AMD:n Raven Ridge APUissa lämmönlevittäjä on kustannussyistä juottamisen sijaan liimattu reunoiltaan kiinni hartsialustaan ja piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytetty lämpötahnaa (TIM, Thermal Interface Material).

io-techin omissa testeissä Ryzen 5 2400G:llä ja Ryzen 3 2200G:llä lämpötila nousi mukana toimitettavalla Wraith Stealth -vakiocoolerilla Prime95- ja Handbrake-rasituksessa yli 80 asteeseen.

Lämmönlevittäjän korkkaus onnistuu parhaiten työntämällä se hommaan tarkoitetulla työkalulla tai ruuvipenkin avulla pois paikoiltaan. Tämän jälkeen piisirun päältä ja lämmönlevittäjästä puhdistetaan vakiotahnat sekä lämmönlevittäjästä ja hartsialustasta rapsutetaan pois liiman jäänteet. Kun piisirulle on levitetty tasainen kerros nestemetallia, lämmönlevittäjä asetetaan tai liimataan takaisin paikoilleen. Liimojen poistamisen ansiosta se todennäköisesti painautuu paremmin kohti piisirua kuin vakiona.

Saksalaisen ylikellottaja der8auerin tekemissä testeissä Ryzen 5 2400G:tä jäähdytettiin NZXT:n Kraken X42 -nestekierrolla ja vakiotahnan tilalle vaihdettiin Thermal Grizzlyn Conductonaut -nestemetallia. Prime95-rasituksessa lämpötila laski vakiona 12 astetta ja 3,975 GHz:iin ylikellotettuna 15 astetta. Ylikellottuvuuteen korkkaaminen ja alhaisempi lämpötila ei kuitenkaan juurikaan vaikuttanut ja prosessori oli saatu toimimaan vain 25 MHz korkeammalla eli 4 GHz:n kellotaajuudella.

Myös io-techin foorumilta tuttu The Stilt on korkannut oman Ryzen 5 2400G:nsä ja vaihtanut vakiotahnan tilalle Liquid Ultra -nestemetallia. Prime95-rasituksessa 4 GHz:n kellotaajuudella ja 1,375 voltin käyttöjännitteellä lämpötila oli laskenut nestemetallin ansiosta 12 astetta. The Stiltin testeissä ylikellotuksen suhteen kulkua ei tullut alhaisemmasta lämpötilasta huolimatta kuitenkaan yhtään lisää.

AMD on myös jo vahvistanut, että huhtikuussa lanseerattavissa 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa lämpötahnan sijaan lämmönlevittäjä on juotettu kiinni piisiruun.

NVIDIA esitteli viime keväänä GTC-tapahtumassaan nykyisen Pascal-arkkitehtuurin seuraajan eli Volta-arkkitehtuurin, joka on kuitenkin suunnattu pelaamisen sijaan ensisijaisesti laskentaan ja datatieteeseen. Samassa yhteydessä yhtiö esitteli massiivisen GV100-grafiikkapiirin, joka rakentuu jopa 21 miljardista transistorista. 12 nanometrin prosessilla valmistetussa grafiikkapiirissä on 5376 perinteisen CUDA-ytimen ohella 672 Tensor-ydintä, jotka ovat koneoppimiselle pyhitettyjä tensoreiden laskentaan erikoistuneita yksiköitä ja mahdollistavat kyseisissä operaatioissa yli 100 TeraFLOPSin laskentasuorituskyvyn.

Ensisijaisesti GV100-grafiikkapiirejä on käytetty noin 9000 dollarin hintaisissa Tesla V100 -kiihdyttimissä ja yli 100 000 dollarin hintaisessa DGX-1V-supertietokoneessa. Joulukuussa yhtiö lanseerasi yllättäen kuluttajamarkkinoille suunnatun 3100 euron hintaisen Titan V -näytönohjaimen, jossa on käytössä hieman karsittu GV100-grafiikkapiiri ja 12 gigatavua HBM2-muistia. Vaikka Titan V on suunnattu ensisijaisesti laskentakäyttöön, se soveltuu myös pelaamiseen ja on luonnollisesti tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain.

Tavallisille kuluttajille Titan V:ssä ei ole mitään järkeä ja pelaajia kiinnostaa nykyisen GeForce 10 -sarjan ja erityisesti GP104-grafiikkapiiriä käyttävien GeForce GTX 1080- ja 1070-mallien päivitys.

Toistaiseksi ei ole tiedossa aikooko NVIDIA nimetä tulevat pelinäytönohjaimet GeForce 20 -sarjaksi vai onko viritteillä uusi nimeämiskäytäntö.

Kepler- ja Pascal-sukupolvien tavoin Volta-arkkitehtuurin kuluttajaluokan grafiikkapiirin koodinimen pitäisi olla GV104, mutta mitään konkreettista tietoa kyseisestä grafiikkapiiristä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tihkunut.

Sen sijaan viime vuoden lokakuussa Saksan Tom’s Hardwaren toimittaja Igor Wallosek kirjoitti 3DCenter-sivuston foorumille, että hänen tietojensa mukaan näytönohjainvalmistajille kerrotussa roadmapissa GV104 ja Volta olisi korvattu ”4. sukupolvella” ja alkuperäinen julkaisuaikataulu Q1/2018 peruutettu.

Marraskuussa saksalainen Heise.de uutisoi, että seuraavan sukupolven grafiikkasukupolvi nimettäisiin Ampereksi ja esiteltäisiin NVIDIAn tämän vuoden GTC-konfrenssissa maaliskuun lopulla.

Amperestakaan ei ole toistaiseksi tiedossa sen tarkempia yksityiskohtia, mutta toteutuessaan se edustaisi NVIDIAn strategiassa uutta suuntausta, jossa laskentaan ja pelaamiseen olisi omat arkkitehtuurinsa. Käytännön tasolla suunnitelmassa olisi paljonkin järkeä, sillä pelikäytössä ei tarvita suurta osaa laskentaan suunnitelluista ja pyhitetyistä ominaisuuksista ja päin vastoin. Pelkästään pelikäyttöön suunniteltavasta grafiikkapiiristä olisi mahdollista tehdä joko edullisempi tai vaihtoehtoisesti käyttää laskentaominaisuuksien viemä tila suorituskyvyn parantamiseen.

Tuoreimpana huhuna uutistoimisto Reuters uutisoi edellisviikolla täysin puskista NVIDIAn valmistelevan uutta Turing-koodinimellistä grafiikkapiiriä julkaistavaksi maaliskuussa. Brittiläisen matemaatikon nimi yhdistyy niin vahvasti kryptografiaan, että spekulaatioissa yhteyttä virtuaalivaluuttoihin on ollut mahdotonta ohittaa. Turingia on pidetty myös mahdollisesti korvaavana koodinimenä Amperelle sillä se on myös uutta ARM-pohjaista prosessoria suunnittelevan startup-yrityksen nimi.

Vastauksia avoimiin kysymyksiin ja seuraavan sukupolven GeForce-näytönohjaimien aikatauluun saadaan hyvin suurella todennäköisyydellä maaliskuun lopulla, kun toimitusjohtaja Jensen Huang astelee nahkatakissaan lavalle aloittaakseen GTC-konfrenssin keynote-esityksen.

Intelin prosessoriarkkitehtuureissa seuraavana julkaisuvuoron saa näillä näkymin Cannon Lake. Kyseessä on kuitenkin ilmeisesti vain mobiililaitteisiin suunnattu arkkitehtuuri, sillä työpöytäpuolella Coffee Lakea on seuraamassa Ice Lake. Ice Laken odotetaan kuitenkin saapuvan myös mobiilipuolelle.

Ice Lake -arkkitehtuurista tiedetään vasta vähän, jos mitään. Prosessorit tullaan valmistamaan päivitetyllä 10 nanometrin valmistusprosessilla (10nm+), mutta esimerkiksi arkkitehtuurin kokemista muutoksista edeltäjiinsä nähden ei ole vielä saatu vuotoja.

SiSoft Sandran tulostietokantaan on ilmestynyt uusi tulos, jossa saatetaan saada ensimmäiset maistiaiset Ice Lakesta. Tuloksessa ajettu tietokone tunnistuu nimellä Intel Ice Lake Client Platform. Tarkemmin kyse on ilmeisesti kannettaviin suunnatusta Ice Lake-U -mallista.

Tuloksessa ei valitettavasti paljastu itse prosessoriytimistä tai edes niiden määrästä mitään, vaan tulos koskee vain sen grafiikkaohjainta. SiSoftin mukaan Ice Lake-U on varustettu Gen11-grafiikkaohjaimella, jossa on 384 laskentayksikköä jaettuna 48 Execution Unit -yksikköön. Nykyisissä Coffee Lake -prosessoreissa käytetään Kaby Laken tavoin Gen9.5-grafiikkaohjaimia. 384 laskentayksikköä vastaa Gen9.5-grafiikkaohjaimissa GT3-tasoa ja Iris- tai Iris Plus-nimeä.

SiSoft Sandran tulostietokannan tietoja ei voida tässä vaiheessa vielä varmistaa oikeiksi, mutta ne ovat sellaisenaan loogista jatkumoa Intelin nykyisille tuotteille.

Lähde: TechPowerUp, SiSoft

Microsoft on julkaissut Windows Insider -käyttäjille jälleen uusia Windows 10 -koontiversioita. Fast Ring -jakelurinkiin kuuluvat ovat saaneet käsiinsä koontiversion 17101 ja Skip Ahead -rinkiin kuuluvat koontiversion 17604. 17101 kuuluu keväällä julkaistavan RS4-koodinimellisen Windows-päivityksen piiriin ja 17604 sitä seuraavaan, RS5-päivitykseen.

Windows 10:n RS4-versiopäivitys on edistynyt jo siihen pisteeseen, että uudet sen piiriin kuuluvat koontiversiot ovat RS4_Release-kehityshaaraa. RS4_Release-kehityshaaran koontiversiot keskittyvät lähinnä vakauteen ja viimeisten bugien liiskaamiseen ennen lopullista julkaisuversiota.

Uusien ominaisuuksien osalta koontiversiot 17101 ja 17604 ovat identtisiä huolimatta eri Windows-päivitykseen kuuluvista kehityshaaroistaan. Niiden mukana tulee uusia päivitettyjä emoji-hymiöitä, emojien hakuominaisuus useammilla kielillä ja Windows App Permissions -ominaisuus. Windows App Permissions -ominaisuuden idea on, että käyttäjä voi hallita UWP-sovellusten pääsyä tietokoneen koko tiedostojärjestelmään. Microsoft antaa kuitenkin poikkeuslupia tietyille UWP-sovelluksille automaattisesti.

Tehokäyttäjien kannalta mielenkiintoinen uudistus on uusi Ultimate Performance -virranhallintaprofiili. Ultimate Performance pohjaa nykyiseen High Performance -profiiliin, mutta optimoi järjestelmän virranhallintaominaisuuksia entistä enemmän suorituskyvyn maksimointiin tehonkulutuksen kustannuksella. Valitettavasti ainakin tässä vaiheessa uusi virranhallintaprofiili tulee saataville vain Windows 10 Pro for Workstations -käyttöjärjestelmäversiossa.

Voit tutustua tarkkaan muutoslistaukseen Microsoftin blogissa.

Lähde: Microsoft

io-techin helmikuun toisessa älypuhelinartikkelissa tutustutaan lukijoiden toiveesta Suomessa hieman harvinaisemman valmistajan laitteeseen. Testiin valittu kiinalainen Elephone S8 on varustettu kuusituumaisella QHD-näytöllä, 10-ytimisellä prosessorilla, 21 megapikselin takakameralla ja 4000 mAh akulla, mutta sen hinta on vain karvan verran yli 200 euroa.

Tutustumme tässä artikkelissa Elephone S8 –puhelimeen hieman täysimittaista testiartikkelia lyhyempien noin viikon käyttökokemusten pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Elephone S8

Intelin 10 nanometrin prosessilla valmistettavia Cannon Lake -prosessoreita on odotettu markkinoille jo pieni iäisyys. Alun perin prosessorin julkaisun piti tapahtua jo vuonna 2016, mutta erinäisten valmistusprosessiin liittyvien ongelmien vuoksi prosessoria ei ole nähty vieläkään markkinoilla.

Vaikka Cannon Lakeja ei ole nähty vielä parrasvaloissa, varmisti Intel CES 2018 -messuilla aloittaneensa niiden toimitukset myöhään viime vuonna. Tarkempaa tietoa tulevien prosessoreiden luonteesta saatiin Intelin ilmeisesti vahingossa julkaisemasta versiosta prosessoreiden mikrokoodien päivitysaikataulusta: Aikatauluun oli listattu aluksi myös Cannon Lake -prosessorit, jotka on sittemmin poistettu kaiken kansan silmien alta.

Intelin lipsahduksen vuoksi nyt tiedetään, että ensimmäiset Cannon Lake -variantit kuuluvat U-prosessorisarjaan. Intelin U-sarjan prosessoreiden TDP-arvo on asetettu 15 wattiin, eli ne on tarkoitettu lähinnä Ultrabook-luokan tietokoneisiin.

Sama dokumentti paljastaa myös, että ensimmäiset Cannon Lake-U -prosessorit ovat kaksiytimisiä ja niistä julkaistaan versio sekä GT2-grafiikkaohjaimella että täysin ilman grafiikkaohjainta. Jälkimmäinen malleista kuulostaa sinänsä varsin erikoiselta ratkaisulta, sillä tyypillisesti 15 watin prosessoriin turvautuvissa tietokoneissa käytetään nimenomaan vähävirtaista integroitua grafiikkaohjainta.

Lähde: Tom’s Hardware

Evan Blass on julkaissut Twitterissä pressikuvat toistaiseksi julkaisemattomista Nokia 1- ja Nokia 7 Plus -älypuhelimista. Etenkin jälkimmäinen on ollut huhujen ja vuotojen kohteena jo aiemminkin.

Keskihintaluokkaan sijoittuva Nokia 7 Plus näyttää Blassin kuvissa samalta, kuin aiemmassa heikompilaatuisessa kuvavuodossa. Värityksessä nähtävät kuparinväriset korostukset ovat tuttuja Nokia 6 (2018) -mallista. Nokia 7 Plussan teknisiin ominaisuuksiin huhutaan kuuluvan 18:9-kuvasuhteen kuusituumainen näyttö, Snapdragon 660 -järjestelmäpiiri, neljä gigatavua RAM-muistia, 64 Gt tallennustilaa, 12+13 megapikselin kaksoistakakamera Zeiss-objektiivilla sekä 16 megapikselin etukamera. Uutena tietona 7 Plus kuuluu Googlen Android One -ohjelmaan, mikä ei sinällään tuo merkittävää muutosta HMD Globalin nykyiseen käyttöjärjestelmäpolitiikkaan.

Nokia 1 on mallinimensä mukaisesti HMD Globalin älypuhelinmalliston edullisin vaihtoehto, joka on suunnattu erityisesti kehittyville markkinoille. Käyttöjärjestelmänä toimiva Android Go on Oreon kevennetty versio, joka on suunnattu maksimissaan gigatavun RAM-muistilla varustettuihin puhelimiin. Eldar Murtazin huhuili joulukuussa Nokia 1:n teknisiin ominaisuuksiin lukeutuvan HD-tarkkuuden IPS-näytön, yhden gigatavun RAM-muistin ja kahdeksan gigatavun tallennustilan. Suositushinnan puhutaan asettuvan alle 100 euroon.

Kuvissa esiintyvät puhelinmallit julkaistaan todennäköisesti kuun lopulla MWC-messuilla Barcelonassa.

Lähde: Evleaks (1)(2)

Qualcomm on esitellyt kuun lopulla järjestettävien MWC-messujen kynnyksellä modeemipiiritekniikan uusimpia tuulia. Uudet Snapdragon X24- ja X50-piirit ovat nopeimpia 4G- ja 5G-tekniikan saralla.

Snapdragon X24 on Qualcommin LTE-modeemimalliston uusi lippulaiva ja samalla ensimmäinen kaupallinen piiri, joka valmistetaan seitsemän nanometrin FinFET-prosessilla. Piiri tukee yhteensä jopa 20 erillistä latausvirtaa eli jopa 2 Gbit/s latausnopeutta ja samalla kaappaa nopeimman LTE-modeemin valtikan Intelin marraskuussa julkaisemalta XMM 7660 -piiriltä.

Kyseessä on sekä lataus- että lähetysnopeuden osalta Cat.20-nopeusluokan modeemi, joka tarkoittaa 316 Mbit/s maksimilähetysnopeutta kolminkertaisen Carrier Aggregation -tekniikan ja 256 QAM -moduloinnin avulla. Kahden gigabitin latausnopeuden saavuttamisessa hyödynnetään seitsenkertaista Carrier Aggregationia ja 4×4 MIMO-, LAA- (Licence Assisted Access) sekä FD-MIMO-tekniikoita (Full Dimension Multi-Input Multi-Output).

Snapdragon X50 ei ole itsessään uusi piiri, sillä Qualcomm esitteli sen jo syksyllä 2016. Yritys on kuitenkin höystänyt piiriään uusilla ominaisuuksilla, joita tullaan todennäköisesti lisäämään 3GPP:n hiljattain julkaiseman 5G New Radio -standardin tuleviin versioihin. Aiemmin X50:n maksimilatausnopeudeksi ilmoitettiin 1,24 Gbit/s, mutta nyt nopeus on päivitetty lähes nelinkertaiseksi mm. Spatial Domain Multiplexing (SDM) ja Coordinated Multi-Point (CoMP) -teknologiakonseptien sekä kahdeksankertaisen Carrier Aggregationin avulla. Qualcomm kertoo saavuttaneensa omissa sisäisissä testeissään 4,51 Gbit/s siirtonopeuden, joskin korostaa tosielämän nopeuden liikkuvan kyseisellä tekniikalla noin 1-2 Gbit/s haarukassa.

Qualcomm esittelee X24- ja X50-modeemeitaan MWC-messuilla kuun lopulla. X24 on parhaillaan samplausvaiheessa ja se tullaan näkemään kaupallisissa laitteissa ensi vuoden alussa. 5G-tekniikan käytännön sovelluksia joudutaan odottamaan vuoden 2019 puolelle.

Lähteet: Qualcomm (1)(2)

AMD:n uudet Raven Ridge -koodinimelliset Ryzen APU-piirit eli Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G -mallit saapuivat myyntiin aiemmin tällä viikolla. Kyseessä ovat AM4-kantaiset Zen-arkkitehtuuriin perustuvat neliytimiset prosessorit, joihin on integroitu Radeon Vega -grafiikkaohjain.

Tutustumme artikkelissa Raven Ridgen ominaisuuksiin ja molempiin uutuusprosessoreihin. Suorituskykytesteissä vertailukohtina ovat Ryzen 5 2400G:n kanssa suurinpiirtein samanhintaiset Ryzen 5 1500X- ja Core i5-8400 -prosessorit. Mukana on myös 3D-testit Radeon RX 460 -erillisnäytönohjaimella ja testasimme 3D-suorituskyvyn skaalautumista DDR4-nopeuden suhteen. Artikkelista löytyy tuttuun tapaan tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.

Lue artikkeli: Testissä AMD Ryzen 5 2400G & Ryzen 3 2200G (Raven Ridge)

Intel on julkaissut uudet näytönohjainajurit integroiduille grafiikkaohjaimilleen. Tuoreimmat 15.65.3.4944 -ajurit ovat saatavilla 64-bittiselle Windows 10 -käyttöjärjestelmälle ja ne tukevat 6. ja uudempien sukupolvien Core-prosessoreiden integroituja grafiikkaohjaimia. Tuettuna on myös Radeon RX Vega M -näytönohjaimella varustetut 8. sukupolven Core-prosessorit, mutta ajuri koskee vain niiden integroitua Intel HD 630 -grafiikkaohjainta, ei RX Vega M:ää.

Intelin uudet näytönohjainajurit ovat normaaleja päivityksiä merkittävämmät. Ne lisäävät virallisen tuen Age of Empires: Definitive Edition- ja Final Fantasy XII: The Zodiac Age HD -peleille sekä uutena ominaisuutena automaattisen grafiikka-asetusten konfiguroinnin tuetuille peleille.

Pelin grafiikka-asetusten automaattinen konfigurointi on toistaiseksi beeta-asteella ja tuettuna on vain kourallinen pelejä. Tällä hetkellä tuettuja pelejä ovat Battlefield 1, Battlefield 4, American Truck Simulator, Call of Duty WWII, Destiny 2, DOTA 2, Grand Theft Auto V, League of Legends, Overwatch ja World of Tanks. Lisäksi Intel on listannut erillisellä verkkosivulla ruutukaappauksina suositeltuja asetuksia eri grafiikkaohjaimilleen useissa muissa peleissä.

Intelin mukaan ajurit parantavat lisäksi sen integroitujen näytönohjainten suorituskykyä optimoimalla tehonkulutuksen jakoa prosessorin ja grafiikkaohjaimen välillä. Ajurit parantavat myös videoiden pakkaussuorituskykyä ja tuovat 7. ja 8. sukupolven prosessoreiden integroiduille grafiikkaohjaimille uusia virransäästöominaisuuksia. Voit tutustua kaikkiin muutoksiin ajureiden julkaisutiedotteessa (PDF).

Lataa Intelin ajurit täältä