Ylikellotimme AMD:n uudet Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit sekä Intelin suorituskykyisimmät Core i9-9900K -ja Core i7-9700K -prosessorit tehokkaalla ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla. Ajoimme läpi prosessori- ja pelitestirutiinimme sekä tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.

Lue artikkeli: AMD vs Intel ylikellotettuna ilmajäähdytyksellä (2019)

io-techin tekniikkakatsaus-podcast esitetään tänään perjantaina 12. heinäkuuta hieman tavanomaista myöhemmin noin klo 16:00 alkaen suorana live-streamina Twitchissä ja Youtubessa. Äänessä io-techin perustajat Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Käymme läpi ajankohtaiset IT-alan asiat ja uutuustuotteet viimeisten parin viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti Twitchin keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Twitch (VOD)
• iTunes
• Spotify

NVIDIA on julkaissut uuden työkalun näytönohjaimen suorituskyvyn ja tehonkulutuksen mittaamiseen. FrameView on ladattavissa yhtiön sivuilta ilmaiseksi ja se tukee kaikkia näytönohjaimia merkkiin katsomatta.

FrameView tuo käyttäjän ruudulle helposti luettaviksi muun muassa sekä varsinaisen renderöidyn ruudunpäivitysnopeuden että näytetyn ruudunpäivitysnopeuden. Renderöity ruudunpäivitysnopeus viittaa ruudunpäivitysnopeuteen, kun tiedot lähtevät pelimoottorilta kohti näytönohjainta, eli ennen edes DirectX-rajapinnan komentojen abstraktointia näytönohjaimen ajureiden tulkittaviksi. Näytetty ruudunpäivitysnopeus puolestaan viittaa ruudunpäivitysnopeuteen siinä pisteessä, kun valmis kuva näkyy näytöllä asti. Kummatkin lukemat näkyvät oletuksena keskimääräisinä lukuina sekä 99., 95. ja 90. persentiileinä, mutta käyttäjä voi luonnollisesti valita mitä luvuista haluaa näkyviin.

Suorituskykylukujen lisäksi FrameView osaa näyttää näytönohjaimen tehonkulutukseen liittyviä lukuja. Ohjelma raportoi ”CHP”-nimellä itse grafiikkapiirin tehonkulutuksen ja ”TGP”-nimellä koko näytönohjaimen kulutuksen (pois lukien mahdolliset näytönohjaimen USB Type-C -liitäntään kytketyt laitteet). AMD:n näytönohjaimilla näiden tilalla näkyy ilmeisesti sen omien rajapintojen näyttämä kulutuslukema, joka on NVIDIAn mukaan jossain grafiikkapiirin ja koko näytönohjaimen kulutuksen välimaastossa.

Tehonkulutuksen osalta mielenkiintoista statistiikkaa on myös PPW, joka ilmaisee näytönohjaimen suorituskykyä suhteutettuna tehonkulutukseen. Näkyvä luku saadaan kaavalla ruudunpäivitysnopeus jaettuna jouleilla. Joulet vastaavat näytönohjaimen tuottamaa lämpöä yhden sekunnin aikana, eli yksinkertaisemmin kyse on ruudunpäivitysnopeuden jakamisesta koko näytönohjaimen tehonkulutuksella.

FrameView tukee DirectX 9-, 10-, 11- ja 12 -rajapintoja sekä OpenGL- ja Vulkan-rajapintoja. Myös UWP-sovellukset ovat tuettuja. Ruudulla näkyvien tietojen lisäksi se luonnollisesti osaa luoda lokitiedostot tuloksista.

Lähde: NVIDIA, Lataa FrameView täältä

Intelin vuotaneet roadmapit ovat paljastaneet jo aiemmin yhtiön seuraavan sukupolven työpöytäprosessoreiden tottelevan Comet Lake-S -koodinimeä. Comet Lake -prosessorit tulevat nostamaan Intelin kuluttajaprosessoreiden maksimiydinmäärän nykyisestä kahdeksasta kymmeneen.

Kiinalainen XFastest on saanut käsiinsä anonyymiltä lähteeltä käsiinsä Intelin julkaisemattomia dioja, jotka paljastavat nyt uusia yksityiskohtia tulevista prosessoreista ja niiden pariksi julkaistavista 400-sarjan piirisarjoista. Diat myös toistavat aiempien roadmap-vuotojen mainitseman vuoden 2020 alkuun sijoittuvan saatavuuden.

Diojen mukaan maksimissaan 10-ytimiset Comet Lake -prosessorit tulevat jälleen parantamaan sekä prosessorin että muistien ylikellotusominaisuuksia ja prosessoreissa on käytössä vanha tuttu Turbo Boost 2.0 -teknologia. Media- ja näyttöominaisuuksiin kuuluvat tuki HDR:lle ja Rec.2020-väriavaruudelle, tuki 10-bittiselle HEVC- eli H.265-pakkaukselle ja -purulle sekä niin ikään 10-bittiselle VP9-purulle.

Comet Lake-S -prosessorit tulevat sopimaan täysin uuteen LGA 1200 -kantaan ja prosessoreiden TDP-arvoiksi kerrotaan 35, 65 ja 125 wattia. Prosessorissa on edelleen 16 PCI Express 3.0 -kaistaa ja piirisarjassa 24. Lisäksi piirisarja tukee parhaimmillaan kymmentä USB 3.1 -liitäntää, joista kuusi voi olla 10 Gbps:n Gen 2 -versiota, sekä kuutta SATA 3.0 -liitäntää. Intelin Rapid Storage Technology on versiota 17.

Lähde: XFastest

Uutisoimme aiemmin io-techissä Samsungin tulevien Galaxy Note10 -mallien renderöinneistä, jotka OnLeaks oli tehnyt CAD-kuvien pohjalta. Nyt nettiin on vuotanut Ishan Argawalin puolesta uusia renderöintejä, jotka ovat todennäköisesti tulevien mallien virallisia pressikuvia. Kuvissa olevat laitteet mukailevat käytännössä täydellisesti aiemmin nähtyjä renderöintejä.

Vuotaneissa pressirenderöinneissä sekä Note10 että Note10+ (aiemmin Pro) esiintyvät kahdessa värissä – mustana ja liukuvärjättynä purppuran turkoosina. Ulkoisena erona Note10- ja Note10+ -mallien välillä on mittasuhteiden ohella lähinnä takakamera, joita plus-mallissa on yksi enemmän (3D ToF). Viime vuoden malliin nähden Note10-mallien näytön reunukset ovat kaventuneet lähes olemattomiin, virtanappi on siirretty oikeasta vasempaan kylkeen ja etukameroita on yksi kappale. Aiempien huhujen mukaisesti perusmallin näyttö on noin 6,3-tuumainen ja plus-mallin 6,75-tuumainen.

Tämänhetkisten tietojen perusteella molempien Note10-mallien sisältä tulee löytymään Exynos 9825 (tai ulkomailla Snapdragon 855) -järjestelmäpiiri sekä 8 tai 12 Gt RAM-muistia. Huippuversiossa on todennäköisesti teratavun tallennustila ja perusversiossa on tyydyttävä 128 gigatavuun. 3,5 mm ääniliitäntä sekä Bixby-näppäin tulevat tiettävästi puuttumaan Note10-mallistosta. Tämänhetkisten huhujen mukaan ainakin Plus-malli käyttäisi UFS 3.0 -muistia ja tarjoaisi 4500 mAh akun 25 watin pikalatauksella. Molemmista malleista on tiettävästi tulossa 5G-versio.

Note10-malliston julkaisu tapahtuu suurella todennäköisyydellä Unpacked-tapahtumassa New Yorkissa elokuun 7. päivä. Malliston kallein versio saattaa hätyytellä 2000 euron rajapyykkiä.

Lähteet: SamMobile (1)(2), WinFuture, Twitter (1)(2)

Kasaamme videolla Samsungin kaarevan 49-tuumaisen pelinäytön, jossa on yhdistetty kaksi 2560×1440-resoluution 120 hertin VA-paneelia saumattomasti rinnakkain ja kokonaisresoluutioksi muodostuu 5120×1440. 1400 euron hintainen CRG9 on päivitetty malli viime vuonna kokeillusta vastaavan kokoisesta CHG90-näytöstä, jossa oli kaksi Full HD -paneelia rinnakkain ja käytössä oli 3840×1080-resoluutio.

Tutustumme videolla pikaisesti näytön ominaisuuksiin ja kokeilemme pelata PlayersUnknown’s Battleground -peliä 5120×1440-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. GeForce RTX 2080 Ti jaksoi pyörittää peliä noin 90 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.

Laajan kuvan myötä peleihin tuntuu uppoavan ja kasvaneesta näköalasta saattaa olla hyötyä esimerkiksi kauas katsoessa ja hahmottamaan sivulta tulevia vihollisia. Lähitaistelutilanteissa suurella näytöllä nopeat liikkeet puolestaan saattavat johtaa vaikeuksiin. First Person Shooter -pelien sijaan näyttö päässee paremmin oikeuksiinsa esimerkiksi autopeleissä.

Korkeamman resoluutionsa myötä CRG9:ää on työpöytäkäytössä huomattavasti miellyttävämpi käyttää eivätkä kuvakkeet ja tekstit näytä enää rosoisilta, kuten aiemmalla CHG90-näytöllä.

• Samsung, CRG9 QLED -pelinäytön tuotesivu
• Hinta.fi, Samsung LC49RG90

Jos pidit videosta, käy tykkäämässä videota, tilaa io-techin YouTube-kanava, anna kommenteissa palautetta ja kehitämme videokonseptia lisää, kiitos!

Katso video Youtubessa

Äänikorttirintamalla on nykyään verrattain hiljaista. Suurin osa käyttäjistä turvautuu nykypäivänä erillisten äänikorttien sijasta emolevyjen integroituihin ratkaisuihin ja ulkoiset DAC-ratkaisut kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.

Parhaiten Sound Blaster -äänikorteistaan tunnettu Creative Labs täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja se juhlistaa syntymäpäiviään täyttämällä hiljaiseloa viettävää äänikorttimaailmaa kahdella uudella mallilla. Sound Blaster AE-7 ja AE-9 ovat kumpikin sisäisiä PCI Express -liitäntäisiä äänikortteja, jotka tarjoavat monin osin entuudestaan tuttuja ominaisuuksia muutamin tervetullein päivityksin. Monille tervetulleena päivityksenä edellisen Sound BlasterX AE-5:n RGB-valaistus on jätetty pois uutuuksista. AE-9-malli saattaa kuulostaa entuudestaan tutulta io-techin lukijoille, sillä uutisoimme äänikortista alun perin jo viime vuonna, jolloin se oli silloisten tietojen mukaan myös tarkoitus julkaista.

Sisäisten Sound Blaster -äänikorttien uusi lippulaivamalli AE-9 on varustettu tutulla Sound Core3D -äänipiirillä ja laadukkaalla ESS 9038 SABRE -DAC-piirillä, jonka luvataan mahdollistavan 129 dB:n dynaamisen alueen, parhaimmillaan 384 kHz:n 32-bittisen PCM-samplauksen ja DSD64-toiston (Direct Stream Digital, DSD64 on käytössä SuperAudio CD -levyissä). Äänikortin THD:ksi eli Total Harmonic Distortion tai kokonaissärö on -120 dB tai 0,0001 %. Tuettuina ovat myös ASIO 2.3 -toisto ja tallennus, Dolby Digital Live- ja DTS Connect -enkoodaukset sekä pelikäyttöön suunnattu vanha tuttu Scout Mode -tila.

Äänikortissa käytetään Nichiconin Fine-Gold -kondensaattoreita ja WIMA:n audiokäyttöön suunnattuja kondensaattoreita. Lisäksi op-amp-vahvistimet ovat käyttäjän vaihdettavissa. Uuden CleanLine-teknologian puolestaan luvataan takaavan puhtaan äänen mikrofonista ilman mahdollisia häiriöitä esimerkiksi epätasaisen virransyötön vuoksi. Kuulokkeille on käytössä Sound BlasterX AE-5 -mallista tuttu Bi-Amp-kaksoisvahvistin. Äänikortin I/O-paneelista löytyy RCA-liittimet vasemmalle ja oikealle kanavalle, 3,5mm:n liittimet taka- sekä keski- ja subwoofer-kanaville sekä optiset TOSLINK sisään- ja ulostulot.

AE-9:n mukana tulee ulkoinen Audio Control Module -lisälaite, joka kytketään äänikorttiin mini-HDMI-liittimellä. Se sisältää äänenvoimakkuussäätimen, kytkimen SBX-prosessoinnille, tuen ja säätimen eri impendanssin kuulokkeille. Lisäksi ACM:stä löytyy XLR-liitin ja tuki phantom-virtalähdettä kaipaaville mikrofoneille. ACM-moduuli vaatii äänikorttiin kytkettävän 6-pinnisen PCI Express -lisävirtaliittimen toimiakseen, millä eliminoidaan tarve erilliselle virtalähteelle tai -johdolle.

AE-7-sisarmalli on aavistuksen karsitumpi ja peliäänikorteille tyypillisemmällä liitinvalikoimalla varustettu äänikortti. Se hyödyntää samaa Sound Core3D -äänipiiriä, mutta DAC-piiri on aavistuksen kevyempi ESS 9018 Sabre. AE-7:lle luvataan 127 dB:n dynaaminen alue, sama 384 kHz:n 32-bittinen samplaus ja DSD64-tuki. THD-arvoksi kerrotaan sama 0,0001 % kuin isoveljellään. Äänikortti tukee niin ikään ASIO 2.3:a, Dolby Digital Live- ja DTS Connect -enkoodausta sekä Scout Mode -tilaa.

AE-7:n I/O-paneeli on varustettu 3,5 mm:n liittimillä perinteisellä 5.1-äänentoistolle, erillisillä 3,5 mm:n liittimillä kuulokkeille ja mikrofonille sekä optisella TOSLINK-ulostulolla. Äänikortin mukana tulee aiemmasta Zx-mallista tuttu Audio Control Module -lisälaite, joka sisältää äänenvoimakkuussäätimen, sisäänrakennetun mikrofonin sekä 3,5 mm:n mikrofoni- ja kuulokeliittimet sekä 6,3 mm:n mikrofoni- ja kuulokeliittimet.

Creative Labs ei paljastanut milloin uudet äänikortit tulevat tarkalleen saataville, mutta ne tulevat nyt ennakkotilattavaksi yhtiön omasta verkkokaupasta 299 ja 439 Singaporen dollarin eli noin 195 ja 287 euron hintaan. Lisäksi yhtiö tarjoaa yhtiön aiempien äänikorttien ostajille 15 %:n alennuskuponkia, mutta se ei valitettavasti ole voimassa Suomessa.

Lähde: Creative Labs

Otimme kokeiltavaksi Corsairin maaliskuussa julkaiseman K83 Wireless -näppäimistön, joka on tarkoitettu tietokoneen tai muun mediatoistimen pariksi olohuonekäyttöön. Matalaprofiiliseen taustavalaistuun langattomaan näppäimistöön on integroitu lisäksi kosketushiiri ja tattiohjain. Valmistajan suositushinta K83 Wirelessille on 129,90 euroa.

Lue artikkeli: Kokeiltua – Corsair K83 Wireless -näppäimistö

AMD:n tuoreen X570-piirisarjan tehonkulutus on puhuttanut siitä lähtien, kun ensimmäiset kuvat emolevyistä tulivat julki. Lähes jokaisessa esitellyssä emolevyssä on nimittäin aktiivinen jäähdytys piirisarjalla, mikä on ollut erittäin harvinaista vuosikausien ajan.

Piirisarjan aktiivijäähdytyksen syyksi mainittiin PCI Express 4.0 -tuki ja sen nostama tehonkulutus. Tarkkoja lukemia ei ole kuitenkaan kerrottu vielä missään ja yleensä X570-piirisarjan on arvioitu kuluttavan 11 – 15 wattia. Saksalainen huippuylikellottaja Roman ’der8auer’ Hartung otti asiakseen selvittää, kuinka paljon piirisarja todellisuudessa kuluttaa ja miten paljon siihen kytketyt laitteet vaikuttavat tehonkulutukseen.

Hartung otti testattavakseen Asuksen Crosshair VIII Hero -emolevyn ja verrokiksi viime sukupolven X470-piirisarjaan perustuvan Crosshair VII Heron. Piirisarjan tehonkulutuksen mittaamisesta ei voida puhua triviaalina tehtävänä, sillä se vaatii käytännössä johtojen juottamista suoraan emolevylle, X570:n tapauksessa vielä emolevyn molemmin puolin.

Hartungin mittausten mukaan pelkän piirisarjan tehonkulutus levossa ilman yhtään ainuttakaan siihen kytkettyä laitetta on 7,38 wattia, mikä on selvästi enemmän kuin X470-piirisarjalla. X470-piirisarjalla vastaava lukema on vain 2,89 wattia ja edes NVMe-asema kytkettynä ja rasituksessa sen kulutus ei nouse kuin 4,10 wattiin. X570:n kulutus PCIe Gen3 NVMe-asemalla nostaa piirisarjan kulutuksen ilman rasitusta 8,2 wattiin ja aseman rasituksessa 8,55 wattiin. Lisäämällä piirisarjaan NVMe-aseman lisäksi kaksi SATA-asemaa ja näytönohjain saatiin tehonkulutus nousemaan yhteensä 9,76 wattiin. Myöskään PCIe Gen4 -NVMe-aseman käyttö ei tehnyt merkittävää eroa, se nosti kulutusta levossa 0,43 ja rasituksesssa 0,31 wattia yli Gen3-kulutuksen, eli käytännössä merkittävää eroa ei ole ja maksimirasitus kaikilla mainituilla laitteilla Gen4-asemalla olisi noin 10 wattia. Lisää lisälaitteita kytkettäessä se voinee nousta kuitenkin puheissa liikkuneen 11 – 15 watin luokkaan.

Hartung päätyi myös ihmettelemään, miksi liki kaikissa emolevyissä on aktiivinen jäähdytys piirisarjalla. Hartungin testien mukaan pieni parin euron tarvikesiili riitti pitämään minimaalisella ilmavirralla piirisarjan lämpötilan täydessä rasituksessa 74 asteessa. Lämpötila mitattiin avonaisessa testipenkissä, mutta huonostikin ilmastoidussa kotelossa ilmavirran pitäisi olla suurempi.

Mistä kasvanut tehonkulutus sitten johtuu? X570-piirisarja on todellisuudessa Ryzen 3000 -sarjan prosessoreista tuttu cIOD eli I/O-siru valmistettuna 12 nanometrin prosessin sijasta 14 nanometrin valmistusprosessilla. Itse sirusta löytyy siis käyttämättöminä muunmuassa muistiohjaimet ja lisää PCI Express 4.0 -linjoja, mutta käytöstä poistettuina niiden ei pitäisi lisätä sirun kulutusta ainakaan merkittävästi. PCIe Gen3- ja Gen4 NVMe-asemien välillä nähdyt pienet erot puolestaan kertovat, ettei pelkkä PCIe Gen4 itsessään selitä eroa. Todennäköisempää onkin, että itse PCIe Gen4 -yhteensopivat PHY:t ja ohjaimet kuluttavat merkittävästi PCIe Gen3:a enemmän tehoa riippumatta siitä, toimivatko ne Gen3- vai Gen4-tilassa.

NVIDIA on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen. GeForce 431.36 -ajurit ovat saatavilla Windows 7-, 8(.1)- ja 10 -käyttöjärjestelmille ja ne tukevat kaikkia yhtiön työpöytänäytönohjaimia Kepler-arkkitehtuurista ja mobiilinäytönohjaimia Maxwell-arkkitehtuurista lähtien.

GeForce 431.36 -ajureiden merkittävimmät uudistukset ovat tuki uusille GeForce RTX 2060 Super- ja RTX 2070 Super -näytönohjaimille sekä Game Ready -leimat Tom Clancy’s The Division 2-, Strange Brigade- ja Metro Exodus -peleille. Lisäksi ajureissa on tuki kolmelle uudelle G-Sync Compatible -näytölle sekä uusi tai päivitetty SLI-profiili F1 2019 -pelille.

Tuttuun tapaan ajurit korjaavat jälleen aiempien julkaisujen ongelmia. Korjauslistalta löytyvät tällä kertaa muun muassa Forza Horizon 4:n mahdollinen kaatuminen ajettaessa tunneliin, GTA V:n vilkkuminen MSAA-reunojenpehmennyksen kanssa sekä Shadow of the Tomb Raiderin kaatuilut Pascal-arkkitehtuurin näytönohjaimilla ja pelin testiosion sulkeutuminen itsestään, kun säteenseuranta on käytössä. Tiedossa olevia bugeja ovat puolestaan esimerkiksi Tom Clancy’s The Division 2:n kaatuilu DirectX 12 -tilassa, World of Warcraft: Battle for Azerothin maaston ja ikoneiden vilkuminen sekä satunnaiset valkoiset ja vihreät vilkkumiset Mortal Kombat 11:ssä. Voit tutustua ajureiden kaikkiin muutoksiin niiden julkaisutiedotteessa (PDF).

Lataa NVIDIAn ajurit täältä