AMD julkaisi odotetusti kokonaan uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 7 -prosessorit 2. maaliskuuta ja saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan molemmat X-mallit eli Ryzen 7 1800X:n ja 1700X:n.
Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin. Suorituskykymittauksissa ajetaan kattavat prosessori- ja 3D-testit sekä mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
AMD:n oman näkemyksen mukaan Ryzen 7 x1800X -malli kilpailee Intelin vastaavan 8-ytimisen, mutta yli kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K -mallin kanssa. Ryzen 1700X- ja 1700-mallit puolestaan kilpailevat saman hintaluokan Intelin Core i7-6800K- ja 7700K-mallien kanssa, mutta sillä erotuksella, että Ryzen 7 -prosessoreissa on 8 ydintä, kun 6800K:ssa on kuusi ja 7700K:ssa neljä ydintä.
Suomessa Ryzen 7 1800X -malli on hinnoiteltu ennakkoon 599 euroon, mutta myynnin alkaessa hintataso tulee todennäköisesti asettumaan noin 550 euroon. Ryzen 1700X:n ennakkohinta Suomessa on 439 euroa eli se on 160 euroa edullisempi kuin 1800X-huippumalli.
Myyntiin saapuu myös alemmalla 65 watin TDP-arvolla varustettu Ryzen 7 1700 -malli, jonka ennakkohinta Suomessa on 389 euroa.
AMD esitteli uuden Ryzen-brändin Summit Ridge -koodinimellisiä työpöytäprosessoreilleen joulukuussa. Julkaisun yhteydessä selvisi, että mallinimessä numero 3, 5 tai 7 kertoo mihin markkinasegmenttiin prosessori on suunnattu. Ryzen 7 -sarjan prosessoreissa on käytössä 8 ydintä ja Ryzen 5 -sarjan prosessoreita odotetaan markkinoille Q2/2017 kuudella ja neljällä ytimellä varustettuna.
1700X-mallissa ensimmäinen numero viittaa Zen-arkkitehtuurin sukupolveen, toinen numero suorituskyvyn tasoon. Kahdella seuraavalla numerolla voidaan tuoda markkinoille esimerkiksi eri kellotaajuudella tai välimuistin määrällä varustettuja malleja. Viimeinen kirjain kertoo prosessorin tehonkulutuksesta ja X-mallit ovat suorituskykyisimpiä 95 watin TDP-arvolla varustettuja malleja.
Ryzen 7 -prosessoreiden mallinimissä X tarkoittaa X-kerrointa, jolla viitataan korkeampiin perus- ja Boost-kellotaajuuksiin sekä korkeampaan XFR- eli Extended Frequency Range -kellotaajuuteen.
Käytännössä Ryzen 1800X- ja 1700X-prosessorit voivat toimia 1-2 ytimen rasituksessa ilmoitettua Boost-taajuutta 100 MHz korkeammalla XFR-taajuudella, jos prosessorin lämpötila- ja tehonkulutus sallivat. Ryzen 7 1700 -mallissa on myös XFR-ominaisuus, mutta sen XFR-kellotaajuus nousee vain 50 MHz korkeammalle kuin Boost-taajuus.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 1800X
Julkaisun yhteydessä suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Ryzen 7 -prosessori on 1800X -malli, joka on kahdeksanytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading -ominaisuuden myötä samanaikaisesti 16 säiettä (8C/16T).
Ryzen 7 1800X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 499 dollaria ja Suomessa suositushinta on 599 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin retail- eli myyntiversio.
Ryzen-prosessorit käyttävät AM4-kantaa, kuten myös Bristol Ridge -koodinimelliset APU-piirit. Ryzen-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X370- tai B350-piirisarjaan perustuvan emolevyn sekä DDR4-muistit eivätkä vanhat AM3+-kantaiset emolevyt ole yhteensopivia.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 7 1800X:ää markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella ja 4,0 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1800X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,25 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,4 volttiin.
Ryzen 7 1700X
Noin 150 euroa edullisempi ja Ryzen 7 -sarjan keskimmäinen malli on 1700X, jonka perus- ja Boost-taajuudet ovat 200 MHz alhaisemmat kuin 1800X-mallilla. Muilta ominaisuuksilta 1700X on identtinen 1800X:n kanssa eli se on 8-ytiminen, tukee SMT-ominaisuutta ja TDP-arvo on 95 wattia.
Ryzen 7 1700X:ää markkinoidaan 3,4 GHz:n perustaajuudella ja 3,8 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,9 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,177 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,4 volttiin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 2.3.2017
- FX-8370: alkaen 195 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 439 €
- Core i7-6800K: alkaen 475 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 569 €
- Core i7-6900K: alkaen 1152 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asuis Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus XI Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessoriytimillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K-kokoonpanojen tehonkulutus oli Handbrake-testissä täysin samalla tasolla.
Prime95-testissä nähdään käytännössä, miten SenseMI-tekniikan Pure Power -ominaisuus toimii, kun se tarkkailee muun muassa prosessorin lämpötilaa ja tehonkulutusta, ja säätää kellotaajuutta ja käyttöjännitettä reaaliaikaisesti.
Ryzen 7 1800X:n kellotaajuus laski Prime95:ssä 3525-3575 MHz:n välimaastoon ja käyttöjännite 1,155 volttiin, kun muissa sovelluksissa kaikkien ytimien rasituksessa kellotaajuus oli 3,7 GHz ja käyttöjännite 1,25 volttia.
Core i7-6900K -kokoonpanolla tehonkulutus Prime95-testissä nousi yli 200 wattiin.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Ryzen 7 1800X:n lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 74 asteeseen ja 1700X toimi seitsemän astetta viileämpänä. Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Yleisesti ottaen Ryzen tuntuisi toimivan melko lämpöisenä, joten AMD:lla riittää haasteita Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFet-prosessin kanssa, jos prosessorin kellotaajuutta meinataan skaalata ylöspäin.
Yhteenveto
Syvällisten johtopäätösten tekeminen uusista Ryzen-prosessoreista ei ole tässä vaiheessa kovinkaan järkevää, sillä ilmassa on vielä liian monta kysymysmerkkiä.
Vaikka AMD julkaisikin Ryzen-prosessorit vihdoin myyntiin ja kuluttajien saataville, kaikesta huokuu, että yritykselle tuli lopulta tolkuton kiire pitääkseen kiinni lupaamastaan Q1/2017-julkaisuaikataulusta. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on kokonaan uusi arkkitehtuuri (Zen), kokonaan uusi valmistusprosessi (14 nm), kokonaan uusi alusta (AM4) ja näiden lisäksi täysin uuteen ekosysteemiin liittyy lukuisia muita palapelin palasia.
Tärkeintä kuitenkin on, että Zen ja Ryzen ovat vihdoin julki, ne ovat houkuttelevasti hinnoiteltu ja suorituskyky on kilpailukykyinen: Peli alkakoon.
Useampaa ydintä tukevissa prosessoritesteissä Ryzenit pärjäsivät hyvin. Esimerkiksi Cinebench-, Handbrake- ja 7-Zip-testeissä Ryzen 7 1800X voitti kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K:n.
Pelitestit 1080p-resoluutiolla eivät sujuneet Ryzenilla aivan yhtä hyvin ja niissä erityisesti Intelin neliytiminen Kaby Lake eli Core i7-7700K esiintyi edukseen.
8-ytiminen ja 16-säikeinen Ryzen 7 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunnattu pelaamiseen, vaan raskaaseen hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa pelaamisen osalta riittävä tieto on, että Ryzen on lanseerauksensa yhteydessä Intelin kannoilla. Tilanne todennäköisesti paranee lähitulevaisuudessa, kunhan sovelluksia ja pelejä optimoidaan ja päivitetään paremmin Zen-arkkitehtuurille sopivaksi.
Myöskään AMD:n SMT- eli Simultaneous Multithreading -ominaisuus ei toistaiseksi tunnu toimivan täysin optimaalisesti peleissä. AMD:n toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että pelit on optimoitu Intelin Hyper-Threading-ominaisuudelle.
AMD on onnistunut myös suorituskyky/wattia-suunnittelussaan ja Handbrake-enkoodauksessa Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K -kokoonpanojen tehonkulutus oli sama 151 wattia. Lämpötilamittauksissa Ryzen 1800X toimi AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla mitattuna 74-asteisena ja 1700X seitsemän astetta viileämpänä 67-asteisena.
Kun AMD:n Ryzen 7 -prosessoreita vertaillaan keskenään, 1800X oli vain noin 5 % suorituskykyisempi kuin 150 euroa edullisempi 1700X-malli. Näistä kahdesta mallista jälkimmäinen on ehdottomasti hintatietoisen kuluttajan valinta. Saamme edullisimman 369 euron hintaisen Ryzen 7 1700 -mallin io-techin testiin piakkoin, jonka jälkeen voimme antaa lopullisen tuomion, mikä on järkevin Ryzen 7 -malli ostoskoriin.
Se on nyt jo varmaa, että Ryzenin julkaisun myötä prosessorimarkkinoilla tullaan lähiaikoina näkemään huomattavasti enemmän toimintaa kuin vuosikausiin. Intel saattaa jopa laskea hintoja.
Lue myös:
Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
Hyvältä näyttää. Halpa pirun tehokas 8-core prosessori 65 wattia ja 50 celsius astetta. Ei löydy inteleiltä vastaavia. No ehkä xeoneista voi jotain löytyä.
Sitä ei tiedä miten suuritöinen muutos Win10 kerneliin vaaditaan että nuo hommat saadaan toimimaan. Koodaus kai voi joskus olla vaikeeta hommaa, kuulemma.
Päin vastoin. Ryzen on nyt jo varsin hyvä ja kun nuo tulevat kuntoon se on erinomainen. Minusta tilanne näyttää hyvin lupaavalta. Tuolla kaikki mulle heti asenteella taas ei pitkälle pääse.
Todella hyvä yhteenveto ongelmien aiheuttajista. Melkein kaikki vielä suht helposti korjattavissa. 🙂
Jos pitää odottaa, että kaikki maailman softa on valmista ei tarvi julkaista ikinä sitä prosessoria. Itse prosessori toimii niinkuin pitää.
Joo kyllä varmaan jonkun verran juu.
8C/8T luonnollisesti.
Saman kirjoittajan mutuilut Ryzenin suhteen menivät sen verran pahasti pieleen (myönsi virheensä josta suuri plussa :tup:), että pieni kriittisyys asioita kohtaan on paikallaan.
Jos säikeiden epäoptimaalisesta skeduloinnista on kyse niin korjaus tulee todennäköisesti joko kääntäjien optioihin tai Ryzenin mikrokoodiin, tai molempiin. En olisi tässä vaiheessa huolissani.
Säikeiden skeduloinnista huolehtii käyttis, ei prossu eikä kääntäjä.
Käyttöjärjestelmän skeduleri päättää mihin nuo säikeet menevät.
Pelitestien suorituskyky kyllä ihmetyttää. BF1 multiplayerissä Intelin 6 ja 8 ytimiset voittavat i7 kabyn, vaikka se on kellotettu korkeammalle. Tästä syystä odotin myös Ryzenin pärjäävän hyvin tuossa pelissä.
Haluaisin kyllä päivittää Ryzeniin, mutta noista bugi fixeistäkään ei ole varmuutta, että korjaavatko ne nuo ongelmat?
Sinä olet kyllä sen tason puppugeneraattori, etten toista vastaavaa ole tällä foorumilla vielä nähnyt. Puhut jatkuvasti asioista, joista et tiedä yhtään mitään. Lukaiseppa vaikka tuo:
Is DirectX 12 Worth the Trouble?
DX11 olemassa olo on tärkeää varsinkin pienemmille deveille ja DX12 ei tule koskaan korvaamaan sitä täysin.
Tiedä sitten, mutta Lisa Su sanoi Reddit AMA tilaisuudessa, että kyseessä on ongelmia pelien koodissa minne on viety intellin prosessori optimoinnit sellaisinaan ja se aiheuttaa nyt ongelmia Ryzenille kun eivät ihan samanlaisia ole. Coreparkingia ja SMT ilmeisesti ne ongelma. Sanoivat, että designissä ei ole mitään vikaa, että ipc/suorituskyky on siellä nyt pitäisi vaan saada homma rullaan. Kehuivat 300 developerin kanssa tekevänsä töitä ongelmien ratkaisemiseksi. Toivon mukaan Ryzen 5 julkaisuun mennessä olisivat saaneet nuo top aaa pelit toimimaan kunnolla.
Toki pitää muistaa, että nuo pikkufirmojen tuotokset eivät myöskään vaadi yleensä yhtä paljoa suorituskykyä koneelta kuin AAAAAAAA titlet. Turha rajapinta se ei siltikään missään nimessä ole.
Toivottavasti saavat. Tässä vaan ei jaksaisi koko ajan odottaa lisää ja lisää. R5:et tulevat vasta joskus Q2 ehkä touko- kesäkuun vaihteessa.
Mielenkiintoista, Gigantti alkanut myydä PC komponentteja???
AMD Ryzen valtaa pelimaailman – Gigantti
Näemmä tuolta löytyy ihan osio tietokonekomponentit nyt.
ps.
Aika rohea mainoslause: Maailman tehokkain prosessori.
Hyvä tarkennus. En ole vielä mistään nähnyt analyysia missä mahdollinen bugin alkusyy on, joten korjaus voi olla yksinkertainen kernel-patch tai useampaan kohteeseen tehtävä korjaus. Toivotaan että tulee kuitenkin nopeasti.
Tuo on kyllä aika jännä, että joissain peleissä Ryzen saa pataan alemmilla kelloilla olevalta Sandy Bridgeltä:
AMD Ryzen 7 1800X, 1700X, 1700 im Test: König in Anwendungen, Prinz in Spielen (Seite 3)
Joskus vanhassa vara parempi. Kaby- ja Sky Lake saivat pataansa Ivyltä ja Sandyltä BF4-testissä ja Hashwell sekä Ivy Bridge "dominoivat" Sky- ja Kaby Lakea GTA V-testissä parin fps:n erolla. 😀
Ainakin Gigabyten lankuilla toimivat nopeat muistit. Esim. noin 100e maksavassa B350 mATX Gaming 3:ssa muistituki on DDR4 3200 MHz (O.C.).
Gigabyte GA-AB350M-Gaming 3, mATX -emolevy – 109,00€
Tässä kovasti ihmettelen kun väännettiin tossa aikaisemmin sitä, että onko resoluutiolla merkitystä CPU testeissä. Tai siis sitä, että pienemmällä resoluutiolla saadaan eroja aikaseksi ja isommalla resoluutiolla ne pienenevät.
Tästä ollaan varmasti kaikki samaa mieltä.
Mutta, suurin osa täällä tuntuu olevan sitä mieltä, että voimasuhteet pysyvät samana, erot vain pienenevät. Tämä teoriassa meneekin näin. Kuitenkin kun testejä katsoo niin siinä vaiheessa kun mennään 2.5k resolla ja kunnon asetuksilla alkaa tapahtua ihmeitä.
(discalimer, referoin nyt tätä yhtä testiä ja oletan, että tässä testissä on kuitenkin testattu niin moneen kertaan ja niin selvällä metologialla, että vaikka erot ovat pienet on sama trendi nähtävissä, eli Ryzen nousee usean prosessorin ohi kun resoluutio laitetaan korkeammalle. Nyt jatkan spekulointia olettaen, että tämä ei ole mittausvirhe, tarkoituksellinen manipulaatio tai vastaava vaan oikeasti näin käy. Teoria on varmaan muuten solidi mutta tuo i5:n voitto tuolla Tomb Raiderissa viittaa kyllä enemmän mittaus virheeseen.)
AMD Ryzen 7 1800X Review
Eli oletus olisi se, että useamman coren vehkeet ovat kovempia korkealla resoluutiolla pelattaessa, eli ns. näytönohjain bound scenaarioissa. Tämähän ei pitäisi olla mitenkään järkevää jos oletetaan, että pienemmällä resoluutiolla kellotaajuus merkkaa enemmän.
No mitä tässä itse pohdiskelin mahdollisiksi syiksi on:
1. Vapaa CPU resurssi. Eli koska CPU ei aja joka ainoalla cyclillä draw calleja niin se idlaa tai tekee jotain muuta välissä. Sitten kun tulee draw call, joka pitää prosessoida niin pienemmällä core määrällä siellä saattaa olla vähemmän väljää vetää se läpi kun taas suuremmalla core määrällä on aina vapaa resurssi valmiina. Eli periaatteessa pienempi core määrä saattaisi rajoittaa tuota koska latenssi draw callin tulosta prosessointiin on suurempi johtuen kaistojen vähyydestä. Sitten taas kun niitä tulee samasta softasta ns. vapaapudotus meininkiä niin se ydin, joka niitä paahtaa saa schedulerilta vain ja ainoastaa niitä, jolloin ollaan taas yhden coren suorituskyky tilanteessa.
2. Turbo. Ei välttämättä ajeta koko aikaa turbo kelloilla kun CPU:n käyttö ei ole ns. 100%. Tuossa sitten taas agressiivisempi turbo saattaa auttaa Ryzeniä.
Ei varmaan pidä paikkaansa koska tuo testi jota referoin on todennäköisesti ajettu päin persettä mutta jos pitäisi niin nuo olisivat omat selitykset.
Tietysti jos Sysop voisi jossain vaiheessa ajaa kasan testejä FHD vrt QHD niin saataisi mielenkiintoista nähtävää, että jos truo trendi pitää paikkansa. Ja jos tuo trendi tosiaan pitää paikkansa niin silloinhan Ryzen on PAREMPI peli prosessori koska ei kai kukaan pelaa FHD minimi asetuksilla?
Juuri näin.
Olen samaa mieltä, että tuon kolmikon paras on R7 1700. Hinta kohdillaan, tehonkulutus/lämmöt noin puolet Intellin vastaavasta. :tup: "Sekakäytössä" (:lol:) varmasti aivan mainio prosessori.
Lyhyesti mitä tulee itselle mieleen ns. maalaisjärjellä:
– Kukaan ei pelaa jollain 640×480 resoluutiolla (enää, PC:llä) vaikka ennen niin tehtiin.
Näytönohjain ei ole pullonkaulana pienillä resoluutioilla (mitä pienempi resoluutio sen enemmän prosessori joutuu tekemään töitä ja sen helpommalla näytönohjain pääsee)
– Harva pelaa 4k tai isommilla resoluutioilla. Tällöin näytönohjaimesta (tällä hetkellä) loppuu puhti kesken. Se miksi eroja silti syntyy johtuu esim. siitä että jos sinulla on vaikka 7GHz kellotettu 1-ytimen/2-säikeen prosessori vs 4GHz kellotettu 8-ydin/16-säie prosessori niin osassa peleistä se 1-ydin/2-säie ei nyt vaan riitä tekemään sitä kaikkea mitä pitäisi tehdä.
Lisää mutua:
Tässä välissä on sitten eri resoluutioita (sekä prosessoreja). Syy miksi hiljakseen aletaan puhumaan siitä että puhdas 4-ydin prosessori ja tasan 8Gb keskusmuistia ei riittäisi pelaamiseen johtuu siitä että pelit kehittyvät ja moni pitää myös taustalla avoinna erinäisiä ohjelmia. Lisäksi yhä suurempi osa henkilöitä jotka pelaavat käyttävät suurempaa kuin sitä 1080p 17" monitoria jolloin myös prosessorin tehontarve kasvaa (sekä tietysti näytönohjaimen jne).
Eli juuri "nyt" alkaa olemaan hetki jolloin i5 ja 8Gb muistia alkaa loppumaan kesken ei vain yhdessä tai parissa erikoistapauksessa vaan se on noussut yleisesti puheenaikeeksi mistä päästään seuraavaan kohtaan:
Juuri tällä hetkellä "paras" on ostaa 4-ydin/8-säie TAI 6-ydin/12-säie prosessori ja 16Gb keskusmuistia. Tulevaisuudessa taas tuo 8-ydin/16-säie ja 32Gb keskusmuistia tulee enempi tarpeelliseksi.
Syy miksi suunnittelen Ryzenin ostamista ei johdu siitä että oma 4-ydin/8-säie prosessorini ei riittäisi pelaamiseen (2600K 4.8GHz). Tulen saamaan alussa pienen ja kunhan uefi-bios, windows päivitykset jne. Ryzenille sekä AM4 emoille saapuvat hieman suuremman buustin jo nyt peleihin vaikka teho tulee varmasti häviämään 7700K prosessorille 5GHz+ kellotettuna.
Kuitenkin se riittää omiin tarpeisiini (1440p pelailu miettien tätä pelaajan näkökulmasta, tietysti tulen muutakin koneella tekemään) ja tulevaisuutta ajatellen päivitys on parempi kuin hankkia 7700K. Koska nyt on menty 6 vuotta nykyisellä prosessori+emo+muistit combolla ja pyrin hankkimaan taasen 5+ vuoden ajaksi konetta (toki näytönohjain ja muuta pientä voi vaihtua tuon ajanjakson aikana)
Ei tainnut Phoronixin testiä vielä oltu linkattu tänne. Hyvin pyyhkii lattiaa intelillä, kun vaan softa tukee monisäikeisyyttä :cigar:katso liitettä 9866
AMD Ryzen 7 1800X Linux Benchmarks Review – Phoronix
Kunhan kernelituki vielä paranee, niin jopa kelpaa. Täytyyköhän sitä laittaa kohta jo itsellekin tulemaan, jos tavaraa vielä on saatavilla.
Syy miksi 2560×1440 ja isoimmilla Ryzen ottaa peleissä intelin kiinni (ja useimmissa tapauksissa menee 1-2 fps:llä ohi intelin vastaavasta 8 ytimellisestä) johtuu GPU:n esirenderointiframeista, jotka näytönohjain tietenkin suorittaa CPU:n avulla. Esim. nvidialla se on vakiona arvossa 3.
Siinä kun Windowsin vista-aikainen scheduleri ei (vähemmän) yllätten osaakaan hommia automaattisesti ryzenin tapauksessa ja CPU-aikaa jää selkeästi ylimääräistä, niin intelin cpu:t HT-trheadeja myöten hakkaavat aina 99% käyttöastetta.
Veikkaan kyllä ryzenin suorituskyvyn nousevan softissa noiden mahdollisten korjausten myötä, mutta selkeästi grafiikat täpissä ja isommilla resoilla pelaaville se intel ei olekaan enää se ainoa valinta. Vielä jos tulevaisuudessa ryzen alkaisi venymään kellotaajuuksissa niin eihän tuo näytä yhtään niin pahalta mitä joistain reaktioista voisi luulla.
+1 :comp::kippis::tup:
Mitähän kaikkea noi developerit voi oikeasti tehdä pelille. Oxiden Dan Bakerhan sano että boostit on aika mittavia, mutta kyseinen patch peliin (ashes of singularity) ei vielä ehtiny Ryzenin julkaisuun. Toivottavasti kyseessä ei ole mikään +5%
Hienoa saada kunnolla keskustelua Amd:n uuden prossun myötä ja soraäänien kera. :kippis::kippis::kippis:
Jos uusi prosessori olisi nyt hankittava, niin Ryzen 1700 voisi olla se prossu joka lähtisi matkaan 🙂 Siinäkin jo tehoa riittää ja hinta on samalla kaikkein edullisin.
Sampsa ilmeisesti testailee myös hitaimman / halvimman 1700 mallin. Lisäksi hitaimmassa mallissa voisi olla periaatteessa eniten varaa kellottaa lisää tehoja? Intelillä taas hankittava kallein K malli jos aikoo haluta kerroinlukottoman prosessorin.
Guru3d ehti julkasta 1700x revikan:
AMD Ryzen 7 1700X Review
Tästä itsekin olen nautiskellut. 10v tauon jälkeen siihen ikuiseen viher-puna-vääntöön saatiin kylkeen myös sini-puna-vääntö. IT-maailma rupeaa taas olemaan raiteillaan. :p:beye:
Level1Techin mukaan ainakin meni kaikilla ytimillä vain 3,4ghz. Eli kellotuvuus aikalailla samaa luokkaa kuin muillakin malleilla, näyttää olevan melkolailla tuota 300-500mhz base clockista.
Ei, vaan pyyhkii intelillä lattiaa, softa on tehty todella tyhmästi ja kun SIMD-käskyjä eikä FMA-käskyjä ei käytetä ollenkaan; Intelillä jää tuossa testissä 15/16 FPUn teoreettisesta lastentakapasiteetista käyttämättä, AMDllä jää vain 3/4 FPUn teoreettisesta lastentakapasiteetista käyttämättä.
1700 mallin base clock näyttää olevan 3.0GHz. Jos sattuisi kellottumaan tuon 500MHz, niin tehot vastaisi melkein 1800X prossua jonka base clock on 3.6GHz. Toki 1800X olisi vakiona kaikkein nopein, mutta samalla hintaa on enemmän.
Sulla on väärää ja pitkään levinnyttä disinformaatiota, joka on debunkattu monesti. Et ole tainut eläessäs nähdä 144 Hz näyttöä? Porukka on sokkotestaillut erilaisia hertsitaajuuksia samalla näytöllä ja huomannut eron melkeen 100%, tarkin silmä huomaa jopa 144 -> 120 pudotuksen heti, saatikka 144/120 -> 60 Hz.
Näille hertsiväittelyille voisi varmaan perustaa oman ketjun ja jatkaa väittelyä siellä. Pyhitetään tämä ketju Sampsan artikkelin kommentointiin ja muuhun oleelliseen.
Ehkä tulevaisuudessa kaikki pelit optimoidaan kahdeksalle corelle ja AMD / MS julkaisee patchin, jolla Rusina menee Intelin ohi nykypeleilläkin, eikä Intel suostu pudottamaan Kabylaken hintaa… tai sitten ei.
Tällä hetkellä on kuitenkin selvää, että 7-zippailuun kannattaa hankkia Käpylampi ja Cinebench ajeluun Rusina… ja Primeä ajellessa AMD kokoonpano on hiljaisempi.
AMD Announces Ryzen 5 1600X and 1500X: Faster Than Expected, These Are The Real Intel-beaters
Tuon todentamiseen jo eilen kirjoittelin testaus vinkkejä, mutta ei taidan @Sampsa olla aikaa kun vääntävät kellotusartikkelia.
Juu, mutta pointti oli se että ei se sen paremmin kellotu kuin nuo muut mallit 🙂 Sen saman 300-500mhz tuo 1800x näyttää menevän base clockista kaikilla ytimillä. Eli käytännössä ero on sama vakiokelloilla/kellotettuna.
Tuo vaikuttaa erittäin hyvältä:
Ryzen 5 1500X 6/12 3.5GHz/3.7GHz 229$
Tai 1600X 259$
Jo noilla kahdella hitaimmallakin pelailee. Hintaero on vain aika pieni 1500X malliin verrattuna.
katso liitettä 9894
Laitetaan nyt tähänkin ketjuun, kun kuuluu aiheeseen
Tuo on mielenkiintoinen video ja hiton hyvä, että mies seisoo sanojensa ja testituloksiensa takana. GN sanoo kivenkovaa, että 1800X:ä ei kannata ostaa pelaamiseen. Pelaamiseen sekä mediapuolelle, silloin ehkä. Renderöintiin esim. Blenderissä kuitenkin grafiikkapiirillä laskeminen esim. Cyclesilla CUDA-moodissa on suositeltavampaa kuin prosessorilla laskeminen.
Kuitenkin, tässä ketjussa on jo moneen kertaan keskusteltu tulevista korjauksista – scheduler, SMT ja muistit. Lisäksi kollaboraatio pelifirmojen kanssa ainoastaan parantaa suorituskykyä. Reaalitilanteessa grafiikkakortti muodostaa niin merkittävän pullonkaulan, että prosessorit käyttäytyvät identtisesti (600€ 1800X vs 300€ 7600K), joka on tietysti "hyvä asia", mutta periaatteeessa "poistaa tarpeen" päivittää prosessoria, varsinkin kun tulevaisuuden pelialan näkymät on täysin arvailua. Olettaisin, että Zenin kypsyessä, markkinakenttä tulee tasautumaan vielä nykyisiä ennustuksia voimakkaammin Zen2 myötä.
Tässä kohtaa on vaikea suositella mitään muuta kuin odottamaan R5 prosessorien julkaisua ja miettimään mikä on koneen elinajan sisällä ajettava työkuorma ja sen vaativa laitteisto. Pitkäikäisyyteen tähtäävässä ostomotiivissa on se huono puoli, että nykyisten tulosten valossa 1800X tulee jäämään 7700K:lle jalkoihin nopeammin, kun koneeseen päivitetään uutta grafiikkakorttia; esimerkiksi 1440p-resoluutiolla GTX 1070 -> GTX 3070 -> GTX 5070 ja niin edelleen eli fokus pelissä palaa ajan myötä takaisin CPU-bound -skenaarioksi.
Pikkuhiljaa rautapuoli alkaa olla taputeltu, mutta paljon on vielä näkemättä ohjelmistojen puolella :think:
Joku toinen voisi sanoa, että Ryzenistä saa erinomaisen pelikoneen ja silti molemmat voivat olla oikeassa. Kyse on siitä miten ja mitä asioita painottaa. Toki jos kynäri on pakko saada pyörimään se 500fps eikä pienempi ole missään tapauksesa riittävää, niin silloin on pakko ottaa se Intel suurempien kellojen tarjoaman IPC:n takia.
Selittelyä. Jos pelkästä pelikoneen prossusta maksetaan 350-400€, niin tottakai silloin otetaan se nopein eikä mitään fanituotteita.
Sama arkkitehtuuri ja sama valmistusteknologia. Ei sinne mistään maagisesti ilmesty lisää hertsejä. Pysyy luultavasti vain helpommin siellä lähempänä neljää, kuin tämä kahdeksanytiminen. Neliytimisellä lienee sen suhteen vielä helpompaa. Sama kuin Intelillä. Korkeimmat kellot neliytimisillä, muttei mitenkää hirvittävän paljon korkeammat.
Millä sinä määrittelet sen nopeimman? Koko prosessorin teholla, IPC:llä, jonkun tietyn pelin tuloksilla vai jollain muulla? Se nopein kun vaihtelee riippuen siitä mitä testataan.
Totta ja arkkitehtuurissa on kanssa kellotaajuuteenliittyviä juttuja. Intel on käytännössä jo monta vuotta vain hionut samaa arkkitehtuuria toimimaan aina vain korkeammilla kelloilla.
Ryzen2 parantaa vielä vähän arkkitehtuuria, sillä jotain viilattavaa on varmasti jäänyt. Sitten alkaa sama arkkitehtuurin viilaaminen, jota Intel on tehnyt jo monta vuotta, eli pikkuhiljaa hilataan kellotaajuuksia pikkuisen kerrallaan ylöspäin pienillä viilauksilla.
Mutta maksimit mitä voidaan saavuttaa ovat jossain lähellä Intelin nykyisiä. Sen verta hidasta edistys on ollut Intelin suunalla, että helppoja hertsejä ei enää vain ole, vaan vaaditaan jotain muuta. Esim lisää corea myös Intelin kuluttajapuolelle.
Kun stiltin "strictly technicalin" lukaisee, niin näkee selvästi paikkoja joissa on ns. alhaalla olevaa hedelmää. Nämä kun korjaa niin mennään komeasti kabyn kanssa keskimääräisesti tasoihin. Toki edelleen tulee olemaan paikkoja joissa jompi kumpi vain toimii paremmin.
Hyvä pohja tämä kuitenkin on. Mielenkiintoista onkin, että mitä prosessin rajoituksille tehdään? Jatkossahan saattaisi olla parasta tehdä serveriprossut tuolla 14LPP:llä ja kuluttajamallia puskea TSMC:n 16FF+:lla, kun jälkimmäinen ilmeisesti nyt vian soveltuu paremmin kellottuvuuden kannalta.