Kaupallinen yhteistyö BenQ:n kanssa
BenQ:n uusi EW3880R -näyttö saapuu syksyllä Suomessa myyntiin yli 1000 euron hinnalla. 60 hertsin virkistystaajuudella ja HDMI 2.0 -liitännöillä pelaamiseen näyttöä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti tarkoitettu, vaan viihdekäyttöön eli elokuvien ja TV-sarjojen katseluun sekä musiikin kuunteluun
37,5-tuumalla ja 3840×1600-resoluutiolla EW3880R on perinteisiä 34-tuumaisia ja 3440×1440-resoluution ultrawide-näyttöjä isokokoisempi ja käytössä on enemmän näyttöpinta-alaa. Näytön IPS-paneelin kaarevuus on 2300R, kirkkaus 300 nittiä (HDR10) ja katettuna on 95% DCI P3 -väriavaruudesta. Audio on optimoitu yhteistyössä treVolon kanssa ja näytöstä löytyy 2.1-äänet kahdella kaiuttimella ja subwooferilla. HDRi- eli HDR Intelligence -ominaisuus osaa säätää kirkkautta toistettavan sisällön ja ympäristön valaistuksen perusteella.
Videolla unboksataan näyttö, asennetaan se käyttökuntoon, esitellään avainominaisuudet ja kokeillaan 21:9-kuvasuhteen HDR-videoita sekä uuden Windows 11 -käyttöjärjestelmän ikkunahallintaa isolla näyttöalalla.
Jos pidit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!
Tähän ei ole minun edelliset näytöt soveltuneet!
Ei nyt ehkä puhtaasti musiikin kuunteluun suunnattu, vaikka viisi eri äänitilaa löytyykin valittavaksi.
Itse näytön esittelyvideo oli kaupallinen yhteistyö ja maksettu mainos, mutta sen ulkopuolella voin todeta että tässä oli parhaat äänet, mitä tietokoneen näytöissä on itsellä tullut vastaan. Vaikka subwoofer löytyykin niin bassot eivät silti kovin hääpöset olleet.
Työkäytössä näillä leveillä näytöillä voi ainakin osittain korvata tarpeen kahdelle erilliselle näytölle. Pelikäytössä yleisesti ottaen kannattaa käyttää suositumpien resoluution näyttöjä, koska pelikehittäjät tukevat aina parhaiten teknologiaa jota on eniten käytössä. Marginaalisempia resoluutioita tukevien näyttöjen tuki jää aina vähäisemmäksi, koska näin tämä maailma vain toimii.
Tämä ei päde jos sattuu olemaan sellainen pelaaja jolle riittää ne harvat pelit, jotka tukevat natiivisti ultrawide-näyttöjä eikä sillä ole väliä, että suurin osa peleistä ei tue ultrawideä.
On noista näyttöjen sisäänrakennetuista kaiuttimista ainakin se hyöty, että jos pääasiassa käyttää hyvälaatuisia kuulokkeita omassa käytössä, niin jos tulee satunnainen tarve näyttää jotain videota useammalle ihmiselle samaan aikaan saa äänet kuulumaan kaikille. Niin ei tarvitse erilliskaiuttimia pelkästään sen satunnaisen tarpeen takia alkaa hankkimaan. Itse olen sen verran hifisti, että en käytä näyttöjen omia kaiuttimia juuri mihinkään vaan pitää olla paremmat erilliset järjestelmät.
No onneksi ihmisilmä ei näe yli 30fps niin tuo 60hz riittää ihan hyvin
6 vuotta ultrawideä käyttäneenä sanoisin, että sellaiset pelit joiden kanssa tulee 21:9-kuvasuhteen kanssa vaikeuksia ovat varsinkin nykyisin aika harvassa. Ja harvoihin ongelmallisiin tapauksiin löytyy yleensä jokin korjaus. En missään tapauksessa palaisi enää takaisin kapeampaan näyttöön satunnaisten pikkuongelmien takia.
Itse asiassa suurimmat ongelmat eivät ole olleet peleissä, vaan videostriimauspalveluissa. Kesti pienen ikuisuuden, ennenkuin esim. Netflix lisäsi kunnollisen tuen ultrawide-näytöille, ja mm. Disney+ vaatii edelleen selain-pluginin, jotta kuvan saa skaalattua koko näytölle ilman mustia surureunoja.
Ihmeellinen logiikka, että vaikka 95% ajasta saisit nauttia 21:9 ultrawide-pelikuvasta ja 5% et. Niin silti haluat tehdä sen kompromissin 5% puolelle – koska…. ?
Kai tiedät, että sen 5% ajasta myös ultrawide on käytännössä täysin sama kokemus kuin se 16:9 monitori. Mustilla palkeilla sivussa ehkä, mutta onko se nyt niin paha, jos ne silloin harvoin siellä ovat.
Ultrawidellä et käytännössä koskaan siis suoranaisesti menetä mitään vaan valtaosan ajasta saat sivuille lisää. Jos tukea ei ole (harvinaista) niin pahimmassa tapauksessa käytät silti 16:9 resoluutiota mitä käyttäisit muutenkin koko ajan.
Suuremmasta voit pienentää, pienemmästä et suurentaa. jne. Tässäkin tapauksessa tuossa harvinaisessa worst case scenariossa puhutaan sitten 32" 16:9 ruudusta vallan mukavalla ppi:llä, joka riittänee kyllä kooltaan useimman makuun.
Ultrawidessa on myös muita ongelmia kuin resoluutiotuen puute. Ultrawide monitorit vaativat enemmän suorituskykyä GPU:ta kuin ei-ultrawide monitorit, joten UW-monitoreita ei voi suositella tiukan budjetin koneisiin. Ultrawide monitorit ovat huonompia nopeaa reaktiota vaativissa moninpelattavissa kilpapeleissä, koska suurempi resoluutio kuormittaa GPU:ta enemmän jolloin latenssi missä kokoonpano reagoin hidastuu. Ne ketkä eivät käytä ultrawidea saavat etua nopeamman latenssinmuodossa. Jos harrastaa streemaamista niin sekään ei onnistu ultrawidellä kovin hyvin kaikenlaisten ongelmien takia mitä tulee ei yleisestä resoluutiosta kun sitä pitää skaalailla takaisin yleisimpiin resoluutioihin.
Se, että sinä olet käyttänyt ultrawidea 6 vuotta ei poista näitä kaikkia heikkouksia mitä noiden monitoreiden mukana saa kokoonpanoonsa.
Suorituskyky ei ole kiinni kuvasuhteesta, vaan käytettävästä resoluutiosta ja prosessointitehosta.
1. Aika harva UW-monitoria suunnitteleva on kenties "tiukan budjetin" konetta kasaamassa. Ja lopulta vaikka olisi, niin ero ajaa samaa sovellusta 2560×1440 verraten sen uw-vastine 3440×1440 on harvoin merkityksellinen suorituskykyeroltaan. Jos ei jälkimmäisellä toimisi, niin tuskin toimii järin mairittelevasti ensimmäiselläkään. Ja jos näin todella olisi, niin jälleen kerran, se UW monitori kyllä muuntuu tarvittaessa 16:9 muotoon juuri samassa 27" kuvakoossa, missä olisit jo muutenkin.
2. Aika harva pelaa niin korkealla kilpailullisella tasolla, että voitaisiin todella puhua missään määrin merkityksellisesti pidemmistä latensseista GPU:n renderöintinopeudessa (kts. edellinen argumentti). Minkä lisäksi esimerkiksi nykyiset LG:n NanoIPS-paneelit ovat kaikilta vasteajoiltaan täysin vertailukelpoisia 16:9 verrokkeihinsa. Millisekuntien halkomista joka ei kyllä edes kovimman kotipelittelijän tappiota käännä voitoksi tai toisin. Samalla logiikalla voit argumentoida lopulta käyttäjät vaikka sen nopeimpaan 1080p TN-paneeliin ääreen 8Khz hiirellä. Hyvällä pelaamisella sitä on aina voitettu, ei välineillä. Kunhan ne nyt mieluusti jossain määrin rikkovat "riittävän hyvän" rajapyykin, joka kyllä onnistuu UW-monitorilla heittämällä.
3. Streamauksesta ei tietoa, koska en ole perehtynyt tai koittanut. Yhtäkkiä arvioisin, että aika marginaalisesta käyttötarpeesta tässäkin taas lopulta puhutaan. Oletan tietämättä, että tässäkin on mahdollista ajaa peliä 16:9 ja täyttää loppuikkuna vaikka chatilla. Mutta varmaan lähtökohtaisesti dual-monitorit ovat parempi ratkaisu tällaisessa.
Summarum, kaikki mainitsemasi asiat ovat a) liioiteltuja ja b) harvaa koskevia tarkoin valikoituja käyttökohteita, joka eivät mitenkään poista tosiasiaa, että ultrawide voi olla vallan täydellinen valinta hyvin monelle, jonka parissa käyttökokemus voittaa 16:9 monitorin. Eikä näiden perusteella ole mitään järin perusteltua olla suosittelematta sitä yleisesti.
Tällein lg 38gl950g näytön omistajana ihan naurattaa, kun kilpailija julkaisee huonomman näytön ja sanoo sitä ”täydelliseksi”. Tämä näyttö saapui markkinoille vielä yli 2 vuotta sitten.
Tämä.
On melkein huvittavaa kun pitäisi katsoa 21:9 näytöllä leffaa, joka on myös natiivi 21:9, mutta leffa onkin keskellä näyttöä pienenä ruutuna isoilla mustilla reunoilla.
HBO ei tue vissiin vieläkään… r/ultrawidemasterrace – Has Anyone Found a 21:9 Fix For HBO Max
Tämän näytön puutteet on sitten kompensoitu edullisemmassa hinnassa. LG:n näyttökin kaipaisi noille korkeammille virkistystaajuuksille HDMI 2.1 -liitäntää tai edes DSC-tukea, jotta päästäisiin eroon 8-bittisistä väreistä ja kroman alinäytteistyksestä.
LG:n näyttö (uudempi versio 38GN950 (ilman fyysistä gsync-moduulia)) alkaa irtoamaan aavistuksen päälle tonnilla. Sitä saa myös ajettua 120Hz 4:4:4 10bit tai 160Hz 4:4:4 8bit.
Osaisiko Sampsa kertoa tai vaikka joskus käsitellä videolla mitä paneelin kyky toistaa 10-bittisiä värejä lopulta käyttäjälle antaa? Jos nyt ihan tavan SDR-tilasta puhutaan. Kyse on kumminkin verrattain uudesta asiasta kuluttaja-grade monitoreissa, joka on kaiketi lähinnä HDR:n myötä tullut tarpeeksi.
Missä sisällössä eroavaisuus näkyy ja miten? Kenties jossain ammattisovelluksessa jossa käsittelet syystä x yli 8bit raakakuvaa joka välitetään eteenpäin pakkaamattomana seuraavaan vastaavaan outputtiin kykenevään laitekokonaisuuteen? Pakkohan se on muutakin olla kun aiheesta niin usein kommentteja meiltä ihan tavan harrastelijoilta myös näkee? Vai onko tämä sitä, että kohkataan jostain edes välttämättä oikein ymmärtämättä mistä on kyse?
Empiirisenä tutkimuksena olen itse koittanut naputella asetusta päälle ja pois. En voi kyllä sanoa huomaavani eroa edes silmiä siristämällä niin missään käytössä. Sen jälkeen olen koittanut sivistää itseäni lukemalla ja katsomalla videoita aiheesta, mutta niissäkin informaatio tuntuu olevan aavistuksen sekavaa ja jopa ammattilaisten lausunnot ristiriidassa keskenään todellisuudessa saavutetuista hyödyistä.
Liukuvärit näkyvät tasaisina, kun 8bit kuvassa ne ovat jakautuneet toisistaan erottuviin sävyalueisiin.
Windows laitteet, koodi ja sovellukset toimivat hyvin perustavalaatuisella tasolla hyödyntäen 8bpc (8-bittiä per kanava (R,G,B)) SDR-tilassa. Tämä antaa mahdollisuuden tulkita väriä jokaisella kanavalla 256 eri vaihtoehtona muodostaen sen n.16,7 miljoonaa erilaista sävyvaihtoehtoa, eli puhutaan 24-bittisistä väreistä (3×8). Voin kertoa, että keskiverto kuluttajakäyttöön suunnattu paneeli kaikkine virheineen on kykenemätön tuottamaan jopa jokaisen näistä 16,7 miljoonasta värisävystä toisistaan eroavina.
Mihinkään normaaliin sovellukseen ei tule yhden ainutta sävyä enempää mitään asettamalla näytönohjain/näyttö 10bpc tilaan. Yksikään normaalissa sovelluskäytössä vastaan tuleva liukuväri ole yhtään sen tasaisempi. Kaikki toimii edelleen tyypillisen fullRGB 0-255 jaottelun sisällä, vaikka toivottu väri noudetaankin nyt 10bpc tilassa konvertoimalla sama arvo laajemmasta look-up-tablesta. 0=0, 255=1023. Samat värit. Tiheämpi otanta.
Se, että muutat signaalin näytönohjaimen asetuksesta 10bpc, eli 30-bittisiseksi väreiksi teoriassa mahdollistaen 1024 värivaihtoehtoa per kanava, ei muuta vielä Windowsin tai sovellusten toimintaa millään tavalla (SDR-tilassa). Ellei sovellukseen ole erikseen koodaamalla tehty vippaskonstia tähän erikoiskäyttöön, minkä lisäksi työskentelet 30-bittistä väriavaruutta hyödyntävien tai suurempien sisältöjen kanssa. Se on äärimmäisen poikkeuksellinen ehtojen summa johon ei normaali tai edes harjaantunut käyttäjä ajaudu käytännössä ikinä. Tämän lisäksi täytyisi itse näyttöpäätteen ja kalibroinnin olla todella niin tarkka ja laadukas, että se erottelee sävyt ne tuhat värisävyä per kanava toisistaan, kun oikeasti tukehtuu nykyisissä väriavaruuksissa nykyiset paneelit tukehtuvat jo ennen 255 täyttymistä. Ja jopa parhaimmassa mahdollisessa skenaariossa jossa yhtälön jokainen linkki on täydellinen, ero on hiuksen hieno ja lähinnä testikuvilla todennettavissa.
Jokainen saa tietysti vapaasti käyttää sen rajallisen kaistanleveyden mihin tykkää, mutta sanon sen tässä, että täyteen haaskuuseen se menee normaalissa PC-käytössä 10bpc signaalissa. Ei yksinkertaisesti ole sitä tukevaa SDR-sisältöä tai sovelluksia. HDR on asia erikseen, jonka PC-tuki ja siihen kykenevät monitorit ovat valitettavasti edelleen lasten kengissä.
Kyllä 8bit paneelit pystyvät näyttämään 8bit värit. Riippuu sitten taustavalosta ja paneelin tekniikasta, että näkyykö mittarissa kuinka paljon mitäkin väriä ja kuinka tasaisesti. Niistä tulee sitten erilaisia väriavaruustandardeihin osumisia.
Moni ei tiedä sitä, että jotkin 8bittisinä mainostetut paneelit ovat 6bittisiä ja 10bit mainostetut 8bittisiä. Puuttuvat värit luodaan ditheringillä, eli esim. näyttämällä eri värejä eri kuvanpäivityksillä ja saamalla sekoituksesta toivottu väri. Tästä ei tietenkään saada yhtä hyvää lopputulosta kuin vaikka aidosti 10bit paneelilla ja ohjelmat eivät välttämättä osaa tai suostu käyttämään sitä.
On totta myös, että sisältöä ei ole. Joku photoshop sallii 30bit väritilan aktivoinnin asetuksistaan ja se on melkeinpä siinä.
Jos 10bit tekniikka olisikin hyvin tuettua, menisi se monessa tapauksessa pilalle pakkauksen takia. Ajatellaan vaikka suoratoistopalvelujen häviöllisesti pakattua 4K-kuvaa, joka häviää suuren osan ajasta häviöttömästi pakatulle FullHD-kuvalle, varsinkin tummissa sävyissä.
HDR-kuvia varten lisäbiteistä voisikin olla iloa, jos videot olisivat oikeasti 10bit HDR-kuvaa, joka tonemapattaisiin alas 8bit paneeleille. Nyt vaikuttaa siltä, että videot ovat lähtökohtaisesti 8bit, mutta niiden sävyjä tonemapataan erilaisilla standardelilla eri laitteiden suorituskyvyn mukaan keinotekoiseksi HDRksi. Voin olla väärässäkin, mutta siltä se välillä tuntuu.
Itse en tätä logiikkaa kyllä niele.
Täysin päinvastoin, esimerkiksi tämä uutisen näytö on se kompromissi ja puutteellinen versio 4K 16:9 näytöstä, sekä objektiivisesti se halvempi ja huonompi vaihtoehto. Se isompi 4K näyttö on se, jolla voidaan katsoa täydellä laadulla sitä 4K tai kokonaisluvulla skaalattua FullHD:ta koko näytöllä, sekä sitten tarvittaessa kaventaa näille nykypäivän action-kuvasuhteille, menettämättä tasan mitään. Jos leveys sitten edes korvaisi tuon hertsiluvun peleissä muutenkaan.
Tilanne vain pahenee, jos katsomislistalla löytyy vanhan koulukunnan elokuvatavaraa. Jos tarvitsee mennä edes niin vanhaan, 16:9 kuvaan kun pompitaan jatkuvasti esim. Nolanin Batmaneissakin. Kaarevuudesta ja elokuvien soveltumisesta siihen, en edes aloita. Se onko se sitten hyvä kompromissi, niin jääköön se jokaisen omaan valintaan, kuitenkin alaspäin ja rahan säästämiseksi se kompromissi on, eikä päinvastoin.
Ultrawide-näyttöjä on jo jonkin aikaa saanut myös 2160 pikselin pystyresoluutiolla, eli 4K-videon katselu ilman skaalausta (ja FullHD:n katselu kokonaisluvulla skaalattuna) kyllä onnistuu. Hertsimäärästä on kyllä pakko tinkiä, eli siinä olet oikeassa (nopeimmat 2160p-ultrawidet ovat ilmeisesti tällä hetkellä 75-hertsisiä). Ja olet oikeassa myös siinä mielessä, että teknisesti kaikkein kehittyneimmät (ja kalleimmat) näytöt ovat saatavilla vain 16:9-puolella, ultrawidet tulevat aina jonkin verran jälkijunassa.
En ole ihan varma, mitä tarkoitat "nykypäivän action-kuvasuhteilla".
Vanhan koulukunnan elokuvatavarassa on käytetty monenlaisia kuvasuhteita, mutta enimmäkseen se on tuota leveämpää sorttia, eli istuu paremmin ultrawideen. 16:9-kuvasuhteen tarkoituksenahan oli käsittääkseni toimia kompromissina leveiden elokuvien ja kapean 4:3-televisiokuvan välillä. Siinä mielessä sen voidaan ajatella olevan jo aikansa elänyt kuvasuhde ( <- armotonta provosointia
).
Kaarevista näytöistä + elokuvista en sano minäkään mitään, kun ei ole asiasta kokemusta (oma ultrawideni on suoraa mallia).
Omaatko asiaan oikeata kokemuspohjaa vai tuleeko mutulla? Löydän yhtälailla toki täysin perustellut käyttötarkoitukset 4K-monitorille tai vaikkapa FullHD 390Hz. Ymmärrän myös miksi niihin voi mieltyä ja kenelle ne ovat tehty. En koe tarvetta ritaroida minkään tekniikan puolesta. Etenkin nykyisten monitorien kanssa kaikki on kompromissi johonkin suuntaan ja jokaiselle löytyy oma suosikki. Siksi tuohon edelliseenkin kommenttiin lähinnä esitin argumentit kun tämä yksi esitti mielestäni liiankin jyrkän mielipiteen ja yleisti suositustaan, minun mielestäni perusteettomasti tai vähin eväin. Itse olen harrastellut monitoreita ja näyttöpäätteitä melko aktiivisesti viime vuodet omalla lompakolla, joten kokemuspohjaa löytyy aika laajasti erityyppisistä näytöistä ja niiden kompromisseista ja myös mukavuuksista. Tällä hetkellä oma suosikki kaikista testaamistani formaateista on tämä 38" 3840×1600 UW, mutta muitakin tosi hyviä on. Mutta tämä on kyllä pirun hyvä ja yleiskäyttöinen käytännössä kaikkeen mitä heitän sille.
Tässä nyt varmasti lisäksi puhutaan eri käytöstä. Omakohtaisesta kokemuksesta puhuin lähinnä tietokoneen hyötykäyttämisestä (työnteosta), ja videopelien pelaamisesta, jossa UW on laajoin termein puhuttuna mielestäni melko verraton laite. En elokuvien katsomisesta, ja tuo on kieltämättä käyttätarkoitus mihin itsellä ei ole ekspertiisiä. Kumminkin varmasti moni leffoja katselee enkä kiistä etteikö kommenttisi tällöin voisi olla ihan validi. Etenkin kun ottaa huomioon paikkansa pitävät kommentit tuossa edellä PC/UW ongelmista videoiden kuvasuhteiden kanssa. Itse en katso Youtube/Twitch-sisältöä kummempaa videota tietokoneella ellei ole pakko. Itseasiassa miellän koko kokemuksen vähän harmahtavaksi tuhnuksi millä tahansa muulla näyttöpäättellä kuin plasmalla tai oledilla (mahdollisesti myös hyvä fald on kelpo). Joka tapauksessa peli- ja työkäytössä minä (ja moni muu) nauttii laajennetusta FOV:sta. Ruutu on sivuille iso, lähellä kasvoja, kenties hieman kaareva ja sinne piiretään ympäröivää maailmaa joka täysin eri tavoin immersoi kokemukseen sisään. Se voi tavoitella parhaillaan jopa hieman VR:n kaltaisia piirteitä. Perinteisen kuvasuhteen ja sitämyötä kokoluokan monitorilla efektiä on vaikea toteuttaa, ellei se sitten ole todella iso ja ajat sisältöä "letterboksatulla" resoluutiolla joka sallii laajemman kuvakulman oikein toteutettuna. Olen kuullut, että osa tätä tekee 48" Oledilla. Mikä on ihan kiehtova ajatus koittaa itsellekkin.
Jännänä yksityiskohtana kyllä mainitsit tuon Nolanin Batmanin. Muistan kyllä, että siinä ainakin tokassa elokuvassa osassa alun pankkiryöstökohtaukset ovat IMAX kuvasuhteella ja muu leffa perinteiselllä leffatyylin letterboxilla? En kyllä sattumoisin muista tai tiedä yhtään muuta elokuvaa joka tekisi näin. Ja onhan toki suurempi osa "aidoista" leffoista kyllä letterboxattuja. Tuntuu tosin trendi ehkä hieman kehittyvän suortatoistopalvelujakelun myötä taas 16:9 full suuntaan elokuvissakin. Saa nähdä.
Mutta näin meitä on kas eri juniin ja upeinta on, että markkinoilla löytyy monenlaista vaihtoehtoa täyttämään jokaisen mieltymyksiä ja tarpeita.
Kiinnostava näyttö, joskin joku 5k2k-versio kiinnostaisi vielä enemmän. Esim. Dell UltraSharp 49 U4919DW vaikuttaa omiin tarpeisiin tämän hetken parhaalta.
Kun kirjoittelet avoimesti omasta taustastasi, niin laitetaan myös omaa taustaa. Eipä ole hääviä punaista lankaa nyt tähän, joten menköön sitten ajatuksina.
On omakohtaista kokemusta, sekä paljon on myös kokemuksia tullut kuultua, alalla kun tulee hommia tehtyä. Oman sohvan edessä on loistanut tuollainen Acer predator CG437K toista vuotta, jos tuo oli niin paljon kalliimpi. On tuossa sivussa myös yksi FullHD kakkosnäyttönä, jonka HDMI:n välistä on otettu äänet vahvistimeen. Kokoonpano on siis aikas lailla erilainen. On tästä touhusta muilla palstoilla tullut väännettyä jo 16:10 -> FullHD siirtymän aikoihin. Juu ja myönnetään suoraan, että kyllä se vähän vituttaa tämä ainainen kuvasuhteen litistäminen, oli kysymys sitten luurista tai työpöydästä. Nolanin Bätmän taas sattui katsotuksi tuossa taannoin ja juurikin mainitsemistasi syistä se tuli mieleen. Hetken tuli itsekkin ihmeteltyä, että saiko VLC jonkin kohtauksen vai?
Noh, jos jatkaa elokuvista, niin otan sen oppikirjaesimerkin Jurasic Parkista ja siitä miten siihen erikseen valittiin kapeampi. Rebootin leveämpi ei yksinkertaisesti tuo samaa vakuuttavuutta ja kokoeroa, sekä jatko-osa vielä leveämpi heikkenee entisestään. Sama pätee myös peleihin, joka tuli havaittua erikseen monissa sen ajan peleissä, kun vaihtoi FullHD:seen. Hyvän tunnetumman esimerkin voisi antaa Dark Soulssista, jossa laajemmalla kuvakulmalla vähennetään sekä claustrophobiaa käytövissä, että talon kokoisen pomon sopimista ruutuun. Oikean kauhupelin suhteen voisi heittää ajatuksen, että onko 16:9 jo liikaa näkökenttää?
Vähän on kyllä kokemukset ristissä myös nimenomaan 16:9 Youtube:n ja työpöytäkäytön suhteen. Vaan erityisesti tuo työkäyttö, jossa mainosmiesten puheista huolimatta, sekä kokemus että palaute sanoo samaa, että leveä ei ole kahden väärti. TEAMS ja näytönjaot on yksi asia ja parhaassa tapauksessa 16:9 suunnitellut ja huonoimmassa sekaisin menevät sovevellukset/järjestelmät ovat kokonaan toinen.
Monella tapaa @Atorox mainitsema pätee omasta vinkkelistä edelleen [Loppu edittinä, kun päätti lähteä omiaan], sekä 16:9 on nimenomaan se resoluutio joka toimii joka käytössä. Siitä kun lähdetään mihin tahansa suuntaan, niin edut jäävät haittojen jalkoihin.
Tuosta hertsi syystä UW-näyttöjä ei kilpapelaajien käytössä näe ainakaan nopeatahtisissa peleissä. Simulaattorit ja strategiapelit ovat sitten erikseen.