Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, io-techin testiin saatiin AMD:n Ryzen 7 -sarjan edullisin 1700-malli, joka on varustettu 65 watin TDP-arvolla. Tutustumme tässä artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin, ajamme suorituskykytestit vakiona sekä testaamme ylikellotuspotentiaalin. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
Ryzen 7 1700:n hintataso Suomessa on alkaen 360 eurosta eli se on noin 60 euroa edullisempi kuin 1700X ja 190 euroa edullisempi kuin 1800X.
Ennen tämän artikkelin lukemista pohjille kannattaa selata läpi io-techin aikaisemmat Ryzen-artikkelit eli Zen-arkkitehtuurikatsaus, Ryzen 7 1800X- ja 1700X -testi sekä erillinen ylikellotustesti ilmalla:
- AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
- AMD Ryzen 7 1800X & 1700X (Summit Ridge)
- Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Prosessorin esittely
Ryzen 7 1700 on teknisiltä ominaisuuksiltaan identtinen 1700X- ja 1800X-mallien kanssa eli se on 8-ytiminen ja kykenee käsittelemään 16 säiettä SMT-ominaisuuden ansiosta. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
65 watin TDP-arvoon päästäkseen Ryzen 7 1700:n perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat huomattavasti alhaisemmat kuin 1700X- ja 1800X-malleissa. Lisäksi koska kyseessä ei ole X-malli, XFR-ominaisuus nostaa kellotaajuutta 1-2 ytimen rasituksessa 100 MHz:n sijaan vain 50 MHz.
Io-techin testiin saatiin Jimm’s PC-Storesta prosessorin myyntiversio eli kyseessä ei ole AMD:n medialle lähettämä testikappale. Ylikellotuspotentiaalin ja mahdollisen rahallisen säästön kannalta on tärkeää, että tulokset ovat sitä, mitä kuluttaja voi odottaa kaupasta ostettavalta prosessorilta.
Ryzen 7 1700 on ainoa Ryzen 7 -malli, jonka mukana toimitetaan jäähdytysratkaisu. Kyseessä on 95 watin jäähdytysteholle speksattu Wraith Spire -cooleri, joka asennetaan prosessorille emolevyn läpi kulkevilla ruuveilla.
Ryzen 7 1700:aa markkinoidaan 3,1 GHz:n perustaajuudella ja 3,7 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,2 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,75 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,068 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,3 volttiin.
Testikokoonpano
Kaikki Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 24.3.2017
- FX-8370: alkaen 190 €
- Ryzen 7 1700: alkaen 370 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 420 €
- Core i7-6800K: alkaen 450 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 549 €
- Core i7-6900K: alkaen 1210 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700 (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,7 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370) – BIOS: 5704
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asus Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus IX Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Corsair Force GT 120 Gt SSD SATA 6 Gb/s
- Silverstone Strider Gold 750W
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla säikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 65 watin TDP-arvolla varustetulla Ryzen 1700:lla kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95- ja Handbrake-rasituksessa noin 30-45 wattia alhaisempi kuin 95 watin TDP-arvolla varustetuilla 1700X- ja 1800X-malleilla.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Huom! Prosessorin T Control- eli tCTL-anturin raportoimissa lämpötiloissa on eroja eri mallien välillä. Anturi mittaa prosessorin lämpötilaa piisirun ja lämmönlevittäjän yhtymäkohdasta. Eri ohjelmat, kuten Ryzen Master, raportoivat tCTL:n mittauksiin perustuen tällä hetkellä merkittävästi pienempiä lämpötiloja Ryzen 7 1700 -mallille verrattuna 1700X- ja 1800X -malleihin.
AMD:n mukaan syy tälle ratkaisulle on halu saada kaikkien Ryzen-prosessoreiden tuuletinprofiilit toimimaan yhtenevällä kaavalla. 95 watin TDP-arvolla varustetut X-prosessorit vaativat luonnollisesti enemmän jäähdytystä kuin 65 watin TDP-arvolla varustetut ei-X-mallit, joten AMD lisää X-prosessoreiden tCTL:n raportoimaan lämpötilaan 20 °C varmistamaan tuulettimen toiminnan riittävällä nopeudella. AMD uskoo lämpötiloja seuraavien ohjelmien päivittyvän tulevaisuudessa ymmärtämään X-prosessoreiden todellisen lämpötilan, mutta sitä odotellessa käyttäjät voivat yksinkertaisesti vähentää 20 °C tCTL-anturin raportoimasta lämpötilasta.
Yllä olevassa lämpötilakaaviossa Ryzen 7 1800X- ja 1700X-mallien kohdalla mitatusta lämpötilasta on vähennetty 20 astetta. 1700-mallin lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 41 asteeseen ja Prime95-rasituksessa 43 asteeseen. 1700X-malli toimi Handbrake-rasituksessa 6 ja 1800X-malli 13 astetta lämpimämpänä kuin 1700-malli.
Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 7 -1700 -mallin ylikellotuspotentiaalin, kun sitä jäähdytettiin kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla. Kokoonpano oli asennettuna NZXT:n S340-kotelon sisuksiin ja kylkipaneeli oli testien ajan kiinni. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
4 GHz:n kellotaajuus saatiin Ryzen 7 1700 -prosessorilla melko nopeasti vakaaksi 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Kokoonpano rullasi Handbrake-testin ja muut testiohjelmat ongelmitta läpi. Prosessorin lämpötila nousi 4k-videon enkoodauksen aikana ylikellotettuna noin 70 asteeseen ja heilahteli maksimissaan 75-77 asteeseen.
Vertailun vuoksi io-techin aiemmissa testeissä reilun 550 euron hintainen Ryzen 7 1800X -malli saatiin ylikellotettua samoissa olosuhteissa 4 GHz:n kellotaajuudelle 1,4 voltin käyttöjännitteellä ja noin 450 euron hintainen Ryzen 7 1700X -malli 3,95 GHz:n kellotaajuudelle 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Koska kaikkien Ryzen 7 -prosessoreiden ominaisuudet ovat samat, saavutettiin noin 200 euroa edullisemmalla Ryzen 7 1700 -prosessorilla ylikellotettuna sama suorituskyky kuin ylikellotetulla Ryzen 7 1800X -mallilla.
Koska Ryzen 7 1700 on teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaava kuin 1800X- ja 1700X-mallit, myös suorituskyky 4 GHz:n kellotaajuudella on identtinen niiden kanssa. Lisää testituloksia ylikellotettuna löytyy io-techin aikaisemmasta Ryzen-ylikellotusartikkelista.
Lue artikkeli: Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Yhteenveto
Ryzen 7 1700 -malli asettaa noin 370 euron hinnallaan 8-ytimisille ja 16-säikeisille prosessoreille täysin uuden hintatason markkinoilla. Aikaisemmin aitoja 8-ytimisiä kuluttajaprosessoreita on ollut saatavilla vain Inteliltä ja niistä on joutunut ja joutuu edelleen maksamaan yli 1000 euroa.
Vakiona Ryzen 7 1700 toimii 65 watin TDP-arvonsa takia hieman matalammilla kellotaajuuksilla eli kaikkien ytimien rasituksessa 3,2 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa maksimissaan 3,75 GHz:n kellotaajuudella. Suorituskykyisin 1800X-malli on esimerkiksi Cinebench R15 -renderöintitestissä noin 16 % ja hieman kalliimpi 1700X noin 10 % suorituskykyisempi kuin 1700-malli. Pelitesteissä 1920×1080-resoluutiolla ero kaventui esimerkiksi Battlefield 1 -pelissä alle 10 %:iin.
Io-techin testissä 1700-prosessorin myyntiversio ylikellottui kuitenkin kaikkien ytimien osalta Noctuan järeällä ilmajäähdytyksellä melko helposti samalle tasolle eli 4 GHz:n kellotaajuudelle kuin kalliimmat 1800X- ja 1700X-mallit, jolloin sen suorituskyky on käytännössä identtinen.
Tehonkulutusmittauksissa 65 watin 1700-prosessorilla kokoonpanon tehonkulutus oli noin 30-45 wattia alhaisempi kuin 95 watin TDP-arvolla varustetuilla 1700X- ja 1800X-malleilla. Lämpötilamittauksissa 1700X-malli toimi Handbrake-rasituksessa 6 ja 1800X-malli 13 astetta lämpimämpänä kuin 1700-malli.
Jos 8 ytimelle ja 16 säikeelle on tarvetta esimerkiksi 3D-renderöinnissä, videon enkoodauksessa tai muissa runsaasti rinnakkaista prosessorilaskentaa vaativissa sovelluksissa, Ryzen 7 1700 on ehdottomasti hinta-laatu-suhteeltaan tällä hetkellä markkinoiden paras vaihtoehto. Puhtaaseen pelikäyttöön kannattaa kuitenkin odottaa vielä 11. huhtikuuta myyntiin saapuvien 6- ja 4-ytimisten Ryzen 5 -sarjan prosessoreiden testituloksia verrattuna Intelin Kaby Lake -koodinimellisiin 7. sukupolven Core-prosessoreihin.
Sekunttikellolla mitattuna noin voi ollakkin. Tuossa muutoksessa tuli vain uusi ajurimalli ja näytön päivitys oli ensimmäistä kertaa windoweissa sulavaa ja vapaata muistia alettiin käyttää paljon agressiivisemmin levycachena.
Se offtopicista. Alkuperäinen pointti oli kuitenkin se, että aina hyväksi havaitut core/muisti/yms määrät ovat osoittautunueet riittättämättömäksi. Eri asia onko niiden suhteen yläkanttiin rakennettu kone enää tarpeeksi nopea, kun ne resurssit otetaan paremmin käyttöön.
Hieno artikkeli, pisti heti Intel kannattajan miettimään, että vaihdetaanko seuraavaan kokoonpanoon kuitenkin Ryzenit kehiin.
Itseäni olisi kiinnostanut nähdä vertailun prossujen käyttöasteet pelatessa. Jollekkin voi olla ratkaiseva tekijä se, että pelatessa jos prosessori hakkaa lähes täysillä niin sitten muu käyttö siinä ohella (esim. vaikka stremaus) hankaloittuu.
Onneksi netistä löytyy tuostakin asiasta dataa nopeasti googlaamalla ja käytännössähän tuo menee niin että 4c/8t kivellä (kuten uusimmat Intelin Kaby Lake i7:t) on parempi suorituskyky mutta prossun käyttöastekin vähän pelistä riippuen pyörii 90% paremmalla puolella. Ryzenillä on ehkä himpun huonompi suorituskyky mutta muutamassakin testissä käyttöasteet jää sinne 50% tuntumaan. Näin on myös itsellä kun just eilen vaihdoin kellotetun 7700K setin 1700 Ryzeniin joka on nyt kellotettu.
Sen verran pakko tuota kommentoida että jos tietokoneen pääasiallinen tarkoitus on pelaaminen ja muu on toissijaista niin ehkä ostaisin silti vielä nyt sen Intelin. Tällä Ryzenin koppuralla oli käytännössä pakko kellottaa sitä (ja nostaa muistikelloja) että pelit ylipäätään rupesivat tuntumaan sulavilta vs tuo aikaisempi Intel setti. Siinä ei tarvinnu muuta kun lyödä oletusasetukset ja muisteille XMP profiilin ja se oli siinä. Kun testailin vielä kokoonpanon vakautta oletusasetuksilla niin tämän 1700 kanssa pelit kyllä stutteroivat ihan silminnähtävästi. Tein tuota testiä vielä ennen MSI Afterburnerin asentamista eli ei ollu mitään fps laskuria nähtävänä.
Eilen illalla kun nostelin kelloja ja tein vakaustestejä niin tänään on sitten ihan eri ääni kellossa. Pelit ylipäätään tuntuvat aika lailla yhtä sulavilta mitä tuon 7700K:n kanssa (joka oli muuten 5,0Ghz kellotettu) ja Afterburnerin mukaan 1440p resolla fps:t ovat muutamassa pelissä tippuneet keskimäärin ehkä 2 eli aivan mitättömän määrän. Toki oma resoluutio aiheuttaa näytönohjainpullonkaulaa mutta Titan XP (siis ei se uusin Titan Xp) on hyvä näyttis ja ilman prossun kellotusta huomasi selvästi että Ryzen ei kykene käsittelemään kaikkea näyttiksen antamaa tietoa koska tuli ihan selviä lagipiikkejä.
Eli TLDR: jos jaksaa kellotella niin Ryzen on ehkä parempi tulevaisuuden varalle. Jos ei ja haluaa vain ja ainoastaan pelata sekä kattoa nettipornoa niin Intel todennäköisesti on helpompi vaihtoehto kun sitä ei tarvii säätää. Paitsi tietysti korkata kun lämmöt karkaa…
@akselic
Juurikin noin, jos vain pari ydintä käy täysillä niin 8c prossujen kokonaiskäyttöaste on toki pienempi kuin 4c leluilla. Pelivaraa olisi mutta testeissä on nähty että 3.6-3.8GHz 8c kivet häviää pelikäytössä melko reilulla marginaalilla xx% käyttöasteella yy% kuormitetulle 4.2-4.5GHz 4c suorittimelle.
Täydellisesti säikeistyviä pelejä ei ole olemassa eikä niitä ole tulossa joten löysien 6900k tai r7x suorittimien osto ja kuviteltu tulevaisuuteen panostus ei kannata pelikonetta hankittaessa.
Vastasin tähän viestiin sille kuuluvalla osastolla:
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
Aiheeseen, eli 1700 liittyen, sen verran että näissä artikkeleissa olisi kellotusten osalta hyvä myös hyvä mainita onko järjestelmä 100% vakaa vai kuten tässä "Kokoonpano rullasi Handbrake-testin ja muut testiohjelmat ongelmitta läpi.". Tarkoittaako tuo kuinka pitkiä testejä? 15min ajo vai 2h testi? Tuntuu nimittäin siltä että ryzenit toimivat "vakaasti ja hienosti", mutta sitten kun testataan oikeasti vakautta niin huomataankin nopeasti ettei asetukset oikeasti ole vakaat. Itsekin hätyyttelin alkuun 4GHz rajaa 1700 kivellä, mutta mitä tarkemmin vakautta testasin niin sitä enemmän jouduin kelloja laskemaan. Nyt 3.94GHz kohtalaisen pienillä volteilla ja 100% vakaana. Tokihan tehoero 3.94 vs 4.0GHz välillä on mitätön, mutta moni voi silti "pettyä" jos ei saavuta 4GHz taajuutta.
Noh hyvänä puolena se että 3.8-3.9GHz taipuu melkein kivellä kuin kivellä jos vain jäähdytys riittää. Siinä jos missä on hinta/laatu kohdillaan. 🙂
Päinvastoin. Prosessorien kellotaajuudet tuskin tulevat suuremmin kasvamaan, joten pelien tekijät joutuvat väkisinkin säikeistämään koodiaan enemmän, jos haluavat lisää tehoa koodinsa käyttöön. Täten corejen määrä tulee tulevaisuuden pelikoneissa korostumaan yhä enemmän. Ja koska kunnon pelikone on iso rahallinen satsaus, kannattaa osat valita tulevaisuutta ajatellen eikä sen mukaan mikä nyt sattuu olemaan se paras tapaus.