Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, io-techin testiin saatiin AMD:n Ryzen 7 -sarjan edullisin 1700-malli, joka on varustettu 65 watin TDP-arvolla. Tutustumme tässä artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin, ajamme suorituskykytestit vakiona sekä testaamme ylikellotuspotentiaalin. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
Ryzen 7 1700:n hintataso Suomessa on alkaen 360 eurosta eli se on noin 60 euroa edullisempi kuin 1700X ja 190 euroa edullisempi kuin 1800X.
Ennen tämän artikkelin lukemista pohjille kannattaa selata läpi io-techin aikaisemmat Ryzen-artikkelit eli Zen-arkkitehtuurikatsaus, Ryzen 7 1800X- ja 1700X -testi sekä erillinen ylikellotustesti ilmalla:
- AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
- AMD Ryzen 7 1800X & 1700X (Summit Ridge)
- Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Prosessorin esittely
Ryzen 7 1700 on teknisiltä ominaisuuksiltaan identtinen 1700X- ja 1800X-mallien kanssa eli se on 8-ytiminen ja kykenee käsittelemään 16 säiettä SMT-ominaisuuden ansiosta. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
65 watin TDP-arvoon päästäkseen Ryzen 7 1700:n perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat huomattavasti alhaisemmat kuin 1700X- ja 1800X-malleissa. Lisäksi koska kyseessä ei ole X-malli, XFR-ominaisuus nostaa kellotaajuutta 1-2 ytimen rasituksessa 100 MHz:n sijaan vain 50 MHz.
Io-techin testiin saatiin Jimm’s PC-Storesta prosessorin myyntiversio eli kyseessä ei ole AMD:n medialle lähettämä testikappale. Ylikellotuspotentiaalin ja mahdollisen rahallisen säästön kannalta on tärkeää, että tulokset ovat sitä, mitä kuluttaja voi odottaa kaupasta ostettavalta prosessorilta.
Ryzen 7 1700 on ainoa Ryzen 7 -malli, jonka mukana toimitetaan jäähdytysratkaisu. Kyseessä on 95 watin jäähdytysteholle speksattu Wraith Spire -cooleri, joka asennetaan prosessorille emolevyn läpi kulkevilla ruuveilla.
Ryzen 7 1700:aa markkinoidaan 3,1 GHz:n perustaajuudella ja 3,7 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,2 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,75 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,068 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,3 volttiin.
Testikokoonpano
Kaikki Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 24.3.2017
- FX-8370: alkaen 190 €
- Ryzen 7 1700: alkaen 370 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 420 €
- Core i7-6800K: alkaen 450 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 549 €
- Core i7-6900K: alkaen 1210 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700 (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,7 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370) – BIOS: 5704
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asus Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus IX Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Corsair Force GT 120 Gt SSD SATA 6 Gb/s
- Silverstone Strider Gold 750W
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla säikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 65 watin TDP-arvolla varustetulla Ryzen 1700:lla kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95- ja Handbrake-rasituksessa noin 30-45 wattia alhaisempi kuin 95 watin TDP-arvolla varustetuilla 1700X- ja 1800X-malleilla.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Huom! Prosessorin T Control- eli tCTL-anturin raportoimissa lämpötiloissa on eroja eri mallien välillä. Anturi mittaa prosessorin lämpötilaa piisirun ja lämmönlevittäjän yhtymäkohdasta. Eri ohjelmat, kuten Ryzen Master, raportoivat tCTL:n mittauksiin perustuen tällä hetkellä merkittävästi pienempiä lämpötiloja Ryzen 7 1700 -mallille verrattuna 1700X- ja 1800X -malleihin.
AMD:n mukaan syy tälle ratkaisulle on halu saada kaikkien Ryzen-prosessoreiden tuuletinprofiilit toimimaan yhtenevällä kaavalla. 95 watin TDP-arvolla varustetut X-prosessorit vaativat luonnollisesti enemmän jäähdytystä kuin 65 watin TDP-arvolla varustetut ei-X-mallit, joten AMD lisää X-prosessoreiden tCTL:n raportoimaan lämpötilaan 20 °C varmistamaan tuulettimen toiminnan riittävällä nopeudella. AMD uskoo lämpötiloja seuraavien ohjelmien päivittyvän tulevaisuudessa ymmärtämään X-prosessoreiden todellisen lämpötilan, mutta sitä odotellessa käyttäjät voivat yksinkertaisesti vähentää 20 °C tCTL-anturin raportoimasta lämpötilasta.
Yllä olevassa lämpötilakaaviossa Ryzen 7 1800X- ja 1700X-mallien kohdalla mitatusta lämpötilasta on vähennetty 20 astetta. 1700-mallin lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 41 asteeseen ja Prime95-rasituksessa 43 asteeseen. 1700X-malli toimi Handbrake-rasituksessa 6 ja 1800X-malli 13 astetta lämpimämpänä kuin 1700-malli.
Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 7 -1700 -mallin ylikellotuspotentiaalin, kun sitä jäähdytettiin kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla. Kokoonpano oli asennettuna NZXT:n S340-kotelon sisuksiin ja kylkipaneeli oli testien ajan kiinni. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
4 GHz:n kellotaajuus saatiin Ryzen 7 1700 -prosessorilla melko nopeasti vakaaksi 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Kokoonpano rullasi Handbrake-testin ja muut testiohjelmat ongelmitta läpi. Prosessorin lämpötila nousi 4k-videon enkoodauksen aikana ylikellotettuna noin 70 asteeseen ja heilahteli maksimissaan 75-77 asteeseen.
Vertailun vuoksi io-techin aiemmissa testeissä reilun 550 euron hintainen Ryzen 7 1800X -malli saatiin ylikellotettua samoissa olosuhteissa 4 GHz:n kellotaajuudelle 1,4 voltin käyttöjännitteellä ja noin 450 euron hintainen Ryzen 7 1700X -malli 3,95 GHz:n kellotaajuudelle 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Koska kaikkien Ryzen 7 -prosessoreiden ominaisuudet ovat samat, saavutettiin noin 200 euroa edullisemmalla Ryzen 7 1700 -prosessorilla ylikellotettuna sama suorituskyky kuin ylikellotetulla Ryzen 7 1800X -mallilla.
Koska Ryzen 7 1700 on teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaava kuin 1800X- ja 1700X-mallit, myös suorituskyky 4 GHz:n kellotaajuudella on identtinen niiden kanssa. Lisää testituloksia ylikellotettuna löytyy io-techin aikaisemmasta Ryzen-ylikellotusartikkelista.
Lue artikkeli: Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Yhteenveto
Ryzen 7 1700 -malli asettaa noin 370 euron hinnallaan 8-ytimisille ja 16-säikeisille prosessoreille täysin uuden hintatason markkinoilla. Aikaisemmin aitoja 8-ytimisiä kuluttajaprosessoreita on ollut saatavilla vain Inteliltä ja niistä on joutunut ja joutuu edelleen maksamaan yli 1000 euroa.
Vakiona Ryzen 7 1700 toimii 65 watin TDP-arvonsa takia hieman matalammilla kellotaajuuksilla eli kaikkien ytimien rasituksessa 3,2 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa maksimissaan 3,75 GHz:n kellotaajuudella. Suorituskykyisin 1800X-malli on esimerkiksi Cinebench R15 -renderöintitestissä noin 16 % ja hieman kalliimpi 1700X noin 10 % suorituskykyisempi kuin 1700-malli. Pelitesteissä 1920×1080-resoluutiolla ero kaventui esimerkiksi Battlefield 1 -pelissä alle 10 %:iin.
Io-techin testissä 1700-prosessorin myyntiversio ylikellottui kuitenkin kaikkien ytimien osalta Noctuan järeällä ilmajäähdytyksellä melko helposti samalle tasolle eli 4 GHz:n kellotaajuudelle kuin kalliimmat 1800X- ja 1700X-mallit, jolloin sen suorituskyky on käytännössä identtinen.
Tehonkulutusmittauksissa 65 watin 1700-prosessorilla kokoonpanon tehonkulutus oli noin 30-45 wattia alhaisempi kuin 95 watin TDP-arvolla varustetuilla 1700X- ja 1800X-malleilla. Lämpötilamittauksissa 1700X-malli toimi Handbrake-rasituksessa 6 ja 1800X-malli 13 astetta lämpimämpänä kuin 1700-malli.
Jos 8 ytimelle ja 16 säikeelle on tarvetta esimerkiksi 3D-renderöinnissä, videon enkoodauksessa tai muissa runsaasti rinnakkaista prosessorilaskentaa vaativissa sovelluksissa, Ryzen 7 1700 on ehdottomasti hinta-laatu-suhteeltaan tällä hetkellä markkinoiden paras vaihtoehto. Puhtaaseen pelikäyttöön kannattaa kuitenkin odottaa vielä 11. huhtikuuta myyntiin saapuvien 6- ja 4-ytimisten Ryzen 5 -sarjan prosessoreiden testituloksia verrattuna Intelin Kaby Lake -koodinimellisiin 7. sukupolven Core-prosessoreihin.
JayzTwoCents ainakin sanoi videollaan että pelit tuntuu sulavammilta ryzenillä ja kaveri ei kyllä mikään punafani ole =)
Katoin hetken ton striimiä ni pelas fhd 60hz joten en anna vittujakaan arvoa sen sanoille sulavuudesta
Katoin hetken ton striimiä ni pelas fhd 60hz joten en anna vittujakaan arvoa sen sanoille sulavuudesta
Lämpöiset tuntemukset sisimmässä eivät ole mikään osa totuudesta muuta kuin uskovaisille.
Hyvä artikkeli ja testien perusteella hyvä prossu. Tämä on hintatietoisen valinta, jos haluaa uuden 8-ydin CPU:n.
Ei kyl toimi vieläkään täällä.
Tässä juuri lueskelin uusinta Mikropilttiä ja sen Ryzen artikkeli oli kyllä järkyttävä. Oli niin yleisluontoinen että itsekin harrastelijana sellaisen olisin saanut aikaiseksi.
Eli tarvetta olisi ainakin sillä suunnalla, eri asia ostavatko mutta voisit ainakin hyvällä omallatunnolla tarjota…..
Ei toimi täälläkään (mobiili) @Sampsa
Tuo jotenkin bugailee kun artikkelia tallentaa uudelleen niin noita ankkureita katoaa, nyt pitäisi taas olla korjattu :beye:
En ihmettelisi vaikka ryzeni olisi sulavamman tuntuinen kuin intelin perus I5 tai I7 jos taustalla pyörii yhtään mitään. Aikoinaan kun vaihdoin phenom II x6 -> intel I5 4670K huomasin fps kasvua, mutta myös microstutterin määrä kasvoi. Yleensä taustalla pyörii selain jossa spotify, telegram ja pari muuta tabia auki jotka riittää jo aiheuttamaan stutteria, vaikkei fps juurikaan pelien omien mittarien mukaan muuttuisi.
Nyt pomppasi kohdalleen ainakin täällä. :tup:
Custom-asetuksilla: Minimum FFT Size: 128, Maximum FFT Size: 128, Run FFTs in place, versio 28.10 tuottaa maksimirasituksen. Muilla asetuksilla (lähinnä SmallFFT) vain satunnaisesti.
"Ryzen optimoitu" 29.10 versio toimii vielä huonommin (tehonkulutuksen perusteella), kuin vanhempi 28.10 vakioasetuksilla…
Toisaalta kannattaa muistaa, että frametimejä ruvettiin tutkimaan juuri siksi, että objektiivisesti kaikki toimi, mutta subjektiivisesti jokin hommassa mätti.
Eli ymmärrän epäluottamuksen mittareita kohtaan, jos aika vähän aikaa sitten on tuotu uusi mittari kuvaamaan ongelmaa, josta ei tiedetty sen ollessa silmien edessä.
Ynnä testien fcat ajot ei taida ihan vastata normitilannetta: Taustalla testeissä tuskin pyörii Discord, skype, spotify, selain jossa on pino tabeja auki yms. Mitään sulavuuslisää en ole havainnut, mutta toisaalta xeon/i7 linjalla on tullut mentyä jo aika monta vuotta ennen ryzeniä.
Isoin ero subjektiivisessa kokemuksessa taitaa tulla just jostain i3/i5 -> ryzen hypyssä. Vastaava elämys tulee tod.näk. I7 loikassakin.
Tämä on nyt juuri sitä asiaa, josta vängätiin jo aikoja sitten Ahtlon II x 2 vs Phenom II x 4 aikaudella. Tällöinkin teoriassa, eli testeissä ei yleisesti näkynyt hyötyä neliytimestä, kun pelit käytti käytännössä vain yhtä, vaan käytäntö oli toinen ja auta armias jos Windows update sai erinomaisen idean alkaa ajaa päivityksiä, niin ero oli kuin yöllä ja päivällä.
Tässä erona nykypäivään on lisäksi se, että taustalla pyörivän roskan määrä on monikertaistunut. Ennen kun se oli se update ja virustorjunta, niin nykyään pistät yhden selaimen tabin ilman addblockkia näyttämään iltasanomia, niin pelkästään keskusmuistista katoaa melkein gigatavu kaikkien niiden flashmainosten pyörittämiseen. Sitä ei edes meinaa uskoa että prossu heittelee välillä parikymmentä prosenttia pelkän yhden FullHD-youtube-videon kanssa ja niitä pyörii päivittäin 2 näytöllä. Ja montako tulokasta on ilmaantunut aktiivialueelle samaan aikaan? Samaan aikaan on tulut vielä tällä tablettikaudella verkkojakokin riesaksi.
Huoli tästä on ainakin omasta mielestäni aiheellinen ja parhaiten sen näkee niistä parjatuista Jokerin testeistä Youtubessa jossa prossuja ajetaan rinnan. Siinä kun 7700K saa paremman keskimääräisen FPS:n, mutta heitellen yli 90% käyttöasteita ja 1700 Ryzen saa karvan verran vähemmän FPS:ää, pyörien kuitenkin käytännössä vain 50% käyttöasteella. Ja ettei totuutta maalata ihan puniaseksi, niin sama pätee myös 6900K:hon, jonka 7700K pesee myös testiolosuhteissa. Ei kovin vaikeaa ole arvata mitä tapahtuu, jos laittaa toiselle näytölle vähän Youtube videota pyörimään ja ulosmittaa ajoittaisesti sen 10-20%.
Kuitenkin hyvin tiedetään että BF1 on ääriesimerkki prossunkäytössä. Joten kysymys lienee eniten siinä, että koska ja missä tämä tulee ongelmaksi, sekä pitäisikö tätäkin testata jotenkin? Toisaalta olisiko testaaminen myöskään vaikeaa? Toinen näyttö, siihen selaimessa 10-tabia techbbs:ssää mainoksineen taustalle ja HD-Youtube siihen pyörimään edustalle, sekä katsotaan miten vaikuttaa? Normi päivä tuo olisi ainakin omalle koneelleni. 😉
Kaikilla Ryzeneillä pelit pyörii kaikki yli 60fps joka riittää enemmistölle ihmisistä varmasti.
Steam hardware survey kun tutkiskelee niin äärimmäisen pieni osa porukasta kellottelee koneitaan. Eli erittäin vähäpätöinen asia, siis kokonaisuutta ajatellen. Kovaa meteliä jaksetaan pitää jostain 7700K prossun ylemmyydestä jossain peleissä. Joissain peleissä ero on mitätön, joissain sitten varmaan jopa +30% jolloin tuo merkitys varmasti korostuu mikäli haluaa pelata tiettyä peliä 144hz lukittuna. Tuskin näiden 144hz näyttöjenkään myyntimäärät mitään kovin suuria on. Varmaan prosentti ellei jopa promille luokkaa kaikista myydyistä paneeleista.
Ihminen joka metsästää niitä äärimmäisiä FPS:iä ja kellotaajuuksia, edustaa jotain muutaman prosentin porukkaa koko peli genrestä. He vaihtavat juuri ostamansa GTX1080 näytön ohjaimen ensimmäisten joukossa GTX1080Ti versioon jne. Se on harrastus, vakavalla asenteella.
Mutta testit on hyviä ja kehitys kehittyy ja nämä hardcore päivittelijät ja kellottelijat ovat sitä Intel/AMD/Nvidia kannalta parasta porukkaa, he itse maksavat tuhansia euroja siitä että pääsevät tekemään kehitystyötä noiden suurten firmojen puolesta.
Juu ei varmana saada framejen hyppyjä esille, jos ajetaan graffademoa puhtaalla asennuksella.
Tässä olisi frametimejen tyyppisen tutkiskelun paikka. :comp:
Maximus XI Formula, siellä on vähän uudempaa rautaa käytössä 😀
Olis kiva nähdä samat testit vaikka 0,5-1vuoden päästä kun BIOSsit alkaisi olemaan aika toimivia. Tulisiko paljonkin nopeutta lisää.
korjattu :tup:
Onpas Crosshairissa vanha bios. Eikö tuo ole siltä ajalta kun sen pystyi brikkaamaan ihan asetuksia muuttamalla?
Tämän jälkeen menit uudelleenasentamaan Windowsin? "Ei tuu FPS droppeja kato! :rage:"
Noniin, eiköhän riitä tässä ketjussa.
AMD vs Intel väittelyä voi jatkaa täällä:
https://bbs.io-tech.fi/threads/virallinen-amd-vs-intel-keskustelu-ja-vaeittelyketju.8372/unread
Nyt on huomautettu, seuraavaksi varoitetaan, sitten bannataan :tup:
Joo, olen huomannut ja ihmetellyt samaa. Useampaan otteeseen olen aivan varmasti laittanut kaikki ankkurit, mutta silti niitä on välillä hävinnyt artikkelista o_O
@Juha Kokkonen , @Sampsa täällähän tuoksahtaa user error. :p Eipä, aika pieni puute, kun muuten kuitenkin jutut ovat laadukkaita niin kyllä tuon kanssa juuri ja juuri elää.
Itse ostin tämän 1700 näistä kolmesta Ryzen 7 prossusta ja tuo ylikellotus potentiaali tuli kyllä tosi positiivisenä yllätyksenä. Itse en ainakaan odottanut, että 200 euroa halvempi prossu liikkuisi kutakuinkin samoissa taajuuksissa 1800x kanssa.
Kulkiko 4 GHz? 🙂
Täällä 4ghz @1.45V vesijäähyllä ja lämmöt hiukan yli 60c @BF1
ei
Itsellä toistaiseksi vähän budjetti ratkaisu koska Phanteksin matx koppa ja matx emolevyissä ei ihan hirveästi ole valinnanvaraa.
Asuksen B350M-A ja 3,8ghz. Katsotaan jos kesällä ostaisi toisen emolevyn mikä mahdollistaisi sli:n, sillä voisi kokeilla vähän korkeampia voltteja ja vaikuttaako kuinka taajuuteen.
Mutta vakiona 1800x:n kaikkien ytimien turbo taitaa olla 3,7(?) eli sen yläpuolella ollaan, olen aika tyytyväinen jo tuohon.
Sampsa, voisit muuten laittaa artikkeliin mainintaa siitä miten vakaus testataan. Eli prime 128/128, prime smallFFT ja realbench + tietysti päälle useamman päivän normi käyttö. Tuo 128/128 tosiaan tuntuu heittävän virhettä todella herkästi ja myös ilman että koko kone kaatuisi. Olisi varmasti hyödyllinen tieto monelle, joka ei pakosti jaksa kaikkia foorumiviestejä selata. 🙂
EnsimmäinenRyzen optimointi tuli juuri ulos
http://www.tomshardware.com/news/amd-ryzen-game-optimization-aots-escalation,34021.html
Eikös täällä useampikin nimimerkki mainostanut Ryzenin tullessa, että se on sitten siinä ja tehoparannuksia ei ole tulossa?
Minusta tuo 20-30% parannus on varsin suuri näin lyhyessä ajassa.
Parannusta varmasti saadaan kun voidaan varmistaa threadien pysyminen samalla CCX:llä ja näin saadaan cachesta enempi osumia. Vaikutus lienee 10-20% luokkaa.
Tossa oma tulokseni Cpu focus testillä (Ashes Of The Singularity:Escalation). 3.825Ghz,2933Mhz 14-15-15-30.
Ja tuo prosenttimäärä suoraan kuin AMD 'up to' PR-dioista: parhaassa mahdollisessa tapauksessa.
Jos nää tehonlisäykset ei tule a) vanhoissa peleissä (omalla kohdalla stalkkerit, Armed Assault ja ARMA2 – siis näissä lisäteho olis paikoitellen tarpeen) ja b) käyttökelpoisella käyttöjärjestelmällä (kieltämättä subjektiivista), niin minulle – ja tuskin olen ainoa – ne eivät merkitse mitään.
Esim. Nehalem>Sandy Bridge hyppäyksessä lisätehot tuli heti ja tasasesti niin vanhoissa kuin uusissakin sovelluksissa, eikä ollut minkään 'tulevien optimointien' varassa.
Itse koen näin SB => Ryzen (2600K 1700X) päivittäjänä että tehoa tulee lisää, tasaisesti ja tulevaisuutta ajatellen.
Kunhan muistit vielä saapuvat niin näkisin että nopeasti katsoen:
4/8 ydintä/säiettä => 8/16 ydintä/säiettä
16Gb DDR3 1600 => 32Gb DDR4 3200
Ihan "jees" päivitys ja toivottavasti riittää taas seuraavat 5+ vuotta.
Otaksun että hieman tuollaista hait takaa? Heti ja tasaisesti "noin" tuplasti enempi muistia, säikeitä, ytimiä. Tietysti jos ajattelit että noin 4½GHz kellotettuun SB pitäisi saada korvattua noin 9GHz kellotetulla prosessorilla (tai ainakin tuplasti enempi tehoa) niin ihan siihen ei hetkeen mikään markkinoilla oleva taida pystyä yhden ytimen tehoissa…
Olisi varsin outoa jos uusi 8/16t ryzen ei pystyisi tarjoamaan parempaa suorituskykyä kuin 8c bulldozer tai 7 vuoden ikäinen 4/8c sandy bridge sukupolvi. Vaikka 1700x:ssä on "kaikkea" tuplasti niin iäkäs sb-i7 näyttää edelleen tarjoavan melko mukavasti vastusta ja vääntöä pelikäyttöön. Jos tarve vaatii niin lga1155 i7 paketti kannattaa päivittää lähitulevaisuudessa johonkin nykyaikaiseen settiin ja mielellään vielä sellaiseen josta tehoa irtoaa tasaisesti ilman suorituskyvyn romahduksia 😉
Nyt näyttää siltä että pelikäytössä keskinkertaisesti pärjäävän r7:n ostajat joutuu odottelemaan (EHKÄ tulossa olevia) suorituskykyä parantavia pelipatcheja ja mahdollisia microsoftin tekemiä fixejä tai muutoksia w10 schedulerin toimintaan. Käyttöjärjestelmän high performance asetus parantaa säikeiden osumatarkkuutta (ryzen) oikeille ytimille ja sitä kautta se voi nostaa suorituskykyä mutta samalla agressiivisempi taso nostaa lämmöntuottoa ja virran kulutusta.
Tulevaisuutta voi ajatella mutta sen ennustaminen on vaikeaa joten jää nähtäväksi riittääkö 1700x viideksi vuodeksi, jos sopii niin palataan asiaan 2022. Kaikki r7:n ostaneet tai ostoa suunnittelevat saa toki onnitella itseään jo nyt.
Mitä on boldatun osan pointti? SB i7 tarjoaa mukavasti vastusta ja vääntöä pelikäyttöön, vertasi sitä mihin tahansa nykypäivän prosessoriin, vaikka siihen 7700k:hon tai 6900k:hon. Olettaen toki, että se on reilusti kellotettu, muuten saattaa jäädä paljonkin jälkeen.
Puhuessasi virrankulutuksesta nostat kyllä kätevästi esiin, miten windowsin virranhallinnan muuttaminen "High performance" tilaan aiheuttaa katastrofaa… siis, nostaa lämmöntuottoa ja virrankulutusta. Sen sijaan unohdat kokonaan, että se i7 SB kellotettuna syö enemmän sähköä kuin kellotettu Ryzen (sinänsä ei yllättävää, kellotuuhan se paljon paremmin).
Joka tapauksessa nyt AMD on taas vaihtoehto pelaaminen silmällä pitäen, verrattuna Bulldozereihin, jotka taisi alkuun olla joissakin peleissä hitaampia kuin Phenom II.
PS. Sandy bridge täytti juuri 6 vuotta.
Kelliteltynnä identtinen 1800X kanssa? Kyllä tämä 1700 lähtee sitten syksyllä hankintaan Vegan kanssa. Vaikkei kiveä kutittelisikaan niin tuo virrankulutus on nannaa. En edes harkitse vähempiytimisiä Ryzeneitä kun pakkohan sitä on pöytäkoneessa olla yhtä monta ydintä kuin kännykässä. :cigar2: Toisekseen moniytiminen kokoonpano estänee koneen päätymisen SER-jätteeksi varsin tehokkaasti koska softavalmistajat varmasti alkavat kehittää enemmän moniytimisille optimoitua softaa Ryzenien ansiosta koska vihdoin alkaa olla hyvällä suorituskyvyllä +8 säiettä alle tonnin hintaluokassa.
Ainakin Ryzenin suorituskyky näyttää varsin tasaiselta.
Toivottavaahan se olisi, ettei tarvisi odotella viittä vuotta. Single-core suorituskyvyn kasvu ei kuitenkaan tule nopeutumaan sen vauhdikkaammin kuin edellisten 5 vuoden aikana. Kasvua pitää hakea muualta ja nyt sitä on tarjolla. Tekninen ennustaminen ei ole vaikeaa. Markkinoiden käyttäytyminen toki voi olla täysin päätöntä ja irrationaalista.
Aivan, tähän vastasinkin:
Eli hyppäys on tuntuva, käytännössä siis tuplasti ytimiä sekä muistia ja oikeastihan 6v vanhalla (kellotetulla) SB:llä pystyy vielä tänäkin päivänä pelaamaan jos haluaa ihan niitä uusimpiakin pelejä.
Se on fakta että testien mukaan Kabylake antaa 0-20% lisää tehoa (pelistä riippuen) vs SB jos muistit/prosessorin nopeudet ovat samat tarkoittaa että olisi käytännössä typerää tai ainakin hyvin lyhytnäköistä päivittää sellaiseen tuotteeseen joka ei antaisi käyttäjän @levysukka mainitsemaa tuntuvaa hyppäystä lisätehoissa niin vanhoihin kuin uusiinkin sovelluksiin.
Tietysti JOS hinnat olisivat suunnilleen samat olisin toki ostanut 6950X prosessorin, siihen emon sekä 32Gb muistia ja todennut että se riittää (vaikka sinusta olisikin vain "keskinkertaisesti peleissä pärjäävä prosessori jossa agressiivisesti nostettu lämmöntuotto sekä virrankulutus on huomattavasti suurempi kuin esim. Ryzen r7 sarjassa") seuraavat 5+ vuotta. Valitettavasti hinta ei olisi pysynyt noin 800€ sisällä….
Minusta sekä 2600K, 1700 ja 7700 pärjäävät paremmin kuin "keskinkertaisesti" peleissä (otaksun että 2600K ilman kellotustakin pärjää? En tosin ole testannut). Jos nyt full HD:lla saa sen 60fps, sekä vielä tärkeämpää sen saa 1440p resoluutiolla ne pärjäävät oikein hyvin. "Keskinkertaisesti" pärjäisi minusta sellainen prosessori mikä ei nyt vaan 1080p / 1440p resoluutiolla pystyisi kuin keskimäärin 30FPS tai alle tuloksiin. Eli olisi käytössä sitten mikä tahansa näytönohjain prosessori vaan rajoittaisi liikaa suurimmassa osassa pelejä.
Tulevaisuutta ainakin itse olen osannut aika hyvin ennustaa. Viimeisimmät hankintani itselleni ovat olleet:
AMD 3700+ (1-ydin), 2Gb DDR1 400 => Q6600 (4-ydin), 4Gb DDR2 800 (6Gb lopussa) => 2600K (4-ydin/8-säie), 16Gb DDR3 1600 => 1700X (8-ydin/16-säie), 32Gb DDR4 3200
Itse olen kokenut että VAIKKA ostovaiheessa moni olisi todennut että tuplamäärällä ytimiä "ei koskaan / prosessorin elinaikana" tee mitään tai "tuota määrää muistia ei koskaan / emon elinaikana tulla tarvitsemaan" suuri enemmistö on ollut väärässä.
Samaten moni heistä jotka ensin ostelivat Core 2 Duo tai 2500K prosessoreita päivittivät ne huomattavasti nopeammin "unohtaen" puheensa siitä miten "ei koskaan" peleissä tulla tarvitsemaan enempää kuin 2 / 4 ydintä ja että se mahdollisesti halvempi hinta ja yhden ytimen nopeus olisivat tärkeimpiä tekijöitä.Nythän moni myöntää että edes se 8Gb RAM ei olekaan tarpeeksi vaikka 6v sitten 4Gb olisi ollut "riittävä standardi" saati sitten se 2Gb DDR2 mikä ei ole edes nettisurffailuun riittävä määrä nykyisin…
Nehalem > Sandy Bridge ei ole samallainen vertaus. Ei Sandy Bridgestäkään sillon kaikkia tehoja ilman optimointeja saanut irti, mutta se riitti kun oli markkinoiden nopein. Kuitenkin sille on jälkeepäin optimoinnit tullu. Jos Inteliä ei olisi, niin kukaan ei edes puhuisi että pelit tarvitsevat optimointia Ryzenistä, kun on niin paljon nopeampi kuin Bulldozer, pelinkehittäjät sitten hiljailuusessaan lisäilisivät näitä.
Minusta nopein 1700x/1800x pärjää ei ole erityisen nopea pelikäytössä enkä jaksa uskoa että ne (nopeimmat ryzen suorittimet) paranee vanhetessaan.
Jos arvelette ytimien määrän korvaavan laadun lähitulevaisuudessa niin hyväksi todettua rautaa on saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Jos kone on menossa peli- ja harrastelukäyttöön niin minä ottaisin tässä vaiheessa "tulevaisuutta ajatellen" nopeaksi ja hyvin kellottuvaksi todetun 6800k suorittimen 1700x tai 7700k lelun sijaan. Ryzenistä on varmaan tulossa kypsempiä revikoita viimeistään syksyllä joten mielipiteeni saattaa muuttua vuoden loppuun mennessä. Siihen asti, omasta mielestäni nykyiset (ensimmäiset) r7:t on vielä es vaiheen komponentteja.
AotS lienee yksi niistä harvoista, yhden käden sormilla laskettavista peleistä jotka hyötyy jonkun verran yli 4:stä ylimestä, ryzen sai siihen ensimmäisen patchinsa päästen suorituskyvyssä samalle tasolle kuin 7700k 😉
Menehän siitä suoltamasta näitä samoja "faktojasi", jotka on kumottu jo miljoona kertaa.
ps. en tykkää sinun kommenteista, eikä tykkää 1800 muutakaan.
Palataan asiaan kun tuon 6800k _alustan_ saa samalla rahalla kaupasta kuin sen 8-core Ryzen alustan. Silloin toki tuo Intelin 6-core voisi olla ihan asiallinen ratkaisu.
Tämänhetkinen hinta vs. laatu ei vain vakuuta.
OK, sanotaan sitten näin että: oman kuvasi mukaan suhteellinen teho 3.6GHz 1800X olisi 100%, 4GHz kellotettuna se olisi 103% ja 7700K (mikä sinusta ei enää kai olisi "keskinkertaista pelitehoa tarjoava" prosessori?) antaa 105% suhteellista tehoa ylikellotettuna 4.8GHz. Ilman kellotusta sen suhteellinen teho on 99%. Ihan rehellisesti sanoen otan 1700X:n kellotan sen 4GHz ja nautin 103% suhteellisesta tehosta enkä välitä siitä että maksamalla ~saman verran saisin 7700K:n missä puolet vähemmän ytimiä sekä puolet vähemmän säikeitä mutta saisin 2% enemmän suhteellista tehoa (ylikellottamalla tai 4% vähemmän kellottamatta). :rolleyes:
Mutta kiitän kuitenkin panoksestasi Ryzen 7 1700 keskusteluun ja nyt kun tiedämme tarjoamasi faktat olen varma että meistä jokainen osaa tehdä päätöksensä perustuen siihen haluaako ensinnäkään kellottaa sekä siihen tahtooko kellotettaessa sen 3% vai 5% suhteellista tehoa (peleissä, hyötyohjelmissahan tuo ei pidä paikkaansa…) itselleen enempi ja ostaa kokoonpanonsa sen mukaisesti. Ilman että joutuu edes miettimään mahdollisia tulevaisuudessa saatavia tehopäivityksiä joita AMD on luvannut ja jotka (ehkä) saapuvat kun saapuvat. Eli kun M$, pelintekijät ja AMD saavat koodia tehtyä…
Kohta saatte YV:tä, kun muut tykkää noista teidän viesteistä. Itselle sama kaveri lähetti pari viikkoa sitten takaperin YV:n, jossa kysyi olenko edes tehnyt oikeita töitä elämäni aikana. 😆
Tämä on niin totta. Vuonna 2005 eka tuplaydin oli pirun hyvä, kun kone ei jumiutunut enää virusskannerin käynnistyessä. Pelit eivät nopeutuneet, mutta nykyään 10-vuotta myöhemmin monet pelit vaativat jopa neliydinprosessorin sulavaan toimintaan. Moni ammattikäyttöön tehty softa skaalautuu käytännössä kuitenkin 100 prosenttisesti koneen ytimille ja tällöin enemmän ytimiä on aina parempi.
Viimeaikoina eri tietotekniikka- ja pelifirmat ovat havahtuneet siihen, että monet asiat on nykyään nopeampi suorittaa huolellisesti optimoituna ja monisäikeistettynä, kuin käyttää välimuistia huonosti hyödyntäviä monimutkaisia algoritmeja pelimoottorin laskentavaiheissa. Tämä tulee olemaan iso trendi tulevaisuuden laskennassa. Yksinkertaisesti tyhmä väitellä, että yksisäikeisyys olisi tulevaisuuttaa, kun prosessorien pienenevälle viivanleveydelle tulee takuuvarmasti lähitulevaisuudessa stoppi ja tällöin ainut tapa kasvattaa tehoja on rinnakkaislaskentaan panostaminen niin laitteisto- kuin ohjelmistotasollakin.
Onhan noita YV:tä koulumestarilta saatu, mutta yhdessäkään ei ole ollut järkevää sisältöä. Toisaalta ei ole kyllä useimmissa hänen postauksissaankaan.
Huvittavasti kyllä näkee,että AMD on onnistunut kun koulumestarinkin kommentit ovat vain laimeaa yritystä tarjota tialle 2-3 kertaa kalliimpia Intelin prosessoreita tai malleja jotka hakkaavat tappiin jo nyt alhaisen coremäärän takia. Vain idiootti rakentaa pelikoneen sen varaan mikä tilanne nyt on, koska se kone on monen vuoden sijoitus. Ja sitä tulevaisuutta ajatellen 1700 on kyllä hyvä prosessori ja varmaan paras mitä nyt on saatavilla.
Tuttu kuvio koneiden suhteen. Oma tapa on ollut ottaa 2-4x kertoimet coreihin/muisteihin murokoneiden sijaan. On osoittautunut kestäväksi. Q9550 oli 8Gb muistilla, 1230v2 oli 16Gb, 4790k 32Gb ja nyt 1700 32Gb. Olisin kyllä odotanut zen+ mallia ja vaihtanut vasta sitten, ellei haswell olisi kuollut.
Windows Vistakaan ei tuntunut hitaalle, kun koneessa oli 2 threadia ja 2Gb ja foorumilla oltiin sitä mieltä, että yksi kova core ja 512Mb on The pelikone. 😉
Tuleeko se yhden ytimen teho puolet suurempien kellojen muodossa (jos virrankulutus pysyy hanskassa) vai 'IPC:in' kasvamisena , on tietysti ihan yhdentekevää, mutta juuri sitä yhden ytimen mehua olen vailla, en useampia ytimiä, ihan kuten noista esimerkkipeleistä voi todeta ja muualla en todellisuudessa tarvitse tehoja.
Distcc:n avulla voin pistää useamman pöntön peräkkäin suorittamaan makeoperaatioita (vaikka yksi 2500k tai 2600k vakiokelloillakin jo riittää), kun mitään 'hyödyllisiä' hommia (simulaatioita tai muita) en kuitenkaan tee ja hetkittäinen piikki virrankulutuksessa usean koneen takia on ihan se ja sama. 16Gb muistiakin on jo ihan riittävästi: se kun riittä tmpfs:in käyttöön esim. Firefoxia käännettäessä.
Ja muuten: ajattelin Wolfdalea (E8400 ja vastaava neliydinmalli) enkä Nehalemia ja kyllä 40% tehonlisä vastaavilla kelloilla, yhden ytimen suorituskyvyssä taitaa olla tosiasia Sandy Bridgeen (2500k ja 2600k) siirryttäessä.
Vastaava tehonlisäys (yhden ytimen suorituskyvyssä, jotta ei jää epäselväksi) saisi päivittämään Sandysta ja puolet pienempikin lisäys, jos sen tarjoiaisi AMD:n kivi(/arkkitehtuuri), koska markkina-aseman-väärinkäyttäjä-intel (samasta aattellisesta syystä olen tietysti ostanut bulldozereitakin).
Havaintokyvyssä on (tai oli) sinulla sitten puutteita, koska kaikki NT6.0 windoussit ovat – vaikka SSD:lta ajettaessa – hitaampia kuin NT5.1 ja varsinkin NT5.2 (Server 2003 ja XP:n amd64 versio) mitä tulee explorin suorituskykyyn. MMC ja kaikki valikot yleensä toimii hitaalta kovalevyltäkin nopeammin vitosänteillä.
Siis jos Vista ei tuntunut hitaammalta kuin Xp.
Kokonaissuorituskyky onkin sitten ihan eri asia.