Testissä Motorolan ylempään keskihintaluokkaan tähtävään Moto g100 -älypuhelimen Snapdragon 870 -järjestelmäpiirillä.

Motorola laajensi Moto g -mallistoaan tänä vuonna uusille vesille tuomalla markkinoille sarjan ensimmäisen puhelimen 800-sarjan Snapdragon-järjestelmäpiirillä. Maaliskuun lopulla julkaistu Moto g100 tunnettiinkin Kiinassa valmistajan lippulaivasarjaan viittaavalla Edge S -nimellä.

Moto g100:n myynti alkoi suomessa 9. huhtikuuta 499 euron suositushintaan. Puhelin pitää sisällään Qualcommin Snapdragon 870 -järjestelmäpiirin, joka on hieman piristetty versio Snapdragon 865:stä ja Snapdragon 865 Plussasta. Järjestelmäpiirin parina Moto g100 sisältää 8 gigatavua RAM-muistia ja 128 gigatavua tallennustilaa, jota on mahdollista jatkaa microSD-muistikortilla. Virtaa laitteelle tuo 5000 mAh:n akku. Kamerajärjestelmä nojaa 64 megapikselin pääkameraan, 16 megapikselin ultralaajakulmakameraan, joka toimii myös makrokamerana ja 2 megapikselin syvyystietokameraan.

Suositushintaan sisältyy Suomessa myös Motorolan oma Ready for -telakka ja sen kanssa käytettäväksi tarkoitettu USB Type-C -kaapeli. Telakka mahdollistaa puhelimen kiinnittämisen ulkoiseen näyttöön.

Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan Moto g100 on saatavilla artikkelin kirjoitushetkellä huhtikuun lopulla reiluun 470 euron hintaan, eli 30 euroa suositushintaa edukkaammin.

Tutustumme tässä artikkelissa Motorola Moto g100:aan reilun viikon ympärivuorokautisten käyttökokemusten pohjalta hieman täysimittaista testirutiinia lyhyemmin.

5G-liittymän verkkotestejä varten tarjosi ystävällisesti DNA.

 

Pakkaus ja sen sisältö

Moto g100:n myyntipakkaus erottuu markkinoiden muusta valikoimasta, sillä kyseessä on selvästi kilpailijoiden paketteja suurempi kokonaisuus. Tämä johtuu siitä, että itse puhelimen lisäksi mukana toimitetaan valmistajan Ready for -telakka ja telakan kanssa käytettäväksi tarkoitettu USB Type-C -> HDMI -kaapeli. Tarkemmin Ready for -telakkaan ja sen toimitussisältöön tutustutaan omassa osiossaan artikkelin loppupuolella.

Itse puhelimen lisäksi pakettiin kuuluu perinteiset ohjelappuset, Ready For -telakan ohje, USB Type-A -> Type-C -kaapeli ja 20 watin verkkovirta-adapteri. Mukana on myös joustava läpikuultava suojakuori.

 

Rakenne, tekniset ominaisuudet ja yksityiskohdat

Moto g100:n ulkonäössä on nähtävissä sukulaisuutta viime vuonna julkaistuun Moto g 5G Plus -malliin. Uutuus on rakenteeltaan pitkulainen ja etupuolen näyttöä rikkoo kaksi kamerareikää. Takapuolella kamerat ovat neliskanttisessa kehyksessä vasemmassa yläkulmassa. Moto g 5G Plussasta poiketen linssien kehykset ovat kuitenkin saaneet uuden sinisen korostevärin.

Fyysiset mitat:

  • Ulkomitat: 168,38 x 73,97 x 9,69 mm
  • Paino: 207 grammaa
  • Näytön ja ulkomittojen suhde: 84,1 %
  • Gorilla Glass 3 edessä, muovinen kehys, muovinen takakuori

6,7-tuumaisella näytöllään Moto g100 ei missään nimessä ole markkinoiden pienimpiä laitteita, mutta näytön 21:9-kuvaushteen myötä uutuus on hieman kapeampi, kuin pelkän tuumamäärän perusteella voisi odottaa. Vastaavalla näytöllä varustettuun ulkoisesti samankaltaiseen Moto g 5G Plussaan verrattuna uutuus on kuitenkin 0,4 mm korkeampi ja 0,7 mm paksumpi leveyden säilyessä ennallaan.

Viime syksynä julkaistu Xiaomi Mi 10T Pro käyttää 6,67-tuumaista näyttöä, jonka kuvasuhde on perinteisempi 20:9. Xiaomiin verrattuna Moto g100 on peräti 3,4 mm korkeampi ja 0,3 mm paksumpi, mutta 2,4 mm kapeampi. 84,1 prosentin näytön ja ulkomittojen suhde ei enää nykypäivänä ole kuitenkaan poikkeuksellisen hyvä ja se lienee osittain seurausta suhteellisen paksuksi jätetystä yläreunasta.

Puhelin sopii yhteen käteen ainakin allekirjoittaneella varsin hyvin, sillä 74 mm:n leveys ei ole vielä mitenkään järisyttävän suuri, minkä lisäksi takakuori kaareutuu miellyttävästi pitkiltä sivuiltaan. Puhelimen suuri korkeus kuitenkin tuntuu sitä käsitellessä ja erityisesti liukkaahkon takakuoren myötä puhelimen käsittely voi toisinaan vaatia jonkin verran sormiakrobatiaa.

Puhelimen takakuori on muovia, joka on pinnaltaan samettimaisen matta, mutta silti väritykseltään hieman heijasteleva. Testiyksilön väritys onnistuukin olemaan varsin näyttävä violetista turkoosiin katselukulman mukaan vaihtuvine väreineen. Takakuoren muovi voi teoriassa kestää lasikuorta paremmin pudotuksia, mutta vastaavasti se kerää helpommin naarmuja ja jossain määrin myös pölyä ja muuta likaa. Positiivisena puolena muovipinta on kuitenkin kädessä laadukkaan ja miellyttävän tuntuinen.

Myös puhelinta kiertävä kehys on muovinen. Kehyksessä muovin käyttö antaa käsissä metallia heikomman laaduntuntuman, vaikkei sekään kestävyydeltään välttämättä heikompi valinta ole. Kestävyyskysymyksistä huolimatta muovin käyttäminen 500 euron puhelimessa alkaa ehdottomasti olla jo miinus, sillä sen laatuvaikutelma jää selvästi useimmista kilpakumppaneista, jotka tarjoavat metallisen kehyksen ja lasisen takakuoren tai ainakin toisen noista kahdesta. 500 euron hintaluokassa myös nykyisin jo vanhahkon Gorilla Glass 3:n käyttäminen näytön suojalasina on hieman hämmentävä ratkaisu.

Moto g100:n vasemmassa kyljessä sijaitsee useimpiin muihin puhelimiin nähden ylimääräinen painike, joka aukaisee Google Assistant -sovelluksen. Valitettavana miinuspuolena ainakaan testijaksolla painikkeelle ei löydetty asetuksia, joista sen käyttötarkoitusta voisi muuttaa tai joista sen voisi asettaa pois päältä.

Oikean kyljen virtapainikkeeseen puolestaan on sijoitettu sormenjälkilukija, joka toimi testijaksolla nopeasti ja ilman valittamisen aihetta. Sormenjälkilukijaa tuplanapauttamalla aukeaa Moto g 5G Plussasta tuttu Power Touch -pikakuvakevalikko, kunhan sen ensin puhelimen ele-asetuksista päälle laittaa.

Motorola ei lupaa puhelimelleen virallista IP-luokitusta, mutta valmistaja mainostaa puhelimen olevan vettä hylkivä, joten pienehköjä roiskeita ei tarvinne säikähtää. IP-luokituksen puute alkaa kuitenkin 500 euron hintaluokassa olla jo miinus.

Moto g100:n pohjassa lepää USB Type-C -liitäntä, joka tukee 3.1-nopeuksia. Nopea USB-yhteys ei missään nimessä ole vielä tässä hintaluokassa itsestäänselvyys, joten kyseessä on hyvä suoritus. Sen vasemmalla puolella on 3,5 mm:n kuulokeliitäntä ja oikealla puolella yhden puhelimen mikrofoneista sisältävä reikä sekä reikärivistö, jonka takana lepää laitteen monokaiutin. Kuulokeliitäntä tarjoaa kohtalaisesti vääntöä ja se kykenee ajamaan suhteellisen vaikeasti soitettavia AKG K612 Pro -kuulokkeita riittävällä äänenvoimakkuudella, joskaan aivan markkinoiden tehokkaimpien joukkoon Motorolan kuulokevahvistimella ei ole asiaa.

Monokaiutin puolestaan ei ole erityisen äänekäs. Ennemminkin äänenpainetta voisi kuvailla riittäväksi. Äänenlaadultaan kaiutin on kohtalainen – se on ymmärrettävästi diskanttipainotteinen, muttei kuitenkaan riipivä. Stereokaiutinten puute on kuitenkin 500 euron puhelimelta ehdottomasti miinus, sillä sen lisäksi, että monokaiuttimesta menetetään kahden kaiuttimen mahdollistamat tila- ja suuntaefektit, on monokaiutin erittäin helppo peittää esimerkiksi pelatessa puhelinta vaakatasossa pitäessä.

Yläpäädyssä lepää vain toinen puhelimen mikrofonirei’istä. Näytön vasempaan yläkulmaan Motorola on sijoittanut peräti kaksi etukameraa – yhden perinteisen laajakuvakameran 16 megapikselin resoluutiolla ja yhden ultralaajakulmakameran 8 megapikselin resoluutiolla. Mielenkiintoisesti 16 megapikselin kamera kuvaa vakioasetuksillaan Quad Bayer -suodinta hyödyntäen 4 megapikselin lopputuloksia.

Kuvanlaadultaan laajakulmaetukamera ei onnistu vakuuttamaan. Jälki on suhteellisen luonnollista, mutta värit jäävät kuitenkin aavistuksen haaleiksi, minkä lisäksi 4 megapikselin resoluutio näyttää rajansa ja kuva on selvästi pehmeä sitä suuremmalta näytöltä tarkasteluna. Ultralaajakulmaetukameran jälki on luonnollisempaa, värit aavistuksen parempia ja kuva tarkempi, mutta valitettavasti kuva on myös selvästi tummempi.

Hämärässä ultralaajakulmaetukameran valovoimaisuus loppuu kesken suhteellisen nopeasti ja kuvat alkavat pehmetä. Laajakulmakameran kuvat puolestaan ovat hämärässä selvästi ultralaajakuvia tarkempia, mutta valitettavasti ne ovat myös digitaalisesti terävöitettyjä tuottaen keinotekoisen näköisiä lopputuloksia.

Näytön tekniset ominaisuudet:

  • 6,7” LCD -näyttö, 90 Hz, HDR10
  • 21:9-kuvasuhde, 2520 x 1080 pikseliä, 409 PPI

Näytön osalta Moto g100 tarjoaa ainakin lukujen valossa identtisen kattauksen kuin viime kesän Moto g 5G Plus. 6,7-tuumainen LCD-näyttö 90 Hz:n virkistystaajuudella ei enää 500 euron hintaluokassa onnistu olemaan poikkeuksellinen, vaan useat kilpailijat tarjoavat joko korkeamman virkistystaajuuden tai AMOLED-paneelin myötä paremman kontrastin – osa kilpailijoista peräti molemmat.

Kuvanlaadultaan näyttö on kuitenkin hyvä. Asetuksissa värintoistolle on valittavissa kolme esiasetusta: luonnollinen, tehostettu ja kylläinen. Näistä luonnollinen tarjoaa silmämäärisen arvion perusteella valkotasapainoltaan parhaan lopputuloksen, mutta jää värintoistoltaan hieman jopa valjuksi. Tehostettu parantaa kuvaa aavistuksen, mutta vastapainona kääntyy myös hieman kylmään kallelleen ja kylläinen puolestaan tarjoaa selvästi ylisaturoidun kuvan. Kokonaisuudessaan näyttö on miellyttävä katsoa, mutta AMOLED-paneelien kontrasteihin se ei ymmärrettävästi yllä.

90 hertsin näyttö tuntuu käytössä miellyttävän sulavalta 60 hertsin näyttöihin verrattuna. Eroa 120 hertsin näyttöihinkin kuitenkin löytyy, joten hintaluokan parhaimmistoon Moto g100:n näyttö ei yksinkertaisesti yllä. Erojen huomaaminen 90 ja 120 välillä alkaa kuitenkin puhelinkäytössä olla jo 60 ja 90 hertsin erojen huomaamista haastavampaa, joten parhaita kilpailijoita hitaamman näytön haitat ovat hyvin käyttäjäriippuvaisia.

Moto g100:n sisällä sykkivä rauta on 500 euron hintaluokassa kilpailukykyistä. Suorituskyvystä huolehtii Qualcommin Snapdragon 870 -järjestelmäpiirin, joka on käytännössä uudelleenlämmitelty versio viime vuoden huippupiiristä. Täten se asettuu suorituskyvyltään kilpailemaan vastaavan hintaisen, mutta puolisen vuotta vanhemman OnePlus 8T:n kanssa. Piirin parina Moto g100:ssa on 8 gigatavua RAM-muistia ja 128 gigatavua tallennustilaa, mitkä ovat hyviä peruslukemia. Tallennustilaa on kuitenkin mahdollista myös jatkaa microSD-muistikortilla, mikäli toiselle SIM-kortille ei ole tarvetta.

Virtaa laitteelle syöttää 5000 mAh:n akku. Esimerkiksi edellä mainittuun OnePlussaan ja moniin muihinkin lippulaivaluokan laitteisiin nähden akku on suurempi ja siten hyvän kokoinen. Mitenkään poikkeuksellinen se ei enää nykyään ole ja erityisesti edullisemmissa puhelimissa 5000 mAh on viime aikoina asettunut lähes vakion asemaan. Latausnopeudelta tuettuna on vain suhteellisen alhainen 20 wattia, eikä myöskään langattomalle lataukselle tukea löydy.

Yhteysominaisuuksien osalta Moto g100 tukee Snapdragon 870 -piirin myötä ymmärrettävästi 5G-yhteyksiä. 4G-yhteydet ovat Cat.13 / Cat18 -tasolla (Lähetysnopeus / Latausnopeus). Bluetoothin osalta Moto g100 tukee 5.1-standardia ja Wi-Fi-verkoista tuettuna on Wi-Fi 6, joten niiden suhteen puhelimella on pullat suhteellisen hyvin uunissa. Tuoreimmalle Wi-Fi 6E:lle tukea ei löydy, mikä ei kuitenkaan 500 euron hintaluokassa ole suoranaisesti yllätys.

Tekniset ominaisuudet:

  • Snapdragon 870 -järjestelmäpiiri (1 x 3,2 GHz Kryo 585, 3 x 2,42 GHz Kryo 585, 4 x 1,80 GHz Kryo 585 CPU, Adreno 650 GPU)
  • 8 Gt LPDDR5-RAM-muistia
  • 128 gigatavua tallennustilaa (Vapaana n. 109 Gt, UFS 3.1), microSD-korttipaikka (max. 1 Tt)
  • 5G, sub 6 GHz, n1 / n3 / n5 / n7 / n8 / n28 / n38 / n 41 / n66 / n77 / n78
  • LTE (Cat13 / Cat 18), Dual SIM
  • Wi-Fi 802.11a/b/n/ac/ax (Wi-Fi 6), Bluetooth 5.1, (A)GPS, GLONASS, Galileo, LTEPP, SUPL, NFC
  • Sormenjälkilukija oikean kyljen virtapainikkeessa, 3,5 mm:n kuulokeliitäntä
  • 5000 mAh akku, USB Type-C (USB 2.0), 20 watin latausnopeus

Kamera

Moto g100:n kamerajärjestelmä sijaitsee takakuoren vasemmassa yläkulmassa neliskanttisessa kamerakehyksessä. Kehys on vain hitusen koholla takakuoren pinnasta, minkä lisäksi myös kameroiden linssit nousevat aavistuksen kehystä korkeammalle. Kohouma on kuitenkin kokonaisuudessaan niin pieni, ettei puhelin merkittävästi keiku sitä pöydällä käytettäessä.

Kameran tekniset tiedot:

  • 64 megapikselin pääkamera (1/2”, 0,7 um pikselikoko), f1.7
  • 16 megapikselin ultralaajakulmakamera (1 um pikselikoko, toimii myös makrokamerana), f2.2, automaattitarkennus
  • 2 megapikselin syvyystietokamera, f2.4
  • Laser-tarkennus, joka on käytössä sekä pääkameralla että ultralaajakulmakameralla
  • Etukamerat:
    • 16 megapikselin laajakulmaetukamera (1 um pikselikoko), f2.2
    • 8 megapikselin ultralaajakulmaetukamera (1,12 um pikselikoko, 118 asteen kuvakulma), f2.4
  • Dual-LED-salama, rengassalama makrokuvaukseen ultralaajakulmakameran ympärillä
  • Videokuvaus: 6K 30 FPS / 4K 60 FPS, hidastusvideo: 1080p 120 FPS / 720p 240 FPS

Pääkameran virkaa Moto g100:ssa hoitaa 64 megapikselin sensori Quad Bayer -suotimella, eli se ottaa vakioasetuksillaan 16 megapikselin lopputuloksia, mutta myös täyden resoluution kuvien ottaminen on mahdollista. Pääkameran parina laitteessa on 16 megapikselin ultralaajakulmakamera ja 2 megapikselin syvyystietokamera.

Nykyisin yleistä erillistä makrokameraa Motorolan uutuus ei siis mukanaan kanna, vaan sen sijaan se luottaa makrokuvauksessa automaattitarkennuksella varustettuun ultralaajakulmakameraan. Muista markkinoiden ratkaisuista Motorola eroaa myös ultralaajakulmakameran linssin kehykseen integroidun rengasvalon myötä. Rengasvaloa ei voi käyttää muissa kuin makrotilassa, jossa se korvaa salaman. Salamasta poiketen se on kuitenkin kuvatessa jatkuvasti päällä, eikä vain välähdä.

Videokuvausta Moto g100 tukee hieman hämmentävästi 6K 30 FPS -tasolla, eli 6016 x 3384 -resoluutiolla. Viime vuoden huippupiirin perillisenä Snapdargon 870 voisi kuvitella riittävän myös 8K-videon kuvaamiseen, mutta jostain syystä Motorola on päättänyt rajata maksimiresoluution alhaisemmaksi. Lisäksi tuettuna ovat myös 4K-resoluution videot sekä 60 että 30 FPS:n nopeudella. Hidastusvideota voi kuvata joko Full HD -resoluutiolla 120 FPS:n nopeudella tai 720p-resoluutiolla 240 FPS:n nopeudella.

Moto g100:n kamerasovellus on aiemmin testissä käyneestä g30-mallista tuttu aiempiin vuosiin nähden täysin uudistettu versio. Kuvaustilat löytyvät aivan sovelluksen oikeimmasta laidasta kuvauspainikkeiden toiselta puolelta, kun taas etsinnäkymän oikea reunus on pyhitetty salama-asetukselle, itselaukaisimelle ja Google Lens -sovellukselle. Kuvausnäkymän oikean reunan nuolta painamalla tulevat esiin loput pika-asetukset.

Asetusten löytyessä nykyisin kuvausnäkymän oikealta puolelta on vasen puoli jäänyt kohtalaisen tyhjäksi ja sieltä löytyvätkin ainoastaan asetusten kuvake ja automaattisen kuvattavan kohteen tunnistuksen käynnistävä tähtipainike.

Sovellus toimi testijaksolla sulavasti ja kehut sille on edelleen annettava makrokuvauksen sijoittamisesta suoraan zoomausetäisyyden valinnan pikakuvakkeisiin.

Hyvässä valaistuksessa Motorolan 64 megapikselin pääkamera tuottaa kiitettävää jälkeä. Värintoisto on luonnollista, eikä kontrastikaan korostu liiallisesti. Yksityiskohtia kuviin kertyy hyvin ja lopputulokset kestävät katselua suuremmaltakin näytöltä. Dynaaminen alue on kohtalaista, joskin kirkas pilvetön keväinen taivas palaa varjoisampia kohteita kuvatessa suhteellisen helposti puhki, joten parhaiden joukkoon Motorolan dynamiikka ei yllä.

Hämärässäkin Moto g100 pääkameran kuvien yleisilme säilyy miellyttävänä. Yksityiskohdat alkavat sumentua jossain määrin, muttei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisesti. Myös värintoisto heikkenee, mutta säilyy kuitenkin kohtalaisena. Valitettavasti kuviin alkaa hämärässä kertyä myös jonkin verran suuremmalla näytöllä ilman zoomaamistakin näkyvää kohinaa, minkä lisäksi jo päivänvalossa rajojaan näyttänyt dynamiikka osoittaa puutteensa – kaupungin valot palavat lähes poikkeuksetta puhki, ellei sitten valotusta valitse juuri valojen kohdalta, jolloin muu maisema jää erittäin tummaksi.

Moto g100:n yökuvatila on käytettävissä ainoastaan puhelimen pääkameralla. Tila pyrkii parantamaan kuvien dynamiikkaa niin kirkkaasta kuin tummastakin päästä ja tekee sen toisinaan jopa varsin ronskilla kädellä. Tämän seurauksena lopputulokset voivat olla jopa aavistuksen epärealistisia ollen dynamiikaltaan hieman lytyssä ja kirkkaudeltaan todellista tilannetta valoisampia.

Yökuvatilassa perustilassakin havaittu kohina on yhä läsnä ja tilanteesta riippuen se voi toisinaan olla jopa jo hieman häiritsevää. Kohinaa muodostuu myös objektien rajoille ja valojen reunoille, mikä viitannee siihen, että yökuvatilan käsittelyllä on hieman haasteita tunnistaa joitakin kohteita. Tila onnistuu kokonaisuudessaan tuomaan kuviin selvästi lisää yksityiskohtia, mutta lopputulosten yleisilme on vaihteleva, eikä sitä voi aina pitää suoranaisesti perustilaa parempana. Toisinaan se kuitenkin tuottaa myös todella hyvää jälkeä ollen selvästi parempi vaihtoehto.

Päivänvalossa ultralaajakulmakamera tuottaa luokassaan hyvää jälkeä. Sen värintoisto mukailee hyvin pääkameran kuvia tuottaen yhtenäisen yleisilmapiirin, mutta usein valkotasapaino taittuu ultralaajakulmakameralla selvästi pääkameraa lämpimämmäksi. Yksityiskohtia kuviin kertyy hyvin ja lopputuloksia kestää tarkastella suuremmaltakin näytöltä. Automaattitarkennuksen myötä myös lähikuvien ottaminen on mahdollista, mutta pääkameraa selvästi pienemmän sensorin myötä taustan ja edustan erottelu säilyy suhteellisen vähäisenä, minkä lisäksi kuvat jäävät jostain syystä hieman sumeiksi.

Hämärässä ultralaajakulmakameran suorituskyvyn rajat tulevat vastaan. Kuviin syntyy usein vihertävä värivivahde, minkä lisäksi myös yksityiskohtien määrä heikkenee selvästi. Kuvat jäävät yleisilmeeltään usein pehmeiksi ja dynamiikaltaan vajaiksi – kirkkaat alueet palavat käytännössä poikkeuksetta puhki ja selvästi pahemmin kuin pääkameralla. Valitettavasti yökuvatila rajoittuu vain pääkameralla käytettäväksi, joten ultralaajakulmakameran hämäräsuorituskykyä ei voi korjata ohjelmallisesti.

Moto g100 ei sisällä erillistä makrokameraa, vaan makrokuvaukseen se käyttää automaattitarkennuksella varustettua ultralaajakulmakameraansa. Sen myötä se onkin 16 megapikselin resoluutiollaan selvästi makrokameroiden tarkempaa päätä. Mielenkiintoisesti makrokuvaustilassa kuvien resoluutio (4608 x 3456) on kuitenkin hieman normaalia ultralaajakulmakameran resoluutiota (4624 x 3472) alhaisempi.

Kuvanlaadultaan makrokamera onnistuu vakuuttamaan. Kuvien värintoisto on luonnollista ja niihin kertyy hyvin yksityiskohtia. Myös kuvan taustalle syntyvä bokeh on suhteellisen luonnollista, vaikka siinä jonkin verran kohinaa esiintyykin. Eduksi makrokameralle on laskettava myös automaattitarkennus, joka helpottaa huomattavasti kuvien ottamista kiinteään tarkennusetäisyyteen verrattuna.

Linssin ympärille integroitu rengasvalo mahdollistaa kuvien ottamisen myös hämärässä. Ilman lisävaloa kuvien yksityiskohtaisuus kärsii suhteellisen nopeasti ja lopputuloksista tulee hieman pehmeitä, kuten ultralaajakulmakameran perustilassakin. Rengasvalon avulla kuvista saa jälleen tarkkoja, mutta valitettavasti valo itsessään on todella kirkas, minkä lisäksi sen rengas on todella pieni, joten loppujen lopuksi se on muodostaan huolimatta hyvin pistemäinen. Tämän seurauksena rengasvalon kanssa kuviin muodostuu erittäin kovia varjoja ja valoja samaan tapaan kuin perinteisillä LED-salamoillakin.

Videota Moto g100:n pääkameralla voi kuvata korkeimmillaan hieman hämmentällä 6K-resoluutiolla, eikä viime vuoden lippulaivoissa yleistymään alkanutta 8K-videota kattauksesta löydy. 6K-videota kuvatessa elektroninen kuvanvakain poistuu käytöstä, minkä seurauksena kuvasta tulee helposti erittäin kiikkerää. Tämän myötä tilaa onkin vaikea suositella käytettäväksi.

4K-videon kanssa kuvanvakain on käytettävissä niin 60 FPS kuin myös 30 FPS -videolle ja yleisilmeeltään kuva onkin käytännössä 6K-videota parempaa, vaikka resoluutio jälkeen jääkin. Värintoistoltaan video on luonnollista ja yksityiskohtia kertyy hyvin. Yleisilmeessä on kuitenkin nähtävissä jonkin verran keinotekoista terävöitystä, minkä myötä video jää käsitellyn näköiseksi. Kuvanvakain hoitaa hommansa suhteellisen mallikkaasti, mutta kävelyn tärähdykset jäävät kuitenkin näkyviin videolle.

Ultralaajakulmakameran maksimiresoluutio rajoittuu Full HD -tasolle 30 FPS:n nopeudella. Elektroninen kuvanvakain on kuitenkin käytettävissä tuollakin kameralla ja sen tuottama jälki on samankaltaista kuin pääkamerankin tapauksessa. Videon itsensä kuvanlaatu häviää pääkameralle selvästi ollen erittäin pehmyttä, eikä Full HD -resoluutiota voi 500 euron hintaluokassa pitää hyvänä suorituksena. Myös värintoisto on selvästi tummaan kallellaan pääkameran luonnollisempien sävyjen sijaan.

 

Käyttöjärjestelmä, suorituskyky ja akunkesto

Moto g100:n sisällä pyörii Googlen tuorein Android 11 -käyttöjärjestelmä, jonka päällä on  hieman valmistajan omia muutoksia. Motorolan omat lisäykset ovat totuttuun tapaan suhteellisen hillittyjä ja ulkonäöllisesti käyttöjärjestelmä onkin hyvin lähellä muokkaamatonta. Tietoturvakorjaukset olivat testijakson aikana huhtikuun lopulla maaliskuun tasolla, eli puhelinta voi pitää hyvin ajantasaisena.

Valitettavasti Motorola lupaa puhelimelleen vain yhden suuren Android-versiopäivityksen ja kaksi vuotta tietoturvakorjauksia. Käytännössä lukemat ovat 500 euron älypuhelimelle suoraan sanottuna huonot. Nykyinen Android-markkinoiden päivitystilanteen johtava kuningas, Samsung, tarjoaa jopa tätä edullisemmille laitteille kolme suurta Android-päivitystä ja neljän vuoden tietoturvakorjaukset.

Heikko päivityslupaus asettaa Moto g100:n haastavaan asemaan, sillä sen seurauksena se ei vuoden myöhemmästä julkaisustaan huolimatta ole välttämättä viime vuoden huippumalleja pitkäikäisempi laite. Esimerkiksi viime syksyn OnePlus 8T tulee saamaan kaksi suurta versiopäivitystä ja kolmen vuoden tietoturvakorjaukset, mikä asettaa kyseisen puhelimen päivitystuen puoli vuotta Motorolaa pidemmälle.

Käyttöjärjestelmään Motorolan tekemät muutokset ovat ennestään tuttuja, eli mukana on lähinnä valmistajan omia elekomentoja ja virtapainikkeen tuplanäpäytyksellä aukeava pikasovellusvalikko. Esiasennettuja sovelluksia puhelimessa on vain kolme – noiden valmistajan omien muokkausten löytämistä helpottava Moto-sovellus, ohjeita ja takuutiedot sisältävä Laiteohje ja Motorola-käyttäjätunnuksen luontiin ohjaava Motorola-ilmoitukset. Pienenä miinuksena noita esiasennettuja sovelluksia ei ole mahdollista poistaa.

Suorituskyvyn osalta Moto g100 pärjäsi odotusten mukaisesti erinomaisesti. Snapdragon 870 on käytännössä viime vuoden huippupiiri hieman piristettynä, joten suorituskykykin on sen mukaista. 90 Hertsin näyttö ei enää nykypäivänä ole poikkeuksellisen nopea, mutta siitä huolimatta se siivitti yhdessä järjestelmäpiirin kanssa puhelimen miellyttävän sulavaan käyttökokemukseen ilman minkäänlaisia häiritseviä hidasteluja. PUBG Mobile -videopeli pyöri sulavasti korkeimmilla Ultra HD -grafiikka-asetuksilla.

Snapdragon 870 ollessa uusi piiri ajoimme mukaan myös synteettiset suorituskykytestit, joissa Moto g100 pärjäsi pitkälti odotetusti asettuen suurin piirtein samalle tasolle kuin viime vuoden huippumallit. Ainoastaan moniydinsuorituskyky jäi hieman hämmentävän alhaiseksi, mutta käytännön päivittäisessä käytössä se ei testijaksolla näkynyt. Verrokeiksi testitaulukkoon valikoituivat Snapdragon 865:n sisältä Xiaomi Mi 10T Pro, Snapdragon 865 Plussaa kantava ZenFone 7 Pro ja Snapdragon 888:lla varustettu Xiaomi Mi 11.

Akunkestonkin osalta Moto g100 osoittautui kiitettäväksi. 5000 mAh:n akku ei enää nykypäivänä ole mitenkään poikkeuksellisen suuri ja erityisesti edullisissa puhelimissa on nykyisin ollut saatavilla suurempiakin, mutta siitä huolimatta se kuuluu vielä lippulaivapiirien kanssa käytettynä suurimpien joukkoon. Yhdellä latauksella puhelin kesti parhaimmillaan kolme kokonaista päivää näytön päälläoloaikojen yltäessä jopa viiteen tuntiin, mutta tuolloin akkua oli nukkumaan mennessä jäljellä enää vain yksi prosentti. Kaksi päivää puhelin kesti käytännössä poikkeuksetta helposti, mutta kolmatta päivää varten puhelimen käyttöä voi jo joutua hieman miettimään.

Valitettavasti vastaavia kehuja ei voi antaa akun latausnopeudesta. 20 watin pikalaturi ei enää nykypäivänä ole missään nimessä erityisen nopea ja jopa edullisemmissa puhelimissa on tarjolla tehokkaampia 25 watin latureita. Tyhjästä täyteen Moto g100 latautui hieman reilussa kahdessa tunnissa (122) minuuttia. Vartissa latausta kertyi 17, puolessa tunnissa 33 ja tunnissa 59 prosenttia. 90 prosenttia saavutettiin hieman reilussa puolessatoista tunnissa (94 min).

5G-verkkoja testasimme totuttuun tapaan DNA:n verkossa Oulun keskustassa. Puhelin ylsi hieman reilun gigabitin latausnopeuksiin jääden samaan aikaan 4G-verkossa, todennäköisesti verkon ruuhkaisuudesta johtuen, alle 100 Mbit/s nopeuteen. Lähetysnopeuksissakin 5G-verkot tällä kertaa voittivat 4G:n ruuhkaisuuden myötä. 5G-verkossa dataa liikkui ulospäin noin 120 megabitin sekunttinopeudella 4G:n jäädessä reiluun 60 Mbit/s. Huomion arvoisena seikkana Moto g100 tuntui roikkuvan 4G-verkossa yllättävänkin pitkään asetuksista 5G-verkon päälle laittamisen jälkeen, mutta ei kuitenkaan pudottanut itseään pois 5G-verkoista mitenkään poikkeuksellisen helposti.

 

Ready for -telakka

Motorola toimittaa jokaisen Suomessa myydyn Moto g100 -älypuhelimen mukana Ready for -telakan ja HDMI -> USB Type-C -kaapelin, jonka HDMI-päässä on USB Type-C -liitäntä laturijohdon kytkemistä varten. Kyseessä on käytännössä USB Type-C -liittimellä varustettu telakka, johon puhelin tökätään kiinni. Telakassa itsessään on takapuolella USB Type-C-liitäntä, johon mukana toimitettavan HDMI-kaapelin voi tökätä, jolloin puhelimen voi yhdistää erilliseen näyttöön Samsungin Dex-järjestelmän tapaan.

Telakassa itsessään ei siis ole kuin yksi naaraspuolinen USB Type-C-liitäntä, joten sen kautta ei ole mahdollista yhdistää hiirtä tai näppäimistöä puhelimeen, mikä on hämmentävä puute. Telakka kuitenkin mahdollistaa Dexin tapaan tietokonemaisen käytön, joten voisi kuvitella, että olisi loogista sisällyttää myös ohjaukseen tarvittavat liitännät. HDMI-piuhassa oleva lataukseen käytettävä USB Type-C -liitäntä voisi teoriassa tukea USB-hubia, mutta valitettavasti emme päässeet tätä testaamaan hubin puutteen myötä. Käytännössä telakka on kuitenkin suunniteltu selvästi käytettäväksi yhdessä Bluetooth-liitännäisten ohjausvälineiden kanssa.

Ilman erillisiä ohjausvälineitä puhelimen näyttö muuttuu kosketuspinnaksi, joka ohjaa hiirtä liitetyllä näytöllä. Tekstin syöttö on tässä tilassa tehtävä suoraan puhelimen näytöltä. Jos käytössä on erilliset liitännät voi puhelimella jatkaa normaalia päivittäistä käyttöä samaan aikaan, kun se pyörittää tietokonemaista käyttöliittymää suurelle näytölle.

 

Telakkaan yhdistyksen jälkeen puhelimeen ilmestyy valinta, josta valitaan halutaanko yhteyttä käyttää työpöydän näyttämiseen, videoiden katselemiseen, pelaamiseen vai videopuheluihin. Näistä jokainen aukaisee nimensä mukaisen näkymän. Työpöytänäkymässä puhelimen sovellukset ovat käytettävissä ikkunoissa perinteisen tietokonekäyttöliittymän tapaan. Videonäkymässä ulkoasu säilyy pelikonsolimaisena isoine kuvakkeineen ja tarjolle tulevat kaikki puhelimen videotoistopalvelut – pelinäkymä toimii samaan tapaan, mutta videopalveluiden sijaan esille tulevat kaikki puhelimen pelit.

Videopuhelutila tuo samalle isolle konsolimaiselle käyttöliittymälle näkyviin kaikki videopuheluita tukevat sovellukset. Näiden kanssa Ready for -telakka tuo mukanaan myös omaa toiminnallisuuttaan – puhelimen etukamera nimittäin tukee kohteen seurantaa, eli se zoomaa puhujaan pitäen hänet huomion keskipisteenä etukameran laajemmasta kuvakulmasta huolimatta. Testijaksolla ominaisuuden huomattiin toimivan varsin hyvin. Puhelin seurasi puhujaa sulavasti ja vaikka kameran edessä kävelisi edestakaisin pysyi puhelin kärryillä siitä, missä ihminen oli. Nopeassa liikkeessä seuranta ei pysynyt mukana, vaan saattoi jäädä jälkeen, mutta ei kuitenkaan hukannut ihmistä. Sovellus myös mukautui tilanteeseen, jossa paikalle saapui toinen ihminen. Tällöin kamera zoomasi riittävästi ulospäin, jotta molemmat ihmiset mahtuisivat kerralla kuvaan.

Kokonaisuudessaan Ready for -telakka jää hieman keskeneräisen tuntuiseksi ideaksi. Työpöytäkäyttö vaikuttaa toimivalta, mutta täysi USB-liitäntöjen puute rajoittaa sen käytettävyyttä merkittävästi, sillä puhelinta varten erillisten Bluetooth-näppäimistöjen ja -hiirten ostaminen lisäisi kokonaisuuden hintaa merkittävästi. Video- ja pelikäyttöön puhelin voinee toimia, mikäli taloudesta ei jo erillistä pelikonsolia löydy. Koko alustan toimivimmaksi ominaisuudeksi koimme videopuhelut yhdessä kohteen seurannan kanssa, mutta senkin hyödyllisyys vaihtelee varsin selvästi käyttäjittäin.

 

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan Moto g100 on monin osin onnistunut laite, joka jättää myös omat harmituksen aiheensa. 500 euron hintaluokassa se kilpailee muun muassa viime syksynä julkaistua OnePlus 8T:tä vastaan tarjoten käytännössä vastaavaa suorituskykyä Snapdragon 870 -järjestelmäpiirillään.

Snapdragon 870 onkin ehdottomasti Moto g100:n parhaita ominaisuuksia. Järjestelmäpiirin suorituskyky riittää kantamaan sen hintaluokkansa huipulle jääden jälkeen käytännössä vain tämän vuoden tuoreille lippulaivoille. Valitettavasti se ei kuitenkaan nosta sitä suoranaisesti omaan luokkaansa, vaan viime vuoden Snapdragon 865/865+-puhelimet seuraavat kintereillä. 8 gigatavun RAM-muisti ja 128 gigatavun tallennustila ovat luokassaan varsin standardeja lukemia, mutta muistikorttipaikan sisällyttämisestä Motorola ansaitsee kehut.

Järjestelmäpiirille virtaa tuova 5000 mAh:n akku siivitti Moto g100:n varsin lupaaviin toiminta-aikoihin ja testijaksolla puhelimella päästiin myös yli kolmen päivän. Edullisimpiin laitteisiin verrattuna lukemat eivät ole kovinkaan kummoisia, mutta lippulaivaluokan tehot tarjoavalle puhelimelle kyseessä on suhteellisen vakuuttavat toiminta-ajat.

Näytön osalta Moto g100 tarjoaa toimivan, muttei luokkansa huippuun yltävän kokonaisuuden. Virkistystaajuus on 90 hertsiä, mikä on hyvä, joskaan ei kovinkaan erityinen suoritus, minkä lisäksi näyttöpaneelikin on LCD useiden kilpakumppaneiden käyttämän AMOLED:n sijaan. Näyttö on kuitenkin toimiva kokonaisuus, eikä se jätä suoranaisesti harmituksen aihetta. Miinusta on kuitenkin annettava stereokaiuttimien puutteesta, sillä Moto g100:n pohjan monokaiutin on erittäin helppo peittää puhelinta vaakatasossa pitäessä.

Puhelimen fyysisessä rakenteessa Moto g100 häviää väistämättä useille 500 euron puhelimille, joita vastaan se asettuu kilpailemaan. Kokonaan muovinen kokonaisuus ei pärjää laaduntunnussaan, minkä lisäksi se kerää huomattavasti metallia ja lasia enemmän pölyä. Kaikkia muovi ei kuitenkaan materiaalina haittaa, eikä sen kestävyys käytännössä todennäköisesti jää metallin ja lasin yhdistelmästä jälkeen.

Kamerajärjestelmän osalta Moto g100 tuo mukanaan toimivan kattauksen. 64 megapikselin pääkamera tuottaa kiitettävää jälkeä, jonka heikkoutena on kuitenkin aavistuksen kapea dynamiikka. Ultralaajakulmakamerakin on toimiva ja erityiskiitokset Motorola ansaitsee makrokuvausmahdollisuudesta ultralaajakulmakameralla. Motorola yritti Moto g100:lla myös jotain täysin uutta ja sisällytti ultralaajakulmakameran ympärille rengasvalon makrokuvausta varten, mutta valitettavasti sen toteutus ei ole järin hyvä. Rengas on yksinkertaisesti liian pieni ja valo terävä, jotta sen käyttäminen tuottaisi miellyttäviä lopputuloksia.

Motorolan käyttöliittymä on miellyttävän sulava ja lähes kustomoimattoman ulkonäkönsä myötä se miellyttänee vakiokuntoisen Androidin ystäviä. Käyttöliittymä on myös suhteellisen ajantasainen, sillä sen lisäksi, että puhelin toimitetaan Android 11 -käyttöjärjestelmällä, olivat myös tietoturvakorjaukset peräti maaliskuun tasolla. Valitettavasti tuo ajankohtaisuus ei todennäköisesti tule riittämään erityisen kauas, sillä Motorola lupaa puhelimelleen vain yhden suuren Android-versiopäivityksen ja kahden vuoden tietoturvapäivitykset.

Heikon päivitystuen myötä Moto g100 asettuukin outoon asemaan – se tarjoaa käytännössä viime vuoden huippumallien tehoa hintaan, joka vastaa vastaavan tehoista OnePlus 8T:tä. OnePlus tarjoaa kuitenkin nopeamman AMOLED-näytön, tehokkaamman pikalatauksen ja laadukkaamman rakenteen. Motorolan eduksi jää laitteen tuoreus, mutta heikohkon päivitystuen myötä sen päivitykset tulevat loppumaan jo ennen OnePlus 8T:tä. Noin 50 euroa kalliimmalla tarjolla on myös viime vuoden Galaxy S20 FE 5G, jonka päivitystuki riittää peräti vuoden Motorolaa pidempään.

Artikkelin kirjoitushetkellä Moto g100 on saatavilla 470 euroon, mikä asettaa sen pykälän edellä mainittuja kilpailijoita edullisemmaksi, mutta siitä huolimatta puhelimesta jää suuhun hieman karvas maku. Puhelin on kyllä tehokas, mutta siitä puuttuu ominaisuuksia kuten stereokaiuttimet, minkä lisäksi muovinen rakenne tuntuu tässä hintaluokassa jo hieman halvalta. Mukana toimitettava Ready for -telakka toki perustellee osan hinnasta, mutta se herättää toisaalta myös kysymyksen: Mitä jos Moto g100:n hinta olisi suoraan 50–100 euroa edullisempi ja valmistaja jättäisi telakan vain erikseen ostettavaksi heille, jotka sitä kaipaavat?

Moto g100 on laadukas ja tasapainoinen puhelin, jonka heikohko päivitystuki, muovinen rakenne, kilpailijoita hitaampi latausnopeus ja stereokaiuttimien puute asettavat kuitenkin haastavaan asemaan viime vuoden edullisempia huippumalleja vastaan. Harkintaan puhelin kannattaa kuitenkin nostaa jos hyvää akunkestoa ja muistikorttipaikkaa arvostaa yli mainittujen miinuspuolien. Myös Ready for -telakka voinee tuoda osalle käyttäjiä lisäarvoa, mutta toisaalta lopuille se jättää pohdintaan vain sen, kuinka paljon se puhelimen hintaa nostaakaan.

Plussaa

  • Snapdragon 870 -järjestelmäpiiri
  • microSD-muistikorttipaikka
  • Akunkesto
  • Pääkameran kuvanlaatu
  • Ultralaajakulmakamerassa on automaattitarkennus ja sitä voi käyttää makrokuvaukseen.

Miinusta

  • Kokonaan muovinen rakenne varauksin
  • Näytön suojalasina nykyisin jo vanhahko Gorilla Glass 3
  • Ei virallista IP-luokitusta
  • Ei stereokaiuttimia
  • Hitaahko pikalataus varauksin
  • Ultralaajakulmakameran videokuvaus rajoittuu 1080p 30 FPS -tasolle
  • Päivitystuki (Vain yksi suuri Android-versiopäivitys ja kahden vuoden tietoturvapäivitykset)

Huomionarvoista

  • Muistikortti on käytettävissä vain, kun käytössä ei ole kahta SIM-korttia
  • Puhelimessa on 3,5 mm:n kuulokeliitäntä
This site uses XenWord.