Intel julkaisi uusia Coffee Lake -työpöytäprosessoreita ja edullisemmat 300-sarjan piirisarjat

Uudet mallit 8. sukupolven Core-prosessoreista ja edullisemmat piirisarjat eivät sovellu ylikellottamiseen. Katsastimme lisäksi MSI:n B360 Gaming Plus -emolevyn.

Intel julkaisi kolme uutta Coffee Lake -koodinimellistä 8. sukupolven työpöytäprosessoria, jotka ovat kaikki kerroinlukittuja eli niiden ylikellottaminen onnistuu vain korottamalla Base Clock -taajuutta noin 3 % (103 MHz). Lisäksi yhtiö esitteli kokonaan uuden vähävirtaisen 35 watin TDP-arvolla varustetun T-sarjan prosessorimalliston.

Peruskäyttöön suunnatut 65 watin Core i5-8600- ja 8500-mallit ovat kuusiytimisiä ja niissä ei ole käytössä Hyper-Threading-ominaisuus. Uutuudet toimivat 100-300 MHz korkeammalla kellotaajuudella kuin viime syksynä julkaistu ja io-techissä testattu 8400-malli. Core i3-8300 on neliytiminen, ilman Hyper-Threading-ominaisuutta ja kertoimeltaan lukittu.

35 watin T-sarjaan lanseerattiin kuusi Core i7-, i5- ja i3-mallia, joiden kellotaajuuksia on kuristettu alhaisemman TDP-arvon saavuttamiseksi.

Syksyllä julkaistujen K-mallisten ja ylikellottamiseen soveltuvien Coffee Lake -prosessoreiden yhteydessä lanseerattiin Z370-piirisarja, joka sai nyt kaverikseen edullisemmat B360-, H370, H310- ja Q370-piirisarjat.

Näistä B360 ja H370 ovat suunnattu kuluttajakäyttöön, mutta niiden muistinopeus on rajoitettu DDR4-2666-nopeuteen, NVIDIAn kahden näytönohjaimen SLI ei ole tuettuna eikä edes K-sarjan prosessoreita pysty ylikellottamaan. DDR4-muistien ja prosessorin ylikellottaminen ja useamman näytönohjaimen konfiguraatiot onnistuvat ainoastaan kalliimmalla Z370-piirisarjalla.

 

MSI B360 Gaming Plus

io-techin testilabraan saapui ennen julkaisua ihmeteltäväksi MSI:n B360 Gaming Plus -emolevy, joka on hinnoiteltu Suomessa alkaen 125 euroa. Yhtiön Z370 Gaming Plus -emolevy maksaa vain 10 euroa enemmän ja kun otetaan huomioon B360-piirisarjan rajoitukset ylikellottamisen, muistinopeuden ja useamman näytönohjaimen suhteen, ei edullisempi hinta tunnu kovinkaan houkuttelevalta.

RGB-valaistu B360 Gaming Plus on varustettu yhdellä M.2 SSD -liittimellä, viidellä SATA-liittimellä ja kahdella PCI Express x16 -liittimellä, joista ylempi toimii x16 ja alempi x4 nopeudella. I/O-liittimien joukosta löytyy kaksi USB 2.0, kaksi USB 3.1 GEN 1- ja kaksi GEN 2 -liitintä. 7.1-kanavaisista äänistä vastaa Realtekin ALC892-koodekki ja RJ-45-liitintä ohjataan Intelin gigabitin I219-V-ohjaimella.

Musta-punaisella väriteemalla varustetun emolevyn oheistarvikkeina toimitetaan mukana kaksi SATA-kaapelia ja I/O-liittimien suoja. PCI Express -liitin on vahvistettu metallilla, virransyöttöä jäähdytetään kahdella erillisellä alumiinisiilillä, M.2 SSD -liitin on sijoitettu prosessorikannan ja PCI Express x16 -liittimen väliin, tuulettimille liittimiä löytyy seitsemän kappaletta ja äänipiiri on eristetty piirilevystä omalle saarekkeelle häiriöiden välttämiseksi.

Koska B360-piirisarjan ylikellotusominaisuudet on täysin karsittu, emme tule testaamaan alustaa sen syvällisemmin. Todennäköisesti alusta tulee kuitenkin olemaan vertailukohtana tulevaisuudessa, kun testaamme AMD:n vastaavaa edullista B460-piirisarjaa, joka tukee 2. sukupolven Ryzen-prosessoreita.

40 megapikselin kamerapuhelimet kuvavertailussa: Huawei P20 Pro ja Nokia Lumia 1020

Vertailemme uuden Huawei P20 Pro -kamerapuhelimen kuvanlaatua viisi vuotta vanhaan Nokia Lumia 1020 -kamerapuhelimeen.

Huawei julkisti uuden P20 Pro -huippumallinsa viime viikolla Pariisissa ja io-tech sai testikappaleen mukaansa heti julkaisun jälkeen. Laitteen testijakso alkoi pääsiäisen kynnyksellä ja testiartikkelia voi odottaa julkaistavaksi kuun puolivälissä laitteen myynnin alkamisen (16.4.) aikoihin.

Yksi P20 Pron ehdottomasti mielenkiintoisimmista ominaisuuksista on kolmoiskameraratkaisu, jonka ensisijaisen kuvasensorin tarkkuus on huimat 40 megapikseliä. Vastaavan resoluution kamera on nähty aiemmin ainoastaan Nokian 808 Pureview- ja Lumia 1020 -puhelimissa, joten emme voineet vastustaa kiusausta pienen vertailun toteuttamiseen. Ennen varsinaista testiartikkelia päätimmekin siis puhtaasta mielenkiinnosta toteuttaa nopean kuvanlaatuvertailun P20 Pron 40 megapikselin kameran sekä viisi vuotta sitten julkaistun Nokia Lumia 1020:n 41 megapikselin kameran välillä. Vertailussa keskitytään kuvanlaadun vertailuun kameroiden suurimmalla kuvakoolla, eikä huomioida erikoisominaisuuksia tai käytettävyyttä (joiden osalta ero P20 Pron eduksi on suuri). Huomionarvoisena seikkana P20 Pro -testikappaleemme oli vielä varustettuna esisarjan ohjelmistolla, joka ei ole kaikilta osin lopullinen.

 

[read more=”Klikkaa ja lue koko juttu” less=”Piilota teksti”]

Lumia 1020:n 41 megapikselin PureView-kamera käyttää 1/1,5-tuumaista sensoria (8,8 x 6,6 mm), jonka pikselikoko on 1,12 mikrometriä. Sen parina on f2.2-aukkosuhteen Carl Zeiss Tessar -objektiivi 27 mm kinovastaavalla polttovälillä ja kolmisuuntaisella optisella vakautuksella varustettuna. Kamera osaa muodostaa myös ylinäytteistettyjä viiden megapikselin kuvia muodostamalla seitsemästä pikselistä yhden ”superpikselin”. Lisäksi suuri sensori mahdollistaa 3x häviöttömän zoomauksen viiden megapikselin koossa.

P20 Pron pääkamera perustuu puolestaan 40 megapikselin sensoriin, joka on kooltaan 1/1,78-tuumainen, jolloin pikselikooksi muodostuu hieman Lumia 1020:ä pienempi 1,0 mikrometriä. Sensori tukee myös neljän pikselin yhdistämistä (pixel-binning) yhdeksi pikseliksi ja 10 megapikselin kuvaksi kuvanlaadun parantamiseksi haastavissa olosuhteissa. 40 megapikselin kameran parina on Leican kanssa yhteistyössä suunniteltu f1.8-aukkosuhteen objektiivi 27 mm:n kinovastaavalla polttovälillä. Kolmoiskameran kokoonpanoon kuuluu lisäksi 3x optisen zoomauksen mahdollistava kahdeksan megapikselin telekamera sekä 20 megapikselin mustavalkosensori, jonka kuvadataa hyödynnetään mm. dynamiikan ja yksityiskohtien parantamiseen.

Ensimmäinen vertailukuvapari otettiin aurinkoisena kevätpäivänä kaupunkiympäristössä. Rinnakkaisvertailussa on pikselitason 415 x 600 pikselin rajaus molemmilla puhelimilla otetuista kuvasta. Molemmilla laitteilla suljinaika on samaa luokkaa, mutta P20 Pron herkkyys on puolta pienempi.

Lumia 1020:n kuvan valkotasapaino on hieman kellertävä ja osa väreistä P20 Prota ylikorostuneempia. P20 Pro toistaa varjojen sinertävyyden oikein, kuten myös silmä ne kuvaustilanteessa tulkitsi. P20 Pron kuva on hieman yksityiskohtaisempi ja terävöinniltään aggressiivisempi, mutta yksityiskohdissa näkyy myös selvästi kromaattista aberraatiota, joka Lumia 1020:n kuvasta puuttuu.

Toinen vertailukuva on sisätiloissa kohtalaisessa valaistuksessa otettu lähiotos. P20 Pro hyötyy selvästi suuremmasta aukostaan, joka näkyy huomattavasti matalampana herkkyytenä. Suljinaika on molemmilla samaa luokkaa.

P20 Pron kuva on otoksista kontrastikkaampi, terävämmän näköinen ja värimaailmaltaan luonnollisempi. Lumia 1020:n kuvassa on jälleen hieman lämpimään kallistunut valkotasapaino. Myös pikselitasolla tarkasteltuna P20 Pron otos näyttää selvästi paremmalta sisältäen enemmän yksityiskohtia ja vähemmän kohinaa.

Kolmannessa vertailukuvaparissa ympäristönä on öinen kerrostalon pihapiiri, jolloin valaistus on melko heikko. Molempien kameroiden automatiikka sääti herkkyyden samaan ISO 800 -arvoon, mutta suuremman aukon ansiosta P20 Pron suljinaika on yli kolme kertaa lyhyempi. P20 Pron kuva on otettu automaattikuvaustilalla, vaikka varustukseen kuuluu myös älykkäällä vakautuksella varustettu Yö-kuvaustila. Testaamme sen toimintaa tarkemmin varsinaisessa testiartikkelissa.

Lumia 1020:n kuva on yleisilmeeltään selvästi haaleampi ja vähemmän tumma. P20 Pron kuva vastaa kuitenkin paremmin todellisuutta ja se toistaa värit huomattavasti voimakkaampina ja todenmukaisempina. Lähempää tarkasteltuna P20 Pron kuva on selvästi terävämpi ja yksityiskohtaisempi sekä vähemmän tärähtänyt. P20 Pron kuvassa terävöitystä on havaittavissa jopa aavistuksen liikaa, kun taasen Lumia 1020:n kuva on aivan liian haalea.

Lähemmin Huawei P20 Pron kameraominaisuuksiin ja kuvanlaatuun tullaan tutustumaan parin viikon sisällä julkaistavassa testiartikkelissa.

[/read]

Intel julkaisi kannettaviin 6-ytimisen Core i9 -mobiiliprosessorin

Intel lanseerasi 8. sukupolven Core i9-, i7-, i5- ja i3-sarjan mobiiliprosessorit ja päivitti mobiilialustaansa.

Lippulaivaprosessori on 6-ytiminen ja Hyper-Threading ominaisuuden myötä 12 säiettä tukeva Core i9-8950HK, joka kykenee toimimaan yhden ytimen rasituksessa lämpötilan ja tehonkulutuksen salliessa maksimissaan 4,8 GHz:n Turbo-taajuudella. Ytimien jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua, prosessorin TDP-arvo on 45 wattia ja se on kerroinlukoton eli sitä on mahdollista ylikellottaa.

Intelin edellisen sukupolven suorituskykyisin mobiiliprosessori oli neliytiminen Core i7-7820HK, jonka Turbo-ominaisuuden maksimitaajuus yhdelle ytimelle oli 3,9 GHz.

Suorituskykyisimpien H-sarjan mobiiliprosessoreiden joukkoon tuli saataville myös kaksi uutta 6-ytimistä Core i7-sarjan ja kaksi neliytimistä Core i5-sarjan mallia. Poikkeuksellisesti kaikissa uutuusmalleissa on käytössä Hyper-Threading-ominaisuus eli myös Core i5 -mobiiliprosessorit tarjoavat jatkossa käyttöön neljä ydintä ja kahdeksan säiettä.

Kuluttajan näkökulmasta ostopäätöstä tehdessä täytyy olla tarkkana sillä markkinoilta tulee löytymään jonkin aikaa rinnakkain kannettavia tietokoneita, joissa on neliytimisiä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuja 7. sukupolven Core i7- ja 8. sukupolven Core i5 -prosessoreita.

Ammattikäyttöä ajatellen markkinoille julkaistiin kaksi kuusiytimistä Xeon E-sarjan mobiiliprosessoria, joista suorituskykyisempi E-2176M-malli on ominaisuuksiltaan vastaava kuin työpöytäpuolen Core i9-8950HK -lippulaivamalli.

Lisäksi Intel päivitti vähävirtaisempaan 28 watin U-prosessorisarjaan neljä uutta Core i3-, i5- ja i7-sarjan mallia ja julkaisi uuden 300-sarjan mobiilipiirisarjan integroidulla Wireless-AC 2×2 -yhteydellä ja USB 3.1 GEN2 -tuella (10 Gbit/s).

Kaikki uutuusprosessorit tukevat Intelin Optane Memory -välimuistia, joka on tarkoitettu erityisesti perinteisen kiintolevyn kaveriksi nopeuttamaan latausaikoja ja vasteaikoja sekä parantamaan järjestelmän suorituskykyä yleisesti. Samalla Intel lanseerasi uuden +-brändäyksen, jolla viitataan kokoonpanosta löytyvään Core i5-, i7- tai i9-prosessorin ja Optane Memory -välimuistin yhdistelmään.

Lähde: Intel

HTC:n tuleva U12+-älypuhelin kuvavuodon kohteena

HTC:n tuleva lippulaivamalli esiintyy kuvavuodossa lähes kaikista kuvakulmista.

SlashLeaks-sivusto on julkaissut sarjan ilmeisesti suojakuorivalmistajalta vuotaneita valokuvia HTC:n julkaisemattomasta U12+-älypuhelimesta. Kuvien laite näyttää yhteneväiseltä Evan Blassin maaliskuun puolivälissä julkaisemassa hieman heikkolaatuisessa kuvassa esiintyneen laitteen kanssa. Kuvien perusteella muotoilu on edeltäjämalleista tuttua, näytön yläreunassa ei ole lovea ja takakamerat ovat sijoitettu rinnatusten takakuoren yläosaan.

Metallirakenteisen ja IP68-suojatun laitteen S-LCD-näytön kerrotaan olevan kuusituumainen ja tarkkuudeltaan 1440 x 2880 pikseliä. Jo U11-mallista löytynyt Edge Sense -puristuksentunnistus on tiettävästi päivitetty uuteen edistyneempään versioon, jonka parannuksista ei kuitenkaan ole vielä tarkempaa tietoa. Tämänhetkisten tietojen mukaan U12+:n rautapuolelta tulee löytymään ainakin  Snapdragon 845 -järjestelmäpiiri, 6 Gt RAM-muistia, 64 tai 128 Gt tallennustilaa, 8 & 8 megapikselin etukamerat, 12 & 16 megapikselin takakamerat sekä 3420 mAh akku.

Viimeisimpien huhujen mukaan U12+:n julkaisu tulisi tapahtumaan huhti-toukokuun taitteen tienoilla. Erillistä U12-mallia ei ole tiettävästi luvassa.

Lähde: Slashleaks

LG G7 esiintyy CAD-piirustusten pohjalta renderöidyissä kuvissa sekä videolla

LG:n tuleva G7-älypuhelin paistattelee OnLeaksin julkaisemissa CAD-piirustuksiin pohjautuvissa renderöinneissä.

OnLeaks on julkaissut yhdessä TheMrPhone-sivuston kanssa tehdas-CAD-piirustuksiin pohjautuvat renderöinnit toistaiseksi julkaisemattomasta LG G7 -lippulaivapuhelimesta. G-sarjan uusimman sukupolven huhuiltiin jo joutuneen hyllytetyksi, kun sitä ei julkaistu perinteiseen tapaan MWC-messuilla Barcelonassa. Huhujen mukaan LG aloitti lippulaivamallinsa suunnittelun uudelleen kesken prosessin, josta johtuen julkaisu tapahtuu odotettua myöhemmin.

Niin renderöintien kuin aiempien kuvavuotojenkin perusteella laitteessa käytetään lasi-metalli-rakennetta ja CAD-piirustuksien pohjalta mitattuina ulkomitat ovat 153,2 x 71,9 x 8,2-8,5 mm. Näytön reunat näyttävät varsin kapeilta. Puhelimen AI-ominaisuuksille on ilmeisesti oma erillinen näppäimensä ja puhelimen alapäädystä löytyy edelleen 3,5 mm:n kuulokeliitäntä.

Korealaisen ETNews-sivuston saamien tietojen mukaan G7:ssä käytetään kuusituumaista 19:9-kuvasuhteen M+ LCD -näyttöpaneelia, jossa käytetty RGBW-alipikseliasettelu lisää maksimikirkkautta sekä vähentää näytön virrankulutusta jopa 35 %. Näytön yläreunassa on käytetty tänä vuonna yleistymässä olevaa ”lovea”, jonka voi kuitenkin tiettävästi piilottaa näytön asetuksista keinotekoisten mustien reunojen avulla.

Rautapuolelta odotetaan löytyvän Snapdragon 845 -järjestelmäpiiri sekä 4 & 64 Gt:n ja 6 & 128 Gt:n muistivariantit. Laitteen takapuolen kameraratkaisu on sijoitettu hieman eri tavalla kuin viimevuotisissa G6- ja V30-malleissa. Kaksi 16 megapikselin kameraa sijaitsee takakuoren yläosan keskellä vertikaalisesti ja niiden alapuolelle on sijoitettu sormenjälkitunnistin. Kameroista toisessa kerrotaan olevan erittäin valovoimainen f1.5-aukkosuhteen objektiivi.

Viimeisimpien tietojen mukaan LG:n huhutaan julkaisevan G7:n jo huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja myynnin alkavan Koreassa toukokuun puolivälissä. Hinnan huhutaan nousevan edeltäjämallista 50-100 eurolla. Evan Blassin mukaan G7 julkaistaisiin G7 ThinQ -mallinimellä.

Lähde: OnLeaks, TheMrPhone, ETNews

Scytheltä uusi korkearakenteinen Choten-vaakacooleri prosessorin ja emolevyn jäähdytykseen

Scythen uuden Choten-prosessoricoolerin vaakarivasto nousee korkealle emolevyn pinnasta.

Scythe on laajentanut mallistoaan uudella Choten-prosessoricoolerilla, joka on vaakamallinen ja poikkeuksellisen korkearakenteinen. Korkealle prosessorikannan yläpuolelle sijoitetulla vaakamallisella jäähdytysrivastolla on pyritty maksimoimaan tuulettimen ilmavirran jäähdytysvaikutus emolevyn komponenteille. Coolerin suunnittelussa on myös huomioitu yhteensopivuus muistikampojen kanssa.

Coolerin vaakasuuntaisen alumiinirivaston päälle kiinnitetty Kaze Flex 120 PWM -tuuletin toimii 300 – 1200 RPM kierrosalueella ja tuottaa 4 – 24,9 dBA melutason. Chotenin ECMS II -kiinnitysratkaisu luottaa pitkälti AMD:n ja Intelin vakiokiinnitysratkaisuihin.

Tekniset tiedot:

  • Ulkomitat: 130 x 120 x 130 mm (L x K x S)
  • Paino: 550 g
  • Materiaali: nikkelöity alumiinirivasto, nikkelöity kuparipohja ja -lämpöputket
  • Lämpöputket: 4 x 6 mm
  • 120 mm Kaze Flex 120 PWM -tuuletin (300-1200 RPM; 16,6-51,17 CFM; 4-24,9 dBA)
  • Yhteensopivuus: Intel LGA 775 / 115x / 1366; AMD AM2(+) / AM3(+) / AM4 / FM1, FM2(+)

Scythe Choten tulee saataville välittömästi 29,30 euron verottomaan suositushintaan.

Lähde: Scythe

io-tech julkaisee uuden suomalaisen eMarkka-virtuaalivaluutan

Uusi suomalainen virtuaalivaluutta eMarkka tulee korvaamaan nykyisen eurovaluutan maksuvälineenä lähivuosien aikana.

Suomen suurin ja suosituin tietotekniikkasivusto io-tech on kehittänyt vuoden ajan kaikessa hiljaisuudessa uutta digitaalista eMarkka-virtuaalivaluuttaa alan asiantuntijoiden kanssa. Uuden suomalaisten oman virtuaalivaluutan tunnus on eMk ja se jakautuu sadaksi ePenniksi (ep).

eMarkkojen määrä on rajattu 100 miljoonaan, joka on noin viisinkertainen Bitcoiniin verrattuna ja vastaa suurin piirtein Ethereumin kokonaismäärää. eMarkka on arvotettu julkaisun yhteydessä vastaamaan alkuperäistä euron ja markan suhdetta vuodelta 2002 eli 1 eurolla saa 5,95 eMarkkaa.

Projektin ensimmäinen vaihe on ICO eli Initial Coin Offering, jossa joukkorahoituksena piensijoittajille tarjotaan mahdollisuus hankkia 20 % eMarkoista tokeneina, jotka voi myöhemmin vaihtaa eMarkoiksi, kunhan rahoitustavoite eli miljoona euroa on täyttynyt ja projekti käynnistyy virallisesti. Joukkorahoituskampanjaan osallistumiseksi on oltava Suomen kansalainen, mutta myöhemmässä vaiheessa valuutta avataan myös kansainväliseen jakeluun.

eMarkka käyttää lohkoketjutekniikkaa (blockchain), joka sisältää kaikki koskaan tapahtuneet siirrot (transaction). Lohkoketju on myös julkinen kirjanpitotietokanta ja sen ansiosta valuutan väärentäminen on mahdotonta.

Siinä missä Bitcoin ja Ethereum kuluttavat valtavia määriä sähköjä louhintaan. eMarkkaa louhitaan nerokkaasti käyttäjien päätelaitteilla nettisivuja selatessa eli tietokoneella tai mobiililaitteella. Uusi eMarkka-lohko julkaistaan 10 sekunnin välein louhittavaksi ja nettisivujen ylläpitäjät voivat asentaa sivustoilleen eMarkka-skriptin, jonka jälkeen sivuston vierailijat louhivat valuuttaa huomaamatta selatessaan sivustoa. Alustavien simulaatioiden mukaan ahkera netin käyttäjä voi tienata helposti 10 euroa päivässä selaamalla eMarkka-yhteensopivia sivustoja ja ylläpitäjä voi yltää satojen tai tuhansien eurojen päivätienesteihin.

eMarkkojen säilitys ja siirtäminen tapahtuu virtuaalissa lompakossa, joka on nimeltään ”Kukkaro” ja hallintasovellus tulee ladattavaksi Windowsille, iOS:lle ja Androidille. Sähköisen lompakon kylkeen käyttäjät voivat hankkia erillistä maksua vastaan myös pankki- ja luottokorttia muistuttavan maksukortin.

eMarkkaa pystyy kortin kanssa käyttämän alusta alkaen maksuvälineenä kaikissa kaupoissa sillä maksusopimukset on tehty kaikkien suomalaisten pankkien ja maksuvälittäjien kanssa. Myös Apple Pay ja Google Pay ovat tuettuna Kukkaro-sovelluksen kautta. Suomen Pankki on jo ehtinyt hyväksyä eMarkan Suomen viralliseksi virtuaalivaluutaksi. Alustavien suorituskykytestien mukaan eMarkka-teknologian siirtonopeus päihittää selvästi Bitcoinin ja on jopa Rippleä nopeampi eli transaktiot tapahtuvat millisekunneissa.

Ensimmäisenä eMarkkaa tullaan pilotoimaan io-techin TechBBS-keskustelufoorumilla ja uudella valuutalla voi ostaa foorumin tukijäsenyyksiä ja kauppa-alueella käyttäjät voivat tehdä keskenään kauppaa Kukkaro-sovelluksella.

”io-tech.fi kerää kuukausittain noin 250 000 suomalaista tekniikasta kiinnostunutta lukijaa ja sivulatauksia kertyy noin 7-8 miljoonaa. Tehokäyttäjien tietokoneissa ja lippulaivaälypuhelimissa on niin valtava potentiaalinen laskentateho, että vihdoin keksimme sille merkityksellistä käyttöä”, kommentoi io-techin toinen perustaja ja tulevan eMarkka Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Kurri.

Tarkemmista yksityiskohdista ja tulevasta eMarkan ICO:sta tullaan uutisoimaan io-techissä lähipäivinä tarkemmin, joten pysykää kanavalla.

PÄIVITYS: Kyseessä oli aprillipila 🙂

Alliance for Open Media julkaisi AV1-koodekin ensimmäisen version

Kuten AV1:n takana olevan yhteenliittymän nimestä voi päätellä, on kyse avoimeen lähdekoodiin perustuvasta ilmaisesta koodekista.

Videokoodekkien rintamalla on tällä hetkellä käytännössä kaksi vaihtoehtoa: kallis mutta suosittu HEVC eli H.265 ja ilmainen, mutta pienemmälle suosiolle jäänyt VP9. Tappiolle taistelussa jäänyt VP9 tullaan korvaamaan pian uudella AV1-koodekilla.

Google on yrittänyt syöstä MPEG-LA:ta videokoodekkien valtaistuimelta jo pitkään, ensin VP8:n ja sittemmin VP9:n myötä. Kumpikin sai taakseen jonkin verran käyttäjiä, mutta esimerkiksi VP9 on käytännössä käytössä vain YouTube-palvelussa, josta löytyy samat videot myös MPEG-LA:n vanhemmalla H.264-koodekilla.

AV1 on avoimeen lähdekoodiin perustuva koodekki, joka lupaa vihdoin syöstä MPEG-LA:n lisenssisotkut ja kalliit hinnat historiaan. Koodekin takaa löytyy Alliance for Open Media -yhteenliittymä (AOMedia). Yhteenliittymän takaa löytyy pelkän Googlen ja muutaman pienemmän kumppanin sijasta käytännössä kaikki merkittävät rauta- ja ohjelmistotalot. Käytännössä kaikkien mukana olevien tahojen myötä koodekilla ei pitäisi olla muuta vaihtoehtoa kuin onnistua, mutta aika näyttää, miten taistelussa lopulta käy.

Modernina koodekkina AV1 on suunniteltu 4K-resoluutioille ja siitä ylöspäin ja se sisältää luonnollisesti tuet HDR-materiaalille laajoine väriavaruuksineen. AV1:n 1.0-versioon on sisällytetty yhteensä neljä profiilia, jotka tukevat 8- – 10- tai 12-bittistä väriavaruutta ja YUV 4:2:0-, 4:2:2- ja 4:4:4 kroman alinäytteistystä. Tekniseltä toteutukseltaan koodekissa luotetaan käytännössä samoihin tekniikoihin, joihin niin Googlen aiemmat VP-koodekit kuin MPEG-LA:n H.26x-koodekitkin ovat turvautuneet. AOMedian mukaan koodekki olisi parhaimmillaan noin 30 % tehokkaampi, kuin H.265, mutta tämän tueksi ei ole toistaiseksi kolmansien osapuolien testejä.

AOMedian tämän hetkisten suunnitelmien mukaan nyt tehtyä spesifikaatioiden julkaisua tulee vielä kuluvan vuoden aikana seuraamaan itse koodekin optimointi sekä tuki koodekille erilaisilla sisällöntuotantoalustoilla sekä nettiselaimissa. Ensi vuonna yhteenliittymä uskoo valmistajien tuovan ensimmäiset hybridikiihdytetyt ratkaisut, jossa esimerkiksi grafiikkaohjaimen mediablokki hoitaa osan purkutöistä ja osa suoritetaan tavallisella prosessorilla ”ohjelmistopohjaisesti”. Täyttä rautakiihdytystä niin pakkaukseen kuin purkuun AOMedia odottaa vuonna 2020.

Lähteet: AOMedia, AnandTech

ASRock julkaisi Phantom Gaming -pelinäytönohjaimet neljän Radeon-mallin voimin

ASRockin mallisto kattaa ainakin tässä vaiheessa vain Radeon RX 550-, RX 560-, RX 570- ja RX 580 -näytönohjaimet, eikä yhtiön portfolioon kuulu lainkaan Vega-näytönohjaimia.

Huhut, joiden mukaan ASRock laajentaisi toimintaansa näytönohjainmarkkinoille pitivät paikkaansa. Yhtiö on nyt julkaissut Phantom Gaming -brändin alle neljä Radeon RX 500 -sarjan näytönohjainta.

ASRockin Phantom Gaming -sarjaan kuuluu tällä hetkellä neljä mallia: X Radeon RX 580 8G OC, X Radeon RX 570 8G OC, Radeon RX 560 2G ja Radeon RX 550 2G. Kaikki neljä näytönohjainmallia tukevat kolmea eri toimintatilaa: Default, Silent ja OC. Kokosimme näytönohjainten oleellisimmat tekniset tiedot alta löytyvään taulukkoon. ASRock ei valitettavasti kerro verkkosivuillaan ovatko ilmoitetut kellotaajuudet perus- vai Boost-kellotaajuuksia.

Radeon RX 580 ja RX 570 jakavat saman piirilevyn ja jäähdytysratkaisun keskenään. Kumpikin on varustettu kaksituulettimisella jäähdyttimellä ja massiivisella alumiinirivastolla. Jäähdyttimen ydin on kuparia, josta lämpö leviää rivastolle alumiinisia jäähdytysputkia pitkin. ASRock mainostaa myös käyttävänsä erittäin korkealaatuista ”nano-lämpötahnaa”.

Näytönohjaimet on varustettu kolmella DisplayPort-liitännällä, yhdellä HDMI-liitännällä ja yhdellä kaksilinkkisellä DVI-D-liitännällä. Virransyötöstä on kummankin kohdalla vastuussa yksi 8-pinninen PCI Express -lisävirtaliitin.

Radeon RX 560 ja RX 550 jatkavat isoveljiensä asettamaa teemaa ja jakavat keskenään yhteisen jäähdytysratkaisun ja piirilevyn, huolimatta eri grafiikkapiireistä. Jäähdytysratkaisu rakentuu yhden tuulettimen ja pienikokoisen alumiinisiilin varaan. Tuuletin on isoveljiensä tavoin varustettu kaksoiskuulalaakeroinnilla, jonka luvataan pidentävän sen elinikää 30 – 40 %.

Phantom Gaming -sarjan edullisempi kaksikko on varustettu yhdellä DisplayPort-, yhdellä HDMI- ja yhdellä kaksilinkkisellä DVI-D-liittimellä. Näytönohjaimissa ei ole lisävirtaliittimiä, vaan ne saavat kaiken tarvitsemansa suoraan PCI Express -liittimen kautta.

Vaikka näytönohjaimia markkinoidaan vahvasti pelaajille, saattaa totuus olla ainakin ASRockin näkökulmasta toinen. VideoCardz-sivusto twiittasi näytönohjaimiin liittyvän dian, jonka se kertoo olevan ASRockin Phantom Gaming -sarjan esittelevästä diaesityksestä. Dian mukaan ASRock olisi asemoinut kaikki neljä näytönohjainta louhintatuotteiden kategoriaan.

Guru3D puolestaan nostaa ilmoille epäilyn, että kyse olisi yhteistyökuviosta ASRockin ja Colorfulin ja sen emoyrityksen Chaintechin välillä. Perusteluiksi esitetään muun muassa hyvin samankaltaiset tuuletinratkaisut Colorfulin GeForce-näytönohjainten ja ASRockin Phantom Gaming -näytönohjainten välillä. Todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin se, että ASRock käyttää Chaintechiä OEM-valmistajana näytönohjaimilleen, mikäli Guru3D:n ajatuksissa on lainkaan perää.

Lähde: ASRock

BranchScope on uusi sivukanavahyökkäys Intelin prosessoreita vastaan

BranchScope hyödyntää samankaltaista hyökkäystapaa kuin alkuvuonna kohahduttanut Spectre.

Alkuvuodesta tietoturvamaailmaa kohahdutti vakavat sivukanavahyökkäykset, jotka ristittiin Meltdowniksi ja Spectreksi. Nyt kaksikko on saanut seurakseen uuden BranchScopeksi ristityn sivukanavahyökkäyksen.

Ars Technican selvityksen mukaan BranchScope on Spectren tavoin prosessoreiden spekuloivaa suoritusta hyväksikäyttävä haavoittuvuus. Vielä tarkemmin haavoittuvuuden kerrotaan olevan samankaltainen Spectren kakkosvariantin kanssa. Sen löysivät Williamin ja Maryn yliopiston, Carnegie Mellonin yliopiston, Kalifornian Riversiden yliopiston ja Binghamtonin yliopiston tutkijat.

Spekuloiva suoritus tarkoittaa prosessoreiden ominaisuutta, jossa prosessori arvaa ennakkoon kumman haaran haarautuvasta koodista ohjelma tulee tarvitsemaan ja suorittaa sen perusteella kyseisen haaran tehtäviä ennakkoon. Mikäli arvaus osuu oikeaan, säästää prosessori aikaa, kun tehtävät on laskettu jo valmiiksi ja mikäli se osuu hutiin, ei koodin suorittaminen viivästy, kun väärät tulokset voidaan yksinkertaisesti heittää pois ja suorittaa koodia kuten normaalisti olisi tapahtunut ilman spekuloivaa suoritusta.

BranchScope-hyökkäys perustuu prosessoreiden haarautumisen ennustajaan ja sen ylläpitämään kirjaan (Pattern History Table, PHT) siitä, ottaako suoritettava ohjelma tyypillisesti tietyn haaran vai ei. BranchScopella hyökkääjä voi syöttää haarautumisen ennustajalle omaa koodiaan muokatakseen sen kirjanpidon tilaa, jonka jälkeen hyökkääjä voi PHT:n tilan lukemalla päätellä, onko uhriksi valittu koodi ottanut tietyn haaran vai ei. Haavoittuvuuden kerrotaan mahdollistavan esimerkiksi datan kryptaamisen häirinnän.

Tutkijoiden mukaan BranchScope-haavoittuvuuden on testattu tähän mennessä koskevan Intelin prosessoreita ja heidän onnistuneen vuotamaan sen avulla Intel Software Guard Extensions -laajennoksen (SGX) piilottamaa dataa, johon normaalisti esimerkiksi käyttöjärjestelmällä ei ole mitään pääsyä. Intel on vahvistanut Ars Technicalle työskentelevänsä tutkijoiden kanssa ja olevan tietoisia ongelmasta. Yhtiö uskoo, että muita sivukanavahyökkäyksiä vastaan luodut päivitykset estävät myös BranchScopen toiminnan, mutta tällä hetkellä asialle ei ole olemassa varmistusta.

Lähde: Ars Technica