuta käyttöä ja käyttömahdollisuutta kuin pelikoneiden pelilevyksi. Siihen sais helposti sen 10+ teraa tilaa sekä lukunopeudet sinne 500 MB/s paremmalle puolelle. Mutta se ei sovi kuin desktop-koteloihin ja niistäkin se saattaa niellä sen ainoan ODD-aseman paikan. Vaan kyllähän nykyään tehdään kauheat määrät paljon turhempaakin gamer-kilkettä, niin miksei sitten siihen tarkoitettua kiintolevyä..
Tällainen olisi kyllä unelma jos hinta olisi kohtuullinen, ei tarvitsisi siirrellä pelejä SSD:n ja kovon välillä sen mukaan mitä milloinkin pelailee enemmän. Sopisi erinomaisesti myös pelien tallentamiseen korkealla resolla ja fps:llä, jos sellaista harrastaa.
Olisi helpointa laittaa 2,5" levy 3,5" koteloon. Tällaisia ratkaisuja on jo tehty – ei tosin multi actuator tarpeiden vuoksi.
WD VelociRaptor:
katso liitettä 64713
Tosin sitten jää kapasiteetti aika pieneksi ja tarvitaan kovemmat kierrosnopeudet että saadaan lukunopeus pysymään samana vs. 3,5" asema. Mutta yhteensopivuuden kannalta toki tuo on parempi.
No tälläistä viidenkympin pönttöä ajattelin, koska gigan ethernetti on pullonkaulana yhdelläkin levyllä.
Jep, joskin 10Gbe vehkeet yleistyy jo kovaa tahtia. Jo joissakin 400-500e purnukoissa on 1-2 SFP+ porttia (joista saa gbicillä ulos vaikka mitä), mutta jostakin syystä 10 gigaisia rj45 töpseleitä ei vielä aivan edullisissa hintaluokissa näe.
Saisivat kaksinkertaistaa kestävyyden myös ;)….. muutamat siikakeittimet hajonneet….WD omassa suosiossa nyt……
Lohdutukseksesi voin kertoa että jokaiselta valmistajalta tulee kuraa joskus. Alta on levinnyt varoittamatta ainakin IBM, Hitachi, Seagate, WD, Samsung, Maxtor, Quantum, Fujitsun levyjä ihan vain muutaman päivän käytössä olleena. 🙂
Esim tämän vanhan työkoneen siikakeittimet on toimineet varsin hyvin.
Seagatella oli aika paha katastrofi 3TB levyjen kanssa muutama vuosi takaperin, ja myös normaalia enempi sekundaa 4TB levyissä.
Yksittäisen käyttäjän on aika turhaa tosin vedellä johtopäätöksiä omien koneittensa levyjen hajoilujen perusteella, kyllä niissä otannoissa on syytä olla tuhansia levyjä 24/7 käytössä.
Noissa 3TB levyissäkin ilmeisesti vielä oli sellainen, että Taiwanin tehtaalta tulleet olivat huomattavasti parempia kun Kiinan tehtaalta tulleet. Itse ostin tuolloin 4x 3TBn laikkoja joista 1 sattui olemaan Kiinasta, muut Taiwanista. (Jos oikein muista, niin rupesivat valmistamaan väliaikaisesti Kiinassa noita, koska joku tulva huuhteli Taiwanin tehtaan).
Taiwanin laitteisiin sai päivitettyä firmiksen joka disabloi "head parking" featuren, Kiinan laikkaan ei saanut silloin, enkä ole enää jaksanut perehtyä kun ei onnistu Raid kortin läpi flashaaminen, pitäisi irrottaa ja laittaa tavan sata porttiin… Levitkööt jos on levitäkseen.. rakennan sitten uuden raid pakan 8-10TB laikoista. 🙂
Ai jos forumille tulee 3-4 käyttäjää kertomaan että oma levy hajosi niin siitä ei pidä vetää johtopäätöksiä että levy on huono?.:rofl: :kahvi:
/edit
Noi testit ei tehdä 1000 eri henkilön kanssa kotikäytössä (eli niitä sammutellaan/käynnistellään monta kertaa ja ne on eri laitteissa) vaan ne taitaa mennä niin että levyt on jossain database käytössä jossain serverihuoneessa (jossa on tasainen lämpötila ja suodattu virransyöttö backupilla yms) 24/7 josta sitten tehdään johtopäätöksiä että onko kestäviä.
Siinä kotikäytössä on se vika ettei ole mitään statistiikkaa mihin sitä levyä on käytetty ja kuinka paljon. (Jos nyt siis unohdetaan kaikki lämpötila ja sähkönlaatujen vaihtelut).
Joku torrent clientin 24/7 jauhama levy antaa periksi huomattavasti nopeammin kuin levy jolla on jotain pelejä tjsp joita pelataan jokunen tunti päivässä ja vaikka kone muuten idlaisi aina päällä. (oli levyjen sammutus virransäästöistä käytössä tai ei)
Ainut tapa kerätä mitään fiksua statistiikkaa on käyttötilanne jossa levyjen rasitus voidaan jotenkin kohtuu tarkasti määritellä (esim juuri simuloitu kantakäyttö) vielä mukavampaa jos lämpötila ja virta on tasalaatuista.
Takuuseen myös tuodaan tahallaan särjettyjä laitteita. Ei ole kovin kummoinen temppu antaa kuolemaa tekevän levyn ohjaimelle esim staattista sähköä ja sen jälkeen viedä kauppaan "ei tää tunnistu bootissa" -> uusi levy. 🙂
eikös noita siikakeittimiä mennyt oikeen käyttökieltoon jossainpäin eurooppaa palvelinkäytössä…… vai muistanko ihan väärin?…… ja mitä tossa nyt muutamia kavereita on kuunnellut niin siikahan sieltä on pettänyt suhteessa huomattavasti isommin kuin joku muu……. mutta joo…… nämä jutut on pisaroita meressä kuitenkin 🙂
Itsellähän leijuu joku kirous ilmeisti päällä noiden siikakeittimien kanssa.
20 vuoden ajalta 100% omistamistani seagaten kiintolevyistä on levinnyt ennenaikaisesti. Yleensä ensimmäisen vuoden sisällä. Olisiko kokonaislukumäärä ollut 7 kpl.
Ei pysty moista hankkimaan enää koskaan, vaikkei tässä oikeasti järin taikauskoinen ole ja tilastot näyttää, ettei mitään kummempaa ongelmaa pitäisi olla. Ei vaan jaksa leikkiä, eikä maksa vaivaa.
Edit: lisättäköön nyt vielä tarkennus, että muiden valmistajien lettuja on levinnyt muistaakseni tasan yksi, ja tämäkin jo reilusti takuuajan ulkopuolella.
Paitsi että 99% kaikista kovalevyistä on juuri noissa datacenter paikoissa, joissa standardointi on isoimpia juttuja jotta saadaan laitekulut hallintaan.
Äkkiä tulee mieleen että samalle akselille sijoitettujen lukupäiden värähtelyn hallinta voi olla aika haastavaa silloin jos kaikki liikkuvat täysin toisistaan riippumattomasti. Lukupäiden paikoitustarkkuus pitää olla kuitenkin nanometriluokassa, joten värinöitä ei pahemmin saisi olla.
Hassua, itseltäni ei koskaan ole yksikään Seagate hajonnut. Jopa surullisenkuuluisa 3TB malli toimii OK. 3TB mallin huomasin olevan selvästi kuumempi kuin "normaalin" kovalevyn. Kunnon jäähdytys tuntuu auttavan kestävyyteen. Tai sitten minulla vain on käynyt tuuria.
Juu, käsittämättömän paskaa tuuriahan tämän täytyy vain olla. Jäöhdytyksen puoleen ongelmia ei luulisi olevan, kun kiintolevyräkki sijaitsee tuossa kohtuu hulvattoman kokoisessa lian li:n kotelossa suoraan 120mm tuulettimen "tulilinjalla".
Edit: toki tämä kotelo on ollut käytössä "vasta" jonkun 10 vuotta.
Ihan yhtä kauaa ei ole levy pyörinyt, mutta ihan mukavasti tälläkin menee:
n. 6,5 vuotta siis, josta n. 1 vuosi aktiivista ruksuttelua (jos spin_up_time sitä tarkoittaa). Mutta sinä aikana ei yhtä ainutta raw_read -erroria, viallista sektoria tms. Smart-testit menee virheittä läpi. Tosin eipä tuolta WD Blackilta muuta odottaisikaan, varsinkin kun verrokkina on vähemmän hyvässä maineessa oleva Seagaten Barracuda.
Aiemmin oli myös yks 120 Gt Maxtorin levy jotka eivät vissiin kestäneet käytössä. Porakoneella vuosia sitten jo rei'itin kyseisen levyn joten ei pääse katsomaan tarkkaa käyttölukemaa, mutta ajallisesti se oli koneessa kiinni yli kymmenen vuotta ongelmitta. Tosin loppuaikana vain varmuuskopioiden varmuuskopioita säilömässä.