NVIDIA julkaisi ensimmäiset virallisesti DirectX Raytracing -rajapintaa tukevat Turing-näytönohjaimet viime syksynä. DXR-kiihdytyksen vaatimuksista on kuitenkin riittänyt epäselvyyksiä liittyen muun muassa niin sanottuun Fallback Layeriin, jonka avulla minkä tahansa näytönohjaimen pitäisi voida hyödyntää DXR-rajapintaa, vaikkakin sitten hitaasti.

Nyt NVIDIA on omalta osaltaan selventänyt tilannetta kertomalla, että se tulee julkaisemaan ensi kuussa ajurit, joilla säteenseuranta niin DXR- kuin Vulkan-rajapinnoilla tulee olemaan tuettu RTX-näytönohjainten lisäksi Pascal-arkkitehtuuriin perustuvilla näytönohjaimilla, Volta-arkkitehtuurilla sekä Turing-arkkitehtuuriin perustuvilla GTX-näytönohjaimilla, joissa ei ole RT Core- tai Tensor-yksiköitä.

Tuki tulee saataville vähintään GeForce GTX 1060 6 Gt -näytönohjaimelle ja sitä nopeammille Pascaleille sekä kaikille GeForce GTX 1660 -sarjan näytönohjaimille. Myös Volta on virallisesti tuettu, mutta se tukee ainakin jollain tasolla DXR-kiihdytystä jo nykyisillä ajureilla.

NVIDIA kertoo, että näytönohjaimet ilman RT Core -yksiköitä yksinkertaisesti laskevat samat laskutoimitukset CUDA-ytimillään. Tämä vahvistaa oletukset siitä, että DXR-rajapinnan hyödyntäminen täysmääräisesti onnistuu nykyisillä näytönohjaimilla myös ilman RT Core -yksiköiden kaltaisia kiihdyttimiä. NVIDIAn mukaan RT Core -yksiköillä varustetut RTX-näytönohjaimet tarjoavat noin 2 – 3 kertaista säteenseurantasuorituskykyä verrattuna näytönohjaimiin ilman niitä.

Lisäksi NVIDIA esitteli työstämänsä Quake II RTX -peliä. Quake II RTX perustuu kotikutoiseen Christoph Schiedin kehittämään Q2VKPT-toteutukseen, jossa hyödynnettiin polunseurantateknologiaa (Path tracing). Polunseuranta on perinteistä säteenseurantaa raskaampaa, sillä käytetään enemmän säteitä ja sen sijasta, että törmäyspisteistä laskettaisiin reitit valonlähteisiin, se heijastaa säteitä niin kauan kunnes ne saavuttavat todellisen valonlähteen (tai esiasetettu raja heijastuspisteille saavutetaan). Polunseurannan negatiivisena puolena kuvaan tulee huomattavasti enemmän häiriöitä (noise) samoilla sädemäärillä säteenseurantaan nähden ja lisäsäteiden laskenta luonnollisesti tekee työstä merkittävästi raskaampaa.

Quake II RTX:ssä NVIDIAn omat säteenseurantaekspertit ovat jatkaneet Schiedin työtä ja parannelleet pelin ulkonäköä merkittävästi. Projektia on kehitetty eteenpäin esimerkiksi eri materiaalien, kuten lasin ja metallin, käytön osalta tehden lopputuloksesta selvästi Q2VKPT:tä näyttävämmän. Quake II RTX hyödyntää DirectX 12:n ja DXR:n sijasta Vulkan-rajapintaa ja sen säteenseurantaominaisuuksia.

Lähteet: NVIDIA (1), (2), AnandTech

Säteenseuranta on ideana ja teknologiana vanhaa perua, mutta se nousi jälleen kaikkien huulille Microsoftin DirectX Raytracing -rajapinnan ja NVIDIAn GeForce RTX -näytönohjainten myötä.

Nykyisissä säteenseurantatoteutuksissa saavutetaan fysiikan lakeja noudattavat heijastukset laskemalla valonsäteiden reittejä kamerasta kohti objekteja. NVIDIAn RTX-näytönohjaimet osaavat kiihdyttää BVH-puiden (Bounding Volume Hierarchy) laskentaa, mikä nopeuttaa säteenseurantalaskuja merkittävästi.

Crytek on nyt lisännyt oman lusikkansa säteenseurantasoppaan esittelemällä Neon Noir -demon. Poikkeuksellisen demosta tekee se, että se mahdollistaa säteenseurannan ilman erillisiä kiihdyttimiä menettämättä kuitenkaan suorituskykyään. Yhtiön julkaisemassa demossa nähdään futuristista noir-henkistä kaupunkia pitkin liikkuva drone. Kaupunki on ikkunoineen ja muineen täynnä heijastavia pintoja, joiden lisäksi myös dronen pinta on valmistettu heijastavasta materiaalista. Demo on toteutettu reaaliajassa CryEnginen omassa editorissa Radeon RX Vega 56 -näytönohjaimella.

Crytek on toteuttanut Neon Noir -demon säteenseurannan Total Illumination -työkaluilla hyödyntäen vokseleihin perustuvaa SVOGI-tekniikkaa (Sparse Voxel Octree Global Illumination). Tuki SVOGI-tekniikalle on löytynyt jo aiemmin CryEngine-pelimoottorista, mutta siihen perustuva säteenseurantatoteutus on uutta ja vielä kokeellisella asteella. Crytek on luvannut kertoa lisää demonsa teknisestä toteutuksesta lähitulevaisuudessa.

Lähde: Crytek

Intel esitteli viime joulukuussa tulevan erillisnäytönohjainten ja laskentakorttiensa arkkitehtuurin Xe:n. Jo tuolloin yhtiö kertoi, että arkkitehtuuri tulee skaalautumaan integroiduista aina datakeskuksiin asti.

Nyt Intel on kertonut yhteistyössä Yhdysvaltain energiahallinnon (U.S. Department of Energy, DOE) sopimuksesta rakentaa maan ensimmäinen eksaluokan supertietokoneen, Auroran. Riippuen lähinnä Kiinan Tianhe-3-supertietokoneen lopullisesta aikataulusta Aurorasta saattaa tulla myös maailman ensimmäinen eksaluokan supertietokone. Eksaluokalla viitataan supertietokoneen exaFLOPSiin eli 1 000 000 TFLOPSiin yltävään laskentatehoon.

Yksin Intel ei ole leikkiin lähdössä, vaan Aurora perustuu Crayn Shasta-supertietokonerunkoon. Se tulee perustumaan Intelin Optane DC -muisteihin, tarkemmin määrittelemättömän tulevan sukupolven Xeon Scalable -prosessoreihin sekä Xe-arkkitehtuurin laskentakortteihin ja se hyödyntää Crayn Slingshot-verkkoa. Supertietokoneen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Toistaiseksi ei ole tiedossa minkälaisessa suhteessa esimerkiksi Xeon Scalable -prosessoreita ja Xe-laskentakortteja tullaan käyttämään. Tyypillisesti kuitenkin valtaosa supertietokoneiden suorituskyvystä tulee nimenomaan laskentakorteista.

Luvatusta suorituskykyluokasta antaa hyvän kuvan se, että tällä hetkellä maailman tehokkaimman supertietokoneen Summitin teoreettinen maksimisuorituskyky on 200 000 TFLOPSia eli 0,2 eksaFLOPSia. Suomeen rakenteilla olevan Tieteen Tietotekniikan Keskuksen BullSequana-supertietokone yltää lopullisessa konfiguraatiossaan noin 11 600 TFLOPSiin eli vaivaiseen 0,0116 eksaFLOPSiin.

Lähde: Intel, Tom’s Hardware

io-techin maaliskuun ensimmäisessä älypuhelintestissä kokeillaan Motorolan tuoretta Moto G7 Plus -mallia, joka tuli kauppoihin maaliskuun taitteessa. Noin 300 euron hintaisen puhelimen keskeisimpiä ominaisuuksia ovat 6,2-tuumainen Full HD IPS-näyttö, Snapdragon 636 -järjestelmäpiiri, 4 Gt RAM-muistia, 64 Gt tallennustilaa, 12 megapikselin etukamera, 16 + 5 megapikselin takakamera optisella vakaimella sekä 3000 mAh akku 27 watin pikalatauksella.

Artikkelissa tutustutaan Moto G7 Plussan ominaisuuksiin noin viikon kestäneen kokeilujakson pohjalta. Verrokkina on käytetty Moto G6 Plus -edeltäjämallia.

Lue artikkeli: Kokeiltua – Moto G7 Plus

Huawein tulevat P30 ja P30 Pro ovat esiintyneet jo lukuisissa vuodoissa, mutta niiden tekniset ominaisuudet ovat pysyneet tähän asti osittain salassa. Nyt tuttu luottovuotaja WinFuturen Roland Quandt on vuotanut 26. päivä kuluvaa kuuta julkaistavien puhelinten kaikki tekniset yksityiskohdat.

Siinä missä Huawei P30 on varsin perinteinen lippulaivaluokan puhelin, on P30 Pro varustettu poikkeuksellisella enimmillään 10-kertaisella hybridizoom-kameraratkaisulla, joka hyödyntää periskooppirakennetta. Todellisuudessa periskooppikameran zoom-kerroin on 7,8x, mutta ohjelmiston ominaisuuksien avulla sen kerrotaan vastaavan käytännössä 10-kertaista häviötöntä zoomia. Kamerat on toteutettu tuttuun tapaan yhteistyössä Leican kanssa.

Huawei P30:n ja P30 Pro:n tekniset ominaisuudet:

• Näyttö:
  • P30: 6,1” 2340×1080 OLED-näyttö
  • P30 Pro: 6,47” 2340×1080 OLED-näyttö, reunoilta kaareva
• Järjestelmäpiiri: HiSilicon Kirin 980
  • Muisti ja tallennustila:
  • P30: 6 Gt / 128 Gt, NM-korttipaikka
  • P30 Pro: 8 Gt / 128, 256 tai 512 Gt, NM-korttipaikka
• Etukamera: 32 megapikseliä
• Takakamera:
  • P30: 40 megapikseliä (f/1.8), 16 MP laajakulma (f/2.2), 8 MP kauko-objektiivi (f/2.4)
  • P30 Pro: 40 megapikseliä (f/1.6, OIS), 20 MP laajakulma (f/2.2), 8 MP 10x Hybrid Zoom -kamera, Time of Flight -kamera
• Muuta: IP68-suojaus pölyltä ja vedeltä, näyttöön upotettu sormenjälkilukija, NFC
  • P30: Kuulokeliitäntä
  • P30 Pro: IR-lähetin

• Akku:
  • P30: 3650 mAh, Huawei SuperCharge -lataus, USB Type-C
  • P30 Pro: 4200 mAh, Huawei SuperCharge -lataus, USB Type-C

Puhelimet tulevat saataville mustina, Twilight- ja Aurora Blue -väreissä, jonka lisäksi P30 Prosta julkaistaan Sunrise Red -värivaihtoehto.

Lähteet: WinFuture, GSMArena

AMD on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen ja APU-piireilleen. Radeon Software Adrenalin 2019 Edition 19.3.2 -ajurit ovat saatavilla Windows 7- ja 10 -käyttöjärjestelmille ja ne tukevat kaikkia GCN-arkkitehtuureihin perustuvia näytönohjaimia ja APU-piirejä.

Radeon Software 19.3.2 -ajureiden merkittävimmät uudistukset ovat viralliset tuet Tom Clancy’s The Division 2- ja Sid Meier’s Civilization VI: Gathering Storm -peleille. Jälkimmäiselle luvataan myös parhaimmillaan 4 % parempaa suorituskykyä Radeon VII -näytönohjaimella, kun verrokkina ovat 19.2.3-ajurit. Lisäksi ajureissa on tuki DirectX 12 -rajapinnalle Windows 7 -käyttöjärjestelmällä sitä tukevissa peleissä, eli tällä hetkellä World of Warcraftissa.

Ajureiden mukana tulee myös pitkä liuta uusia Vulkan-laajennoksia. Uusia tuettuja laajennoksia ovat VK_EXT_depth_clip_enable, VK_EXT_memory_priority, VK_EXT_memory_budget, VK_KHR_vulkan_memory_model, VK_EXT_debug_utils, VK_KHR_depth_stencil_resolve, VK_KHR_shader_float16_int8 ja VK_EXT_transform_feedback. Voit lukea kuvaukset uusista laajennoksista ajureiden julkaisutiedotteesta.

Tuttuun tapaan ajurit korjaavat myös aiempien ajureiden ongelmia, kuten WattManin manuaalisen tuuletinkäyrän mahdollinen toimimattomuus, jos vakioasetukset ovat edelleen oletusvalintana sekä Radeon Overlayn kautta tehtyjen säätöjen toimimattomuus satunnaisesti sen sulkemisen jälkeen. Ajureista edelleen löytyviä ongelmia ovat puolestaan Rainbow Six Siegen satunnainen grafiikan korruptoituminen tai vilkkuminen ja Radeon WattManin mittareiden epäluotettavuus Radeon VII:llä. Voit tutustua kaikkiin ajureiden muutoksiin niiden julkaisutiedotteesta.

Lataa AMD:n ajurit täältä

io-techin tekniikkakatsaus-podcast esitetään tänään perjantaina 15. maaliskuuta tavanomaiseen aikaan noin klo 15 alkaen suorana live-streamina Twitchissä ja Youtubessa. Äänessä ovat tuttuun tapaan io-techin perustajakaksikko Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Tekniikkakatsauksessa käymme läpi ajankohtaiset IT-alan asiat ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti Twitchin keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Twitch (VOD)
• iTunes
• Spotify

Ensimmäiset vihjeet Intelin Comet Lake -prosessoreista saatiin jo viime kesänä, mutta varsinaisesti otsikoihin ne löysivät tiensä vasta marraskuun lopulla. Nyt tulevista prosessoreista on tihkunut lisää tietoa kiitos Intelin omien Linux-päivitysten.

Intelin tuoreet Linux-päivitykset ovat antaneet lopullisen varmistuksen Comet Lake -arkkitehtuurin olemassaololle. Viime vuosilta tuttuun tapaan kyseessä on jälleen yksi Skylake-arkkitehtuurin päivitys, joka valmistetaan 14 nanometrin valmistusprosessilla. Tälle varmistus saatiin grafikkaohjainpäivityksessä, joissa INTEL_CML_GT1_IDS ja INTEL_CML_GT2_IDS on merkitty Coffee Lake -arkkitehtuuriin kuuluviksi ja Gen9-grafiikkaohjaimella varustetuiksi.

CoreBoot-päivitys puolestaan paljasti Comet Lake -prosessoreiden tulevia konfiguraatioita sekä työpöydän että kannettavien puolelta. Kannettaviin luvassa on sekä tehokkaat H-sarjan prosessorit että vähävirtaiset U-sarjalaiset. U-sarjaan saadaan ilmeisesti kolme mallia: 6-ytiminen ja GT2-grafiikkaohjaimella varustettu A0, saman konfiguraation K0 sekä neljän ytimen ja GT2-grafiikkaohjaimen S0. H-sarjan sirut ovat identtiset työpöydälle saatavien S-sarjan sirujen kanssa. Kummatkin tulevat saataville 6- ja 10-ytimisinä malleina GT2-grafiikkaohjaimilla.

Grafiikkaohjainpäivitysten puolella listattiin myös tulevia Gen11-grafiikkaohjaimella varustettuja prosessoreita. Mukana oli odotetusti Icelake ja nyt uutena Elkhart Lake. Elkhart Lake on tuleva Atom-luokan arkkitehtuuri, jossa hyödynnetään Gen11-grafiikkaohjaimen lisäksi Tremont-arkkitehtuuriin perustuvia prosessoriytimiä.

Lähteet: Golem.de, Phoronix

HMD Global toi uuden Nokia 9 Pureview -huippumallinsa Suomessa myyntiin tänään ja myös ensimmäiset testikappaleet saapuivat suomalaiselle lehdistölle vihdoin eilen. 599 euron hintaisen laitteen saatavuus on io-techin tietojen mukaan tällä hetkellä hyvin rajallista.

Nokia 9 Pureviewin keskeisimpiä teknisiä ominaisuuksia ovat 5,99-tuumainen QHD-tarkkuuden Plastic OLED -näyttö, Snapdragon 845 -järjestelmäpiiri, kuuden gigatavun RAM-muisti, 128 Gt UFS 2.1 -tallennustilaa, Cat.16-nopeusluokan LTE-yhteydet, 20 megapikselin etukamera sekä 3320 mAh akku 18 watin pikalatauksen sekä langattoman latauksen tuella.

Ehdottomasti mielenkiintoisin ja odotetuin ominaisuus on kuitenkin takapuolelta löytyvä viiteen kamerasensoriin perustuva Pureview-kamera, joka on kehitetty yhdessä Lightin ja Zeissin kanssa. Ratkaisussa käytetään viittä 12 megapikselin 1,25 mikrometrin pikselikokoon perustuvaa kuvasensoria, joista jokaisen parina on f1.8-aukkosuhteen Zeiss-objektiivi. Sensoreista kaksi on värillisiä ja kolme mustavalkoisia, joiden avulla kameran luvataan kykenevän poikkeukselliseen dynamiikkaan, syvyysterävyyteen ja kerättävän valon määrään.

Heti saatuamme Nokia 9:n eilen käsiimme päätimme laittaa kameran simppeliin testiin ja nappasimme vertailukuvia erilaisista hämärätilanteista. Jatkoimme vertailukuvien ottamista tänään hieman paremmassa valossa. Otimme vertailuun verrokiksi samassa hintaluokassa kilpailevan ja io-techin toimituksen valinnan hiljattain saaneen Honor View20:n sekä parhaillaan io-techin testattavana olevan uunituoreen Galaxy S10+:n, joka saa luvan edustaa vertailussa markkinoiden kärkipäähän kuuluvaa ylemmän hintaluokan vaihtoehtoa.

Honor View20:n takakamera käyttää Sonyn 48 megapikselin IMX586-kuvasensoria, joka käyttää Quad Bayer -suodatinta. View20:n objektiivissa ei ole optista vakainta ja sen valovoima on f1.8. Galaxy S10+:n kolmoiskamera perustuu 12 megapikselin pääsensoriin optisesti vakautetulla vaihtuvan aukkosuhteen (f1.5-2.4) objektiivilla, sekä erillisiin 12 megapikselin tele- ja superlaajakulmakameroihin.

Tämän alustavan pikavertailun tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Nokia 9 Pureviewin kameran kuvanlaatuun erilaisissa tyypillisissä kuvaustilanteissa – valoisassa ulkona ja sisällä sekä hämärässä ja lähestulkoon pimeissä olosuhteissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tässä vaiheessa heikon valon kuvaustilanteet, joista on ollu tähän mennessä vähemmän ennakkotietoa ja mallikuvia sekä johon liittyen sosiaalisessa mediassa ja keskustelufoorumeilla on kohdistunut eniten kiinnostusta viime päivinä.

Kaikki kuvat on otettu käsivaralla normaalikäyttäjän näkökulmasta samoista kuvaustilanteista automaattiasetuksilla parhaalla mahdollisella kuvanlaadulla/resoluutiolla JPG-muodossa. Kuvatessa ei käytetty salamaa. Vertailukuvissa on pikselitason 277 x 600 rajaus kuvista (poikkeuksena ensimmäinen kuvasarja, jossa View 20:n kuvat on otettu korkeammalla resoluutiolla ja muiden rajaus on skaalattu samaan kokoon). Nokia 9 käytti 4.19A-version ohjelmistoa, joka oli uusin laitteeseen saatavilla ollut ohjelmistoversio testihetkellä.

Ensimmäinen vertailukuvaustilanne sijoittu pilviseen talviaamupäivään, jolloin valoisuus oli hyvä, vaikka suoranaista auringonpaistetta ei ollutkaan. Kuvassa kameroiden dynamiikka ei joutunut erityisen kovalle koetukselle lumen eri sävyjä lukuun ottamatta, sillä auringonpaiste ei aiheuttanut kuvaushetkellä maisemaan erityisiä varjoja ja kirkkaita kohtia.

Toinen vertailukuvakolmikko on otettu normaalissa sisävalaistuksessa lähikuvana. Tilanne tuo esiin kameran lähikuvausominaisuuksia sekä kykyä piirtää yksityiskohtia.

Kolmas kuvaustilanne sijoittui toimistotilan nurkkaan, jossa sisävalaistus oli sammutettuna, mutta sälekaihtimien välistä huoneeseen pääsi tulvimaan pehmeää valoa. Kyseisessä melko tyypillisessä hämärävalaistuksessa on hyvä kiinnittää huomiota kuvan kokonaisilmeeseen, yksityiskohtien säilymiseen, värintoistoon sekä kohinanhallintaan.

Viimeinen vertailukuvakolmikko on kuvattu sisällä lähes täysin pimennetyssä tilassa, jossa ainoa valonlähde oli huoneen toisella reunalla sijainneet tietokonenäytöt. Tilannetta voi kuvailla varsin haastavaksi. Silmin nähty valoisuus oli lähempänä Nokia 9:n kuvaa kuin kahden muun vertailulaitteen kuvia.

Ensimmäisten kuvauskokemusten perusteella Nokia 9 Pureview tekee hyvässä valaistuksessa terävää ja yksityiskohtaista sekä dynamiikaltaan erinomaista jälkeä. Tavanomaisissa hämäräolosuhteissa (esim. öinen kaupunki valoineen) laite tuntuisi myös tekevän varsin hyvää jälkeä, mutta valon määrän vähentyessä erittäin haastavalle tasolle kameran kyky muodostaa selkeää kokonaisotosta ei pärjää markkinoiden parhaimmistolle.

Jätämme tässä vaiheessa vertailukuviin liittyvät syvemmät analysoinnit lukijoiden kommentoitavaksi ja palaamme asiaan myöhemmin. Nokia 9 Pureviewin kameran toimintaan, RAW-kuvaukseen ja kuvanlaatuun perehdytään tarkemmin parin viikon päästä julkaistavassa testiartikkelissa.

NVIDIA jatkaa edullisempien Turing-arkkitehtuuriin perustuvien GeForce-näytönohjainten julkaisuputkea ja tänään vuorossa on GeForce GTX 1660 -mallin lanseeraus, joka saapuu samalla välittömästi myyntiin.

Valitettavasti emme ehtineet saamaan io-techin testilaboratorioon GeForce GTX 1660 -näytönohjainta etukäteen. MSI:ltä tarjottiin pari päivää aiemmin kalliimpaa Gaming X -mallia, mutta valitettavasti edullisempi GeForce GTX 1660 Ventus XS -malli lähti Hollannista kohti Suomea vasta eilen. Artikkeli näytönohjaimesta on luvassa io-techissä ensi viikon alussa.

GeForce GTX 1660 käyttää samaa TU116-grafiikkapiiriä kuin helmikuussa julkaistu suorituskykyisempi 1660 Ti -malli, mutta käytöstä karsittu 128 CUDA-ydintä ja GDDR6-muistit on vaihdettu hitaampiin GDDR5-muisteihin. Aktiivisena on siis 1408 CUDA-ydintä ja 192-bittisen muistiväylän jatkeena on 6 gigatavua 8 Gbps nopeudella toimivaa GDDR5-muistia. Muistiväylän kaistanleveys on 94 gigatavua sekunnissa alhaisempi kuin 1660 Ti -mallilla.

Suorituskykymittausten perusteella GeForce GTX 1660 sijoittuu suorituskyvyltään Pascal-sukupolven 1070- ja 1060-mallien välimaastoon. 1660 Ti on puolestaan reilu 10 % suorituskykyisempi kuin 1660.

GeForce GTX 1660:n veroton hinta Yhdysvalloissa on 219 dollaria ja Suomen hintataso on alkaen noin 239 eurosta ylöspäin. GeForce GTX 1660 Ti:n hintataso on asettunut kuukaudessa Suomessa edullisimmillaan 300 euroon. NVIDIAn odotetaan julkaisevan ensi kuussa vieläkin edullisempi GeForce GTX 1650 -näytönohjain.

Lähde: NVIDIA