AMD:n uusien Ryzen 7000 -prosessoreiden arvostelujen jälkeen netin keskustelupalstoilla on riittänyt kuhinaa koskien prosessoreiden lämpötiloja. Monet kokevat 95 asteen lämpötilan liian korkeaksi, mutta onko se todella sitä?
Netin palstoilla monelta keskustelijalta on unohtunut jo peruskoulussa opetettavat fysiikan perussäännöt. Esimerkiksi prosessorin kohdalla lämpöteho määrittelee, paljonko ympäristöön vapautuu lämpöä, ei lämpötila. Lämpötila vaikuttaa prosessorin lämpötehoon jonkin verran, mutta 200 wattia on 200 wattia toimi prosessori sitten 50 tai 100 asteen lämpötilassa.
AMD on asettanut Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden tavoitelämpötilaksi 95 astetta. Nopeasti ylös nouseva lämpötila ei siis kieli jäähdytyksen riittämättömyydestä, vaan se on tietoinen valinta yhtiöltä, joka on todennut sen turvalliseksi toimintalämpötilaksi vaikka ympärivuorokautisessa rasituksessa. Kukin prosessori nostaa kellotaajuuden tiettyyn rajaan asti niin korkeaksi kuin se saa asennetun jäähdytyksen ja tehonkulutus- ja virtarajojen puitteissa siten, että lämpötila saavuttaa 95 astetta. Manuaalisessa ylikellotuksessa raja on vielä korkeampi 115 °C, mikä sekään ei tule tällä tietoa vaikuttamaan prosessoreiden elinikään merkittävästi. Lisäksi pitää muistaa, että kyse on prosessorin korkeimmasta pistemäisestä lämpötilasta, eikä se tarkoita, että koko prosessori toimisi 95- tai 115-asteisena.
Reddit-käyttäjä matthewv1998 on ottanut asiakseen testata asiaa vielä käytännössä asettamalla kaikki neljä uutta Ryzen 7000 -prosessoria testiin useilla eri coolereilla. Coolerivalikoiman keveintä päätä edustaa kahdella lämpöputkella ja 80 mm:n tuulettimella varustettu pienikokoinen tornicooleri ja järeintä päätä 420 mm:n Arcticin AIO-cooleri. Coolerista riippumatta lämmöt pysyivät 95 asteessa, mutta miten tulosten kanssa?
Lainaten matthewv1998:a: Ryzen 5 7600X on tyytyväinen käytännössä mihin tahansa coolerin tapaiseen. Cinebenchissä toteutetussa 10 minuutin rasitustestissä eroa heikoimman tuloksen saaneen 80 mm:n tuulettimella varustetun pikkutornin ja parhaan tuloksen saaneen 240 mm:n AIO:n välillä oli 2,5 % ja kellotaajuuksissa 130 MHz. 90 mm:n tuulettimella ja neljällä lämpöputkella varustettu perustornicooleri nosti kellot 40 MHz:n säteelle maksimeista ja tuloksen 1,5 %:n sisään toisistaan.
Astetta järeämmällä Ryzen 7 7700X:llä coolerilla on jo merkitystä, mutta käytännössä 90 mm:n tuulettimella ja 4:n lämpöputken perustornicoolerilla saa irti sen minkä järeämilläkin. 240 mm:n AIO sai jälleen parhaan tuloksen, 1,4 % paremman kuin 4:n lämpöputken cooleriin. Kahden lämpöputken ja 80 mm:n cooleri sekä AMD:n vanha Wraith Prism olivat kuitenkin jo riittämättömiksi laskettavia, vaikka niilläkin piste-ero jäi vain vajaaseen 3,5 %:iin.
Ryzen 9 -puolelle siirryttäessä riittävän coolerin vaatimukset kasvavat, mutta mistään mahdottomasta ei ole kyse: perushyvän 2-tornisen coolerin pitäisi riittää oli prosessorina sitten 7900X tai 7950X. 7900X:llä parhaan tuloksen sai 360 mm:n AIO, mutta tähän asti testejä virhemarginaalin sisällä hallinneen 240 mm:n version tulokset puuttuvat valitettavasti eri ajankohtana ajettujen testikokonaisuuksien vuoksi. Eroa nimettömällä ”double blacktop”-coolerilla ja 360 mm:n AIO:lla on tuloksessa alle prosentti ja kellotaajuuksissa 30 MHz. 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin 360 mm:n AIO voitti puolestaan 6,4 %:n erolla.
Järein Ryzen 9 7950X kuten jo todettu noudattaa 7900X:n linjaa. Ensi kertaa parhaan tuloksen saanut 420 mm:n AIO peittoaa ”double blacktop” -tornicoolerin 0,55 %:n erolla pisteissä, joskin kellotaajuudessa eroa on hieman enemmän; ”double blacktop” jää 4,95 GHz:iin kun 420 mm:n AIO lyö tauluun 5,05 GHz. 420 mm:n AIO:n ja heikoimman 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin tuloksissa on eroa peräti 8,3 %, mutta jo Wraith Prism kirii piste-eron vain noin 3,2 %:iin. Jostain syystä keskimäärin Wraith Prismiä paremmin pärjänneet 90 mm:n ja 120 mm:n tuulettimilla sekä 4:llä lämpöputkella varustetut coolerit pärjäävät 7950X:n kanssa aavistuksen heikommin.
Vastaten alun kysymykseen: Ei, 95 asteen toimintalämpötila ei ole liian korkea eikä siitä tarvitse huolestua. Coolerilla on kuitenkin merkitystä vaikka lämpötila järeämpään siirtyessä ei muutukaan ja se on syytä mitoittaa prosessorin mukaan. Vaatimukset eivät kuitenkaan testin mukaan ole mitenkään erityisen kovia, vaan menneiden vuosien edullisemmankin pään suositut coolerit riittävät ainakin Ryzen 7 -sarjaan asti. Esimerkkinä Ryzen 7 7700X:lle riittävästä coolerista matthewv1998 heittää aikoinaan hyvin suositun Hyper 212:n. Miksi suorituskyky ei sitten nouse merkittävästi, vaikka prosessorin päälle pistää järeämmän coolerin? Nykykilpailu on mennyt siihen pisteeseen, että prosessoreiden tehonkulutusrajat on nostettu kattoon ja kauas niiden optimista. Tämän myötä jokainen lisähertsi vaatii exponentiaalisesti lisää tehoa eikä järeäkään cooleri saa enää isoja muutoksia aikaan.
Lähde: Reddit
Techyescity taisi testata alivoltitusta 7950X:llä. Lämmöt tippui 95 asteesta 55 asteeseen, virrankulutus 240W:sta 140W:iin ja pelisuorituskyky 5%. Eli kyllä, tuo 95 astetta ”normaalia” mutta ei noissa viimeisen 5% teho/hyötysuhteessa ole mitään järkeä.
No huh huh! On kyllä melkoinen ero, ei ole kyllä mitään järkeä ainakaan pelikäytössä ajaa täysillä.
Toivotaan että noihin tulisi hyvät tdp säädöt biosiin. Eli niin että käyttäjä voi itse valita maksimit ja hyvällä jäähyllä voi valita sen 95% nopeuden 60% kulutuksella ja saada hiljaisen kokoonpanon.
Tosin muistaakseni laski kaikkien ydinten buustikelloja jonkin verran myös (olisiko ollut 5,1:stä 4,8 GHz tasolle tms.). Joka ei tietty vaikuta varsinaisesti pelisuorituskykyyn kun niissä ei montaa ydintä käytetä. Voin kyllä muitaa myös vähän väärin, mutta ei siellä nyt ihan pelkästään alivoltitettu mielestäni.
Tehonkulutusraja (PPT) sekä se itse maksimilämpötila (joka siis on 95°C oletuksena) on ihan normaalisti käyttäjän säädettävissä "Precision Boost Overdrive" kautta, kuten aikaisemmillakin Ryzeneilla?
Luonnollisesti tuon lämpötilarajan madaltaminen heikentää suorituskykyä, koska prosessorit ovat lämpötilarajoitteisia eikä samaa tehomäärää voida puskea matalamman lämpötilarajan puitteissa.
Matalampi lämpötilaraja > matalampi mahdollinen tehonkulutus > matalammat mahdolliset käyttöjännitteet ja siten myös kellotaajuudet.
Varmaan parhaat karkkimarkit irtoavat täysillä muttei näytä kannattavan, GPU’han se kuitenkin rajoittaa menoa paljon todennäköisemmin jo 1440p-tarkkuudella ja vielä pahemmin siitä ylöspäin.
Se on se kun kilpailu pakottaa puristamaan kaiken irti mitä vaan voi.
Onneksi tässä nyt tarjotaan kuitenkin muutamakin eri mahdollisuus. Eli oletuksena BIOSista pitäisi löytyä vähintään ECO-mode, joka 170W TDP:llä tarkoittaa 105W. Koska edes 65W ei älyttömästi sitä suorituskykyä syö, tuon pitäisi olla itsestäänselvä valinta useimmille. Jos haluaa 65 wattiin tai jopa määrittää ihan tarkalleen haluamansa rajat tehonkulutukselle (koko prosessori), lämmölle ja virralle, niin se onnistuu Ryzen Masterilla.
Kyllä ja ei. Suurempi ongelma näyttää olevan lämmönjohtuminen ytimeltä. Lisäksi tiukka kilpailutilanne pakottaa ottamaan tehtaalla kaikki irti, mitä saadaan, jolloin tulos on tässä.
Esimerkiksi 7900X:llä 10°C lasku sallitussa maksimilämpötilassa heikentää Cinebench 20 NT suorituskykyä alle prosentin.
Jäähdyttimenä DeepCool GS Assassin III.
95°C
katso liitettä 960679
85°C
katso liitettä 960681
katso liitettä 960696
7700X:ssä ero on vielä isompi
katso liitettä 960695
Tällaisen jälkeen täytyy vain ihmetellä miksi TDP on vedetty noin tappiin, kun lähes huomaamattomalla suorituskyvyn laskulla saavutetaan selkeä parannus lämpöihin. Ehkä se Raptor Lake on sen verran nopeampi että pakko, saapa nähdä.
Päteekö tämä sama logiikka vanhempiin prossuihin? Olen ollut huolissani 9900KS:n throttlaamisesta peleissä, mutta ehkä sillä ei olekaan huomattavaa vaikutusta FPS:ään.
Osa ihmisistä arvostaa sähkönkulutustakin. Parempi olisi niin päin että ne jotka arvostaa peleissä prosentin, kaksi parempaa suorituskykyä käy bios:ssa säätämässä. Suurin osa kuitenkin ajaa noita vakiona ja sähköä kuluu marginaalisen hyödyn takia lähes tuplasti.
AMD ajaa koko mallistoa thermal limittiin: upeaa näinhän se pitää ottaa tehoa irti ei lämmöt haittaa 324W no problemo kun saa prosessointitehoa
Kai se on aina näkökulmasta kiinni miten asioihin suhtautuu.
Raptori tulee olemaan mielenkiintoinen vertailukohta kumhan päästään vertailukelpoisten numeroiden äärelle.
Melkein toivoisi että emovalmistajat vetäisi tuon econ vakioksi ja biosiin vain one-click valinta turboille.
Järkeä ei tule töpselistä eikä Gigantistakaan…
Olen kyllä itse ollut sitä mieltä jo pitkään, että yli 150 wattia käyttävät kuluttajatyöpöytäprosessorit ovat typeriä. Saavutettu hyöty suhteessa sähkönkulutukseen on mitätön. Toki jos talo lämpiää suoralla sähköllä niin tuosta ei tarvitse huolehtia. Osaava käyttäjä toki osaa alikellottaa ja säätää tehorajat mieleisekseen, mutta 90% uuden tietokoneen ostavista ei koskaan mene biosiin tai asenna ryzen masteria.
Ei se peleissä sitä 240W:a kisko. Suurin osa ei ajele cinebenchiä tai cpu:lla blenderiä, minkä takia sitä virrankulutusta olisi hyvä tarkkailla peleissä ja hyötyohjelmissa erikseen ennen panikointia.
Niin, nyt vaan ei puhuta läppäreistä, joissa ihan eri tavalla tehorajoitetut prosessorit.
Itsellä ainakin sotii periaatteita vastaan ajaa prosessoria tehorajoitettuna jos suorituskyky on huonompi kuin vakiona. Kuten jotkut sanoivatkin niin tässä AMD on tavallaan tehnyt ylikellottamisen käyttäjän puolesta vs. että olisivat jättäneet vaikka 4.5 GHz all-core kelloiksi. Mutta kukaan kellottaja ei kyllä jatkuvasti ajelisi 95c lämmöillä, mitä tuo lämpötila nyt oikeasti sitten tarkoittaakaan AMD:n tapauksessa.
Siinä tulee vaan ongelmia coolerin kanssa helposti, IHS on niin korkea kuin se on cooleriyhteensopivuuden saavuttamiseksi.
Joo totta, mutta eiköhän vesiblokin asennuksen kanssa jokin DIY onnistu helposti.
Mihin nyt tarkalleen viittaat thermal limitillä?
AMD vetää lämpölimiiteille oletuksena ja sitten kohti kulutusrajoja, Intel menee suoraan kulutusrajoille
Tietenkin ajelisi. RX 5700 XT ajeli/ajelee jengi ihan huoletta yli 100c hotspotlämmöillä kun tarpeeksi monta kertaa AMD valisti että tämä on täysin normaalia ja siinä on vielä yli kymmenen astetta headroomia siinä vaiheessa
Siihen että oli metodi mikä tahansa niin lopputulema on se että stokkiasetuksilla saavutetaan tjmax ja valtaisa wattimäärä. Tämä oli kritisoinnin kohde intelin kohdalla mutta nyt pitäisi niellä että tämä on "ideal" AMD:n prossujen kohdalla, vaikka testit selkeästi osoittaa että optimaalista yleiskuvan kannalta on ajaa huomattavasti pienemmällä puskemisella jolloin suorituskykyä löytyy edelleen mutta lämmöntuotto on kurissa.
"Ideal" tässä viitanneekin sijoitukseen suorituskykykaavioissa, ei niinkään kuluttajan kannalta.
Onneksi molemmissa tapauksissa pääsee itse säätämään eikä tarvitse välittää valmistajan lätinöistä.
No ei säädä lämpötilan mukaan. Sehän on typerä tapa hiljaisuutta tavoitellessa muutenkin.
Kannattaa opetella tunnistamaan sarkasmi.
tässä muutamia ajatuksia zen4:stä,faktoja siis.
ekaksi sanon taas tosiasian, zen4 on 5nm prossu, 12000 ja 13000:set on 10nm prossuja
eli, amd:llä oli/on kaikki valtit laboratoriossaan…tyrivät pahasti.
niin,alivolttausta,ihs vaihtoa,420 vesijäähyä,ei apua,kokeilua tee sitä/tätä ,aina vaan 95c.
hmm,mietitään… joo,jep, ’kyllä se 95 astetta on ihan ok’ ’on kiuas,mutta ei haittaa’
hetkinen,kyllä 99.99% prossun ostajista laittaa prossun emolleen ja virrat päälle ja pelataan tms.
ei modifointia,näin halutaan ja vaaditaan.
hmm,katkeraa on…jotain pitää keksiä.
lopettakaa jo, on selvää että zen4 on.. kyllä, epäonnistunut tuote,ei nyt susi, mutta suuri pettymys.
missä kritiikki?
niin,jos edes 5nm zen4:n suorituskyky olisi kunnon luokkaa,ja 10nm 12900k kylvetys kaikissa kategorioissa
kuten 5nm prossun pitää tehdä, selkeää,ymmärtäisin 7950:n 95c lämmöt,mutta ei.
sähkönkulutus parempi…pah,peleissä ,12 peliä,keskimääräinen virrankulutus :
5nm 7950 stock 87w,
10nm 12900k 88w
https://www.techpowerup.com/review/amd-ryzen-9-7950x/24.html
mielenkiintoinen asia:
hmm amd…
jos kaikki coret vetää esim. tasaista n. 5.5ghz.. crash, kone kaatuu,lämmöt menee liian ylös,tätä netissä runsaasti ja youtubessa.
myöskin,zen4:ssa on outoja, core kello eroja,eikö io-tech huomannut??
erot on suuria ydinten kesken,jopa 250hz!
https://www.techpowerup.com/review/amd-ryzen-9-7950x/26.html
techpowerup kysyi asiaa amd:ltä, ei vastauksia…
siis summarum…hmm..oletan,että ensiksi ehkä amd:lle yksi rajapyykki oli vihdoinkin,cpu:n yli 5ghz:n, ja se oli must ja toisaalta,huomattiin
että se oli saatava,millä keinoin tahansa lämmöistä välittämättä sinne 5.5ghziin ,koska ilman niitä lisä hertsejä,olisi 10nm 12900k ollut enemmän edellä.
myöskään amd:n ilmoittamaa boost kelloja 5.85 en oo missään nähnyt, oc’d raja näyttää olevan siinä 5.5ghz kaikilla ytimillä.
onko kukaan?
aaah! pettymys zen4 on.
nooh,13900k:sta,ei inteliä helpolla päästetä!
intel on luvannut 5.8ghz boost kellot, nähtäneen miten intelin lupaus.
olen hieman pettynyt jos 13900k ei kellotu 6ghz ja ilmalla pitää mennä,lämmöt alle 95:n, ja se siis on ok.
,vedellä 6.2 pintaan ja 99c…olisko liikaa luvattu…hm,njoo
tulevat intelin prossut ja vähän amd:täkin
7nm meteor lake sitten.. n.7ghz ,ja 5nm arrow lake,uskallan sanoa 7.5ghz..h2O:lla aah, no sanottu nyt on.
lunar ,nova ja panther…no, niitä saa odottaa..kotvan 2025 —>
’btw,7nm meteor lake,its MCM core and intel say 15-21% boost over Raptor Lake,3-4H 2023.
have kind of similar to AMD‘s 3D V-Cache tech.
about one year for release,so before 3-4nm amd zen5 cpu.’
5nm arrow lake Q2/2024, 3-4nm tullee zen5 aikoihin?
arrow lakesta mitään jaksa kirjoittaa..paitsi xx numeroiset boost parannukset luvut meteor lakeen.
niin,lopuksi, apua…toivottavasti tämä lämpö asia ei vaikuta rdna3 näykkäriin…niin kuulin (rumor),siksi esim. ei 15360 corea vaan 12288.
ei ei, en usko tuota!
kuitenkin,silti 7900xt 400W ja tuo jäähtyy vain 3.5 slotilla…ja,lyö rtx 4090:n.
nooh, se on vain PC rautaa…
Itse mietiskelisin jos tulisi tuon hintainen korkattua niin ajaisin luultavasti suoraan direcr diena custom loopilla. Se itse korkkaus/sirujen rapsuttelu puhtaaksi lienee kuitenkin se selvästi Isoin riski.
Itse direct die ei kaiketi mikään hirveä riski ole jos järjen kanssa kiristelee vesiblokin päälle. Aikoinaanhan esim amd xp:t (haikeena muistellen amd xp2400m omia ensimmäisiä kellotus hommia) taisi olla jo vakiona direct die prossuja eikä niitä juuri rikki tainnut mennä. Ei kyllä itsellä riitä tieto onko nykyaikaiset sirut herkempiä.
Varsinkin jos jollain sähköä johtamattomaa piitahnaa lyö väliin. Neste metalli tuo sitten toki omat riskinsä ja vaatii käytännössä pintaliitos komponenttien suojaamisen.
Sikäli en itse näkisi hirveästi käyttöä aftermarket ihs:lle.
Jätän sanomatta minne voit tunkea noi sun täysin tyhjänpäiväiset nanometrivertailut.
Toiseksi helppo sun on huudella kun et tiedä asiasta hölkäsen pöläystä eikä edes kiinnnosta oppia vaan vain levittää tuota ajatuksenvirtaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kolmanneksi tuo arkkitehtuuri vaikuttaa oikein hyvältä palvelinpuolelle. Vilkaise vaikka noita testejä 65w rajoitettuna. Täten amd voi laittaa paljon ytimiä palvelinprossuihin eikä lämmöntuotto tai sähkölasku karkaa käsistä. Kattele myös multithread suorotuskykyä ja huomaat että 12 ydintä pieksee intelin 12900k prossua, jossa on 16 ydintä.
data-unfurl="true" data-result-id="368502" data-url="https://www.techpowerup.com/review/amd-ryzen-9-7900x/7.html" data-host="www.techpowerup.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
AMD Ryzen 9 7900X Review – Creator Might, Priced Right
data-onerror="hide-parent"/>
http://www.techpowerup.com
Neljänneksi katsotaan kun näistä saadaan ne 3d välimuistilliset versiot, niin voi pelisuorituskyky olla ihan toista luokkaa.
Lisäksi mainostetut kellotaajuudet ovat yhden ytimen kellotaajuuksia.
Ja tulevat prossut on mitä on eikä taida meteorlake kulkea 7 ghz.
En jaksa enempää perata tuota sun ajatuksenvirtaa, jolla ei ole mitään tekemistä faktojen kanssa.
Suosittelen varautumaan siihen, että kehitys hidastuu.
Taisi niitä jonkin verran hajota, varsinkin kulmien murtumisia. Itsekkin muistaakseni hajotin yhden.
Jos tuo paljas piiri olisi ollut hyvä niin sehän olisi vieläkin käytössä.
Nestemetallilla voi poistaa noi juotoksen (indium) jäänteet, niin jää rapsuttelut.
Kun on prosessorin korkannut, niin samahan se on laittaa vaikka pari kerrosta kynsilakkaa pintaliitoskomponenttien suojaksi nestemetallia varten, takuu on kuitenkin jo menetetty?
Muuten der8auer korkkas taannoin 11900k lämmittämällä uunissa, toimiskohan näillä Amd kiukailla myös?
Ei tartte uunitella, perinteisellä nitkuttelulla lähtee ja työkalu on jo tulossa, proto toimii
Der Bauerin videolla näkyykin et 20c tippuu lämmöt korkkauksen jälkeen. IHS on niin paksu et tulee jollain jäähyillä ongelmaksi ilman sitä.
Tuohan on kyllä järkyttävä lasku lämpöjen osalta.
Eihän se noin toimi, ellet lyhennä niitä ruuveja/tappeja, jotka tulee emon rei’istä läpi. Ja tämä voi taas aiheuttaa ongelmia jäähyn kiinityksessä.
Jäähyä pitäisi paksuntaa saman verran mitä prossua ohentaa jos kiinnikkeitä ei muuteta.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä