Testissä Motorola Edge 50 Ultra

Yhteenvetona Edge 50 Ultra on toteutukseltaan tyylikäs ja ominaisuuksiltaan monipuolinen puhelin, joka on pätevä ja harkinnan arvoinen vaihtoehto noin 1000 euron hintapisteessä. Palkittuun edeltäjämalliin verrattuna mukaan on kuitenkin lipsahtanut useampikin pienehkö kauneusvirhe, jotka suttaavat kokonaiskuvaa harmillisesti. Lippulaivamalleissa olisi myöskin toivottavaa, etteivät ominaisuudet heikkene edeltäjämallista, eikä Edge 50 Ultran kohdalla voi näin aivan kaikilta osin sanoa.

Tämän artikkelin julkaisuhetkellä samassa hintapisteessä kuluttajien huomiosta kilpailee erittäin kovia vaihtoehtoja, kuten Samsung Galaxy S24+, OnePlus 12:n suurempi muistivariantti sekä 999 euron hintatasoon pysyvän oloisesti laskenut Honor Magic6 Pro, joiden edelle Edge 50 Ultraan on mahdotonta yksioikoisesti suositella. Tästä syystä toimituksen valinta jää tänä vuonna saamatta. Edge 50 Ultra on kuitenkin erityisen hyvä vaihtoehto käyttäjälle, joka arvostaa solakkaa muotoilua, erikoisia takakuorimateriaaleja, monipuolisia yhteysominaisuuksia, suurta tallennustilaa ja hyviä latausominaisuuksia.

Plussaa:

• Sirot ulkomitat ja solakka muotoilu näyttökokoon nähden
• 1 teratavun tallennustila vakiona
• Yleisen USB PD -standardin mukainen nopea 125 W pikalataus
• UWB-tuki
• Hyvä akunkesto varauksin
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva, maltillisesti kustomoitu käyttöliittymä

Miinusta:

• Snapdragon 8s gen 3 -piirin suorituskyky ei yllä aivan parhaiden kilpailijoiden tasolle
• Kameran vaihtaminen videokuvatessa ei onnistu 4K 60 FPS laadulla
• Ei 8K-videokuvausta
• Päivityslupaus (3&4 vuotta) varauksin tässä hintaluokassa
• Mainoksia tyrkyttävä sääsovellus

Huomioitavaa:

• Puhelimen mukana toimitetaan tehokas 125 W pikalaturi
• Puukuori saattaa vaatia erityistä huolenpitoa pysyäkseen hyvänä

Motorola esitteli tämän vuoden Edge-kärkimallistonsa huhtikuun puolivälissä kolmen mallin voimin. Mallistoasettelua on jälleen hieman viilattu täksi vuodeksi ja Ultra-malli on tehnyt paluun malliston huipulle, siinä missä aiemmin kalleimman mallin titteliä pitänyt Pro on pudotettu pari satasta aiempaa edullisempaan hintapisteeseen. Edullisimpana vaihtoehtona on 450 euron hintainen Edge 50 Fusion.

Edge 50 Ultran suositushinta on asemoitu 999 euroon, eli se on sata euroa kalliimpi kuin yrityksen viimevuotinen huippumalli Edge 40 Pro. Kilpailevien valmistajien huippumalleihin verrattuna hinta on kuitenkin edullisemmasta päästä ja suositushinnallaan samassa luokassa kilpailee lähinnä OnePlus 12. Suomessa Edge 50 Ultrasta on saatavilla ainoastaan 16 Gt & 1 Tt muistiyhdistelmä.

Tässä artikkelissa tutustumme Edge 50 Ultraan kattavasti noin kahden viikon ympärivuorokautisen testijakson pohjalta.

• Motorola Edge 50 Ultra -tuotesivut
• Hinta.fi, Haku: Motorola Edge 50 Ultra

 

Mitä uutta?

Edge 50 Ultran nimellinen edeltäjä on syksyllä 2022 julkaistu Edge 30 Ultra, mutta käytännössä vertailu on kuitenkin ehkäpä fiksumpi tehdä Motorolan viimevuotiseen huippumalliin Edge 40 Prohon.

Edge 50 Ultra on fyysisesti hieman 40 Prota pienempi, vaikka näyttökoko on pysynyt samana. Näytön resoluutio ja kirkkaus ovat kasvaneet, yhteysominaisuudet ovat monipuolistuneet ja modernisoituneet, takakamerat ovat uudistuneet ja takakuoreen on nyt saatavilla erikoisempia materiaaleja.

Edge 50 Ultran erot Edge 40 Prohon nähden:

• 0,1 mm lyhyempi; 1,6 mm kapeampi
• Paino laskenut 2 grammalla
• Takakuoren materiaali vaihtunut lasista keinonahaksi tai puuksi
• Järjestelmäpiiri on päivitetty Snapdragon 8 Gen 2:stä 8s Gen 3:een
• Näytön resoluutio ja pikselitiheys ovat kasvaneet
• Näytön pistemäinen maksimikirkkaus on kasvanut 1300:stä 2800 nitiin
• Näytön maksimivirkistystaajuus on laskenut 165:stä 144 hertsiin
• Näytön Dolby Vision -tuki on jätetty pois
• Bluetooth tukee uudempaa 5.4-versiota
• UWB-tuki on lisätty varustukseen
• Pääkameran sensorikoko on kasvanut
• Ultralaajakulmakameran aukko ja kuvakulma ovat kasvaneet
• 12 MP 2x-telekamera on korvattu 64 MP 3x-telekameralla
• 60 megapikselin etukamera on korvattu 50 megapikselin kameralla
• 8K-videokuvaustuki jätetty pois
• Akun kapasiteetti on pienentynyt 100 mAh

 

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Motorola toimittaa Edge 50 Ultran mustassa hillityssä pahvipakkauksessa, joka poikkeaa yrityksen aiemmasta vaaleanruskeasta pakkauslinjasta. Lisäksi hieman yllättäen Edge 50 Ultran tuotepakkauksessa ei ole Motorolan brändituoksua, vaikka se on käytössä edullisemman Edge 50 Pro -mallin pakkauksessa.

Pakkauksen toimitussisältö on nykymittapuulla runsas. Puhelimen ohessa mukana tulee tehokas 125 watin pikalaturi kaapeleineen sekä läpikuultavan vaalea muovinen suojakuori.

• puhelin
• pikakäyttöohje
• käyttöturvatiedote
• SIM-korttikelkan irrotustyökalu
• USB-C – USB-C –kaapeli
• 125 W laturi
• muovinen suojakuori

 

Rakenne ja tekniset ominaisuudet

Fyysiset mitat:

• Ulkomitat: 161,1 x 72,4 x 8,6 mm
• Paino: 197 grammaa
• Näytön ja ulkomittojen suhde: 92,1 %
• Suojaustaso: IP68
• Materiaalit:
  • Näytön suojalasi: Gorilla Glass Victus
  • Takakuori: puu tai keinonahka
  • Kehys: alumiini
• Valmistusmaa: Kiina
• Valmistajan kotimaa: Kiina

Edge 50 Ultran muotoilu noudattaa solakan ohuiden linjojensa osalta mallisarjan aiempaa DNA:ta, mutta takakuoren designia on modernisoitu ja kamerakohouma sulavoitettu osaksi takakuorta. Kuten koko Edge 50 -mallistossa, myös UItrassa Motorola on keskittynyt muotoilun ohella materiaaleihin. Takakuoreen on tarjolla testikappaleemme edustama aitopuinen Nordic Wood -vaihtoehto sekä keinonahkaiset tummanvihreä Forest Green- sekä oranssinruskea Peach Fuzz -vaihtoehdot.

Testasimme aiemmin edullisemman Pro-mallin ja siihen verrattuna Ultra tuntuu kädessä lähestulkoon identtiseltä takakuorimateriaali pois lukien. Näyttökokoon suhteutettuna Edge 50 Ultra on erittäin solakan ja sulavan kokoinen puhelin. Muotoilu on pyöristettyä ja se istuu käteen erittäin miellyttävästi.

Kilpailijoihin verrattuna Edge 50 Ultra on näyttökokoluokkansa (6,7”) pienintä päätä. Saman hintaluokan OnePlus 12 on varustettu runsaan kymmenystuuman suuremmalla näytöllä, joten se on 3,2 mm pidempi, 3,4 mm leveämpi ja 0,6 mm paksumpi sekä 23 grammaa painavampi kuin Edge 50 Ultra. Samsungin Galaxy S24+:ssa 6,7-tuumainen näyttö on hieman eri kuvasuhteella, joten Edge 50 Ultra on siihen nähden 2,6 mm pidempi, 3,5 mm kapeampi, 0,9 mm paksumpi ja tismalleen saman painoinen. Honorin tuore 200 Pro -malli (6,78”) on puolestaan 2,2 mm pidempi, 2,8 mm leveämpi, 0,4 mm ohuempi ja 2 grammaa painavampi.

Edge 50 Ultran runko on tuttuun tapaan mattapintaiseksi viimeisteltyä alumiinia, joka on värjätty puhelimen väriteemaa mukailevaan sävyyn. Puunvärisellä takakuorella varustetussa testikappaleessamme se oli väriltään hopea. Rakenteen laatuvaikutelma on hyvä niin viimeistelyn, sovitusten kuin tukevuudenkin osalta.

Näytön suojalasi on Corningin ensimmäisen sukupolven Gorilla Glass Victus -mallia ja pyöristetty reunoiltaan sekä lisäksi kaareutuu Edge-mallistolle tyypillisesti melko voimakkaasti kohti puhelimen kylkiä.

Takakuoren osalta Motorola tarjoaa Edge 50 Ultraan ainoastaan ”epätyypillisiä” materiaaleja, eli pehmeäpintaista keinonahkaa sekä aitoa puuta. Vaalea puupinta, jota testikappaleemmekin edustaa, on nimeltään Nordic Wood, ja keinonahkavaihtoehtoja ovat puolestaan vihertävänharmaa Forest Grey ja oranssinruskea Peach Fuzz.

Testikappaleemme puinen takakuori tuntuu, no kuten arvata saattaa, puulta. Kyseessä on ilmeisesti jollain tapaa muotoon puristettu paksu viilu, jonka pinta on sileä, mutta huokoset on jätetty auki, eli pinnassa ei ole lakkakerrosta tai muutakaan pinnoitetta. Puupinta tuntuu kättä vasten miellyttävältä, mutta sen kestävyys ja ikääntyminen päivittäisessä puhelinkäytössä luonnollisesti mietityttää. Parin viikon testijaksolla puukuori pysyi vielä siistinä, mutta siihen päätyvän kannattaa varautua ylimääräiseen huolenpitoon elinkaaren aikana. Puhelimen pakkauksen mukana toimitetaankin ylimääräinen lappu, jossa ohjeistetaan välttämään kuoren naarmuttamista ja värjäytymistä kontaktissa väriä luovuttaviin materiaaleihin. Motorolan mukaan puukuoreen on imeytetty hienovarainen puun tuoksu, mutta omaan sieraimeeni kuori tuoksuu geneeriseltä hotellin aulatuoksulta luonnollisen puun sijaan.

Koko rakenne on IP68-suojattu, eli se kestää pölyä ja vesiupotuksen (1,5 m; 30 min) puhtaaseen makeaan veteen. Motorola mainitsee kuitenkin tuotesivullaan, että kestävyys heikkenee normaalin kulutuksen myötä, eikä puhelinta ole suunniteltu toimimaan veden alla.

Näytön tekniset ominaisuudet:

• 6,67” LTPS pOLED –näyttöpaneeli
• 2712 x 1220 -resoluutio (446 PPI), 20:9
• 2800 nit pistemäinen maksimikirkkaus
• 144 Hz adaptiivinen virkistystaajuus, 720 Hz PWM-himmennys
• 10 bit, HDR10+

Edge 50 Ultran kaarevareunainen 6,7-tuumainen pOLED-näyttöpaneeli on muutoin teknisesti identtinen edullisemman Pro-mallin kanssa, mutta Ultrassa pistemäinen maksimikirkkaus yltää korkeammalle peräti 2800 nitiin.

Edeltäjämalli Edge 40 Prohon nähden virkistystaajuus on laskenut 165:stä 144 hertsiin, mutta käytännön kannalta asialla ei ole suurta merkitystä ja lukema on edelleen korkeampi kuin useimmissa kilpailijoissa. Resoluutio on sen sijaan noussut aiemmasta 1080p-luokasta ylemmälle 1220p-tasolle, joka on viimeaikoina yleistynyt uusi resoluutioluokka älypuhelimissa Full HD:n ja QHD:n välissä.

Motorola mainostaa myös näytön olevan Pantone-validoitu, eli se ilmeisesti toistaa Pantone-värit realistisesti, mutta käyttäjän kannalta asialla ei ole varsinaisesti juuri konkreettista merkitystä, sillä kyseessä ei ole mikään varsinainen puhelinalalla tai sisällöntoistopalveluissa yleisesti käytössä oleva väristandardi.

Näyttö tukee 144 hertsin maksimivirkistystaajuutta sekä mukautuvaa virkistystaajuutta, joka on käytännössä toiminnassa kaikissa muissa paitsi 60 hertsin valinnalla. Adaptiivinen virkistystaajuus ei toimi yhtä hienovaraisesti kuin markkinoiden edistyneemmissä toteutuksissa, sillä se pudottaa taajuuden maksimista 60 hertsiin lähinnä tietyissä sovelluksissa sekä jos näyttöä ei kosketa muutamaan sekuntiin. Peleissä on oletuksena käytössä 60 hertsin taajuus, mutta korkeamman virkistystaajuuden voi asettaa käyttöön Gametime-sovelluksen pelikohtaisista asetuksista.

HDR-materiaalin toistaminen onnistuu HDR10+:n puitteissa, mutta Edge 40 Prosta löytynyt Dolby Vision -tuki on jätetty jostain syystä pois. Testiemme mukaan HDR-sisällön toisto vaikuttaisi toimivan kaikista yleisimmistä suoratoistopalveluista. Näytön kuvanlaatu on hyvällä tasolla, kuten nykypäivän high-end-puhelimelta pitääkin voida olettaa. Vakiona vaaleat ja harmaat sävyt ovat aavistuksen kylmään kallellaan, mutta asian voi korjata näyttöasetusten värilämpötilasäätimellä.

Siinä missä Pro-sisarmallin kanssa näytön reunoilla esiintyi satunnaisia virhekosketuksia, ei Edge 50 Ultran kanssa niihin onneksi törmätty. Ero on siitä syystä kummallinen, että molemmissa käytetään lähes samanlaista näyttöä.

Tekniset ominaisuudet:

• Qualcomm Snapdragon 8s gen 3 -järjestelmäpiiri
  • 1 x 3,0 GHz Cortex-X4 -prosessoriydin
  • 4 x 2,8 GHz Cortex-A720 -prosessoriydintä
  • 3 x 2,0 GHz Cortex-A520 -prosessoriydintä
  • Adreno 735 GPU
  • integroitu X70 5G-modeemi
• 16 Gt LPDDR5X RAM-muistia
• 1 Tt UFS 4.0 -tallennustilaa (vapaana noin 986 Gt)
• 5G sub-6GHz (n1/2/3/5/7/8/20/26/28/38/40/41/66/71/75/77/78), LTE, Dual SIM (nano+e)
• LTE Cat.20/18 (2000/200 Mbit/s), 4×4-MIMO, Dual-SIM (nano+e)
• WiFi 802.1 a/b/g/n/ac/ax/be Wi‑Fi 7, 2×2 MIMO
• Bluetooth 5.4, NFC, UWB
• (A)GPS, LTEPP, SUPL, Glonass, Galileo, Navic
• Stereokaiuttimet, Dolby Atmos
• 4500 mAh li-ion-akku
  • USB-C 3.1 gen 2 5 Gbit/s, DisplayPort 1.4
  • 125 W USB PD -pikalataustuki, 50 W langaton lataus

Edge 50 Ultra on yksi markkinoiden ensimmäisistä puhelimista, joka käyttää Qualcommin uutta Snapdragon 8s gen 3 -piiriä. Kyseessä on neljän nanometrin prosessilla valmistettava ylimmän hyllyn piiri, joka kuitenkin asettuu suorituskyvyltään 8 gen 3 -mallin alapuolelle. Vaikka nimi on yhteneväinen, ei 8s gen 3 rakennu samoille pohjille tehokkaamman sisarmallinsa kanssa.

Prosessoriydinryhmittely on erilainen ja ydinten maksimikellotaajuus hieman alhaisempi. Adreno-grafiikkasuoritin on mallinumeroltaan 735, siinä missä 8 gen 3:ssa käytetään 750-mallia. Qualcomm ei ole kuitenkin eritellyt tarkemmin piirien eroja. Myös 5G-modeemi edustaa vanhempaa X70-mallia, siinä missä 8 gen 3:ssa on uudempi X75. Piiri on jäähdytetty sisärunkoon integroidulla höyrykammioratkaisulla.

Muistimäärät ovat Edge 50 Ultrassa vakiona todella messevät, sillä Suomessa myynnissä on ainoastaan variantti, joka tarjoaa 16 gigatavua RAM-muistia ja peräti teratavun edestä nopeaa UFS 4.0 -tallennustilaa.

Myös yhteysominaisuudet ovat kiistatonta lippulaivaluokkaa, sillä varustukseen kuuluu WiFi 7, Bluetooth 5.4 sekä Ultra-wideband (UWB), joka on löytynyt toistaiseksi lähinnä Samsungin ja Applen kalleimmista malleista.

4500 mAh akku ei ole kapasiteetiltaan nykypäivän lippulaivapuhelinten mittapuulla erityisen suuri, mutta luonnollisesti tärkeämpää on se, miten virtaa käytetään. Lataamisen luvataan onnistuvan ripeästi 125 watin piikkiteholla – tyhjästä täyteen ottaa valmistajan lupauksen mukaan vain 18 minuuttia, josta otimme luonnollisesti testijaksolla selvää.

• Oikea kylki:
  • äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet
  • virta-/lukituspainike
• Alapääty:
  • korttikelkka
  • mikrofoniaukko
  • USB-C 3.2 gen 1 -liitäntä, Displayport 1.4 -tuki
  • toinen stereokaiuttimista
• Yläpääty:
  • mikrofoniaukko
  • kaiutinaukko
  • kuuloke näyttölasin saumassa
  • 50 MP etukamera näyttöreiässä

Edge 50 Ultran painikkeiden, liitäntöjen ja muiden toimintojen asettelu on identtinen edullisemman Pro-mallin kanssa ja se on myös pysynyt tismalleen samana Edge 40 Prosta.

Toisin kuin monissa muissa puhelimissa, myös yläosan stereokaiutin sijaitsee yläpäädyssä kuulokeaukon sijaan, joten ääni tulee ulos puhelimen molemmista päistä symmetrisesti. Äänenlaadultaan stereokaiuttimista on hankala keksiä varsinaista valitettavaa – ne soivat melko lujaa, selkeästi ja kirkkaasti, ehkäpä hieman ylätaajuuspainotteisesti, mutta silti myös matalammilta taajuuksilta löytyy selvää pehmeyttä.

Alapäädyn USB-C-liitäntä tukee 3.2 gen 1 -versiota, eli 5 Gbit/s siirtonopeuksia, sekä lisäksi myös Displayport 1.4 -ulostuloa. Sitä voi hyödyntää Smart Connectiksi uudelleennimetyn ominaisuuspaketin avulla kuvan viemiseksi ulkoiseen näyttöön.

Näytön alle sijoitettu optinen sormenjälkitunnistin on asemoitu melko mukavasti noin nelisen senttiä puhelimen alareunasta ja sen toiminta oli testijaksolla moitteetonta.

 

Kamera

Motorola on uudistanut takakameran ulkoasua, eikä se sijaitse enää selvästi erottuvassa erillisessä kehyksessä, vaan kamerat on sulautettu enemmän osaksi takakuorta pienen kummun muotoon. Pääkamera ja ultralaajakulmakamera sijaitsevat ylhäällä rinnakkain ja pääkameran alapuolelle on sijoitettu periskooppimallinen telekamera.

Megapikselimerkinnän vieressä pillerin muotoisessa asetelmassa on kaksois-LED-salaman ohessa valosensori, jota käytetään välkynnän ja valkotasapainon tunnistamisessa sekä valotuksen määrittämisessä. Pääkameran ja telekameran välissä sijaitsee puolestaan lasertarkennuksen lähetin ja vastaanotin.

Kameran tekniset tiedot:

• Kolmoistakakamera:
  • 50 megapikselin pääkamera (OV50H, 1/1,3″, 1,2 um), f1.6, OIS, 23 mm, 2×2 OCL PDAF
  • 50 megapikselin ultralaajakulmakamera (Samsung JN1, 1/2,76”, 0,64 um), f2.0, 122° kuvakulma, 12 mm, PDAF
  • 64 megapikselin 3x telekamera (Omnivision OV64B, 1/2,0″; 0,7 um), f2.4, OIS, 72 mm kinovastaava, PDAF
• Etukamera: 50 megapikseliä (Samsung JNS), f1.9, 21 mm kinovastaava, PDAF
• LED-salama, lasertarkennus, valosensori
• Videokuvaus:
  • 4K 60 FPS kaikilla kameroilla

Kolmoistakakameran tekninen toteutus on muuttunut jonkin verran Motorolan viimevuotisesta kärkimallista kaikkien kolmen kameran osalta.

Pääkameran resoluutio ei ole muuttunut, mutta sensorin koko on kasvanut ja sitä myötä fotodiodien koko on kasvanut yhdestä mikrometristä 1,2:een mikrometriin. Motorola mainostaa sivuillaan 2,4 mikrometrin pikseleitä, mutta kyse on neljän pikselin yhdistämisestä yhdeksi Quad Bayer -suotimeen perustuvassa sensorissa. Objektiivin aukkosuhde on melko suuri f1.6, vaikkakin edullisemmasta Edge 50 Pro -mallista löytyy vieläkin suurempi f1.4 aukko.

Ultralaajakulmakameran resoluutio on ja sensorikoko on pysynyt samana, mutta objektiivin kuvakulma on muuttunut laajemmaksi 122 asteiseksi ja valovoima on parantunut. Kuten high-end-kamerapuhelimelta voi nykypäivänä odottaa, ultralaajakulmakameraa voi myös hyödyntää makrokuvauksessa automaattitarkennuksen ansiosta.

Telekameran polttoväli on kasvanut edeltäjiin nähden ja se tarjoaa nyt kolminkertaisen polttovälin pääkameraan verrattuna. Rakenne on periskooppimallinen ja se sisältää myös optisen kuvanvakautuksen.

Kamera hyödyntää moto AI -tekoälyominaisuuksia mm. kuvan sisällön tunnistamisessa prosessointia varten, suljinajan ja muiden asetusten optimoinnissa liikkuville kohteille, automaattitarkennuksen seurannassa sekä adaptiivisessa kuvanvakautuksessa.

Kamerasovelluksen ulkoasu ei ole muuttunut oikeastaan mihinkään edellisestä sukupolvesta, eikä varsinaista tarvetta olisikaan ollut. Käyttöliittymä toimii sujuvasti, on selkeä ja varsin helppokäyttöinen. Oikealla suljinpainikkeen vieressä sijaitseva kuvaustilalista on käyttäjän mukautettavissa. Kameranvalintapainikkeiden viereen on sijoitettu myös makrokuvaustilan painike, joka on toteutuksena ihan näppärä. Asetuksista makrotilan saa halutessaan kytkeytymään päälle myös automaattisesti.

Manuaalikuvaustila on nykymittapuulla varsin tavanomainen, tarjoten tyypillisimmät säädöt, kuvausmahdollisuuden kaikilla kameroilla sekä raakakuvien tallennusmahdollisuuden. Videokuvaukseen ei ole tarjolla omaa manuaalitilaansa joidenkin kilpailijoiden tapaan.

Edge 50 Ultran takakameran kinovastaava polttovälialue on noin 12 mm:stä 72 mm:iin, eli ääripäitä edustavien ultralaajakulmakameran ja telekameran välinen ero on kuusinkertainen. Kuvien tyyli kameroiden välillä on pääosin melko samanhenkinen, mutta pieniä eroja värintoistossa ja dynamiikassa esiintyy tilanteesta riippuen.

Ylle on liitetty testipuhelimen kameralla otettuja muokkaamattomia kuvia erilaisista käytännön tilanteista ja valaistusolosuhteista. Kuvat saa avattua alkuperäiseen kokoonsa klikkaamalla suurennettua kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja avaamalla kuva sen jälkeen uuteen välilehteen. Edge 50 Ultran pääkamera taltioi oletuksena 12,5 megapikselin kuvia.

Pääkameran kuvanlaatu on yleisilmeeltään näyttävän hyvää, mutta ei yllä kriittisemmässä tarkastelussa aivan markkinoiden terävimmän kärjen tasolle. Kuvien prosessointi on tyyliltään varsin tuttua Motorolan aiemmista malleista – se korostaa jonkin verran kontrastia ja värejä, joka on varmasti suurien käyttäjämassojen mieleen, mutta saattaa hieman häiritä mahdollisimman luonnollista lopputulosta arvostavia ja tukkii tietyissä tilanteissa kuvien tummaa päätä.

Dynamiikka ja valkotasapaino ovat kuvissa lähes poikkeuksetta kohdallaan. Pikselitasolla jälki on kohtalaista eikä räikeistä prosessointivääristymistä ole merkkejä. Kohinanvaimennus ei silottele yksityiskohtia tarpeettomasti vaan sallii pientä hienojakoista kohinaa. Pikselitasolla viimeisin terävyys jää uupumaan, vaikka jälki onkin high-end-luokassa perushyvällä tasolla.

Heikossa valaistuksessa pääkameran kuvanlaatu on varsin hyvää. Ns. yötila aktivoituu automaattisesti, joten erillisen yötilan käyttämisestä ei ole mainittavaa hyötyä. Kuvien yleisilme on miellyttävä ja kamera pystyy taltioimaan hyvin valoa ja värejä. Kamera kykenee taltioimaan kuvaan enemmän valoa ja yksityiskohtia, mitä ihmissilmä pystyy havaitsemaan. Pikselitasolla yksityiskohdat pehmenevät mitä heikompaan valoon mennään, mutta prosessointi sallii kuvaan hienojakoista luminanssikohinaa, joka tekee hyvää kuvan yleisilmeelle. Dynamiikka on lähtökohtaisesti kunnossa, eikä kirkkaat kohteet pala puhki pimeässäkään ympäristössä.

Ultralaajakulmakameran kuvakulma on poikkeuksellisen laaja, joka mahdollistaa laajan näkymän taltioimisen läheltäkin kuvattaessa. Kuvanlaadultaan se on lippulaivaluokassa varsin perustasoinen.

Pääkameran tapaan kuvan värimaailma ja kontrasti ovat ylikorosteisia, mutta ei aivan yhtä vahvasti. Kontrastin myötä tumma pää menee kuvissa herkästi tukkoon, eikä dynamiikka ole haastavimmissa tilanteissa pääkameran tasoa, vaan kirkkaat kohdat palavat joskus puhki. Pikselitasolla jälki on melko pehmeän suttuista, eivätkä yksityiskohdat toistu samalla tarkkuudella kuin markkinoiden parhaissa ultralaajakulmakameroissa.

Automaattitarkenteinen ultralaajakulmakamera mahdollistaa myös kuvien ottamisen hyvin läheltä kohdetta. Erillinen makrokuvatila ottaa kuvat ultralaajakulmakameralla, mutta tekee sensorin keskeltä arviolta 2x-rajauksen ”tuoden” kohdetta entistä lähemmäksi. Ultralaajakulmakameralla pääsee kyllä hyvin lähelle kohdetta, mutta syvyysvaikutelma on pääkameraan nähden heikko ja kuvan prosessointi epärealistisen korostunutta. Ultralaajakulmakamera sopiikin paremmin ”tekniseen” makrokuvaukseen tunnelmallisten otosten sijaan.

Heikommassa valaistuksessa kuvien yleisilme pehmenee selvästi nopeammin kuin pääkameralla, vaikka värimaailma pysyykin varsin hyvin eläväisenä. Dynamiikka pettää lähinnä kirkkaimpien valopisteiden kohdalla ja valkotasapaino pysyy realistisena. Pikselitason jälki on pääkameraan verrattuna selvästi suurpiirteisempää ja maalausmaisempaa ja pienemmät yksityiskohdat pyyhkiytyvät pois kuvasta.

3x-telekamera on kuvanlaadultaan selvä parannus Motorolan aiempien sukupolvien 2x-telekameroihin ja tuottaa luokassaan hyvää jälkeä.

Telekamera jatkaa värimaailman ja kontrastin osalta hieman samalla linjalla kuin puhelimen muutkin kamerat. Yleisilme on skarppia ja terävän näköistä. Pikselitasolla yksityiskohdat toistuvat varsin luonnollisesti ja prosessointi on puhelimen kameroista miellyttävintä. Lähikuvauksessa telekamera siirtyy käyttämään automaattisesti pääkameralta tehtävää rajausta, eikä kerro siitä käyttäjälle erikseen mitenkään.

Valon määrän heikentyessä automatiikka pitää telekameran ilahduttavasti toiminnassa, eikä siirry käyttämään pääkameralta tehtävää digitaalista rajausta. Tämä on ollut positiivinen suuntaus viimeaikojen lippulaivaluokan telekameroissa. Kuvanlaatu on etenkin tunnelmavalaistuissa sisätiloissa sekä kaupungin iltavalaistuksessa erittäinkin käyttökelpoista, eli telekameran käyttöä ei tarvitse vältellä heikon suorituskyvyn pelossa. Toki kun valon määrä vähenee riittävästi, ei telekamera pärjää enää valovoimassa pääkameralle, mutta siitä huolimatta kuvat pystyvät siistin näköisinä, vaikka ne jäävätkin hieman tummiksi.

Kaikilla kolmella kameralla on mahdollista ottaa sensorin täyden resoluution kuvia käyttämällä erillist Ultra-res-kuvaustilaa. Toteutus on hieman kömpelö, sillä resoluution valinta voisi löytyä myös peruskuvaustilan asetusvalinnoista.

Pääkameralla on mahdollista ottaa täyden resoluution 50 megapikselin otoksia, mutta niiden tarjoama yksityiskohtien määrä ei ole merkittävästi parempi 12,5 megapikselin otoksiin nähden.

Ultralaajakulma mahdollistaa kuvien ottamisen täydellä 50 megapikselin tarkkuudella, josta vaikuttaisikin olevan jonkin verran havaittavaa hyötyä yksityiskohtien määrässä.

Telekameralla on mahdollista ottaa kuvia täydellä 64 megapikselin resoluutiolla, mutta testeissämme emme havainneet siitä käytännössä minkäänlaista hyötyä kuvan tarkkuudessa.

Kuvausnäkymässä on tarjolla suora valinta 6x-tilalle, mutta ottamiemme testikuvien perusteella sen kuvanlaadullinen hyöty on olematon, eli käytännössä vastaavan lopputuloksen saa aikaiseksi telekameran kuvasta rajaamalla.

Etukamera on tuttu Pro-mallista, joskin järjestelmäpiirin prosessointi voi tehdä jälkeen pieniä vivahde-eroja. Etukamera taltioi 12,5 megapikselin kuvia ja sen kuvanlaatu on hyvää. Hyvässä valossa se tekee terävää, yksityiskohtaista ja luonnollista jälkeä. Valaistuksen määrän vähentyessä yleisilme säilyy hyvänä ja luonnollisena, vaikka kuva pehmeneekin. Etukamera kykenee kelvollisiin otoksiin myös erittäin heikossa valossa.

Edge 50 Ultran kolmoistakakamera tulee 4K-videokuvausta kaikilla kolmella kameralla maksimissaan 60 FPS:n kuvanpäivitysnopeudella. Kameran vaihtaminen kesken kuvaamisen onnistuu kuitenkin vain maksimissaan 4K 30 FPS -laadulla. 8K-videokuvausmahdollisuutta ei ole, vaikka se edeltäjämallista löytyi.

Videoiden (4K 30 FPS) bittivirrat eivät ole nykypäivän high-end-kamerapuhelimien mittapuulla erityisen korkeita, sillä H.264-pakkauksella (High@L5.1) ne liikkuvat tyypillisesti 50-60 Mbit/s tietämillä ja modernimpaa H.265-pakkausta (Main@L5@High) käyttäessä bittivirta laskee noin 35 Mbit/s tietämille.

Videokuvan laatu ei valitettavasti kykene kilpailemaan kärkisijoista lippulaivaluokan kilpailijoiden rinnalla. Etenkin pääkameran tuottama jälki on melko rajusti yliterävöityä, mutta silti se ei ole kovinkaan yksityiskohtaista, vaan ennemminkin lähemmässä tarkastelussa hieman suttuista. Etenkin pääkameran kuva kärsii lisäksi todella rajusta kontrastoinnista, joka tekee väreistä todella tumman ja tukkoisen näköisiä.

Ultralaajakulmakameran video on yleisilmeeltään ehkäpä kameroista miellyttävintä, sillä sen kuvassa ylikontrastointi ja -terävöinti näkyy vähiten ja täten värintoisto on neutraaleinta. Ultralaajakulman videolaatua voisikin kuvailla perushyväksi.

Telekamera asettuu kuvanlaadultaan kahden edellä mainitun väliin. Voimakas kontrastointi on läsnä ja se tekee monista väreistä ja yksityiskohdista epärealistisen dramaattisen näköisiä. Myös yliterävöinti on läsnä, mutta se ei näytä yhtä pahalta kuin pääkameralla.

Hämärämmissä valaistusolosuhteissa (iltavalaistu kaupunki) pääkamera pystyy tekemään yleisilmeeltään varsin käyttökelpoista videota ja värien toisto sekä dynamiikka ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. Ultralaajakulmakameran jälki on dynamiikaltaan hieman heikompaa ja yksityiskohdiltaan pehmeämpää, mutta silti varsin käyttökelpoista. Telekamera kärsii muita kameroita heikommasta värintoistosta sekä dynamiikasta.

Videon kuvanvakautus toimii vakauttamisen näkökulmasta kohtalaisen hyvin ja karsii kuvasta kaikki pahimmat tärähdykset ja heilahdukset, mutta esimerkiksi kävellessä askeleet ovat edelleen havaittavissa kuvan pehmeästä heilunnasta. Pääkameralla ja ultralaajakulmakameralla suurin ongelma on ajoittainen tarkennuksen sekä valotuksen pumppaus, joka on tilanteesta riippuen joko lähes huomaamatonta tai varsin häiritsevää. Telekameralla kuvaaminen kävellessä ei ole varsinaisesti suotavaa, vaikka se vakauttaakin itse heilahdukset varsin hyvin, mutta ongelmana on kuvan mikrovärinät sekä kirkkauden pumppaus.

Elektronisessa kuvanvakautuksessa vakautus toteutetaan rajaamalla sensorin keskeltä kuvan alue ja käyttämällä reunoille jäävää tilaa kuvan vakauttamiseen. Samalla kuvakulma kapenee, kun kuvaa joudutaan rajaamaan pienemmältä alueelta sensorin keskeltä. Motorola käyttää adaptiivista vakautusta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että sensorin keskeltä tehtävän rajauksen koko vaihtelee vakautuksen tarpeen mukaan, eli kun vakautuksen tarve ei ole suuri, voidaan kuvakulma pitää laajempana. Käytännössä emme havainneet ominaisuuden toimintaa videoilla oikeastaan mitenkään.

Tarjolla on myös Motorolan aiemmista malleista tuttu vaakalukitus-tila, joka kuvaa videon ultralaajakulmakameralla 1080p-tarkkuudella niin, että vaakalinja pysyy suorassa, vaikka puhelinta kallistelisi ja kääntelisi hyvinkin rajusti pystyasentoon saakka. Tässä tilassa kuvanlaatu ei muutoin ole erityisen kehuttavaa.

 

Käyttöjärjestelmä

Softapuolella Motorola tarjoaa oman Hello UX -käyttöliittymän tuoreimman moto AI -tekoälyhöysteillä päivitetyn version Android 14 -käyttöjärjestelmän parina. Ennalta tuttuun tapaan Motorolan käyttöliittymätoteutus on maltillinen, eli se noudattaa varsin pitkälti ns. vakio-Androidin visuaalista ulkoasua.

Motorolan omat lisäykset ovat edellisiltä vuosilta tuttuun tapaan Androidin henkeä kunnioittavia, eli valmistaja ei ole lähtenyt korvaamaan käyttöjärjestelmän yleisilmettä omilla toteutuksillaan, vaan on sen sijaan höystänyt olemassa olevaa käyttäjälle lisäarvoa tuovilla lisäyksillä.

Sovellusvalikoima ja lisäsovellukset Motorola luottaa nykypäivänä hyvin pitkälle Googlen omiin Android-perussovelluksiin, eli esimerkiksi kalenteri, viestisovellus, sähköposti ja galleria ovat suoraan Googlen valikoimista. Motorolan omia lisäyksiä ovat eri aihepiirien toimintoja samaan sovellukseen koostavat toteutukset, kuten motorolan omiin erikoistoimintoihin ja personointimahdollisuuksiin keskittyvä Moto, tietoturvaan liittyviä toimintoja keskittävä Moto Secure, perhehallintaominaisuuksia tarjoava Family Space, pelit yhteen paikkaan koostava Pelit, puhelimen käytöstä vieroittamisessa helpottava Moto Unplugged sekä tietokoneisiin ja näyttöihin yhteystoimintoja tarjoava Smart Connect. Lisäksi mukana on valitettavasti kourallinen kolmannen osapuolen esiasennettuja sovelluksia, kuten Facebook, Opera, Linkedin ja muutama peli, jotka kaikki ovat onneksi käyttäjän poistettavissa.

Tehokäyttäjille suunnattu Ready For -ominaisuus on korvattu uudella, vastaavia ominaisuuksia entistä monipuolisemmassa muodossa tarjoavalla Smart Connect -ominaisuuspaketilla. Puhelimen voi edelleen kytkeä ulkoiseen näyttöön tai televisioon tietokonemaisen työpöytätilan käyttämiseksi näppäimistöllä ja hiirellä, jonka lisäksi puhelimen voi liittää tietokoneeseen ominaisuuksien ja sisällön saumattomaan jakamiseen. Puhelimen kameraa voi myös esimeriksi käyttää tietokoneen webbikamerana.

Moto AI -tekoälyominaisuudet eivät ole yhtä kattavat kuin kilpailijoiden edistyneimmät toteutukset. Tekoälyä käytetään mm. kameran kuvaprosessoinnissa, kohteen seurannassa ja videonvakautuksessa, taustakuvien luomisessa sekä valokuvagallerian muokkausominaisuuksissa. Kuvagalleria on siis käytännössä Google Kuvat -sovellus ja siellä on käytettävissä mm. kuvan kohteiden poistomahdollisuus ja sumennuksen poisto-ominaisuus. Taustakuvia voi luoda tekoälyllä kahdella tapaa. Ensimmäinen tapa on ”tyylin synkronointi”, jonka tarkoituksena on luoda taustakuva käyttäjän vaatetuksesta otetun kuvan pohjalta. Käytännössä ominaisuus toimi todellisuudessa varsin heikosti luoden varsin surkeita lopputuloksia. Toinen vaihtoehto on luoda taustakuva suoraan englanninkielisen tekstisyötteen pohjalta.

Maininnan arvoisena miinuksena Motorola on vaihtanut sääsovelluksensa 1Weather-nimiseen kolmannen osapuolen sovellukseen, joka näyttää käyttöliittymässä todella ärsyttäviä videomuotoisia mainoksia. Testijaksolla mainospaikoissa pyöri vieläpä usein kiinalaisen krääsäputka Temun mainokset ja mikä pahinta, ensimmäistä kertaa sovelluksesta poistuessa se tarjosi ruudulle lisämainosta ”haluatko varmasti poistua” -kysymyksen kera. Kyseisestä laatikosta sai onneksi valittua ”älä näytä tätä uudelleen”, mutta siitä huolimatta mainosten tyrkyttäminen tämän hintaluokan puhelimen vakiosovelluksessa ei ole missään muotoa hyväksyttävää. Hulluinta tilanteessa on, että sisarmalli Edge 50 Prossa on eri sääsovellus, joka ei tyrkytä mainoksia.

Taustasovellusten hallinta on testikokemusten perusteella mennyt tiukempaan suuntaan, sillä testijaksolla havaitsimme, ettei mm. Teslan hallintasovellus avannut aina auton ovia puhelimen ollessa auton läheisyydessä ja pääsimme ongelmasta eroon sallimalla sovelluksen toiminta taustalla erikseen virrankäytön asetuksista. Dontkillmyapp-testisovellus antoikin Edge 50 Ultralle melko huonon 37 % tuloksen, siinä missä edeltäjämalli ylsi vielä varsin hyviin noin 75 %:n tuloksiin.

Motorola tarjoaa Edge 50 Ultralle edullisemman Pro-sisarmallin kolme Android-versiopäivitystä (15, 16 ja 17) sekä neljä vuotta tietoturvakorjauksia vuosineljänneksittäin. Lupaus on nykymittapuulla hyvin perustasoa tämän hintaiselle puhelimelle ja useimmat kilpailijoista pystyy parempaan. Motorolan lähihistoria päivitysten toimittamisessa on lisäksi jättänyt parantamisen varaa – Edge 40 Pro sai Android 14 -päivityksensä vasta helmikuussa, Edge 30 Ultra on saanut kaksi versiopäivitystään helmi-maaliskuussa ja Edge 30 Pro odottaa edelleen sille luvattua viimeisintä Android 14 -päivitystä. Päivitysten suhteen Motorolalla olisi siis vielä lippulaivamallissaan parannettavaa.

 

Suorituskyky

Edge 50 Ultraa käytettiin io-techin ympärivuorokautisessa käyttötestissä vajaan parin viikon ajan ja laite toimi sen aikana ilman ongelmia. Nykypäivän high-end-puhelimelta ei voi vaatia yhtään vähempää kuin nopeaa ja sulavaa toimintaa päivittäisissä askareissa ja niin Edge 50 Ultra myös käytännössä suorittaa.

Pelikäytössä Snapdragon 8s gen 3 -piiri mahdollistaa markkinoiden vaativimpien mobiilipelien pyörittämisen parhaimmilla grafiikka-asetuksilla tökkimättä sulavalla ruudunpäivitysnopeudella. Puhelin lämpenee pitkäjaksoisessa pelikäytössä vain melko maltillisesti.

Suorituskyvyn laskua pitkäkestoisessa rasituksessa mittaavissa testeissä tulokset olivat keskitasoisia. Prosessorirasitusta simuloivassa 15 minuuttia pitkässä CPUThrottling-testissä Edge 50 Ultra sai noin 65 % tuloksen, joka on heikompaa keskitasoa. 20 minuutin raskasta grafiikkarasitusta simuloivassa 3DMark Wild Life Extreme Stress Testissä suorituskyky laski puolestaan melko tasaisesti päätyen lopulta noin kahteen kolmasosaan maksimista, joka on parempaa keskitasoa tässä suorituskykyluokassa.

Lämpökamerakuvassa voidaan havaita, että puhelin lämpenee eniten takakuoren yläosasta kameroiden vierestä, jossa puhelimen järjestelmäpiiri sijaitsee. Myös alumiinikehys johtaa lämpöä ulos puhelimen sisältä varsin tehokkaasti ja lämpenee siten melko paljon. Lämpötila nousi pitkäaikaisessa grafiikkarasituksessa korkeimmillaan noin 46 asteeseen, puhelimen ollessa havaittavasti kuuma, muttei polttavan tuntuinen.

Edge 50 Ultra on ensimmäinen io-techin testissä vieraillut Snapdragon 8s gen 3 -piiriä käyttävä puhelin, joten synteettiset suorituskykytestit herättivät sen vuoksi jo ennakkoon suurta kiinnostusta. Käytännössä 8s gen 3 asettuu suorituskyvyltään suunnilleen viimevuotisen 8 gen 2 -piirin tasolle, ollen testiemme perusteella tämän vuoden 8 gen 3 -mallia prosessorisuorituskyvyssä noin 10-20 prosenttia hitaampi ja grafiikkasuorituskyvyssä noin 20-35 % hitaampi.

Tämä asettaa Edge 50 Ultran siltä osin hieman erikoiseen tilanteeseen, että myös viimevuotinen Snapdragon 8 gen 2 -piiriä käyttävä edeltäjämalli Edge 40 Pro on grafiikkasuorituskyvyltään aavistuksen parempi, eli sen osalta on otettu takapakkia.

Oleellinen kysymys lieneekin, onko tällä suorituskykyerolla mitään käytännön merkitystä? Periaatteellisella tasolla kuluttajan pitäisi voida odottaa huippumallilta parasta mitä valmistajalla on tarjota ja lisäksi ainakin teoriassa suorituskykyisemmän piirin pitäisi pystyä tarjoamaan sulavaa päivittäistä suorituskykyä pidemmälle tulevaisuuteen, olettaen että valmistaja optimoi ohjelmistopäivityksensä huolella. Näin tuoreena mallina suorituskykyeroa kilpailijoihin on kuitenkin lähes mahdoton havaita käytännössä ilman testisovellusten ajamista.

Teimme Edge 50 Ultralle myös ennalta tutun pakkastestin, jossa puhelin laitetaan pariksi tunniksi pakastimeen noin -18 celsiusasteen lämpötilaan. Puhelimen akun varaustila ja toimintakunto tarkastetaan tunnin ja kahden päästä testin alkamisesta.

Ensimmäisen tunnin jälkeen puhelin oli huurteinen, mutta täysin toimintakuntoinen, joskin havaitsimme pientä huurrekertymää pääkameran suojalinssin sisäpuolella, jonka lisäksi värähdysmoottori kuulosti hassun jousimaiselta ja kaiuttimien ääni oli hieman terävän peltipurkkimainen.

Kahden tunnin pakastamisen jälkeen havainnot pysyivät pitkälti samoina. Akun varaustila ei tippunut epätavallisesti pakkastestin aikana tai sen loputtua.

 

 

Akunkesto & latausnopeus

Edeltäjämalli Edge 40 Pro oli akunkeston suhteen varsin vahva suorittaja, joten rima oli myös Edge 50 Ultran osalta korkealla. Testijakson kokemusten perusteella myöskään Edge 50 Ultran suorittaminen ei ollut lainkaan hassumpaa, mutta se jäi silti hieman jälkeen edeltäjästään.

Testijaksolla yhden päivän käytön jälkeen akun varausta oli tyypillisesti jäljellä noin 55-65 %, kun näytön päälläoloaika liikkui 3-4 tunnin haarukassa. Laskennallisesti akku vaikuttaisi riittävän testijakson käytöllä yhden päivän aikana maksimissaan noin 8-9 tunnin näytön päälläoloaikaan. Kahden päivän yli selvittiin pariin otteeseen ja kerran yhdellä latauksella päästiin jopa kolmen päivän yli, kun käyttö oli hieman kevyempää päivää kohden.

Testijakson tyypilliseen puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, satunnaisia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä mobiiliverkkoyhteyden, Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä. Käyttöjärjestelmän teema oli asetettu suurimman osan ajasta tummaksi. Näytön virkistystaajuus oli suurimman osan ajasta automaattinen-asetuksella.

Latausominaisuudet ovat olleet muutaman viimeisimmän sukupolven ajan yksi Motorolan huippumallien vahvuuksista ja sama linja jatkuu myös Edge 50 Ultran tapauksessa, sillä laite tukee peräti 125 watin pikalataustehoa mukana toimitettavalla TurboPower-laturilla.

Mikä parasta, pikalataus on toteutettu suurimmilta osin USB PD -standardin mukaisesti, eli laturi tukee 100 watin (20 V; 5 A) tehoa USB Power Delivery 3.0 -standardin puitteissa ja täyteen 125 watin (20 V; 6,25 A) tehoon ylletään valmistajan oman Moto VDM -laajennuksen avulla. Vastaavasti puhelimen mukana toimitettavaa laturia voidaan käyttää myös muiden USB PD -laitteiden, kuten vaikkapa kannettavan tietokoneen tehokkaaseen lataamiseen.

Testeissämme käytännön latausteho ylsi hyvin lähelle valmistajan lupauksia (0-100 % 18 min), sillä lataus tyhjästä täyteen otti noin 19 minuuttia ja 30 sekuntia. Tämän saavuttaakseen akun asetuksista on kuitenkin kytkettävä päälle ”latauksen tehostus” -asetus, joka ei ole oletuksena päällä.

Akun asetuksissa on tarjolla myös akun elinikää pidentäviä toimintoja, kuten lataustapoja oppiva ja puhelimen tarpeetonta roikottamista täydessä latauksessa välttävä ”optimoitu lataus”, sekä ”ylilataussuoja”, joka mahdollistaa akun latausrajan asettamisen 80 %:iin.

Langatonta latausta emme päässeet testaamaan täydellä 50 watin pikalatausteholla, koska se vaatii toimiakseen Motorolan oman pikalaturin.

 

Yhteenveto

Vuosi sitten Edge 40 Pro todettiin io-techin testissä niin tasavahvaksi kokonaisuudeksi, että se palkittiin Toimituksen valinta -kunniamaininnalla. Se asettaa samalla myös Edge 50 Ultran riman niin korkealle, että ylittäminen jää lopulta testikokemuksiemme perusteella niukasti haaveeksi. Uusi Edge 50 Ultra on varsin tasapainoinen ja hyvä lippulaivapuhelin, mutta muutamat kauneusvirheet pilaavat nappisuorituksen.

Rakenteeltaan Edge 50 Ultra on tyylikäs ja persoonallinen älypuhelin nykypäivän markkinassa. Muotoilu on solakan sulavaa ja laite tuntuu miellyttävältä kädessä sekä on useimpia kilpailijoitaan jopa selvästi kevyempi. Keinonahan tai puun käyttö takakuoressa jakaa varmasti mielipiteitä, mutta ainakin eroaa lähes kaikissa kilpailijoissa käytetyistä lasitakakuorista.

Näytön kaarevat reunat saattavat aiheuttaa ärsytystä joissain ostajaehdokkaissa ja sen ominaisuudet eivät yllä kaikilta osin aivan markkinoiden huippunäyttöjen tasolle, mutta siitäkin huolimatta se on varsin pätevä näyttö nykypäivän tonnin puhelimeen. Laitteen sisuskalut ovat lippulaivaluokkaa niin jättimäisen teratavun tallennustilan kuin yhteysominaisuuksienkin osalta.

Myös Snapdragon 8s gen 3 -järjestelmäpiiri on eittämättä high-endiä, mutta sen suorituskyky jättää silti varaa spekuloinnille, sillä numeroarvot ovat viimevuotisen Snapdragon 8 gen 2 -piirin luokkaa useimmissa kilpailijoissa käytetyn Snapdragon 8 gen 3:n sijaan. Tyypillisen käytön kannalta piirivalinnalla ei ole tällä hetkellä oikeastaan minkäänlaista käytännön merkitystä, mutta joillekin vaativimmille käyttäjille se saattaa olla jopa hankinnan esteenä.

Latauspuolen asiat ovat Motorolalla edelleen erittäin hyvin hanskassa. Mukana toimitettavalla tehokkaalla 125 watin laturilla puhelin latautuu tyhjästä täyteen alle 20 minuutissa, jos käyttäjä niin haluaa. Jos maksiminopeuksille ei ole tarvetta, asetuksista löytyy halukkaille myös akun elinikää optimoivia toimintoja. Langatonta lataustakaan ei ole unohdettu ja sekin hoituu Motorolan omalla laturilla tarvittaessa tavanomaista korkeammalla teholla. Akunkesto on sekin luokassaan varsin hyvää, joskaan ei parasta mitä io-techin testeissä on nähty.

Kameraosastolla Motorolalla on ollut usein vuosien varrella erinäistä haparointia ja valitettavasti sama trendi on nähtävissä hieman myös Edge 50 Ultran tapauksessa. High-end-luokassa kameroihin voi kohdistaa jo suuria odotuksia, sillä markkinoiden kärkitoteutukset alkavat olla todella vahvoja. Sille tasolle Motorolan lippulaiva ei valitettavasti tänä vuonna aivan yllä, vaikka toteutus ei mikään varsinaisen huono olekaan. Valokuvauksen osalta kamerat ovat muuten melko tasapuolisen hyviä, mutta vaativampaa käyttäjää tulee todennäköisesti ärsyttämään kuvien ylikorostunut kontrasti. Suurempi eri markkinoiden terävimpään kärkeen syntyy videopuolella, sillä varsinkin pääkameran kuvanlaatu ei täytä lippulaivaluokan vaatimuksia, kaikkien kameroiden sujuva keskinäinen käyttö on rajattu ”vain” 4K 30 FPS laadulle ja videonvakautuksessa olisi myös vielä hienosäädettävää markkinoiden parhaimpiin nähden.

Motorolan ohjelmistokokemus on yleisesti ottaen edelleen kohdallaan, sillä Googlen näkemystä Androidista on höystetty maltilla Motorolan omilla lisäominaisuuksilla. Tehokäyttäjät osannevat myös varmasti arvostaa selkeästi toteutettua uutta Smart Connect -ominaisuuspakettia puhelimen liittämiseksi ulkoiseen näyttöön tai tietokoneeseen. Valitettavasti mukaan on päässyt myös pieniä kauneusvirheitä uuden sääsovellukset mainoshäiriköinnin, kasvaneen kolmansien osapuolien sovellusten määrän sekä tiukentuneen taustasovellusten hallinnan muodossa. Myös päivitystuki alkaa jäämään jälkeen useimmista nykymarkkinoiden kilpailijoista, jonka lisäksi myös päivitysten jakelun nopeudessa olisi Motorolalla lähihistoriaa tarkastellen pientä petraamista.

Yhteenvetona Edge 50 Ultra on toteutukseltaan tyylikäs ja ominaisuuksiltaan monipuolinen puhelin, joka on pätevä ja harkinnan arvoinen vaihtoehto noin 1000 euron hintapisteessä. Palkittuun edeltäjämalliin verrattuna mukaan on kuitenkin lipsahtanut useampikin pienehkö kauneusvirhe, jotka suttaavat kokonaiskuvaa harmillisesti. Lippulaivamalleissa olisi myöskin toivottavaa, etteivät ominaisuudet heikkene edeltäjämallista, eikä Edge 50 Ultran kohdalla voi näin aivan kaikilta osin sanoa.

Tämän artikkelin julkaisuhetkellä samassa hintapisteessä kuluttajien huomiosta kilpailee erittäin kovia vaihtoehtoja, kuten Samsung Galaxy S24+, OnePlus 12:n suurempi muistivariantti sekä 999 euron hintatasoon pysyvän oloisesti laskenut Honor Magic6 Pro, joiden edelle Edge 50 Ultraan on mahdotonta yksioikoisesti suositella. Tästä syystä toimituksen valinta jää tänä vuonna saamatta. Edge 50 Ultra on kuitenkin erityisen hyvä vaihtoehto käyttäjälle, joka arvostaa solakkaa muotoilua, erikoisia takakuorimateriaaleja, monipuolisia yhteysominaisuuksia, suurta tallennustilaa ja hyviä latausominaisuuksia.

Plussaa:

• Sirot ulkomitat ja solakka muotoilu näyttökokoon nähden
• 1 teratavun tallennustila vakiona
• Nopea 125 W pikalataus
• Mukana toimitettava laturi tukee USB PD -latausta korkealla 100 watin teholla
• UWB-tuki
• Hyvä akunkesto varauksin
• Nopeasti ja sujuvasti toimiva, maltillisesti kustomoitu käyttöliittymä

Miinusta:

• Snapdragon 8s gen 3 -piirin suorituskyky ei yllä aivan parhaiden kilpailijoiden tasolle
• Kameran vaihtaminen videokuvatessa ei onnistu 4K 60 FPS laadulla
• Ei 8K-videokuvausta
• Päivityslupaus (3&4 vuotta) varauksin tässä hintaluokassa
• Mainoksia tyrkyttävä sääsovellus

Huomioitavaa:

• Puhelimen mukana toimitetaan tehokas 125 W pikalaturi
• Puukuori saattaa vaatia erityistä huolenpitoa pysyäkseen hyvänä