
AMD:n uusi Zen-prosessoriarkkitehtuuri ja ensimmäiset Ryzen-prosessorit julkaistiin reilu vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut prosessorimarkkinoilla erittäin kiinnostava ja tapahtumia on riittänyt enemmän kuin useampaan viime vuoteen yhteensä. Nyt vuorossa on Zen+-päivitys eli 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Zen+ ei ole varsinaisesti arkkitehtuuripäivitys, vaan siinä on keskitytty optimoimaan alkuperäistä Zen-arkkitehtuuria ja käytössä on Globalfoundriesin päivitetty 12 nanometrin valmistusprosessi nopeammilla transistoreilla.
Tutustumme tässä artikkelissa Zen+-arkkitehtuurin uudistuksiin, Pinnacle Ridge -koodinimellisten Ryzen 7 2700X- ja Ryzen 5 2600X -prosessoreiden ominaisuuksiin ja suorituskykytesteissä mukana ovat 1. sukupolven Ryzen 7 1800X- ja Ryzen 5 1600X -prosessorit sekä Intelin leiristä 6-ytimiset Coffee Lake -koodinimelliset Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit.
AMD julkaisi neljä uutta 2. sukupolven Ryzen-prosessoria eli kaksi 8-ytimistä Ryzen 7 -sarjan mallia ja kaksi 6-ytimistä Ryzen 5 -sarjan mallia. Uutuusprosessoreiden ennakkotilaukset alkoivat 13. huhtikuuta ja varsinainen myynti alkaa tänään 19. huhtikuuta.
Ryzen 7 2700X -lippulaivamallin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 329 dollaria ja Suomessa alveineen noin 335 euroa. Ryzen 5 2600X on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 229 dollariinja Suomessa hinta on 229 euroa. Molemmista prosessoreista tulee saataville myös 30 dollaria edullisemmat ei-X-mallit, jotka ovat myös kerroinlukottomia ja soveltuvat ylikellottamiseen, mutta toimivat hieman alhaisemmilla kellotaajuuksilla ja niiden mukana toimitetaan X-malleja tehottomampi jäähdytys.
2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden myötä AMD karsii ja yksinkertaistaa mallistoaan ja jatkossa neliytimiset mallit ovat integroidulla Vega-grafiikkaohjaimella varustettuja Raven Ridge -koodinimellisiä Ryzen APU-piirejä.
Ryzen 2 -prosessorit käyttävät edelleen tuttua AM4-kantaa ja AMD aikoo jatkaa sen käyttöä myös tulevissa Zen-sukupolvissa. Yhtiö julkaisi 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden kaveriksi myös uudet 400-sarjan piirisarjat ja io-techin testiin saapui Asuksen ja MSI:n X470-piirisarjaan perustuvat lippulaivamallit, joihin tutustumme tarkemmin hieman myöhemmin.
1. sukupolven Ryzen-prosessorit toimivat suoraan uusissa 400-sarjan emolevyissä ja uudet Ryzenit vastaavasti vanhemmissa 300-sarjan emolevyissä, mutta ne vaativat BIOS-päivityksen toimiakseen. Jos emolevyn myyntipakkaus on varustettu yllä olevan kuvan kaltaisella AMD Ryzen Desktop 2000 Ready -tarralla niin silloin emolevyssä on jo sisällä päivitetty BIOS ja se on yhteensopiva Ryzen 2 -prosessoreiden kanssa. Jos kuluttaja joutuu ongelmiin, eikä saa millään keinolla päivitettyä emolevynsä biosia, AMD on luvannut lähettää hätätapauksissa veloituksetta lainaan prosessorin sisältävän boot kit -pakkauksen, jonka avulla emolevyn BIOS-päivitys varmasti onnistuu.
Zen+-arkkitehtuuri
AMD on kertonut avoimesti tulevaisuuden suunnitelmistaan Zen-arkkitehtuurin suhteen ja tulevista päivityksistä vuoteen 2020 asti.
Ensi vuonna uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin perustuvat ja Globalfoundriesin 7 nanometrin prosessilla valmistettavat Ryzen-työpöytäprosessorit on nimetty Matisse-koodinimellä. Vuonna 2020 on odotettavissa siirtyminen 7 nm+ valmistusprosessiin ja optimointipäivitys, jota AMD kutsuu mitä ilmeisimmin Zen 3:ksi ja prosessoreiden koodinimi on Vermeer.
Arkkitehtuuritasolla Zen+:n suurimmat uudistukset liittyvät keskusmuistin ja välimuistien latenssien viilaamiseen, joiden ansiosta AMD ilmoittaa Instructions Per Clock- eli IPC-suorituskyvyn parantuneen noin kolme prosenttia (Cinebench R15 1T). Lisäksi kaksikanavainen muistiohjain tukee nyt virallisesti DDR4-2933-nopeutta.
AMD:n mukaan keskusmuistin latenssia eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista on saatu viilattua 11 % paremmaksi. Suurin parannus on saatu aikaiseksi L2-välimuistin latenssissa, jonka kerrotaan laskeneen 34 %.
io-techin testeissä prosessori vakiona ja muistit DDR4-2933-nopeudella keskusmuistin latenssin mitattiin laskeneen AIDA64:n muistitestissä -9 % ja L2-välimuistin -33 %.
2. sukupolven Ryzen-prosessorit valmistetaan Globalfoundriesin 12 nanometrin 12LP-prosessilla (leading performance), kun 1. Ryzen-sukupolvi valmistettiin 14 nanometrin LPP-prosessilla. Vaikka käytössä on uudempi ja nimeltään pienempi prosessi, 2. sukupolven Ryzen-prosessoreiden Pinnacle Ridge -piisiru on edelleen samankokoinen 213 neliömillimetriä ja rakentuu 4,8 miljardista transistorista kuin Summit Ridge. AMD:n mukaan pienemmän pinta-alan sijaan 12LP-prosessi tuo mukanaan nopeammin toimivat transistorit, joiden myötä prosessorin kellotaajuutta on saatu korotettua noin 250 MHz ja käyttöjännitettä laskettua noin 50 millivolttia.
This process offers transistor performance that is 10-15% better than preceding nodes, which extends the clock speed range of the Ryzen design and reduces required current at all points along the V/f curve.
Ryzen 2000 -sarjan prosessoreihin AMD on päivittänyt Precision Boost -ominaisuuden toiseen sukupolveen. Automaattisesti toimivaa ominaisuutta on päivitetty käytännössä siten, että Boost 2 kykenee mukautumaan joustavammin rasitettavien ytimien lukumäärään, kun 1. sukupolven Ryzen-prosessoreissa kellotaajuus nousi kunnolla vain 1-2 ytimen rasituksessa.
Eri parametrien, kuten lämpötilan ja virrankulutuksen, mukaan toimiva algoritmi on aiempaa optimistisempi, eikä se ole enää sidottu rasitettavien ytimien lukumäärään. Sen sijaan, että kellotaajuus laskettaisiin välittömästi perustaajuudelle, se pysyy pidempään mahdollisimman korkealla paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kellotaajuutta säädetään edelleen 25 MHz:n askelin.
Myös Extended Frequency Range- eli XFR-ominaisuus on päivitetty toiseen sukupolveen ja lämpötilan salliessa kellotaajuus voi nousta 25-50 MHz yli Precision Boost 2 -taajuuden. Samalla XFR-ominaisuus on Precision Boostin tavoin päivittynyt tukemaan 1-2 ytimen sijaan kaikkia ytimiä. Käytännössä mitä viileämpänä prosessori toimii, sitä herkemmin se pystyy hyödyntämään XFR2-ominaisuuden tarjoamaa kellotaajuuslisää.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 2700X
8-ytiminen Ryzen 7 2700X on uusi lippulaivamalli ja sen mallinimi vastaa numeroinniltaan Intelin Core i7-8700K:ta. 2700X tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 16 säiettä, ilmoitettu perustaajuus on 3,7 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,3 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on nostettu 105 wattiin. Prosessorin myyntipakkauksen mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 2700X toimi 4025 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa XFR2-ominaisuuden ansiosta kellotaajuus nousi 4350 MHz:iin.
Ryzen 7 1800X:ään verrattuna Ryzen 7 2700X:n kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 325 MHz korkeampi ja yhden ytimen rasituksessa 250 MHz korkeampi.
Ryzen 5 2600X
6-ytiminen Ryzen 5 2600X tukee myös SMT-ominaisuutta ja sen ansiosta 12 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,2 GHz.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 5 2600X toimi 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa XFR2-ominaisuuden ansiosta kellotaajuus nousi 4225 MHz:iin (teoreettinen maksimi 4250 MHz).
Ryzen 5 1600X:ään verrattuna Ryzen 5 2600X:n kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 350 MHz korkeampi ja yhden ytimen rasituksessa 125 MHz korkeampi.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X470-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VII Hero -emolevyllä. Vertailukohtina Intelin leiristä testeissä olivat 6-ytimiset Coffee Lake -koodinimelliset Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit, jotka testattiin saman hintaisella Asuksen Z370-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus X Apex -emolevyllä. Molemmilla alustoilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2933-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-36-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 19.4.2018
- Ryzen 5 1600X: alkaen 189 €
- Ryzen 5 2600X: alkaen 229 €
- Core i5-8600K: alkaen 249 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 306 €
- Ryzen 7 2700X: alkaen 335 €
- Core i7-8700K: alkaen 342 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus Crosshair VII Hero (Wi-Fi) (X470-piirisarja, BIOS: 0505)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Socket 1151-alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus ROG Strix Z370-F (Z370-piirisarja, BIOS: 1301)
- 16 Gt G.Skill Sniper X @ DDR4-2933 (16-16-16-36)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 Ti -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Pelitestit näyttävät ja antavat suuntaa, jos peli skaalautuu ja hyötyy prosessorin suorituskyvystä niin silloin erot ovat testien tasoa.
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Counter Strike: Global Offensive testattiin alhaisilla kuvanlaatuasetuksilla mahdollisimman korkean ruudunpäivitysnopeuden saavuttamiseksi. Peliä pelattiin 60 sekunnin ajan ja tallennettiin OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Dust II -kentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Kuten 1. sukupolven, myös 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa piisiru on juotettu indiumilla kiinni lämmönlevittäjään.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Ryzen 7 2700X:llä kokoonpanon tehonkulutus oli 3-11 wattia korkeampi kuin 1800X:llä ja Ryzen 5 2600X:llä 16-21 wattia korkeampi kuin 1600X:llä.
Ryzen 7 2700X:llä lämpötila oli rasituksessa 5-8 astetta korkeampi kuin 1800X:llä ja Ryzen 5 2600X:llä 8-13 astetta korkeampi kuin 1600X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Huom! Tuoreimmilla BIOS-päivityksillä Intelin prosessorit toimivat Turbon osalta niiden spesfikaatioiden mukaan toisin kuin julkaisun yhteydessä 6kk sitten. Siinä missä Coffee Lake -prosessoreilla pysyi julkaisun yhteydessä Turbo-taajuudet maksimitaajuuksissa TDP-arvosta välittämättä, uusimmat BIOS-päivitykset rajoittavat kellotaajuutta ja käyttöjännitettä, jotta prosessori ei ylitä 95 watin TDP-arvoa kuin hetkellisesti.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n prosssorit ovat kerroinlukottomia ja edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme 2. sukupolven Ryzen-prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Handbrake-ohjelmalla ja kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen-prosessoreiden ylikellottamiseen ja virittelyyn tarkoitettu Ryzen Master -ohjelma on myös päivitetty uusilla ominaisuuksilla. Ytimet on jaettu CPU-kompleksien mukaan kahdeksi neljän ytimen ryppääksi ja kummankin kompleksin oletettavasti parhaiten ylikellottuva ydin on merkitty tähdellä ja toiseksi paras pallolla. Lisäksi ohjelma näyttää prosessorin toimiessa vakiona prosentteina Package Power Tracking- (PPT), Thermal Design Current- (TDC) ja Electrical Design Current -arvot.
Ryzen 7 2700X
8-ytimisellä Ryzen 7 2700X:llä Handbrake rullasi vakaasti 4,225 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 84 asteeseen ja pelkän prosessorin tehonkulutus 164 wattiin.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,55 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Ryzen 5 2600X
6-ytimisellä Ryzen 5 2600X:llä Handbrake rullasi vakaasti 4,225 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus 192 wattiin ja pelkän prosessorin tehonkulutus 135 wattiin.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,275 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,5 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 4 %.
Myös The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 4 %.
Loppuyhteenveto
Zen+ on odotetunlainen päivitys vuosi sitten julkaistuun Zen-arkkitehtuuriin ja puristaa uuden Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessin ja nopeampien transistorien avulla viimeisetkin tehot irti. Arkkitehtuuritasolla näkyvin uudistus on keskusmuistin ja välimuistien latenssien viilaus, virallisesti tuettu DDR4-2933-nopeus ja kellotaajuuksia on saatu nostettua parilla sadalla megahertsillä.
Siinä missä Ryzen 7 1800X julkaistiin noin 499 euron hinnalla, Ryzen 7 2700X maksaa 339 euroa eli se on hieman edullisempi kuin Intelin tämän hetkinen 6-ytiminen Core i7-8700K -lippulaivamalli. 6-ytiminen Ryzen 5 2600X irtoaa 100 euroa edullisemmin noin 229 eurolla.
Ryzen 7 2700X oli hyötyohjelmissa noin 10 % ja peleissä 5-7 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 1800X. Core i7-8700K:hon verrattuna Ryzen 7 2700X voitti lähes kaikki prosessoritestit, mutta erittäin prosessoririippuvaisissa peleissä kuten ARMA 3:ssa ja The Witcher 3:ssa 8700K vei pidemmän korren noin 20 % erolla.
Tehonkulutuksen suhteen 2. sukupolven Ryzen-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus oli rasituksessa 10-20 wattia ja ytimien lämpötila noin 10 astetta korkeampi kuin ensimmäisen sukupolven Ryzeneilla.
Intelin 6-ytimisiin Coffee Lake -prosessoreihin verrattuna uudet Ryzenit toimivat selvästi lämpimämpinä, jonka huomasi käytännössä muun muassa siitä, että Ryzeneilla Noctuan NH-D15-coolerin tuulettimet pyörivät rasituksessa täysillä, kun Intelin prosessoreilla melutaso oli selvästi hiljaisempi.
Ylikellotettuna molempien prosessoreiden suorituskyky parani vain noin 4 %, joten AMD on repinyt jo vakiona lähes kaiken irti Zen-arkkitehtuurista ja Globalfoundriesin 12LP-valmistusprosessista.
Kaiken kaikkiaan Ryzen 2 on optimointipäivitys Zen-arkkitehtuuriin ja sen avulla AMD voi jatkaa markkinaosuuden kasvattamista siitä, mihin se 1. sukupolven Ryzenilla jäi.
Eikös sitä uutta wolfensteinia kehuttu jotta skaalautuu hyvin coreille?
Wolfenstein II The New Colossus: PC graphics analysis benchmark review Tämän perusteella skaalautuu niin hyvin, että gpu:sta tulee pullonkaula.
Oliko se zen 2 tulossa jo ensi vuonna?
Ensi vuoteen on aikaa 8 kuukautta, eli eiköhän viimeistään ensi vuonna.
Peleissä parannukset tulevat luultavimmin pienemmistä viiveistä. Peleihin toivoisin jatkossa seuraavia eri tyyppisiä pelejä, jotka kaikki edustavat eri kategoriaa: Civilization VI, Ashes of the Singularity, The Witcher 3, Overwatch tai Warhammer – Vermintide 2 ja Dirt Rally tai Dirt 4.
Erinomaisia prosessoreita. Prosessoreiden puolella on ostajan markkinat, kun saa hyvin edukkaasti aivan rutosti tehoa. En muista milloin viimeksi olisi tilanne ollut näin hyvä. On oikeasti häkellyttävää että hintaan 300 € saat kahdeksan ydintä lisäsäikeineen yli 4 GHz taajuudella.
Hienoa että AMD sai tuon uuden piirisarjan kanssa kellot niin korkealle, ettei tarvitse edes kellotella. Kertoo siitä mielestäni että tuotetta on hiottu erityisen huolella, että asiakas saa siitä irti parhaan mahdollisen kokemuksen tehden samalla tuotteesta entistä kilpailukykyisemmän. Vielä kun ottaa huomioon mukana tulevat kelvolliset jäähyttimet, joilla rahaa säästyy ostajalta, niin X-mallitkin ovat täysin järkeviä ratkaisuja.
GN testasi streamausta ja siinä näkyy hyvin kuinka 8700K pöyrittää hyvin pelejä, mutta puhti loppuu materiaalin tuottoon kun streamataan: AMD R7 2700 & 2700X Review: Streaming Benchmarks, Memory Scaling, & Volt-Frequency Performance
AMD:llä on selkeästi tajuttu striimaamisen suosio, joten sen toimimiseen on suunnittelussa panostettu näiden perusteella.
Meinaatko, että streamaus toimii paremmin muista syistä kuin kahdesta lisäytimestä? :think:
Kappas, tuo onkin mielenkiintoista, että vaikka 8700 pitää kovemman fps:n, niin katsojan kannalta tilanne on tosi surkea jos pelaajalla on sellainen. Tuo muuttaa homman ihan toiseen valoon. Ei se pelaajankaan kannalta pidemmän päälle ole hyvä, jos lähetys nykii ja pätkii kaikilla katselijoilla.
No siinä hommassa ylipäätään enemmän ytimiä parempi ja mitä kilpailukykyisempää rautaa ja enemmän ytimiä AMD:lla tarjolla niin sitä enemmän tuntuu Intelin suunnalla tapahtuvan eli hyvä näin ja ehkä saadaan pian Inteliltäkin 8 core kuluttajaprosessorit julki :tup:
Voi siinä jotain ollakin kun katsoo, että 8700 fps tippuu yllättävän vähän vaikka stream muuttuu ihan kelvottomaksi. Ryzenilla fps tipahtaa enemmän, mutta laatu ei juurikaan. Eivät ne erot välttämättä kerro siitä, että se olisi juuri streamaukseen suunniteltu, mutta joku oleellinen ero siinä kuitenkin minusta on ja se ei ole coremäärä.
Tuohon olisi pitänyt saada suoraksi verrokiksi AMD:n 6/12 kivi rinnalle.
Miksi? Vertaillaan kuitenkin jotakuinkin samanhintaisia tuotteita niin mikä tässä on ongelmana?
Testiartikkelissa on maininta ; L3 välimuisti on yhteinen kaikille ytimille
?
Miten tuo on toteutettu
Ryzen 1 L3- välimuisti oli moduulikohtainen ja yhdistetty IF n kautta (2x8MB)
Dygazalla varmaan pointti, että näkee johtuuko lisäytimistä vai jostain muusta. Eihän noin muuten 2600x kilpaile 8700k:n kanssa.
Josko 3570k'n vaihtaisi AMD'n 2700x'ään, noita ytimiä kun tarvitsisi edulliseen hintaan. :cigar2: Toisaalta jäiskö sitä zen2'sta kuitenki…
Tärkeänä huomiona mainitsen, että coffee laken L3 välimuisti on selkeästi hitaampaa kuin uusien rusinoitten.
Lisää: AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky – io-tech.fi
Tärkeänä huomiona taisit unohtaa että 8700K:ssa L3 muistia on 2MB per core. Ryzenissa hitusen enemmän. 😉
Zen2:n ollessa prossun sisäisen arkkitehtuurin ja valmistusprosessin parannus se tuskin vaatisi mitään uutta toimiakseen täysin Zen+ emolevyissä.
Emolevyissä päivitysten luulisi koskevan piirisarjan PCI-e kaistojen muuttumista PCI-e 3.0:n mukaisiksi.
Precision Boost/automaattinen kuorman mukainen kellotushan ovat nyt hyvällä tasolla.
On kyllä massiiviset erot witcherissä 2933 ja 3200. Säätääkö emolevyt itse jotain muistien subtimingeja kun nopeutta lisätään vai onko tuo ero pelkästään 2933—>3200 ja kaikki ajoitukset samana?
Ehkä näytönohjain alkaa jarruttaa hieman?
Onko mitenkään mahdollista, että näyttiksestä loppuu potku tuossa 3200 kohdilla ja siksi 3200-3600 välillä jää tuo fps nousu pieneksi?
Voitko kokeilla todella kevyillä asetuksilla, jotta näkee, ettei näyttis rajoita tuossa?
Eikös The Stilt väittänyt, että 3200 paikkeilla Ryzenissä alkaa CCX:en välinen väylä on nopeudeltaan aika lailla optimaallinen (ei enää juurikaan hidasta menoa)? Sen jälkeen kireämmistä latensseista taisi saada enemmän hyötyä kuin kovemmista muistikelloista?
Samaa muistelisin, ainakin ensimmäisten versioiden kohdalla. Tiedä sitten miten käy kun 2 versiota tulee myyntiin joskus ensivuonna ja (ehkä teoriassa) muistit alkavat kulkea ja tukea 4000+ lukuja.
Eipä oikeastaan, neljä nopeaa corea paras kyseiselle pelille suosii muutenkin inteliä alleen.
Ainoastaan 2933 -> 3200, pääasetukset samat 16-16-16-36 ja sub-timingit auto
Testien perustella huomaa että tämä nykyinen zen sukupolvi on tiensä päässä kun lämpötila ja virrankulutus nousi selvästi.
Toivottavasti zen2 jatkaa samalla linjalla ja parantaa erityisesti pelisuorituskykyä niin alkaa intel painamaan punaista panikkinappulaa ihan kunnolla.
katso liitettä 95135
Niin kulutus ja lämpötila nousivat kun otetaan kaikki irti mitä saadaan. Kuitenkin tossa 4GHz paikkeilla jännitteet ovat selvästi alemmat kuin aikasemmassa mallissa. Eli on siinä prosessissa vähän eteepäin menty (pitää kuitenkin muistaa että prosessihan on vain hieman paranneltu vanhasta, eikä kokonaan uusi.
2700 mallin kulutus 2700X:ään verrattuna varmaan erittäin maltillinen kun ei jouduta ajaa jännitteitä katossa.
Tiedä vaikka tuon 3200:n jälkeen jotain IF:n asetuksia löysätään.
Tosin ainankin nuo siirtonopeudet nousevat ihan ok, joten ei vaikuttaisi ehkä olevan kiinni siitä.
Voi olla ihan niinkin yksinkertainen asia kuin 2933MHz muistien siirtonopeudet eivät anna tarpeeksi hyvää käyttöastetta prossulle kyseisessä testissä. Jossainhan se raja menee.
Witcher 3:sta tuli testailtua eri muisti-asetuksilla jo vuosi sitten ryzen 1:n julkaisussa. Ei tuo tilanne näytä juuri muuttuneen. Erona kuitenkin nyt tämän julkaisun kohdalla on lukemani perusteella se, että ainakin C7H näyttäisi tuunaavan automaattisesti myös muistien ali-ajoituksia, eikä niistä enää manuaalisesti säätämällä saa yhtä paljon irti vs. auto kuin C6H:lla vielä sai. Ts. automaattiset asetukset ovat parantuneet huimasti.
Lähde tälle: AMD R7 2700 & 2700X Review: Streaming Benchmarks, Memory Scaling, & Volt-Frequency Performance
"Here’s where it gets interesting: With the Crosshair VII Hero, tuning the frequency down will result in an automatic tightening of subtimings, which results in increased performance overall."
En tiedä testasiko @Sampsa C7H:lla nuo, mutta oletan näin.
Spoilerissa vuoden takaiset W3 testit:
Voi olla että kaikki emolevyt eivät tuota osaa vielä kunnolla tehdä. Sampsahan lupaili jatkaa testejä tänään, eli kohta ollaan viisaampia.
Eli onko nyt niin että se on toi välimuistien ja keskusmuistin hakujen ja kirjoituksien latenssi mikä rajoittaa Ryzenien menoa peleissä suhteessa Inteliin? Nythän AMD oli sitä saanut jo viilattua jonkin verran paremmaksi ja se näkyi testeissä, jos näkyi. Olisi kiva nähdä että mikä se ero olisi jos kellot olisi samat ykkös polven kanssa. Ainoa suuri ero testeissähän on tuo AIDA:n latenssi testi missä Intel puskee huomattavaa eroa, sen ollen melkein kaksinkertainen ja vastaavaasti taas nopeammat muistit koneessa pienentäisi tuota ongelmaa ja siksi Ryzen saa etua nopeammista muisteista. Mikäköhän on tulevaisuus että onko AMD:llä mahdollisuuksia tuota latenssia pienentää, kun muutoin alkaa olemaan kokonaisuus ihan Intelin kannassa ja osittain jopa edellä. Vai olenko minä nyt ihan hukassa tämän ajatuksen kanssa?
Se on yksi tekijä joka rajoittaa, koska pelit tykkäävät nopeista välimuisteista (ja eivät tykkää hitaista, tune Bulldozer).
Ensimmäinen Ryzen oli pikavauhtia kasattu viritys, tämä nopeasti viritelty ensimmäisen Ryzenin pohjalta. Muutahan muutosta tässä ei ykkösRyzenistä ole tehty kuin viritelty (väli)muisteja Zen 2:n on ollut aikaa tehdä suurempia muutoksia ja niitä saattaa tulla. Eli mahdollisuuksia on. Zen 2:n tulee muutakin uutta varmasti.
Valmistusprosessi rajoittaa eniten. GF saa tyriä oikein kunnolla mikäli ei tule reilua parannusta nykyiseen.
Miten ihmeessä voi väittää että ensimmäinen Ryzen oli pikavauhtia kasattu viritys? Täysin uusi arkkitehtuuri jota kehitetty useampi vuosi.
Lähde? Perustelut?
Niinpä. Mielestäni erittäin onnistunut kokonaisuus, josta on tulevaisuudessa hyvä lähteä jatkokehittelemään vieläkin parempaa.
Kyseessä on emolevykohtainen ominaisuus.
AGESA itsessään säätää aliasetuksia muistitaajuuden mukaan.
Ongelma aliasetusten kiristämisessä on, että ne riippuvat pitkälti muistien käyttämistä piireistä.
Sen takia mitään geneeristä automaattituunausta on mahdotonta toteuttaa.
Sitten pitäisi testata vielä miten kulkee B350 emolla. Kellot, lämmöt ja lähteekö docp 3200 suoraan. Väittäisin että monella on R5 1600(x) ja joku B350 emo niin kiinnostusta aiheeseen varmasti on.
Kyllä, tämä kiinnostaisi itseänikin.
Tätä testiä kun saatais :tup:
Mielipide ketju jossa tuntuu prossun Summit/ Pinnacle ja piirisarjan 300/400 erot menneet suloisesti sekaisin
Kun tuohon on lisätty peli / peli / mä pelaan mauste niin > soppa
Mutta , voisiko testiryhmä kokeilla jäähdytyksen vaikutusta , nyt lämmöt huitoo yli 80 rajan , löytyiskö laitteita joilla celsiukset pysyisivät maltillisempina
Ps kai te testaatte vielä emot ; muisti ja virransyötön lisäjäähyillä
x370 sarjallehan löytyy monoblockit – sopiiko noi suoraan myös x470 sarjalaisille
Kyllähän tuo pysyi alle 70C raskaissakin peleissä ja testeissä. Vai tarkoitatko sitä kun kellotettiin ja laitettiin joku 1,45 volttia jolloin lämmöt nousivat 84C raskaissa rasitustesteissä (ja myöhemmin 1.55V kevyemmässä testissä 4.3GHz).
Minusta Sampsa erikseen mainitsi ja alleviivasi tuossa että kyse oli hetkellinen testi "älä kokeile tätä kotona" tyyppinen tilanne ja jos oikein muistan jotkut ovat maininneet kommenteissa ainakin että joku 1.35V ja 4.1GHz on varmaan järkevämpi 24/7 asetuksissa kuin 1.45V-1.55V ja 4.2-4.3GHz
Näitä odotellessa, vaikkakin laitoin jo 2600x tilaukseen, voin jotain fiiliksiä laittaa kunhan saapuu ja ehdin asentaa
Nykyisen setupin speksit tuolla sivussa…
Tästähän riittäisi juttua koko päiväksi, mutta tiivistetään:
– Excavator julkaistiin 2015. Vaikka Ryzen olisi ollut "vain" 30% nopeampi kuin Excavator (se on yli 50%), niin hitaampikin Ryzen olisi ollut ehdottomasti kannattava julkaisu. Eli kiirettä kannatti pitää joka tapauksessa.
– Ryzenin kehitys aloitettiin 2012 syksyllä ja valmis tuote julkaistiin 2017 keväällä. 4.5 vuotta täysin tyhjästä uusi arkkitehtuuri myyntiin saakka on todella nopea tahti. Vertailun vuoksi, Skylaken kehitys kesti Intelin mukaan 4 vuotta eikä se ollut mikään täysin uusi arkkitehtuuri vaan pieni jatkokehitys vanhasta.
– AMD:lla on ollut tapana julkaista palvelinprosessorit ennen työpöytäprosessoreita, nyt niin ei tehty koska kiire.
– Noin vuodessa AMD paransi välimuistien latensseja seuraavasti: L1 13%, L2 34% ja L3 16%. Tuollaisia parannuksia ei pystytä tekemään lyhyessä ellei lähtökohta ole luokkaa "vähän sinne päin".
– Mikäli uskotaan huhua jonka mukaan Zen prosessorin prototyyppiä testattiin jo 2015 marraskuussa, Zenin arkkitehtuuri oli valmis paljon aikaisemmin kuin Jim Keller lähti AMD:lta (syyskuu 2015). Kun viimeksikin Keller suunnitteli kaksi x86 arkkitehtuuria, nämä kaksi yhteenlaskettuna antaa tulokseksi: Keller suunnitteli Zen2:n arkkitehtuurin valmiiksi ennen lähtöään.
– Edellisestä seuraa: Ryzenin arkkitehtuuri oli valmis viimeistään alkuvuodesta 2015, eli arkkitehtuurin suunnitteluun meni karkeasti 2,5 vuotta. Joka viittaa Ryzenin kehitykseen Excavatorin rinnalla. Koska Keller ei ole ollut halukas muuhun kuin arkkitehtuurisuunnitteluun, mitä Keller teki sen jälkeen ennen lähtöään? Suunnitteli Zen2:n?
– Edellisistä seuraa: tuleva Zen2 on se mitä Ryzen olisi ollut ellei olisi pidetty kiirettä.
Ja niin edelleen. Huomattavasti parempi kysymys on, millä perusteella Ryzen ei ole pikavauhtia kasattu viritys. Ja vielä parempi kysymys, miksi AMD:n ei olisi kannattanut saada Ryzeniä myyntiin niin nopeasti kuin mahdollista.
The AMD 2nd Gen Ryzen Deep Dive: The 2700X, 2700, 2600X, and 2600 Tested
Ryzenin lämmöntuotto on itseasiassa aika hurjaa kun ottaa huomioon että siinä on juotettu IHS ja 8700K ei ole. Silti 8700K on testissä korkkaamattomanakin hieman viileämpi…
Et voi verrata kahden eri arkkitehtuurin lämpöjä keskenään suoraan. Toki kulutus lisäänty edelliseen malliin verrattuna, joka tietty näkyy lämpönä.
Ja nuo cpu lämpötilat on valmistajan ilmoittamia. Googletappa vaikka miten intelin kivissä lämpötila kerrotaan. "Montako astetta matkaa tmax:iin", mutta samalla tmax joissain tilanteissa epäselvä. En siis lähtisi vertaamaan 1:1 noita lukemia, vaikka kyllähän ne suuntaa antaa. Uudet ryzenit on ns. kellotettu korkeammalle, lähemmäs prosessin maksimia. Odotetaan mitä zen2 tuo tullessaan 7nm "Leading performance" prosessillaan.