Eurooppa on pikkuhiljaa alkanut heräämään siihen todellisuuteen, että tehokkaat HPC-käyttöön (High Performance Computing) suunnatut prosessorit, kiihdyttimet ja laskentapiirit kehitetään Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Tämän johdosta perustettiin European Processor Initiative eli EPI, jonka ensimmäinen askel on Rhea-perheen järjestelmäpiirit.
Rhea-järjestelmäpiirit tulevat perustumaan sekä ARM- että RISC-V-arkkitehtuureihin ja sen kehitystä johtaa SiPearl. Yhtiö on nyt ilmoittanut yhdessä OpenFiven intialaisen siiven Open-Silicon Researchin kanssa yhteistyösopimuksesta, jonka mukaan OSR tulee olemaan vastuussa järjestelmäpiirin fyysisestä toteutuksesta. Järjestelmäpiirissä tullaan hyödyntämään myös OSR:n osaamista 2,5D-paketoinneissa sekä yhtiön kehittämiä piirien välisiä yhdysväyliä ja HBM2E-ohjaimia.
Euroopan ensimmäinen oman HPC-järjestelmäpiirin tarkat tekniset yksityiskohdat ovat vielä osittain epäselviä, mutta EPI:n julkaiseman roadmapin mukaan siinä tullaan hyödyntämään Armin kehittämiä Zeus-palvelinytimiä, joita järjestelmäpiirissä tulee olemaan yhteensä peräti 72, sekä joukkoa erilaisia kiihdyttimiä. Piiristä tiedetään löytyvän tässä vaiheessa RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva EPAC:ksi ristitty kiihdytin, suuresta määrästä pieniä ytimiä rakentuva Multi-Purpose Processor Array- eli MPPA-kiihdytin, ohjelmoitava sulautettu FPGA (eFPGA, embedded Field-Programmable Gate Array) sekä erillisiä kryptografiayksiköitä. Järjestelmäpiirin muistitarpeisiin vastataan neljällä HBM2E-muistiohjaimella ja 4-6:lla DDR5-muistiohjaimella.
Rhea-järjestelmäpiirit tullaan valmistuttamaan TSMC:n 6 nanometrin N6-valmistusprosessilla. Järjestelmäpiirin on tarkoitus valmistua vielä kuluvan vuoden aikana.
Lähde: SiPearl (PDF),
”Suunnitellaan Intiassa ja valmistetaan Taiwanissa”
Kuulostaa hyvin eurooppalaiselta. 😀
Lisää paineita TSMC:lle. Saas nähdä koska kapasiteettia alkaa olla saatavilla
Tieteelliseen laskentaan laidasta laitaan. Tietyntyyppiset kiihdyttimet, kuten matriisilaskimet (tensoriytimet kuuluu näihin) soveltuu erityisen hyvin tekoälytehtäviin, toiset kiihdyttimet toisiin tehtäviin, jotkut ovat "jack of all trades, master of none" tyyppisiä jokapaikanhöyliä.
Tässä tapauksessa ainakaan minulla ei ole tässä vaiheessa tietoa onko nuo kiihdyttimet joihinkin tiettyihin tehtäviin erityisesti suunniteltuja vai yleiskäyttöisempiä. FPGA on ohjelmoitava eli sillä voi toteuttaa "mitä vaan" sen koon rajoissa, mutta FPGA on tietenkin aina hitaampi kuin tehtävään erikseen suunniteltu ASIC (application specific integrated circuit)
Tieteelliseen laskentaan.
Fyysinen suunnittelu taitaa uutisessa viitata fyysisen implementaation tekemiseen (transistori/solutason toteutus) ja piiri itsessään kuitenkin suunniteltaisiin jonkun toimesta Euroopassa?
Jäi kyllä aika epäselväksi tuon uutisen perusteella, ehkä toimintalogiikka on sitten suunniteltu euroopassa? Tuon uutisen perusteella jää sellainen kuva, että eihän tuossa ole mitään eurooppalaista…
Juuh, näyttää vähän siltä että eurooppalaista on todellisuudessa lähinnä rahoitus.
kaikki mitä intiasta tulee on paskaa
Nyt on palstalla niin korkeatasoista ja asiantuntevaa kommentointia aiheesta, että kehtaankohan lisätä tätä omaani…
EuroHPC-hankkeessa on kyse siitä, että Eurooppa käyttää 30 % maailman supertietokoneresursseista, mutta tuottaa niistä laitetasolla vain 5 %. Lisäksi suhteettoman pieni osa maailman nopeimmista supertietokoneista sijaitsee Euroopassa. Tuota asetelmaa on tarkoitus muuttaa vuonna 2018 käytännön tasolla käynnistyneen EuroHPC-hankkeen kautta. Hankkeen käynnistämisen päämäärä ei ollut eikä ole, että muutamassa vuodessa alettaisiin valmistaa kaikki eurooppalaisten organisaatioiden käyttämät supertietokoneet jokaista komponenttia myöten Euroopassa. Mikään maa ei valmista supertietokoneita niin. Täydellinen eurooppalaisuus ei olisi järkevä päämäärä pidemmälläkään tähtäimellä. Tarkoitus on kuitenkin tehdä vuosien myötä yhä eurooppalaisempia supertietokoneita, ja kehittää laitetason osaaminen sille tasolle, että Eurooppa on supertietokoneiden käyttösovellusten ohella myös supertietokoneiden kehittämisen ja valmistamisen suhteen mielekkäässä määrin omavarainen. Hankkeessa on myös keskeistä kehittää koko suurteholaskennan infrastruktuuria. Kyse ei ole vain piirivalmistuksesta, vaan tieteellisestä tutkimuksesta, alan teollisuuden ekosysteemin kehittämisestä, ohjelmistoista, Euroopan maiden suurteholaskennan kapasiteetin integroinnista ja niin edelleen.
Yksi EuroHPC-hankkeen kolmesta (toistaiseksi) nopeimmasta supertietokoneesta tulee Suomeen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskukseen Kajaaniin. Se käynnistyy tänä vuonna, ja olisi tämän hetken supertietokonetilastossa maailman nopein::
https://csc.fi/lumi
Yleistä tietoa EuroHPC-hankkeesta hankkeen kotisivulla (englanniksi):
https://eurohpc-ju.europa.eu/discover-eurohpc#ecl-inpage-211
Tuo LUMIhan on tosiaan ihan perinteinen supertietokone missä ei ole mitään sen eurooppalaisempaa kuin muissakaan. HPE:n Cray-supertietokonenoodeja AMD:n raudalla
Käytännössä tässä näkyvät EU:n perustason toimintaperiaatteet jotka on lainattu suoraan sellaisinaan suurten Euroopan maiden hallintomallista. Eli on olemassa aatelisto joka aina välillä älyllisesti totetaa että täältä puuttuu ”strateginen resurssi x”.
Sitten aateliston alapuolella istuva laaja byrokraattikoneisto alkaa luoda uutta mekanismia jolla tämä puute korjataan. Koska asiantuntemusta ei ole sillä byrokratialla on osaamista vain siitä mitä on jo olemassa mitä täytyy hallinnoida, tätä pyydetään luotettavalta taholta, eli jonkin aatelistoon kytköksissä olevan kauppiaan kautta.
Tämä pyytää markkinahintaa huomattavasti suuremman summan ”koska uuden osaamisen rakentaminen EU:ssa on kallista”. Tähän myönnytään koska tämähän oli juuri tavoitteena.
Sitten kauppias tekee mitä kannattaakin tehdä. Eli ostaa koko homman ulkomailta markkinahintaan. Erotus jaetaan kauppiaan ja aatelisen kauppiasta kritiikiltä suojaavan ”katon” välillä.
Maita joista tämä malli on otettu suoraan on mm. Italia ja Ranska ja malli on ollut voimassa vuosisatoja. Tässäkin on ranskalainen toimittaja.
Kyllä. EuroHPC-hanke ei suinkaan ole sidottu European Processor Initiativeen. Riippumatta siitä, mistä laitteet tulevat, Eurooppaan luodaan joka tapauksessa kärkiluokan supertietokoneinfrastruktuuri. Siinä ollaan jo aika pitkällä. Laitteistot tulevat tässä vaiheessa tosiaan ennestään tutuilta toimittajilta. Isompi eurooppalainen osuus laitteistoissa on pidemmän tähtäimen päämäärä. Ei sillä saralla kolmessa vuodessa kovin paljon olisikaan voinut saada aikaiseksi. Jotain kuitenkin, kuten tämä juttu kertoo. On mielenkiintoista nähdä, mitä ehtivät ja pystyvät saamaan aikaan seuraavan 5–10 vuoden aikana.
Olen ihan vain aiheesta kiinnostunut maallikko, joten sanomisiini saa vapaasti ja mielellään tehdä korjauksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä.
Siis onhan aika paljon Intialaisia huipputason insinöörejä kuten Raja Koduri, Vinod Dham yms. eli kyllä sillä maalla on aika paljon potentiaalia, puhumattakaan Microsoftin, Googlen, Adoben yms. Intialaisista toimitusjohtajista. Lisäksi AMD:llä ja Intelillä on aika massiiviset tutkimuskeskukset siellä. Vaikka itselläni ei ole omaa nahkaa pelissä tässä asiassa, vihaan tuollaista yleistämistä. Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, USA ja Intia ovat maita jotka luultavasti tulevat edistämään teknologian kehitystä eniten tulevaisuudessa. Olen iloinen teknologian edistymisestä sen alkuperämaata katsomatta ja sinunkin pitäisi olla.
Itse pidän Intiaa kehitysmaana ja erittäin ongelmallisena ympäristöasioiden ja väestön lisääntymisen näkökannalta. Samaan sarjaan menevät myös Kiina ja Taiwan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Euroopassa voitaisi tehdä asioita paremmin.
Kiina kyllä, mutta miksi myös Taiwan?
Oma mielikuva asioista. Sinä voit perustelle että ei ole.
Mulla taas on päinvastainen mielikuva. Yleensä väitteen esittäjän tulisi perustella väite.
Oma mielikuva perustuu pitkälti Taiwanin (vähintään kohtalaisesti) toimivaan demokratiaan, ja yleiseen elintasoon. Itse vertaisin taiwania Japaniin.
Minä myös ymmärrän sinun mielipidettäsi täysin. Intia on tosiaankin kehitysmaa monessa asiassa. Heidän teknilliset korkeakoulut kuitenkin näyttävät olevan aika korkeatasoisia, varsinkin IIT koulut. Intian suuri ongelma tällä hetkellä on ns. aivokato eli korkeasti koulutetut todella taitavat ihmiset lähtevät usein ulkomaihin työskentelemään. Olen työni puolesta mennyt Intiaan noin 4-5 kertaa ja sanoisin että olen usein kohdannut sekä ällistyttävän älykkäitä ihmisiä jotka kykenisivät mihin tahansa ja myöskin niitä "IT-tuki" tason ihmisiä. Jos luet tieteellisiä julkaisuja, tulet usein kohtaamaan intialaistaustaisia tutkijoita.
Suurin ongelmani tomih;n lausunnossa oli vain se että se oli liian yksinkertaisesti sanottu. En epäile sitä ollenkaan etteikö Intialaiset kykenisi suunnittelemaan tietokonesiruja, siihen heillä on jonkin verran kokemusta. Valmistukseen he eivät kuitenkaan tule kykenemään ainakaan vuosikymmeneen
Superlaskenta on kuitenkin melko pieni niche koko puolijohdealalla. Minusta suurempi strateginen ongelma Euroopassa on, että täällä käytettävistä puolijohteista vain pieni osa tuotetaan täällä ja vielä pienemmässä osuudessa koko prosessi on eurooppalaisissa käsissä.
Puolijohteet ja puolijohdeosaaminen on kuitenkin melko tavalla keskeisessä asemassa millä tahansa modernin tekniikan alalla. Suurin eurooppalainen menestys nykypäivinä on varmaan Arm, joka sekin on brittiläinen ja päätymässä NVIDIAn haltuun.
Tosin ASML, jonka valotuslaitteita käyttää ns kaikki, on Eurooppalainen. Ja Arm, vaikka brittiläinen edelleen onkin, on ollut jo pitkään japanialaisten omistama.
Se on pieni osa puolijohdealaa, mutta merkittävä sitä kautta, että se joka kykenee toteuttamaan suurteholaskennan komponentteja itse, omaa enemmän liikkumavaraa alan innovoinnissa. Onnistunut innovointi johtaa kehittyneempään suurteholaskentaan, ja parantaa sitä hyödyntävän tutkimuksen ja teollisuuden kilpailukykyä.