Testissä Motorola Edge 40 Pro

Yhteenvetona Edge 40 Pro on nykymarkkinassa hintaluokassaan erittäin hyvä ja tasapainoinen uutuus, jota vastaavan kokonaisuuden toteuttaminen tuntuu olleen viime aikoina useimmille kilpailijoille ylitsepääsemättömän vaikeaa. Sen erityisiä vahvuuksia ovat akunkesto, latauksen toteutus sekä ohjelmiston toteutus. Markkinoilta löytyy toki puhelimia, joissa on toteutettu yksittäisiä ominaisuuksia paremmin, mutta kokonaisuutena Edge 40 Pro on kova luu. Kovin haastaja tämän vuoden uutuuksista alle tonnin hintapisteessä lienee Galaxy S23, joka sai io-techin Toimituksen valinnan. Se, kumpaan näistä hyvistä vaihtoehdoista kannattaa kääntyä, riippuu pitkälti käyttäjän painotuksista. Edge 40 Pro ansaitsee joka tapauksessa tasapainoisella kokonaisuudellaan io-techin Toimituksen valinnan.

Plussaa

• Snapdragon 8 gen 2 -piirin suorituskyky
• 256 Gt tallennustila vakiona
• 4K-videokuvauksen laatu varauksin
• Hyvä akunkesto
• Yleisen USB PD -standardin mukainen nopea 125 W pikalataus
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva maltillisesti kustomoitu käyttöliittymä

Miinusta

• Tele- ja ultralaajakulmakameran kuvanlaatu varauksin
• Liukas takakuori varauksin

Huomioitavaa

• Tehokas laturi toimitetaan puhelimen mukana
• Pakkauksessa käytetty ”brändituoksu” saattaa ärsyttää tuoksuyliherkkiä

 

Motorola suoritti viime vuonna melko vahvasti Edge 30 -sarjan mallistollaan, ansaitsen yhden io-techin toimituksen valinnan, eikä toinenkaan ollut kovin kaukana. Tämän vuoden avaus on lippulaivamalli Edge 40 Pro, joka on seuraaja viimevuotiselle 30 Pro mallille.

Edge 40 Pron myynti alkoi Suomessa 10. huhtikuuta 899 euron suositushintaan. Suomessa saataville tuli ainoastaan yksi muistivaihtoehto – edeltäjämallista tuttu 12 & 256 Gt. Suositushinta on noussut sadalla eurolla edeltäjämallista ja on nyt sama kuin Edge 30 Ultralla. Samassa hintapisteessä kilpailevat tämän vuoden uutuusmalleista OnePlus 11 sekä joissain määrin myös io-techin toimituksen valinnan saanut Samsung Galaxy S23.

Tässä artikkelissa tutustumme Edge 40 Prohon kattavasti noin kahden viikon ympärivuorokautisen testijakson pohjalta.

• Motorola Edge 40 Pro -tuotesivut
• Hinta.fi, Haku: Motorola Edge 40 Pro

 

Mitä uutta?

Edge 40 Pro on päivittynyt ulkoisesti ja rakenteeltaan merkittävästi Edge 30 Prohon (kuvissa vasemmalla) nähden. Sisuskaluissa on tapahtunut päivitystä mm. järjestelmäpiirin, tallennustilan suorituskyvyn, yhteysominaisuuksien, näytön virkistystaajuuden, lähes tuplaantuneen lataustehon ja monipuolisemman kamerajärjestelmän osalta.

Edge 40 Pron erot edeltäjäänsä nähden ovat seuraavat:

• Ulkomitat pienentyneet sekä leveys- että pituussuunnassa noin 2 mm
• Paino noussut 3 grammaa
• Kehyksen materiaali muuttunut muovista alumiiniksi
• Näyttölasin ja takalasin materiaali päivittynyt Gorilla Glass Victukseksi
• Järjestelmäpiiri on päivitetty Snapdragon 8 Gen 1:stä 8 Gen 2:een
• Laitteelle luvataan IP68-suojaustaso
• Latausteho on kasvatettu 68 watista 125 wattiin
• Näytön läpimitta pienentynyt 6,7”:sta 6,67”:aan
• Näyttö on muuttunut tasaisesta kaarevareunaiseksi
• Näytön virkistystaajuus on päivitetty 144:stä 165 hertsiin
• Tallennustilan tyyppi päivittynyt UFS 3.1:stä UFS 4.0:aan
• Bluetooth tukee uudempaa 5.3-versiota
• WiFi tukee uutta 7-versiota (päivityksellä)
• 12 megapikselin telekamera lisätty kokonaan uutena ominaisuutena
• Akun kapasiteetti on pienentynyt 200 mAh
• Päivitystukea parannettu vuodella (3+4)

 

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Motorola on käyttänyt viimeisimmissä malleissaan ekohenkistä ruskeaa kierrätyspahvipakkausta, mutta Edge 40 Pron pakkaus on hieman yllättäen jälleen väriltään musta. Pakkauksen kyljessä mainitaan kyllä erikseen, ettei pakkauksessa ole käytetty muovia.

Pakkauksen avaamisen aikana kiinnitimme huomiota melko voimakkaaseen raikkaan maskuliiniseen tuoksuun, joka pienen googletuksen perusteella on tarkoituksellinen parfyymi. Tiedustelin asiaa Motorolalta ja he kertoivat kyseessä olevan parfyymivalmistaja Firmenichin kanssa yhteistyössä kehitetty brändituoksu, jota on testattu pitkään eri markkina-alueiden asiakkailla. Koin itse tuoksun varsin miellyttävänä ja yllättävänä, mutta tuoksuyliherkät eivät sitä varmastikaan arvosta.

Toisin kuin monet muut kilpailijat, Motorola ei ole toistaiseksi päätynyt karsimaan pakkauksensa toimitussisältöä, vaan mm. suojakuoret ja laturi toimitetaan edelleen matkassa, joka on erinomainen asia.

• puhelin
• pikakäyttöohje
• käyttöturvatiedote
• SIM-korttikelkan irrotustyökalu
• USB-C – USB-C –kaapeli
• 125 W USB PD –laturi
• Kovamuoviset suojakuoret

 

Rakenne ja tekniset ominaisuudet

Fyysiset mitat:

• Ulkomitat: 161,2 x 74 x 8,59 mm
• Paino: 199 grammaa
• Näytön ja ulkomittojen suhde: 90,5 %
• Suojaustaso: IP68
• Materiaalit:
  • Näytön suojalasi: Gorilla Glass Victus
  • Takakuori: Gorilla Glass Victus, mattapinta
  • hiekkapuhallettu alumiinikehys

Ulkoisesti Edge 40 Pro on muuttunut merkittävästi edeltäjäänsä nähden ja se muistuttaakin enemmän viime syksynä julkaistua Edge 30 Ultra -mallia.

Motorolan mukaan muotoilu on suunniteltu täysin symmetrisesti ja mukavasti käteen sopivaksi. Muutos sekä rakenteessa että muotoilussa on todella räikeä edeltäjämalliin nähden. Edge 40 Pro on huomattavasti solakamman ja arvokkaamman tuntuinen. Tässä merkittävimpänä tekijänä on alumiiniseksi muutettu kehysrakenne, laitteen reunoille kaartuva näyttö sekä pienentyneet ulkomitat.

Edeltäjämalliin nähden Edge 40 Pro on 1,9 mm lyhyempi, 2 mm kapeampi sekä 0,2 mm ohuempi. Painoa on kertynyt 3 grammaa lisää. Viimesyksyinen Edge 30 Ultra -malli on lähes identtisen kokoinen. Kilpailijoihin verrattuna OnePlus 11 on 1,9 mm pidempi, 0,1 mm leveämpi ja 0,1 mm ohuempi sekä 6 grammaa painavampi. Xiaomi 13 Pro on puolestaan 1,7 mm pidempi, 0,6 mm leveämpi, 0,2 mm ohuempi sekä 11 grammaa painavampi.

Edge 40 Pro on saatavissa kahdessa eri värissä Lunar Blue ja Interstellar Black, joista jälkimmäinen edustaa testikappaleemme mattamustaa väriä.

Edge 40 Pron runkorakenne on siis alumiinia ja näytön suojalasi sekä mattapintainen takalasi Gorilla Glass Victusta. Metallikehyksessä on hiekkapuhallettu mattamusta viimeistely ja kehys on kyljissä huomattavasti ohuempi kuin päädyissä, johtuen sivuille kaartuvista etu- ja takalaseista.

Lasipinnat on muotoiltu lähes identtisesti sekä etu- että takapuolella ja ne kaartuvat sekä kohti pitkiä kylkiä, että myös miedommin kohti sekä ylä- että alapäätyä. Tämä tekee laitteen muotoilusta kokonaisvaltaisen pyöristettyä ja miellyttävän tuntuista käteen.

Mustan testikappaleemme takakuori on miellyttävän mattapintainen ja se kimaltelee hieman sopivassa valaistuksessa. Huonona puolena mattapinta on tyypilliseen tapaan melko liukkaan tuntuinen kädessä. Sormenjälkiä siihen ei jää mainittavasti.

Rakenteeltaan Edge 40 Pro tuntuu laadukkaalta ja hyvin viimeistellyltä. Rakenne ei elä eikä natise väänneltäessä. Toivottuna parannuksena yrityksen aiempiin lippulaivamalleihin nähden rakenteella on myös IP68-sertifiointi, eli se on suojattu pölyä ja vesiupotusta vastaan.

Näytön tekniset ominaisuudet:

• 6,67-tuumainen pOLED –näyttöpaneeli
• 1080 x 2400 pikseliä, 20:9-kuvasuhde, 394 PPI
• 1300 nitin pistemäinen kirkkaus
• 120 Hz adaptiivinen ruudunpäivitys, 165 Hz maksimi
• 360 Hz kosketustaajuus
• 10-bit värintoisto, HDR10+, Dolby Vision
• kaikilta reunoilta kaartuva Gorilla Glass Victus -suojalasi
• herätys napauttamalla, yötila, huomioiva näyttö

Edge 40 Pron näyttö on muuttunut monilta osin edeltäjämalliin nähden ja on teknisesti huomattavasti lähempänä Edge 30 Ultran näyttöä. Edge 30 Prohon nähden näyttö on aavistuksen pienempi, kaarevareunainen, aiempaa kirkkaampi ja maksimivirkistystaajuus on entistä korkeampi.

Edeltäjän näyttö oli tasapintainen, joten kaarevareunaisuus saattaa herättää tietyssä käyttäjäryhmässä närkästystä, mutta plussapuolena sen avulla puhelimesta on voitu tehdä kapeampi ja sirompi, joka tekee siitä mukavamman käsitellä. Lisäksi useimpien muiden nykypuhelinten tapaan näytön reunojen virhekosketusten tunnistus toimi testijaksolla hyvin, eikä kaarevista reunoista johtuneita virhekosketuksia havaittu lainkaan, vaikka peukalon tyveä koitettiin jopa tarkoituksella makuuttaa reunaosan päällä.

Näytön maksimivirkistystaajuus on nostettu 165 hertsiin, joka on älypuhelinmarkkinoiden kärkipäätä ja suoraan sanottuna useimpien tarpeisiin tarpeettomankin korkea. Adaptiivisessa sisältöön mukautuvassa tilassa maksimivirkistystaajuus on rajattu 120 hertsiin, joka sekin on yleisesti hyvinkin riittävä ja sulava. Adaptiivisuus on toteutukseltaan varsin yksinkertainen, mutta sinällään toimiva, eli käyttöliittymässä ja monissa sovelluksissa virkistystaajuus on 120 hertsiä kun puhelinta käytetään ja se laskee 60 hertsiin kun näyttöä ei kosketa. Joissain sovelluksissa, kuten kartoissa, näyttö toimii 60 hertsillä ja joskus harvemmin näyttö käy myös lyhyesti 48 ja 90 hertsin lukemissa. Adaptiivisuuden hienosäätöisyyden osalta modernit LTPO AMOLED -näytöt ovat siis kehittyneempiä.

Kuvanlaadultaan Edge 40 Pron näyttö on hyvä, muttei kuitenkaan aivan yllä markkinoiden edistyneimpien AMOLED-näyttöjen luokkaan. Tarvittaessa näyttö on myös erittäin kirkas ja näkyy moitteetta suorassakin auringonpaisteessa. Vaihtoehtoisia väritiloja on kaksi – kylläinen ja luonnollinen. Kylläinen tila tarjoaa laajemman ja eloisamman väriavaruuden DCI-P3-painotuksella ja luonnollinen puolestaan hillitymmän sRGB-painotuksella. Eloisa-tila on valkotasapainoltaan aavistuksen sinertävä, mutta on korjattavissa valkotasapainon säätimellä.

Sormenjälkitunnistin on siirretty kyljestä näytön alle ja se toimii nyt optisella tekniikalla. Testijaksolla tunnistin toimi moitteettoman nopeasti ja varmasti. Sijainniltaan se on melko lähellä puhelimen alareunaa ja saisi sijaita aavistuksen ylempänä optimaalisen ergonomian kannalta.

Tekniset ominaisuudet:

• Qualcomm Snapdragon 8 gen 2 -järjestelmäpiiri
  • 1 x 3,2 GHz Cortex-X3 Prime -prosessoriydin
  • 2 x 2,8 GHz Cortex-A715 -prosessoriydintä (64 bit)
  • 2 x 2,8 GHz Cortex-A710 -prosessoriydintä
  • 3 x 2,0 GHz Cortex-A510 -prosessoriydintä
  • Adreno 740 GPU
  • integroitu X70 5G-modeemi
• 12 Gt LPDDR5X RAM-muistia
• 256 Gt UFS 4.0 -tallennustilaa (vapaana 256 Gt:n mallissa noin 237 Gt)
• X70 5G –modeemi (integroitu), 5G NSA & SA, Sub 6 Ghz (n1/2/3/5/7/8/20/28/38/40/41/66/77/78)
• LTE Cat.20/18 (2000/200 Mbit/s), 4×4-MIMO, 2 x nano-SIM dual-5G
• WiFi 802.1 a/b/g/n/ac/ax/be Wi‑Fi 7, 2×2 MIMO
• Bluetooth 5.3 (aptX HD, aptX, LDAC, LHDC, AAC, SBC), NFC
• GPS, GLONASS, Galileo, A-GPS, LTEPP, SUPL
• Stereokaiuttimet, Dolby Atmos
• 4600 mAh akku (17,89 Wh)
  • USB-C 3.2, DisplayPort 1.4
  • 125 W TurboPower-pikalataus, USB PD -tuki, 15 W langaton lataus, 5 W langaton virran jako

Useimpien tämän vuoden lippulaivapuhelimien tapaan Motorola on asentanut oman huippumallinsa sisään Qualcommin tuoreimman Snadragon 8 gen 2 -kärkipiirin. Uusi neljän nanometrin prosessilla valmistettava Snapdragon 8 gen 2 -piiri sisältää edelleen kahdeksan prosessoriydintä, mutta niiden toteutus on muuttunut.

Suorituskykyisin prosessoriydin on päivittynyt Cortex-X3 Prime -malliin, keskitehoiset ytimet on nyt toteutettu kahdella A710- ja kahdella A715-ytimellä ja energiapihejä A510-ytimiä on nyt neljän sijaan kolme. Uusi Adreno 740 -grafiikkasuoritin tukee nyt rautakiihdytettyä säteenseurantaa sekä Vulkan 1.3 -rajapintaa. Tekoälysuorituskyvyn luvataan olevan parhaimmillaan yli nelinkertaista edeltäjämalliin nähden. Spectra-kuvasignaaliprosessori sisältää nyt kolme Cognitive-ydintä, jotka hyödyntävät prosessoinnissa tekoälyä.

Piirin jäähdytyksestä Motorola ei ole kertonut tarkempia tietoja, mutta Aasian markkinoille Moto X40 -mallinimellä brändätyn version purkuvideon mukaan laitteen välirunkoon on integroitu suurehko noin 3000 mm2 kuparihöyrykammio ja jäähdytyksessä hyödynnetään tyypilliseen tapaan myös grafiittikerroksia ja näytön taakse liimattua kuparifoliota.

Nykypäivän korkean resoluution kameroiden ja 8K/4K-videoiden aikakaudella vähintään 256 Gt tallennustilan pitäisi olla jo itsestäänselvyys ylemmässä hintaluokassa, mutta valitettavasti niin ei ole. Onneksi Motorola on pakannut Edge 40 Prohon 256 Gt uusimman sukupolven UFS 4.0 -tallennustilaa ja myös LPDDR5X RAM-muistia on varmasti riittävät 12 gigatavua. Muistikorttipaikkaa ei valitettavasti ole.

Yhteyspuolen uudistuksia ovat Bluetoothin päivittyminen uusimpaan versioon sekä tuki WiFi 7:lle. Myös 5G-nopeudet ovat parantuneet uudemman modeemin myötä.

Akun kapasiteetti on pienentynyt edeltäjämallista 200 mAh, joka ei lähtökohtaisesti ole hyvä asia. Ero on kuitenkin prosentuaalisesti melko pieni ja virrankulutuksen pitäisi olla parantunut uuden piirin myötä. Akun latausteho on lähes tuplaantunut 125 wattiin.

• Alapääty:
  • SIM-korttikelkka
  • mikrofoniaukko
  • USB-C 3.2 -liitäntä
  • toinen stereokaiuttimista
• Yläpääty:
  • mikrofoniaukko
  • toinen stereokaiuttimista
• Oikea kylki:
  • äänenvoimakkuuspainikkeet
  • virta/lukituspainike
  • mikrofoniaukko
• Näyttöreiässä:
  • 60 megapikselin etukamera (Omnivision OV60A, 0,61 um pikselikoko), f2.2, kiinteä tarkennus

Kylkien painike-, liitäntä- ja toimintosijoittelu on pysynyt pääpiireissään samana edeltäjämallista. Suurimpana muutoksena on yläpäätyyn lisätyt stereokaiuttimen aukot sekä virtapainikkeesta poistettu sormenjälkitunnistin. Lisäksi oikean kyljen painikkeita on laskettu alaspäin, jolloin niiden käytettävyys on parantunut.

Motorola käyttää tiettävästi samoja AAC:n 1115K-kaiutinelementtejä laitteen molemmissa päissä, joka osaltaan vahvistaa tasapainosta stereovaikutelmaa. Stereokaiuttimien äänenlaatu on puhelimien mittapuulla kohtalaisen hyvät ja niistä lähtee varsin hyvin ääntä. Mittasimme 30 cm kuunteluetäisyydeltä yli 84 desibelin maksimiäänenpaineen. Äänimaailma painottuu hieman korkeammille taajuuksille, mutta myös matalamman pään toistoa löytyy jonkin verran.

Alapäädyn USB-C-liitäntä tukee USB 3.2:ta ja Displayport 1.4 -ulostuloa, jota voi hyödyntää Motorola Ready For -ominaisuuden kanssa ulkoiseen näyttöön kytkemisessä.

Etukamera sijaitsee edeltäjän tapaan reiässä keskellä näytön yläreunaa ja se perustuu tismalleen samaan tekniseen toteutukseen, eli Omnivisionin 60 megapikselin sensoriin, joka ottaa oletuksena neljännestarkkuudella 15 megapikselin otoksia.

Edge 40 Pron värinämoottori on saman tyylinen kuin Edge 30 Ultrassa – sen värähdys on kyllä kohtalaisen napakka, mutta voimaa saisi löytyä paljon enemmän, sillä värähdys jää nyt varsin vaisuksi.

 

Kamera

Ulkoiselta tyyliltään Edge 40 Pron takakamera on muuttunut täysin edeltäjämalliin nähden, mutta jatkaa sen sijaan hieman samoilla linjoilla Edge 30 Ultran kanssa. Kolmoistakakamera sijaitsee hieman pyöristetyn neliön muotoisessa saarekkeessa takakuoren vasemmassa ylänurkassa ja saarekkeen päällä oleva suojalasi kaareutuu kohti vasenta ja oikeaa sivua. Yli pari milliä paksu saareke on siinä määrin epäkeskeinen, että puhelin pääsee keikkumaan jonkin verran pöydällä käytettäessä.

Kameran tekniset tiedot:

• 50 megapikselin laajakulmakamera, 1/1,55″ Omnivision OV50A -sensori, 1,0 um pikselikoko, Quad Pixel -tekniikka, 25 mm kinovastaava polttoväli, f1.8, OIS, 6 linssiä, 2x2OCL PDAF
• 12 megapikselin muotokuva-/normaalikamera, 1/2,93” Sony IMX663 -sensori, 1,22 um pikselikoko, f1.6, 2x polttoväli pääkameraan nähden, 50 mm kinovastaava polttoväli
• 50 megapikselin ultralaajakulmakamera, 1/2,76” Samsung JN1 -sensori, 0,6 um pikselikoko, Quad Pixel -tekniikka, 114 asteen kuvakulma, f2.2, automaattitarkennus, makrokuvaus
• kaksois-LED-salama
• Videotallennus (max):
  • 8K 30 FPS pääkameralla
  • 4K 60 FPS ultralaajakulmalla
  • 4K 30 FPS telekameralla
  • 1080p 120/240/960 FPS slow-mo

Kolmoiskameran teknisessä toteutuksessa nojataan hyvin pitkälti yrityksen aiemmissa malleissa käytettyyn tekniikkaan. Tekniikkaa on käytännössä yhdistelty Edge 30 Prosta ja Ultrasta.

50 megapikselin pääkamera on teknisesti tuttu Edge 30 Prosta – se perustuu nykymittapuulla keskikokoiseen sensoriin, joka hyödyntää yhden mikrometrin pikseleitä neljän ryhmissä. Parina on perustason f1.8-aukon objektiivi optisella kuvanvakaimella.

Edeltäjämallista kokonaan puuttunut normaali/muotokuvakamera on tuttu puolestaan Edge 30 Ultrasta. Se käyttää 12 megapikselin Sonyn sensoria mukavalla 1,22 mikrometrin pikselikoolla. Polttoväli on kaksinkertainen pääkameraan nähden ja aukkosuhde poikkeuksellisen valovoimainen f1.6. Sillä valmistaja on ilmeisesti pyrkinyt saamaan aikaan voimakkaamman luonnollisen syvyysterävyysefektin muotokuviin. Optista vakainta ei tässä kamerassa ole.

Kolmas kamera on Samsungin sensoriin pohjautuva 50 megapikselin ultralaajakulmakamera, joka oli käytössä sekä Edge 30 Ultra- että -Pro-malleissa. Käytössä on varsin pieni 0,64 mikronin pikselikoko, 114 asteen kuvakulma ja automaattitarkennus, joka mahdollistaa kameran käyttämisen myös makrokuvaukseen.

Motorola on uudistanut jonkin verran Edge 40 Pron kamerasovellusta edeltäjämalli 30 Prohon nähden. Sama versio nähtiin kuitenkin jo viimesyksyisessä 30 Ultra -mallissa.

Käyttöliittymän yleisilme on selkeä ja keskeiset toiminnot ovat pääosin hyvin käsillä. Harmillisena negatiivisena muutoksena kuvaustilavalikkoon ei pääse enää suoraan käsiksi, vaan se on siirretty monen muun valmistajan tapaan pystysuunnassa selattavan kuvaustilalistan päähän. Listan sisältö on käyttäjän mukautettavissa.

Osa pika-asetuksista on näkyvissä ruudun vasemmassa reunassa ja laajemman pika-asetusvalikon saa näkyviin näppärästi kuvausnäkymässä oikealle pyyhkäisemällä. Kameratilavalitsimen yhteydessä on tuttuun tapaan näppärästi myös makrotilan painike, eli sen hyödyntäminen ei vaadi erillisen makrokuvaustilan aktivoimista.

Nykytyyliin kamerasovellus tukee kuvaustilanteen tunnistusta ja se osaa esimerkiksi suositella makrotilaan tai ultralaajakulmakameraan siirtymistä sekä yötilan käyttämistä, jos automaattinen aktivointi ei ole käytössä.

Manuaalikuvaustilassa (Pro-tila) on mahdollista käyttää kaikkia kameroita ja taltioida kuvia RAW-muodossa. Pro-videokuvaustilaa ei edelleenkään ole Motorolan valikoimissa.

Takakameroissa lyhyemmästä pidempään polttoväliin siirryttäessä kinovastaava polttoväli aina kaksinkertaistuu. Toisin sanoen ultralaajakulman polttoväli on 0,5x pääkameraan nähden ja normaalikameran 2x. Ultralaajakulman ja normaalikameran välinen polttoväliero on siis noin nelinkertainen. Värien käsittelyssä ja kontrastissa on kameroiden välillä eroja, mutta valkotasapaino pysyy kameroiden välillä melko hyvin samankaltaisena eri tilanteissa.

Ylle on liitetty testipuhelimen kameralla otettuja muokkaamattomia kuvia erilaisista käytännön tilanteista ja valaistusolosuhteista. Kuvat saa avattua alkuperäiseen kokoonsa klikkaamalla suurennettua kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja avaamalla kuva sen jälkeen uuteen välilehteen.

Pääkameran kuvanlaatu on tiivistettynä perushyvää, muttei pärjää aivan parhaimmistolle tässä hintaluokassa.

Päivänvalossa ja muussa hyvässä valaistuksessa jälki on yleisilmeeltään varsin miellyttävää ja ryhdikkään näköistä. Valkotasapaino tuntuisi olevan usein melko hyvin kohdallaan, eikä kallistu merkittävästi niin kylmän kuin lämpimämmänkään suuntaan. Myös värit ovat varsin luonnolliset. Yksityiskohtien toisto on varsin samassa linjassa muiden kilpailevien vastaavien kameroiden kanssa ja pikselitasolla ei ole juurikaan nähtävissä prosessointisuttua. Kohinanvaimennus on melko maltillista ja kuviin jää selvästi pikselitasolla havaittavaa melko tasaista luminanssikohinaa, jolla on lähinnä positiivinen vaikutus kokonaiskuvaan.

Valaistuksen määrän heikentyessä pääkamera kykenee kohtalaisen hyvään jälkeen, kunhan valoa on tarjolla kaupungin iltavalaistuksen, hämärtyvän illan tai sisätunnelmavalaistuksen verran. Kuvat ovat yleisilmeeltään melko teräviä sekä värintoistoltaan miellyttäviä. Positiivisena seikkana kohinanvaimennus pysyy edelleen varsin maltillisena ja se sallii ennemmin kohinaa, kuin sotkee yksityiskohdat pehmeäksi mössöksi. Todella heikossa valossa Edge 40 Pron pääkamera tippuu kilpailijoidensa kyydistä – hienojakoinen kohina muuttuu hieman turhankin aggressiiviseksi ja siihen ilmestyy värejä ja kuvan yleisilme pehmenee.

Pisimmillään automatiikka käyttää hämärässä 1/5 sekunnin suljinaikaa ja korkeita ISO 25000 -luokan herkkyyksiä.

Ultralaajakulmakamera on kokonaisuudessaan käyttökelpoinen, mutta kokonaisuutena varsin keskinkertainen suorittaja.

Hyvässä valossa se tekee keskinkertaista jälkeä, mutta ei varsinaisesti pärjää luokan parhaimmiston rinnalla. Kamera ylikorostaa herkästi värejä ja kontrastia, jolloin lopputulos pistää herkästi luonnollista jälkeä arvostavan silmään. Pikselitasolla kohinaa on havaittavasti enemmän kuin useimmissa kilpailijoissa ja jälki on lisäksi hieman pehmeän suttuista. Suuren kontrastin rajoissa, kuten puun oksien ja taivaan rajapinnassa, näkyy usein värivääristymää. Dynamiikka ei päästä kirkkaita kohtia palamaan puhki, mutta paikoin tumma pää jää hieman tukkoon.

Ultralaajakulmakameraa voi hyödyntää myös lähikuvaukseen erillisen makrotilan avulla. Sitä käyttäessä kamerasovellus tekee rajauksen ultralaajakulmakameralta, jonka myötä käyttäjä saa vaikutelman lähemmäksi kohdetta pääsemisestä. Makrotoiminto on käyttökelpoinen ja päihittää mennen tullen erilliset alhaisen resoluution makrokamerat.

Heikossa valossa ultralaajakulmakameran kyvyt kerätä valoa tulevat vastaan selvästi pääkameraa nopeammin ja haastavimmissa olosuhteissa kuvat jäävät hyvin tummiksi. Kuva pehmenee selvästi jo kohtalaisesti valaistuissa sisäolosuhteissa (kts. kauppakeskuskuva), mutta positiivisena puolena kuvat kärsivät vähemmän ylikorostuneesta kontrastista ja väreistä ja yleisilme on käyttökelpoinen. Hyvin heikossa valossa kuvat jäävät pimeiksi ja maalausmaisen pehmeiksi.

Automatiikka venyttää suljinajan pisimmillään 1/5 sekuntiin ja herkkyyden ISO 6400 -arvoon.

Telekameran kuvanlaatu ei valitettavasti ole luokassaan mitenkään kovin erikoista, sillä sen jälki on melko pehmeää. Polttovälialueen laajentajana se on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen lisä ja pärjää useimmille sensoritasolla tehtäville 2x-rajauksille.

Siinä missä värimaailma oli ultralaajakulmalla ylikorostunutta, on telekameran värintoisto paikoin hieman turhankin latteaa. Edge 30 Ultrassa saman kameran tuottama kuva oli selvästi kontrastoidumpaa ja saturoidumpaa, joten siltä osin on tultu luonnollisempaan suuntaan. Pikselitasolle mentäessä kuvia vaivaa selvä yleinen pehmeys, joka välittyy joissain tilanteissa myös yleiskuvaan.

Havaitsimme osassa telekameran kuvista outoja sumeita kohtia/läikkiä, joille emme keksineet mitään järkevää syytä. Niiden sijainti vaihteli peräkkäisissä samasta kohteesta otetuissa kuvissa, joten kyseessä ei ole objektiivin virhe, vaan jonkinlainen prosessoinnin ominaisuus tai bugi. Aivan kuin kuviin olisi koitettu lisätä keinotekoista sumennusta, mutta sumeiden kohtien muodossa ja sijainnissa ei ollut juuri mitään järkeä. Havaitsimme vastaavia alueita myös muiden sivustojen ottamissa testikuvissa. Esiintyminen on kuitenkin satunnaista.

Heikossa valossa telekameran käyttö on varsin ailahtelevaa, sillä automatiikka saattaa siirtyä käyttämään pääkameralta tehtyä rajausta paikoin jo varsin hyvässäkin valaistuksessa. Auringonlaskussa tai kaupungin iltavalaistuksessa telekamera toimii vielä käyttökelpoisesti, mutta sitä haastavammissa olosuhteissa jälki on pehmeää ja synkkää eikä kameran käyttöä voi oikein suositella.

Kamerasovellus tarjoaa mahdollisuuden täyden 50 megapikselin resoluution hyödyntämiseen sekä pää- että ultralaajakulmakameroilla erillisellä Ultra-res-kuvaustilalla. Lisäksi peruskuvaustilassa on erillinen ”älykäs suuri tarkkuus” -ominaisuus, joka käyttää täyttä resoluutiota tilanteissa, joissa tekoälytunnistus näkee sen hyödylliseksi.

Enemmän täydestä resoluutiosta vaikuttaisi hyötyvän ultralaajakulmakamera, jonka pikselitason yksityiskohtiin tulee merkittävä parannus, mutta samalla myös mainittavasti enemmän värillistä kohinaa. Pääkameralla ero yksityiskohdissa on myös havaittavissa, mutta se ei ole aivan yhtä suuri kuin ultralaajakulmakameralla.

Vakiokuvaustilassa on käytössä oletuksena automaattinen Night Vision -yökuvaustila, joka käyttökokemuksiemme perusteella toimii hyvin ja kannattaa pitää päällä. Ilman automaattista yötilaa kuvat jäävät heikossa valaistuksessa hyvin pimeiksi ja värittömiksi.

Kuvaustilavalikosta löytyy halukkaille myös erillinen Night Vision -yökuvaustila, jonka käytöstä vaikuttaisi olevan kuitenkin melko vähän hyötyä automaattitilaan nähden. Joissain tilanteissa se saattaa tehdä kuvasta aavistuksen valoisamman ja lisätä terävyyttä, mutta samalla myös värillisen kohinan määrä kasvaa.

Tiivistettynä automaattista Night Visionia ei kannata kytkeä pois käytöstä, eikä toisaalta erillisen yökuvaustilan käytölle ole juuri tarvetta.

Etukamera taltioi kuvia oletuksena 15 megapikselin resoluutiolla, mutta haluttaessa asetuksista voi kytkeä päälle myös täyden 60 megapikselin tilan, josta ei kokeilumme perusteella ole kuitenkaan merkittävää hyötyä. Etukameran kuvanlaatu on testiemme perusteella varsin hyvää – otokset näyttävät luonnollisilta, ovat miellyttävän teräviä, eikä kohinanvaimennus suttaa liikaa yksityiskohtia. Myös heikommassa valossa kamera tekee varsin käyttökelpoista jälkeä, jopa vaikka käyttäjä ei hyödyntäisi näyttöä valaisevaa kuvausvaloa.

Edge 40 Pron videokuvausominaisuudet ovat parantuneet edeltäjämallista. Siinä missä 30 Pron ultralaajakulmakamera kykeni vain 1080p-tallennukseen, kykenee 40 Pro tallentamaan kaikilla kameroilla 4K materiaalia ja pääkameralla myös 8K 30 FPS -laadulla. Aivan nappisuoritukseen Motorola ei kuitenkaan edelleenkään yllä, sillä kameran vaihtaminen kuvauksen aikana ei ole mahdollista kuin 1080p 30 FPS -laadulla.

Äänet taltioituvat stereona 256 kbit/s bittivirralla. Videon pakkaukseen voi valita H.264- tai H.265-koodekin MP4-kääreessä. H.265-pakkauksella 8K-video tallentuu noin 80-90 Mbit/s bittivirralla, 4K-video ruudunpäivitysnopeudesta riippumatta noin 40-50 Mbit/s bittivirralla ja 1080p-video noin 20 Mbit/s bittivirralla.

8K-videokuvaus on siis mahdollista vain pääkameralla, vaikka kamerasovellus tarjoaakin hämäävästi vaihtoehdoksi myös 2x-tilaa. Kyseisessä tilassa tallennettu video on kuitenkin vain pääkameralta tehty digitaalinen rajaus.

8K-videon kuvanlaadussa ei ole sinällään juuri valittamista, se on yleisilmeeltään miellyttävän luonnollista ja terävää. Yksityiskohtia on havaittavasti enemmän kuin 4K-videossa. Dynamiikka vaikuttaa loppuvan hieman kesken kirkkaimmissa kohdissa. Suurin puute on edelleen kuvanvakautuksen puute, joka tekee videosta herkästi heiluvaa ja tärähtelevää.

Pääkameralla taltioitu 4K-video on laadultaan miellyttävän näköistä, vaikkei aivan markkinoiden kärjen tasoa. Kontrastia on paikoin hyppysellinen liikaa, dynamiikka ei estä kirkkaimpia kohtia palamasta puhki ja pikselitasolla tarkasteltuna jälki on aavistuksen pehmeää. Maininnan arvoisena havaintona 60 FPS videon käytännön ruudunpäivitysnopeus liikkui joissain videoissa 58 FPS:n tietämillä. Tuulisemmassa säässä äänissä saattaa ilmetä hieman erikoista ”mulisevaa” häiriötä sopivissa äänissä, mutta testijaksolla sen esiintyminen jäi lopulta varsin harvinaiseksi.

Ultralaajakulmakamera pystyy taltioimaan videota 4K 60 FPS -laadulla ja laadultaan video on jopa yllättävän hyvää – lähes markkinoiden ultralaajakulmakameroiden parhaimmiston tasoa. Yleisilme on erittäin skarpin näköinen ja värimaailma melko miellyttävä. Kontrasti on pääkameran tapaan hieman ylikorostunutta ja dynamiikka loppuu kesken kirkkaimmissa kohteissa.

Telekamera tallentaa videota korkeimmillaan 4K 30 FPS -laadulla. Kamerasovellus tarjoaa jostain syystä mahdollisuuden myös korkeammilla asetuksilla 2x-tilassa tallentamiseen, mutta silloin tallennus tapahtuu pääkameralla.

Telekameran 4K-videokuvan laatu ei ole lainkaan hassumpaa, vaikka yleisilme onkin hieman pehmeämpi kuin pääkameralla. Värit toistuvat varsin hyvin eikä dynamiikassa ole valitettavaa. Kuvanvakautus kannattaa pitää päällä, sillä muutoin jäljestä tulee erittäin hermostunutta ja kiikkerää.

Kuvanvakautus on kamerasovelluksessa jostain syystä oletuksena poissa päältä, joka on epätavallinen ratkaisu ja saattaa jäädä osalta käyttäjistä huomaamatta. Elektroninen vakautus on käytettävissä kaikilla kolmella kameralla 8K-tarkkuutta lukuun ottamatta. Kuvanvakautus tuntuisi toimivan varsin hyvin, eikä sen toiminnassa havaittu suurempaa kritisoitavaa. Motorola vaikuttaisi vihdoin päässeen eroon sen useita aiempien sukupolvien malleja riivanneesta kuvanvakautuksen värinästä.

Tarjolla on myös erillinen ”vaakalukitus” niminen uusi vakautustila, joka kuvaa videon 1080p 30 FPS -laadulla. Se mahdollistaa kameran todella rajun kääntelyn ja heiluttelun, ilman että horisontti kallistuu yhtään. Ominaisuus vaikuttaisi toimivan varsin hyvin, mutta vastapainona vakautus aiheuttaa kuvaan varsin paljon näkyvää värinää sekä hyytelöefektiä ja 1080p-tarkkuuden video on varsin pehmeää.

 

Käyttöjärjestelmä

Edge 40 Pro käyttää Android 13 -käyttöjärjestelmää, jossa on Motorolan My UX -kustomoinnit. Kokonaisuus tuo hieman mieleen positiivisessa mielessä OnePlussan OxygenOS:n alkuajat. Motorola on kunnioittanut vakio-Androidin hyviä puolia ja höystänyt niitä varoen ja maltilla omilla näppärillä lisäominaisuuksillaan. Visuaalisesti käyttöliittymä näyttää käytännössä kustomoimattomalta Androidilta.

Sovellusten osalta Motorola luottaa hyvin pitkälle Googlen vakiosovellusten voimaan ja mukana on lisänä kourallinen valmistajan omia lisäominaisuuksia tarjoavia sovelluksia (Family Space, Moto Suojaus, Motorola-ilmoitukset, Laiteohje, Pelit, Moto ja Ready For). Esiasennettuna kolmannen osapuolen sovelluksena on Facebook, jonka saa halutessaan poistettua.

Edge 40 Pron päivitystuki on parantunut edeltäjämalliin nähden, sillä sille luvataan nyt samat kolme Android-versiopäivitystä sekä neljän vuoden tietoturvakorjaukset (joka toinen kuukausi, neljäntenä vuonna neljänneksittäin), mitä luvattiin myös Edge 30 Ultralle. Päivityslupaus on nykymittapuulla hyvää tasoa, vaikka jääkin vuoden jälkeen markkinoiden kärjen, eli OnePlussan ja Samsungin tasosta. Päivitysten julkaisunopeudessa Motorolalla olisi kuitenkin vielä parannettavaa, sillä edeltäjämalli Edge 30 Pro sai Android 13 -päivityksensä vasta nyt huhtikuussa ja sama koski Edge 20 Pro mallia Android 12 -päivityksen kanssa vuosi takaperin.

Motorolan omat mukautusominaisuudet sekä lisätoiminnot on kerätty tuttuun tapaan omaan Moto-sovellukseensa, jonka lisäksi useimpia asetuksia pääsee säätämään myös perinteisen asetusvalikon kautta. Motorola onkin onnistunut melko hyvin sulavan vakio-Android-käyttökokemuksen ja omien lisätoimintojen yhdistämisessä. Motorola on myös integroinut mukaan enemmän yrityskäyttöön suunnattuja ThinkShield for Mobile -tietoturvaominaisuuksia ja laitehallintatoimintoja.

Taustasovellusten hallinta vaikuttaisi olevan Motorolalla paremmissa kantimissa kuin monella kilpailijalla. DontKillMyApp-sovelluksen neljän tunnin testissä puhelin sai 74 %:n tuloksen, joka on viimeaikoina testaamiemme puhelimien parasta päätä. Puhelin ei blokannut ainuttakaan work- ja main-tyypin ilmoitusta testijakson aikana, mutta alarm-tyypin ilmoituksista läpi pääsi vain noin puolet.

Jo Motorolan aiemmista ylemmän hintaluokan puhelimista tuttu Ready For -ominaisuus mahdollistaa puhelimen kytkemisen suurempaan näyttölaitteeseen ja käyttämisen mediatoistolaitteena, videopalaverissa, pelaamisessa tai tietokoneen työpöydän tavoin näppäimistöllä ja hiirellä. Ominaisuus toimii lyhyen kokeilun perusteella sujuvasti ja ongelmitta. Puhelimen näyttöä voi käyttää kosketushiirenä tai vaihtoehtoisesti käyttää erillistä Bluetooth-hiirtä ja -näppistä. Hieman vastaava ominaisuus löytyy Samsungin lippulaivapuhelimista DeX-nimellä.

 

Suorituskyky

Edge 40 Pro vietti io-techin ympärivuorokautisessa käyttötestissä noin parin viikon ajan, jonka myötä laitteen toiminnasta saatiin varsin kattava yleiskuva. Testijakson aikana ei tullut vastaan minkäänlaisia toimintaongelmia eikä puhelimelle tullut myöskään ongelmistopäivityksiä.

Puhelimen toiminta jokapäiväisessä yleiskäytössä oli testijaksolla moitteettoman sulavaa ja nopeaa, kuten tämän hintaluokan laitteelta voikin olettaa. Edeltäjämalliin verrattuna erot ovat kuitenkin olemattoman pienet, eli tällä saralla ei nykypäivänä tapahdu enää varsinaista havaittavaa parannusta.

Pelikäytössä Edge 40 Pro pyörittää luonnollisesti uuden Snapdragon 8 gen 2 -huippupiirin voimin kaikkia raskaimpiakin mobiilipelejä sulavasti korkeimmilla grafiikka-asetuksilla. Näytön virkistystaajuus oli korkeampia taajuuksia tukevissa peleissä vaihtelevaa – esimerkiksi 120 hertsin näyttöjä tukeva Alto’s Odyssey toimi jostain syystä vain 60 hertsin taajuudella. Kuten monilla muillakin puhelimilla, asia tuntuisi olevan pelituesta kiinni.

Höyrykammioon perustuva jäähdytysratkaisu vaikuttaisi testiemme perusteella toimivan varsin hyvin. Pitkäkestoista prosessorirasitusta simuloivassa CPUThrottling-testissä suorituskyky laski 76 %:iin maksimitasosta 15 minuutin rasituksen aikana, joka on kohtalainen suoritus. 3D Mark Wild Life Extreme -rasitustestissä grafiikkasuorituskyky laski puolestaan 20 minuutin aikana 67 prosenttiin maksimitasosta, joka on selvä parannus edeltäjästä, mutta melko tavanomaista keskitasoa tämän vuoden lippulaivapuhelimissa. Suorituskykytasona se on noin 55 % korkeampi kuin viimevuotisissa edeltäjämalleissa.

Lämpökamerakuvien perusteella laite lämpenee ensisijaisesti takakuoren yläosasta sekä metallisesta kehyksestä ja pidempikestoisen raskaan grafiikkarasituksen jälkeen mittasimme korkeimmillaan 45 asteen lämpötiloja. Pitkäkestoisessa pelikäytössä puhelin lämpenee havaittavasti, muttei häiritsevästi.

Synteettisissä suorituskykytesteissä Edge 40 Pro suoriutui yllätyksettömästi muiden samaa Snapdragon 8 gen 2 -piiriä käyttävien puhelimien veroisesti. Kyseinen piiri tarjoaa tämän hetken Android-markkinoilla parasta suorituskykyä, pois lukien Samsungin käyttämä korkeammilla kellotaajuuksilla toimiva Snapdragon 8 gen 2 Galaxy-versio, joka on vielä aavistuksen suorituskykyisempi. Suorituskykyparannus vuoden takaiseen Edge 30 Prohon nähden oli prosessoritesteissä +20-30 % ja grafiikkatesteissä +20-50 %.

 

Akunkesto & latausnopeus

Edge 40 Pron akunkesto osoittautui testijaksolla hyväksi, vaikka akku onkin kapasiteetiltaan hieman osaa kilpailijoitaan pienempi. Tämä on jälleen hyvä käytännön osoitus siitä, ettei kannata tuijottaa pelkästään akun ilmoitettuja milliampeeritunteja, vaan käytännön akunkesto muodostuu monen tekijän summana.

Yhdellä latauksella selvittiin testijaksolla toistuvasti ongelmitta kahden päivän yli, kun näytön kokonaispäälläoloaika liikkui noin 5-9 tunnin haarukassa. Toisen päivän päätteeksi akkua oli vielä tyypillisesti jäljellä 15–35 %. Yhden päivän aikana akun varaus laski tyypillisesti noin 70 %:n tuntumaan, kun näytön päälläoloaika oli 2-3 tuntia.

Testijakson tyypilliseen puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, satunnaisia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä mobiiliverkkoyhteyden, Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä. Käyttöjärjestelmän teema oli asetettu suurimman osan ajasta tummaksi. Näytön virkistystaajuus oli adaptiivinen 120 Hz.

Motorola näyttää Edge 40 Pron lataustoteutuksella mallia oikeastaan koko muulle puhelinmarkkinalle. Se ei ole absoluuttisesti nopein, mutta kuitenkin nopeammasta päästä ja lisäksi toteutettu ilahduttavasti yleisen USB Power Delivery -standardin mukaisesti.

Puhelimen mukana toimitettava 125 watin pikalaturi on ilahduttavan kompakti, mutta on silti ”täyttä tavaraa”, josta kertoo noin 160 gramman paino. Koska laturi luottaa yleiseen USB-PD-standardiin ja siitä löytyy mukavasti potkua, voi sitä hyödyntää myös muiden tehosyöppöjen USB-laitteiden, kuten vaikkapa kannettavan tietokoneen lataamiseen.

Testeissämme Edge 40 Pron latausnopeus oli huomattavasti edeltäjämallia parempi. Akku latautui tyhjästä täyteen vajaassa 30 minuutissa. Ensimmäisen 5 minuutin aikana varausta on kertynyt 15 %, 10 minuutin kohdalla 40 % ja vartin jälkeen 56 % prosenttia. Tulos ei yllä aivan markkinoiden nopeimpien tahtiin, mutta on siitä huolimatta hyvä suoritus.

Ulkomaiset testaajat ovat lisäksi saaneet puhelimesta irti jopa noin 20 minuutin latausnopeuksia tyhjästä täyteen, joten latauskertojen välillä saattaa olla jonkin verran vaihtelua. Meidän testeissä puhelimen akku on aloittaessa täysin tyhjä ja Edge 40 Pron tapauksessa latauksen alkuvaihe lähtikin hieman hitaasti liikkeelle, joka varmasti verottaa kokonaislatausaikaa ainakin muutaman minuutin verran.

Puhelin lämpeni latauksen aikana havaittavasti, muttei kuitenkaan tulikuumaksi. Mittasimme takakuoren keskeltä noin 40 asteen huippulämpötilan. Laturi oli latauksen aikana vain hieman lämmin.

 

Yhteenveto

Motorola Edge 40 Pro vaikutti jo julkaisunsa yhteydessä varsin lupaavalta laitteelta hintaisekseen, eikä testijaksolla tullut vastaan merkittäviä seikkoja, jotka olisivat muuttaneet tätä käsitystä. Kyseessä on erittäin tasapainoinen ja varsin monipuolinen älypuhelin alle 1000 euron hintaluokassa ja se paikkaa lähes kaikki edeltäjämallinsa puutteet.

Fyysiseltä olemukseltaan Edge 40 Pro on fiksun oloinen laite. Se on muotoilultaan siron solakka ja istuu miellyttävästi käteen. Edeltäjästä selvästi parantunut laatuvaikutelma on kohdallaan ja rakenteella on myös IP68-suojausluokitus. Pienenä miinuksena mattapintainen takakuori on melko liukas.

Keskeisimmiltä rautaominaisuuksiltaan kyseessä on hyvin tasapainoinen laite. Kaarevareunainen 165 Hz OLED-näyttö ei yllä teknisiltä ominaisuuksiltaan kärkiluokkaan, mutta on siitä huolimatta tässä hintaluokassa perushyvä ja toimiva toteutus. Suorituskyky on Snapdragon 8 gen 2 -piirin myötä Android-markkinoiden huippua ja siten linjassa useimpien kilpailijoiden kanssa. Myös 256 gigatavun tallennustilasta voi antaa pienen hyväksyvän nyökkäyksen, sillä se ei edelleenkään ole itsestäänselvyys kaikissa tämän hintaluokan puhelimissa.

Kehuja ropisee myös akku-lataus-akselille. Vaikka akun kapasiteetti ei ole aivan yhtä suuri kuin osassa kilpailijoista, on käytännön akunkesto hyvällä tasolla ja yhdellä latauksella selvittiin toistuvasti parin päivän yli. Pikalatauksen toteutus on esimerkillinen, sillä sen lisäksi että se on todella nopea, se hyödyntää yleistä USB Power Delivery -standardia. Kaiken kukkuraksi tehokas 125 watin laturi toimitetaan puhelimen mukana. Halutessaan akun voi ladata myös langattomasti – tässä kohtaa pienet terveiset voi lähettää OnePlussan suuntaan.

Kamerat ovat ehkäpä Edge 40 Pron heikoin osa-alue, mutta varsinaisesti huonoista kameroista ei voi kuitenkaan puhua. Valtaosalle käyttäjistä kamerat hoitavat hommansa takuuvarmasti hyvin, mutta vahvimmin kameraorientoituneen vähemmistön kannattaa kääntää katseensa tässä hintaluokassa esimerkiksi Galaxy S23:een. Edge 40 Pron pääkamera on ihan hyvä suorittaja, kun taasen ultralaaja kärsii hieman korostuksista ja telekamera pehmeydestä ja sumeudesta. Videokuvauspuolella Motorola on tehnyt ryhtiliikkeen kameroiden resoluutiotuen sekä vakautuksen suhteen. Videokuvanlaadussa ei ole varsinaisesti valittamista.

Ohjelmistototeutus on Edge 40 Prossa parhaimmistoa, mitä Android-markkinassa on tällä hetkellä tarjolla. Yritys nojaa vahvasti vakio-Androidin käyttöliittymäkokemukseen ja on lähinnä tehnyt omia lisäyksiä ja viilauksia huomaamattomaan tapaan sinne tänne. Toteutus on erittäin sulava ja onnistunut. Paketin kruunaa varsin hyvä 3 & 4 vuoden päivitystuki, jota on parannettu edeltäjämallista.

Yhteenvetona Edge 40 Pro on nykymarkkinassa hintaluokassaan erittäin hyvä ja tasapainoinen uutuus, jota vastaavan kokonaisuuden toteuttaminen tuntuu olleen viime aikoina useimmille kilpailijoille ylitsepääsemättömän vaikeaa. Sen erityisiä vahvuuksia ovat akunkesto, latauksen toteutus sekä ohjelmiston toteutus. Markkinoilta löytyy toki puhelimia, joissa on toteutettu yksittäisiä ominaisuuksia paremmin, mutta kokonaisuutena Edge 40 Pro on kova luu. Kovin haastaja tämän vuoden uutuuksista alle tonnin hintapisteessä lienee Galaxy S23, joka sai io-techin Toimituksen valinnan. Se, kumpaan näistä hyvistä vaihtoehdoista kannattaa kääntyä, riippuu pitkälti käyttäjän painotuksista. Edge 40 Pro ansaitsee joka tapauksessa tasapainoisella kokonaisuudellaan io-techin Toimituksen valinnan.

Plussaa

• Snapdragon 8 gen 2 -piirin suorituskyky
• 256 Gt tallennustila vakiona
• 4K-videokuvauksen laatu varauksin
• Hyvä akunkesto
• Yleisen USB PD -standardin mukainen nopea 125 W pikalataus
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva maltillisesti kustomoitu käyttöliittymä

Miinusta

• Tele- ja ultralaajakulmakameran kuvanlaatu varauksin
• Liukas takakuori varauksin

Huomioitavaa

• Tehokas laturi toimitetaan puhelimen mukana
• Pakkauksessa käytetty ”brändituoksu” saattaa ärsyttää tuoksuyliherkkiä