Microsoft avasi Hardware-accelerated GPU Scheduling -ominaisuuden saloja

Hardware-accelerated GPU Scheduling oli monen huulilla Windows 10:n Toukokuu 2020 -päivityksen myötä, vaikkei kukaan oikeastaan ollut varma, mitä se tarkalleen tekee.

Windows 10 Toukokuu 2020 -päivityksen mukana käyttöjärjestelmään tuotiin uusi ominaisuus: Hardware-accelerated GPU Scheduling tai lyhemmin HAGS, joskin muitakin lyhenteitä on nähty käytettävän. Ominaisuudesta on keskusteltu laajalti eri palstoilla, vaikkei kukaan oikeastaan ole edes tiennyt mitä se tarkalleen tekee tai mihin se vaikuttaa.

Windows Vistan mukana julkaistusta Windows Display Driver Model 1.0:sta eli WDDM 1.0:sta lähtien käyttöjärjestelmä on ollut vastuussa grafiikkapiirille lähetettävien tehtävien järjestelystä ja ajoittamisesta (scheduling). Ennen sitä ohjelmat olivat yksinkertaisesti lähettäneet tehtävät itse ja grafiikkapiiri suoritti niitä sitä mukaa kun niitä suoritettavaksi tuli, mikä toimii hyvin kun resursseja tarvitaan vain yhden sovelluksen käyttöön.

Vistan myötä grafiikkapiirin ominaisuuksia tarvittiin kuitenkin selvästi useamman sovelluksen käyttöön samanaikaisesti, minkä vuoksi Microsoft näki tarpeen erilliselle järjestelijälle, mikä varmistaisi käyttäjän kannalta oleellisimpien käskyjen priorisoinnin muiden edelle. Pelit ja sovellukset sopeutuivat tähän ratkaisuun hyvin, kun grafiikkapiiri laskee yhtä ruutua, on prosessori ja järjestelijä hoitamassa jo seuraavan ruudun tehtäviä. Negatiivisena puolena tämä nostaa samalla syöttöviivettä (input lag) ainakin sen yhden ruudun verran.

Windows 10:n uusi Hardware-accelerated GPU Scheduling siirtää suuren osan näistä järjestelyistä grafiikkapiirin itsensä tehtäväksi. Eri sovellusten lähettämien tehtävien priorisointi ja esimerkiksi kontekstin vaihdot ovat kuitenkin edelleen Windowsin heiniä.

Microsoftin mukaan ominaisuus muuttaa kuitenkin Windowsin ajurimallia huomattavasti ja sen käyttöönotto vastaa kutakuinkin talon perustusten uudelleenrakennusta ilman, että asukkaat muuttaisivat töiden ajaksi pois. Tämän vuoksi ominaisuus onkin tässä vaiheessa käytävä aktivoimassa erikseen, mikäli sitä haluaa käyttää.

HAGS vaatii toimiakseen tuen sekä näytönohjaimelta että sen ajureilta. Ajuripuolelta vaatimuksena on tuki paitsi WDDM 2.7 -ajurimallille, myös erikseen itse ominaisuudelle. Sekä AMD että NVIDIA ovat jo julkaisseet ajurit, jotka tukevat ominaisuutta ainakin tietyillä näytönohjaimilla. Näytönohjaimelle asetetuista vaatimuksista ei ole tällä hetkellä varmaa tietoa, mutta ajureiden puolesta AMD on julkaissut tähän mennessä tuen Navi 10 -grafiikkapiirille (Radeon RX 5600 XT ja RX 5700 -sarja) ja NVIDIA Pascal-arkkitehtuurista lähtien. Mikäli kaikki ehdot täyttyvät, pitäisi asetuksen löytyä kun menee Asetukset-ohjelman Järjestelmä-osion kautta Näytön asetuksiin ja lopulta Grafiikka-asetuksiin (Settings > System > Display > Graphics Settings).

Mutta mihin kaikkeen tämä oikeastaan vaikuttaa? Microsoftin mukaan jos he onnistuvat tekemään työnsä kunnolla, ei ainakaan huomattavasti yhtään mihinkään. Vaikka ominaisuus vähentää järjestelyn aiheuttamia viiveitä, on suurin osa sovelluksista tällä hetkellä suunniteltu piilottamaan kyseiset viiveet, minkä vuoksi näkyvää eroa ei pitäisi käytännössä syntyä. Oleellisempaa onkin, että tämä on ensimmäinen askel koko järjestelmän modernisoinnissa, mikä kantaa hedelmää vasta myöhemmin.

Lähde: Microsoft

Uusi artikkeli: Testissä Nubia Red Magic 5G

1.7.2020 - 14:50 / Juha Uotila Mobiili Kommentit (5)

io-tech testasi Nubian uuden Red Magic 5G -pelipuhelimen.

io-techin heinäkuun avaavassa artikkelissa tutustutaan Nubian keväällä julkaisemaan Red Magic 5G -älypuhelimeen, joka on suunnattu vahvasti pelaamiseen ja joka tarjoaa paperilla varsin mielenkiintoisia ominaisuuksia. Laitteessa on mm. 6,65-tuumainen AMOLED-näyttö markkinoiden korkeimmalla 144 Hz:n virkistystaajuudella, aktiivijäähdytetty Snapdragon 865 -järjestelmäpiiri, 5G-tuki, jopa 16 Gt RAM-muistia, 128 tai 256 Gt tallennustilaa, Sonyn sensoriin perustuva 64 megapikselin pääkamera, stereokaiuttimet, RGB-valaistus, olkapainikkeet pelaamiseen sekä 4500 mAh akku 55 watin pikalataustuella.

Testasimme Red Magic 5G:tä runsaan viikon ajan erikoisominaisuudet erityisen kiinnostuksen kohteena.

Lue artikkeli: Testissä Nubia Red Magic 5G

Samsungin 2. sukupolven QLC-SSD-asema 870 QVO yltää 8 teratavun kapasiteettiin

Samsung tukee QLC-solujen tyypillisesti heikkoa kirjoitusnopeutta ohjainpiirin LPDDR4-muistilla ja SLC-tilassa toimivalla välimuistilla.

SSD-asemiin on saatu viime aikoina lisää kapasiteettia edullisempaan hintaan neljä bittiä per solu tallentavien Quad-Level Cell- eli QLC-tekniikan avulla. Samsungin ensimmäinen QLC-teknologiaa hyödyntävä kuluttaja-asema oli 860 QVO ja nyt yhtiö on julkaissut sille seuraajan, 870 QVO:n.

Samsung 870 QVO:n näkyvin uudistus on maksimissaan 8 teratavun kapasiteetti, mutta pinnan alla on uudistunut myös muuta. SSD-asemassa käytetään nyt 64-kerroksisten V-NAND-sirujen sijasta terabitin 92-kerroksisia siruja ja ohjainpiiri on päivittynyt MJX:stä MKX:ään. Samsung ei ole kertonut, mitä eroja ohjainpiirien välillä on.

Samsung uudet SSD-asemat tulevat saataville 1, 2, 4 ja 8 teratavun kapasiteeteissa ja niissä on NAND-muistien tueksi 1, 2, 4 tai 8 gigatavua LPPDR4-muistia. QLC-asemille tuttuun tapaan suorituskykyä parannetaan käyttämällä osaa tallennustilasta SLC-tilassa välimuistimaisesti. Teratavun mallissa SLC-välimuistia voi olla käytössä enimmillään 42 Gt, kun muissa malleissa raja on asetettu 78 gigatavuun.

870 QVO:lle luvataan peräkkäislukunopeudeksi 560 Mt/s ja -kirjoitusnopeudeksi SLC-välimuistin osalta 530 Mt/s. Teratavun mallissa QLC-tilassa toimivien solujen kirjoitusnopeus on 80 Mt/s ja muissa 160 Mt/s. Satunnaislukusuorituskyky on parhaimmillaan 98 000 IOPSia ja -kirjoitusnopeus 88 000 IOPSia, mutta SLC-välimuistin loppuessa nopeudet tippuvat lukupuolella 45 000 (1 Tt) tai 74 000 IOPSiin (muut mallit) ja kirjoituspuolella 22 000 (1 Tt) tai 42 000 IOPSiin (muut mallit).

Samsungin mukaan asemien kirjoituskestävyys on 0,3 DWPD (Drive Writes Per Day), eli niiden luvataan kestävän koko 3 vuoden takuuaikansa, kun aseman sisällöstä kirjoitetaan 30 % uudelleen päivittäin. Käytännössä tämä tarkoittaa teratavun asemalle 360 Tt:n, 2 teratavun asemalle 720 Tt:n, 4 teratavun asemalle 1440 Tt:n ja lopulta 8 teratavun asemalle 2880 teratavun kirjoituskestävyyttä.

Samsung 870 QVO tulee myyntiin välittömästi teratavun kapasiteetissa ja muiden mallien luvataan seuraavan nopeasti perässä. 1 Tt:n aseman suositushinta on 139,90 euroa, 2 Tt:n 279,90 euroa, 4 Tt:n 549,90 euroa ja 8 Tt:n 999,90 euroa.

Lähde: Samsung

Qualcommin Snapdragon Wear 4100 -alusta lupaa jättiharppauksen puettaviin laitteisiin

30.6.2020 - 22:19 / Petrus Laine Mobiili Kommentit (9)

Qualcommin uutuus tarjoaa parhaimmillaan 85 % parempaa prosessori- ja muistisuorituskykyä sekä 2,5-kertaista grafiikkasuorituskykyä edeltäjäänsä verrattuna, vaikka tehonkulutustakin on saatu leikattua 20 % pienemmäksi.

Qualcomm on julkistanut uusia järjestelmäpiirejä Snapdragon Wear -alustalle. Snapdragon Wear 4100 -sarja pitää sisällään sekä perusmallin että Plus-mallin, joka parantaa alustan Always On -ominaisuuksia.

Snapdragon Wear 4100 -alusta pitää sisällään merkittäviä muutoksia aiempaan 3100:an nähden. Sen prosessoriytimet on päivitetty Cortex-A7:sta Cortex-A53:een, Adreno A504 -grafiikkaohjain edustaa kahta sukupolvea uudempaa arkkitehtuuria kuin edeltäjän A304 ja mukaan on saatu uusia myös DSP-yksiköitä sekä toinen kuvaprosessori. Lisäksi valmistusprosessi on päivittynyt 28 nanometristä 12 nanometriin.

SW4100:n neljä Cortex-A53-ydintä toimivat 1,7 GHz:n kellotaajuudella ja Adreno A504 750 MHz:n kellotaajuudella. DSP-puolella (Digital Signal Processor) on nyt kaksi erillistä yksikköä, modeemin ja satelliittipaikannuksen hoitava MDSP ja sensoritoiminnasta ja äänistä vastuussa oleva ADSP, joista kumpikin on varustettu dynaamisilla kellotaajuuksilla.

Satelliittipaikannus tukee GPS:ää, BDS:ää, Glonassia ja Galileoa ja sen luvataan olevan erittäin vähävirtaista. Bluetooth-yhteyksiä on päivitetty BT 5.0-, A2DP Streaming- ja HFP Voice -tuilla. Modeemipuolella on tuettuna 4G LTE -yhteydet ja sen kerrotaan olevan huomattavasti aiempaa vähävirtaisempi.
Qualcommin mukaan muutosten myötä SW4100 kuluttaa 20 % vähemmän tehoa ollen kuitenkin samalla 85 % nopeampi sekä prosessorin että muistien osalta, peräti 2,5-kertaa nopeampi ja kameratuki on nyt 16 megapikseliin asti, kiitos kahden kuvaprosessorin (ISP).

Alustaan kuuluu kaksi eri mallia, SW4100 ja SW4100+. Kumpikin on järjestelmäpiirin ja siihen kytkettävien sensoreiden kannalta identtisiä, mutta Plus-mallissa on ainakin älykellokäyttöön ehdottomalta vaikuttava lisä: päivitetty QCC1110 Always On -apuprosessori.

Päivitetty QCC1110 perustuu Cortex-M0-mikrokontrolleriin ja uuteen kustomoituun SRAM-muistiin. Lisäksi sen DSP ja SEE (Sensor Execution Environment) ovat päivittyneet. Muutosten myötä se kykenee nyt tukemaan 16-bittisiä eli noin 64 000 väriä, kun aiempi versio oli rajoittunut vaivaiseen 16 väriin. Lisäksi se kykenee nyt omatoimisesti jatkuvaan sykkeen ja unen mittaamiseen, reagoi nopeammin tilt-to-wake-ominaisuuteen ja tukee mm. haptista palautetta, askelten laskentaa ja hoitaa myös hälytykset sekä ajastimet. AnandTechin mukaan Qualcomm harkitsee QCC1110:n tuomista markkinoille myös täysin itsenäisenä prosessorina, mutta tästä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.

Lähteet: Qualcomm, AnandTech

Corsair julkaisi iCue LT100 -RGB-valotornit luomaan tunnelmaa

RGB-valaistus on kaikki pelitietokoneiden kolkat vallannut ilmiö, mutta Corsairin mielestä markkinoilla on tilaa myös koneen ulkopuolelle asennettaville valotorneille.

RGB-valaistus jakaa edelleen mielipiteitä rajusti kahtia. Yksi asia on kuitenkin varmaa: RGB-valaistuksella varustetuille laitteille ei ole näkyvissä loppua ja Corsairin uuden julkaisun perusteella ne eivät välttämättä edes tarvitse muuta toiminnallisuutta.

Corsairin tuoreimman RGB-julkaisun tarpeellisuudelle alkaa olemaan vaikeaa löytää järkiperusteita. iCue LT100 Smart Lightning Tower on nimittäin pöydälle asetettava RGB-valaistu torni, jonka ainut tarkoitus on valaista tietokoneen ympäristöä. Lisäfunktiota saa irrotettavalla kuuloketelineellä, jonka voi ripustaa yhteen torneista.

iCue LT100 -torneissa on yhteensä 92 RGB LED -valoa sijoitettuna sen jalkaan sekä varteen. LEDit on peitetty valoa hajottavilla diffuusoreilla, mikä tuottaa pehmeämmän lopputuloksen ja tasaisemmat värisiirtymät. Tornien jalka on neliskulmainen ja sivuiltaan 92 mm leveä ja koko komeudella on korkeutta 422 mm.

139,99 euroon yhtiön omassa verkkokaupassa hinnoiteltu Starter Kit pitää sisällään päätornin sekä yhden lisätornin, virtajohdon sekä USB-kaapelin tietokoneeseen kytkemistä varten. Lisätorni saa virtansa päätornilta ja on siihen yhteydessä yhdellä kaapelilla. Tarjolla on myös 69,99 euroon hinnoiteltu Expansion Kit, mikä sisältää yhden lisätornin sekä liitäntäkaapelin. Yhteen päätorniin voi kytkeä ketjutettuna toisiinsa yhteensä kolme lisätornia.

Lähde: Corsair

Huippukellottaja ’Der8auer’ viritti NUC 9 Extremen toimimaan tavallisessa emolevyssä

Tee-se-itse-henkinen projekti vaatii PCI Express -liittimen kommunikaatiopinnien teippaamista, mutta mahdollistaa esimerkiksi streamauskokoonpanon upottamisen suoraan pelitietokoneen sisälle.

Intelin NUC 9 Extreme eli Ghost Canyon rakentuu PCI Express -kortille rakennetusta tietokoneesta, kahdella PCIe x16 -liittimellä varustetusta backplane-piirilevystä sekä erillisestä näytönohjaimesta. Compute Element -yksikköä myydään myös erillisenä käytettäväksi muiden valmistajien minitietokoneissa samalla periaatteella.

Saksalainen huippuylikellottaja Roman ’Der8auer’ Hartung keksi Compute Elementille uuden käyttökohteen streamaajien kokoonpanoissa. Videolla Hartung kertoo, miten moni streamaaja siirtyy verrattain nopeasti kahden kokoonpanon käyttöön, jossa toisen tehtävänä on kaapata kuva ja hoitaa varsinainen streamauspuoli. Tämä on kuitenkin verrattain kallista, koska se vaatii esimerkiksi kotelon, virtalähteen ja niin edelleen.

Tästä hän sai idean yrittää liittää Compute Element suoraan toisen kokoonpanon emolevyyn PCI Express -liittimellä, vaikka Intel totesikin, ettei sitä ole suunniteltu liitettäväksi tavalliseen emolevyyn.

Compute Element ei käytä tässä yhteydessä PCI Express -liitäntää kommunikaatioväylänä, vaan vain virransyöttöön. Sellaisenaan asennettuna se lähti käyntiin, mutta aiheutti samalla kahdeksan PCIe-kaistan katoamisen näytönohjaimelta emolevyn luullessa toisenkin x16-kokoisen paikan olevan normaalissa käytössä. Teippaamalla PCI Express -liittimen tunnistuspinnit sekä muut kommunikaatiopinnit Compute Element ei varastanut enää PCIe-kaistoja, mutta sai edelleen tarvittavat 3,3 ja 12 voltin virrat liittimestä. Lisävirtaa sille syötetään 8-pinnisellä EPS-lisävirtaliittimellä.

Tällä konfiguraatiolla sekä päätietokone että Compute Element toimivat toisistaan riippumattomina tietokoneina samassa paketissa, joskin Compute Elementin BIOS-asetusten muuttaminen vaatii molempien järjestelmien virran katkaisun, jotta se lähtee uudelleen käyntiin. Tämän myötä streamaustietokone on siis mahdollista toteuttaa tee-se-itse-hengessä yhdessä kokoonpanossa itse pelitietokoneen kanssa.

Galax julkaisi ensimmäisen TU106-grafiikkapiiriin perustuvan GeForce GTX 1650:n

TU106-grafiikkapiiriä on käytetty aiemmin vain GeForce RTX -sarjan näytönohjaimissa ja GTX 1650:n kohdalla siitä on luonnollisesti poistettu käytöstä muun muassa RT- ja tensoriytimet.

NVIDIA jakoi Turing-arkkitehtuurin kahteen osaan: TU10x-koodinimillä tunnetut sirut sisältävät RT- ja tensoriytimiä, kun TU11x-koodinimillä tunnetuissa siruissa ne on korvattu FP16-yksiköillä. Nyt tämä erottelu on kadonnut ainakin yhden mallin osalta.

NVIDIAn aikeista julkaista TU106-grafiikkapiiriin perustuvia GTX 1650 -malleja saatiin tietää hiljattain, kun AIDA64:n muutoslogissa oli mainittu tuki GTX 1650 (TU106) -versiolle. Nyt tuo tuki on myös realisoitunut, sillä Galax on julkaissut ensimmäisen GeForce GTX 1650 -näytönohjaimen TU106-grafiikkapiirillä.

GeForce GTX 1650 Ultraksi nimetty näytönohjain perustuu rajusti leikattuun TU106-125-A1-siruun. Siinä missä täydessä TU106-grafiikkapiirissä on 2304 CUDA-ydintä ja 256-bittinen muistiväylä, GTX 1650 -versiossa on käytössä vain 896 CUDA-ydintä ja 128-bittinen musitiväylä. Näytönohjaimen kellotaajuudet ovat identtiset GeForce GTX 1650 GDDR6 -mallin kanssa, eli sen perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat 1410 ja 1590 MHz ja sen GDDR6-muistit toimivat 12 Gbps:n nopeudella. TDP-arvo on noussut TU117-siruun perustuvan mallin 75 watista 90 wattiin.

TechPowerUpin mukaan sirusta on poistettu käytöstä sekä RT- että tensoriytimet, mikä on GTX-mallille loogista, mutta se jättää ilmoille mielenkiintoisen kysymyksen: Miten näytönohjaimen FP16-suorituskyky vertautuu TU117-siruun perustuviin GTX 1650 -malleihin, joissa on erilliset FP16-yksiköt?

Galax GeForce GTX 1650 Ultra on ainakin tämän hetkisten tietojen perusteella tulossa saataville vain Kiinan markkinoilla.

Lähteet: Galax, momomo_us @ Twitter

Video: Intel Core i9-10900K:n ylikellotusopas

Videolla opastetaan ylikellottamaan Intelin uutta 10-ytimistä Core i9-10900K -prosessoria Gigabyten Z490 Aorus Master -emolevyllä.

Kaupallinen yhteistyö Gigabyten kanssa

Intelin uudet 10. sukupolven Core-prosessorit valmistetaan edelleen 14 nanometrin viivanleveydellä ja käytössä on edelleen Skylake-arkkitehtuuri. Suorituskykyisin 10-ytiminen Core i9-10900K -malli toimii Intelin määritysten mukaan vakiona kaikkien ytimien rasituksessa 56 sekunnin ajan 4,8 GHz:n kellotaajuudella, jonka jälkeen kellotaajuus laskee noin 4,2 GHz:iin, tehonkulutus laskee 125 wattiin ja lämpötila asettuu 60-70 asteen välimaastoon.

Kaikki emolevyt eivät kuitenkaan Intelin rajoituksia noudata ja esimerkiksi testissä käytetty Gigabyten Z490 Aorus Master -emolevyllä prosessori toimii vakiona jatkuvasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä, jolloin prosessorin tehonkulutus on noin 230 wattia ja AIO-nestejäähdytyksellä lämpötila 90 astetta.

Ylikellotustestissä prosessori saatiin ajettua Cinebench R20 -testi läpi 5.1 GHz:n kellotaajuudella, jolloin suorituskyky parani 5 %, mutta prosessorin lämpötila nousi jo 95 asteen tuntumaan.

Kasaamme ylikellotustestejä varten videolla 3000 euron hintaisen kokoonpanon Lian-Li O11 Dynamic -koteloon, näytönohjaimena on Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC, keskusmuistina 16 gigatavua Gigabyten Aorus RGB DDR4-3600 -muistia, tallennustilana Gigabyten 512 gigatavun NVMe M.2 SSD ja virtalähteenä 850-wattinen Aorus P850W.

Suorituskykyä testataan Cinebench R20 -ohjelmalla ja lopuksi todellisen vakauden mittaamiseksi suositellaan käytettävän Prime95-ohjelmaa.

Yli 46 000 tilaajalla io-tech on noussut Pohjoismaiden suurimmaksi tekniikkamediaksi Youtubessa ja Suomessa 150 suurimman suomenkielisen kanavan joukkoon. Jos pidit videosta, käy tykkäämässä siitä ja jos suomenkieliset tekniikka-aiheiset videot kiinnostavat niin tilaa ihmeessä kanava, se on ilmaista.

Katso video Youtubessa

Live: io-techin tekniikkakatsaus-podcast (26/2020)

io-techin YouTubessa suorana lähetettävässä videopodcastissa keskustellaan viikon kiinnostavimmista tietotekniikka- ja mobiilimaailman tapahtumista.

io-techin viikon tekniikkakatsaus-podcast esitetään tänään perjantaina 26. kesäkuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkakatsaus lähetetään suorana YouTubessa. Äänessä ovat tuttuun tapaan Juha Kokkonen ja Sampsa Kurri.

Käymme viikottaisissa tekniikkakatsauksissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

AMD saavutti ja ylitti vuonna 2014 asettamansa 25×20 energiatehokkuustavoitteen

AMD:n lupaama 25×20 tarkoitti mobiilipuolen 25-kertaista energiatehokkuutta vuonna 2020, mutta lopulta yhtiö ylsi yli 31-kertaiseen energitahokkuuteen.

AMD kertoi vuonna 2014 kunnianhimoisesta 25×20 tavoitteestaan, jonka mukaan yhtiö pyrkisi parantamaan mobiiliprosessoreidensa energiatehokkuutta 25-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Nyt yhtiö on kertonut, miten tavoitteen kanssa kävi.

AMD:n lehdistötiedotteen mukaan se ei vain saavuttanut tavoitettaan, vaan ylitti sen. Siinä missä 25×20 olisi edellyttänyt nimensä mukaista 25-kertaista energiatehokkuutta, saavuttaa yhtiön Ryzen 7 4800H peräti 31,7-kertaisen energiatehokkuuden. Yhtiön mukaan se sai kuudessa vuodessa vähennettyä keskimääräistä tietyn tehtävän laskenta-aikaa 80 %:lla pienentäen tehonkulutusta samalla 84 %.

25×20:n pohjana on Energy Star Rev 6.1 -standardi ja testiohjelmina 3DMark11 Performance-asetuksilla ja Cinebench R15:n usean ytimen testi. Testissä olivat mukana paitsi Renoir-arkkitehtuurin Ryzen 7 4800H ja vuoden 2014 vertailukohta eli Kaveri-arkkitehtuuriin perustuva FX-7600P, myös FX-8800P (Carrizo), FX-9830P (Kaveri), Ryzen 7 2700U ja 2800H (Raven Ridge) sekä Picasso-arkkitehtuurin Ryzen 7 3750H.

Lähde: AMD