Saksalainen ylikellottaja ja prosessoreiden korkkaustyökalua valmistava der8auer on julkaissut Youtube-videon, jossa korkataan AMD:n uusi Ryzen 7 1700 -prosessori.

Kyseessä ei missään nimessä ole ohje tai opas, sillä Ryzen-prosessoreissa heikkolaatuisen lämpötahnan sijaan lämmönlevittäjä eli IHS (Integrated Heat Spreader) on juotettu indiumilla kiinni piisiruun. Ryzenin korkkaamisen tarkoituksena on yksinkertaisesti kiinnostus kurkistaa, minkälainen näkymä IHS:n alta löytyy.

Der8auerin mukaan irroitusprosessi on melko haastava ja hän oli onnistunut jo tappamaan kaksi Ryzen-prosessoria aiemmissa irroitusyrityksissään. Haastetta olivat tuottaneet erityisesti piisirun viereen ja lähelle liimaa sijoitetut pintaliitosvastukset.

Ryzenin korkkausprosessissa lämmönlevittäjän ja hartsialustan välinen liimakerros leikataan ensin varovaisesti auki partaterällä. Tämän jälkeen lämmönlevittäjn ja hartsialustan väliin työnnetään kaksi partaterää ja IHS kuumennetaan 170 asteeseen, joka sulattaa indiumin ja juotos napsahtaa irti.

Lopputuloksena on nähtävissä, että Ryzen piisirun päälle on asetettu kaksi indiumpalaa, jotka on juotettu kiinni lämmönlevittäjän takapuolelle kullattuun kontaktipintaan. Kultaa käytetään siitä syystä, että indium ei tartu nikkelöidystä kuparista valmistettavaan IHS:ään.

Alempaan keskihintaluokkaan sijoittuva Honor 8 Lite tuli myyntiin Suomessa 17. helmikuuta 269 euron suositushintaan. Kyseessä on seuraaja viime kesäkuussa esitellylle Honor 7 Lite -puhelimelle, joka on ollut Suomessa erittäin suosittu.

Jutussa käydään läpi laitteen fyysinen toteutus, tekniset ominaisuudet, kameraominaisuudet, ohjelmisto sekä suorituskyky ja akunkesto noin viikon testikäytön pohjalta.

Lue artikkeli (io-tech)

Huawei järjesti ”Change the way the world sees you” -julkaisutilasuutensa Italian Pavilion -hallissa aivan Barcelonan ytimessä. Tilaisuudessa ei juuri nähty yllätyksiä, kiitos Huawein itsensä julkaisemien kiusoittelukuvien sekä muiden tahojen toimesta tapahtuneiden tieto- ja kuvavuotojen.

Ulkoisesti P10 on uudistunut maltillisesti. Niiden muotoilu on kehittynyt entistä pyöristetympään suuntaan ja ainakin itselleni tuli ensimmäisenä mieleen viimevuotisten P9- ja Honor 8 –mallien yhteensulautuma. Muotoilun ansiosta laite istuu miellyttävästi käteen, joskaan ei edeltäjämallinkaan kanssa ollut valittamista asian suhteen.

[read more=”Klikkaa ja lue koko juttu” less=”Piilota teksti”]

Etupuolella suurin uudistus löytyy näytön alapuolelta, sillä Huawei on siirtänyt sormenjälkitunnistimen sinne. Tunnistin sijaitsee pienessä kuopassa, joten se löytyy helposti sormituntumalla. Tunnistimen avulla voi myös syöttää pyyhkäisykomentoja.

Tänä vuonna Huawei on panostanut värivaihtoehtoihin, joita löytyy nyt kahdeksan kappaletta. Eri väreissä on käytetty erilaisia metallikuoren pintaviimeistelyjä. Täysin uusia ”muotivärejä” ovat sininen ”Dazzling Blue” ja vihreä ”Greenery”.

Huawei on pienentänyt P10:n näytön kokoa tuuman kymmenyksellä edeltäjämallista, jonka myötä laitteen leveys on pienentynyt havaittavissa olevat 1,6 mm. Myös näytön reunoja on onnistuttu kaventamaan hieman. Näytön suojana on Gorilla Glass 5 -lasi.

Muotoilu on entistä yhtenäisempää ja esimerkiksi kyljet jatkuvat mattapintaisissa malleissa saumattomasti ja kulmattomasti  takakuoren puolelle. Alumiinisen unibody-rungon antenniraidat mukailevat nyt nykymuodin mukaisesti laitteen päätyjen muotoa.

P10:n takakuorirakenne on lähes kauttaaltaan alumiinia antenniraitoja sekä yläosan lasikaistaletta lukuun ottamatta. Antenniraidat ovat sulautettu materiaaliin siististi ja niiden väri on mukailee puhelimen värimaailmaa. Takakuori on muotoiltu täysin tasaiseksi.

Sinisessä sekä kullanvärisessä värivaihtoehdossa takakuoressa on uusi Hyper Diamond Cut –mikrokuviointi, jossa metallin pintaan on koneistettu mikroskooppisen pieniä ”pyramidin muotoisia” kuvioita. Kuviointi ”vinkuu” kynnellä rapsuttaessa ja se lisää hieman takakuoren pitoa sekä estää varsin hyvin sormenjälkien näkymisen. Merkittävää gripin paranemista uusi kuviointi ei kuitenkaan ainakaan kuivissa käsissä tarjoa. Sinisen version kylkien viimeistely on kiiltävän ”maalimainen”.

P10:n kaksoiskamera on sijoitettu P9:n tapaan takakuoren yläosaan kapean lasikaistaleen taakse. Kameratekniikkaa on päivitetty ja nyt se on samaa kuin Mate  9 –malleissa. Toisessa kamerassa käytetään 12 megapikselin RGB-sensoria ja toisessa 20 megapikselin mustavalkosensoria. Lopullinen kuva muodostetaan molempien kuvasensoreiden datan perusteella. Molempien sensoreiden parina on f2.2-aukkosuhteen 27 mm Leica Summarit-H –objektiivi. Kameroiden vieressä lasilistan takana on myös kaksisävyinen LED-salama sekä lasertarkennuksen sensori.

Takakameran ohella nyt myös etukamera on suunniteltu yhdessä Leican kanssa. Kameran tarkkuus on kahdeksan megapikseliä ja sen parina on valovoimainen f1.9-aukkosuhteen objektiivi. Huawei on myös lisännyt kamerasovellukseen erilaisia muotokuvaukseen liittyviä lisätoimintoja ja efektejä. Kamera osaa myös tunnistaa ryhmä-selfiet ja laajentaa kuvakulmaa automaattisesti.

Huawei P10 Plus

Muotoilultaan Plus-versio ei poikkea oikeastaan lainkaan perusversiosta – ainoastaan koko on suurempi. Viimevuotiseen P9 Plus –malliin nähden P10 Plus on 1,2 mm pidempi, mutta tärkeämpänä seikkana 1,1 mm kapeampi, joka helpottaa hieman yhden käden käyttöä.

Sen lisäksi, että Plussan näyttö on 0,4 tuumaa suurempi kuin perus-P10:ssä, on sen tarkkuus kasvatettu 1440 x 2560 pikseliin. Lisäksi paneelitekniikka on vaihtunut edeltäjämallin AMOLED:ista IPS-NEO LCD:ksi. Myös Plussassa näyttöä suojaa Gorilla Glass 5 ja sormenjälkitunnistin on siirretty takakuoresta näytön alapuolelle. Toisin kuin joissain ennakkohuhuissa ja -kuvissa uumoiltiin, P10 Plussan näyttöjen reunat eivät ole kaarevat.

Kuvan valko-hopeassa värivaihtoehdossa antenniraidat ovat poikkeuksellisesti metalliosien väristä selvästi poikkeavat. Perus-P10:stä poikkeavana yksityiskohtana laitteen yläpäätyyn on sijoitettu infrapunalähetin, jonka avulla puhelinta voi käyttää kaukosäätimenä.

P10 Plussan kamera on muuten samanlainen kuin perusmallissa, mutta Plussassa käytetään parempia Leica SUMMILUX-H –objektiiveja, jotka ovat aukkosuhteeltaan (f1.8) selvästi valovoimaisempia. Myös etukamera eroaa perus-P10:stä siltä osin, että se on varustettu automaattitarkennuksella.

Huawei Watch 2

P10-puhelimien ohella Huawei esitteli myös uudet toisen sukupolven älykellonsa, jotka kantavat Watch 2 ja Watch 2 Classic –mallinimiä. Uutuudet ovat Android Wear 2.0 –pohjaisia ja niistä Classic tulee saataville ainoastaan ilman mobiiliverkkoyhteyttä.

Uusi Huawei Watch 2 on ulkonäöltään huomattavasti sporttisempi ja ”rouheampi” kuin ensimmäisen sukupolven varsin elegantti ja pelkistetty Huawei Watch. Kuvassa on Watch 2 4G:n musta värivaihtoehto. Vaikka kellon ulkomitat ovat kasvaneet edeltäjämallista, on näyttökoko jostain syystä pienentynyt tuuman kymmenyksellä.

Watch 2:n kuorirakenne on muovia, jotta mobiiliverkkoyhteyden antennit toimisivat mahdollisimman häiriöttömästi. Laite tuntuu hyvin tehdyltä ja jämäkältä, mutta ei suoranaisesti erityisen kalliilta tuotteelta. Rakenne on vedenkestävä (IP68), joten kellon kanssa voi myös uida.

Huawei Watch 2:n pyöreä AMOLED-näyttö on kooltaan 1,2 tuumaa ja tarkkuudeltaan 390 pikseliä halkaisijalla. Jopa kirkkaassa messuympäristössä näyttö vaikutti kirkkaalta ja värintoistoltaan eläväseltä. Näyttöä ympäröi keraaminen kehys, jonka valmistamiseen kuluu Huawein mukaan 288 tuntia. Keraami on materiaalina erittäin kovaa ja se kestää siitä syystä hyvin naarmuttamista. Lisäksi se ei häiritse kellon kehykseen sijoitettujen antennien toimintaa.

Huawei on sijoittanut kellon oikeaan kylkeen kaksi kookasta metallipainiketta. Niistä ylempi on perus kotinäppäin, kun puolestaan alempi on tarkoitettu urheilukäyttöön ja siitä saa käynnistettyä suoraan kellon kuntoilutoiminnot. Kokonsa, tuntumansa ja sijoittelunsa puolesta näppäimet ovat varsin onnistuneet.

Watch 2:n rannekkeet ovat silikonia ja niiden kiinnityspisteet ovat muotoiltu edeltäjämallia voimakkaammin runkoon sulautetuiksi. Ratkaisun kerrotaan mm. parantavan sykemittauksen luotettavuutta. Siitä huolimatta rannekkeissa on pikakiinnitys ja standardimallinen 20 mm leveä kiinnitys.

Alemman rannekkeen irrottamalla pääsee käsiksi kellon nano-SIM-korttipaikkaan, jolle on oma pieni tiivistetty kelkkansa. Sijainti on näppärä ja mahdollistaa SIM-kortin asentamisen kelloon kuluttajan itsensä toimesta.

Watch 2:n takakuori on terästä ja sen keskelle on sijoitettu optisen pulssimittauksen sensori sekä kaksi vihreää LED-valoa. Nelikontaktinen latausliitäntä sijaitsee takakuoren reunassa.

Huawei Watch 2 Classic on nimensä mukaisesti hieman klassisemmin muotoiltu mallivaihtoehto, mutta siitä huolimatta ulkonäkö on selvästi siroa edeltäjämallia jykevämpi.  Myös Classic-version näyttöä kiertää keraaminen kehys, mutta erona sporttisempaan perusversioon kellon runko on terästä. Ilmeisesti teräksen heikosta signaalinläpäisystä johtuen Classicia ei saa lainkaan 4G-versiona. Laajemman metallin käytön myötä kokonaisvaikutelma on hieman arvokkaampi ja vähemmän sporttinen. Ensimmäisen sukupolven Watchiin nähden myös Classic on kuitenkin varsin erityyppinen.

Watch 2 Classicin oikessa kyljessä on sisarmallin tapaan kaksi painiketta, mutta niiden ulkonäkö on hieman erilainen. Metalliset näppäimet ovat ”nuppimaiset” ja se ulkonevat selkeämmin kellon rungosta.

Classic-version hihna on nahkapintainen ja se tulee saataville eri väreissä. Hihnan leveys on 22 mm ja se käyttää standardimallista kiinnitystä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana ainakin testaamamme ruskeahihnaisen mallin hihnan sisäpinta oli uritettua PU-muovia, jonka tarkoituksena on ilmeisesti tehdä hihnasta miellyttävämpi erityisesti urheillessa ja hikoillessa.

Lisäksi Huawei esitteli myös Porsche Edition –erikoisversion kellostaan. Se eroaa Classic-mallista tietääksemme lähinnä pienien yksityiskohtien, kuten näytön kehyksen kaiverrusten, kylkipainikkeiden koristerenkaiden sekä hihnan tikkausten osalta. Porsche Edition oli Huaweilla näytillä ainoastaan vitriinin sisällä, joten emme päässeet ottamaan sitä käteen.

Huawei P10 saapuu Suomessa kauppoihin 31. maaliskuuta 599 euron suositushintaan. P10 Plussan suositushinta Suomessa on 799 euroa. Huawei Watch 2 –älykellojen myynnin alkamista Suomessa ei ole vielä vahvistettu, mutta io-techin saamien tietojen mukaan se tapahtuu todennäköisesti Q2:n aikana. Watch 2 Porsche Edition tulee saataville tietyillä markkina-alueilla lähikuukausien aikana, mutta sen hinnasta ei ollut toistaiseksi puhetta. Hinnan voi kuitenkin odottaa olevan perusmalleja selvästi korkeampi.

io-techin testiartikkelit Huawein uutuuksista ovat luvassa kevään aikana. Ensimmäisenä vuoroon tulee Huawei P10, jonka testi julkaistaan todennäköisesti vielä maaliskuun aikana ennen laitteen markkinoille saapumista.

[/read]

NVIDIA on julkaissut GeForce Gaming Celebration -tapahtumassa uuden näytönohjaimen. Julkaisuvuoron GDC:n yhteydessä pidettävässä tapahtumassa sai kauan odotettu GeForce GTX 1080 Ti. Samassa yhteydessä NVIDIA päivitti GameWorks-kirjastonsa DirectX 12 -yhteensopivaksi.

GeForce GTX 1080 Ti perustuu odotusten mukaisesti GP102-grafiikkapiiriin, mutta yleisesti spekuloidut piirikonfiguraatiot eivät ole osuneet oikeaan. GTX 1080 Ti:n GP102-grafiikkapiirissä on käytössä Titan X:n tavoin 28 SM-yksikköä eli 3584 CUDA-ydintä. Niin ikään Titan X:n kanssa yhtenevästi geometriayksiköitä on yhteensä 28 ja teksturointiyksiköitä 224, mutta kapeammasta muistiväylästä johtuen ROP-yksiköitä on käytössä vain 88.

GTX 1080 Ti:n grafiikkapiirin Boost-kellotaajuus on 1,6 GHz ja sen kehutaan ylikellottuvan 2 gigahertsiin saakka. Muistiohjain on varsin erikoisesti 352 bittinen, eli käytössä on yhteensä 11 gigatavua 11 Gbps:n GDDR5X-muistia. Näytönohjaimen suorituskyvyn luvataan olevan pelistä riippuen noin 20 – 40  prosenttia parempi kuin GeForce GTX 1080:n.

GeForce GTX 1080 Ti:n veroton suositushinta on 699 dollaria ja se saapuu myyntiin ensi viikolla.

AMD:n juuri päättyneessä Capsaicin & Cream -esityksessä saatiin uusia maistiaisia tulevasta Vega-arkkitehtuurista, sekä virallistettiin sen brändäys. Vega-arkkitehtuuriin perustuvat näytönohjaimet tullaan julkaisemaan vuoden toisen neljänneksen aikana, eli huhti-kesäkuussa.

Vega-arkkitehtuuriin perustuvat näytönohjaimet tullaan tuntemaan Radeon RX Vega -nimellä. Radeon Technologies Groupin johtajan Raja Kodurin mukaan päätös pitää arkkitehtuurin koodinimi tuotteen nimessä johtuu yksinkertaisesti sen saamasta suosiosta niin AMD:n sisällä kuin mediassa ja netin keskustelupalstoillakin.

Vega-brändäyksen julkaisun lisäksi AMD esitteli tapahtumassa kahta arkkitehtuurin ominaisuutta käytännössä. High Bandwidth Cache Controllerin eli HBCC:n toimintaa esiteltiin Deus Ex: Mankind Divided -teknologiademolla. Demossa Vega-näytönohjaimesta oli disabloitu osa muistista siten, että käytössä oli vain kaksi gigatavua muistia. Määrään päädyttiin koska käytetty peli on optimoitu 4 Gt:n näytönohjainmuistille. HBCC:n avulla Vegan minimi FPS nousi demossa noin kaksinkertaiseksi ja keskimääräinen FPS noin 50 prosentilla verrattuna perinteiseen muistin käyttöön. Voit lukea HBCC:n toiminnasta lisää io-techin katsauksesta Vega-arkkitehtuuriin.

Toinen esittelyyn päässeistä ominaisuuksista oli Rapid Packed Math eli RPM, eli käytännössä kaksinkertaisella nopeudella FP32-suorituskykyyn nähden toimivat FP16-laskut. GCN-arkkitehtuuri kykenee ajamaan useita eri datatyyppejä samanaikaisesti, mikä helpottaa ominaisuuden käyttöä. Kodurin mukaan ominaisuus on jo käytössä joissain konsoleissa, mutta ei tarkentanut onko kyse Xbox Onesta vai PlayStation 4:sta, tai kenties PlayStation 4:n Pro-versiosta. Ominaisuutta esiteltiin AMD:n TressFX-teknologian avulla. Demossa hyödyntämällä kaksinkertaista FP16-suorituskykyä saatiin kirjaimellisesti kaksinkertainen määrä simuloitavia hiussuortuvia samaan suorituskykyyn, kuin ilman RPM-teknologiaa.

Porsche Design lienee useimmille tuttu lähinnä muiden valmistajien luksusmallien suunnittelusta. Yhtiön tuorein julkaisu tekee kuitenkin tähän poikkeuksen, sillä kyse on sen oman Porsche Design Computing -brändin Book One -2-in-1-kannettavasta. Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmällä varustetun 2-in-1-kannettavan näyttöosa kääntyy saranoiden varassa tarvittaessa näppäimistön taakse, mutta sen voi irrottaa myös täysin itsenäiseksi taulutietokoneeksi.

Book One on 13,3-tuumaisesta taulutietokoneesta ja erillisestä näppäimistöosasta rakentuva 2-in-1-kannettava. 10-pisteen kosketusta tukevan IPS-näytön resoluutio on 3200×1200. Taulutietokonepuolen sisällä sykkii Intelin Core i7-7500U -prosessori, jonka tukena on 16 gigatavua LPDDR3-muistia ja 512 Gt:n PCI Express -väyläinen SSD-asema. Taulutietokonetilan tueksi mukana on Wacomin valmistama, 2048 painetasoa tunnistava Book One Pen -stylus.

Tietokoneesta löytyy 5 megapikselin kamera sekä Windows Helloa tukeva infrapunakamera. Näyttöosassa on yksi USB Type-C 3.1 -liitäntä Thunderbolt-tuella, jonka lisäksi näppäimistöosasta löytyy toinen USB Type-C 3.1 -liitäntä ilman Thunderboltia ja kaksi USB Type-A 3.0 -liitäntää. Porsche Designin uutukaisen näppäimistöosan kosketushiiri on Microsoftin sertifioima Precision Touchpad eli PTP.

Porsche Design Computingin Book One -hybridikannettavan strategiset mitat ovat kokonaisuudessaan 311,4 x 226,5 x 15,9 mm ja näyttöosan yksinään 311,4 x 226,5 x 7,7 mm. Painoa koko komeudella on 1580 grammaa ja tautietokoneosalla yksinään 758 grammaa. 2-in-1-kannettavan luonnolle sopivana tietokoneessa on kaksi akkua. Näyttöosaan piilotetun akun kapasiteetti on 25 Wh ja näppäimistöosan 45 Wh.

Porsche Design Computing Book One saapuu markkinoille huhtikuussa. Sen suositushinta Suomessa on 2895 euroa.

AMD:n uudet Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin kuluvan viikon torstaina eli 2. maaliskuuta. Prosessorin hankkiville käyttöjärjestelmävaihtoehtoja on käytännössä kaksi: Windows 10 tai Linuxin 4.10-kerneliä käyttävä jakeluversio.

Microsoft on ehtinyt jo kauan sitten ilmoittaa tukevansa uusia prosessoriarkkitehtuureja vain Windows 10 -käyttöjärjestelmässä. Intelin Skylaken kohdalla tuen piti lopulta rajoittua vain Windows 10:een, mutta sen kohdalla Microsoft teki vielä poikkeuksen. AMD:n Ryzen ja Intelin Kaby Lake eivät saa osakseen vastaavia poikkeuksia, vaan niiden kohdalla tuki todellakin tulee vain Windows 10:lle.

AMD:n huhuttiin aiemmin tuovan omatoimisesti tarvittavat ajurit ja tuen Windows 7:lle, mutta ne huhut osoittautuivat vääriksi. AMD on kertonut PCWorldille, että sisäisesti se on varmistanut Ryzenin toimivan myös Windows 7:lle, mutta ajureita ja tukea on luvassa AMD:nkin puolelta vain Windows 10:lle. Käytännössä myös vanhemmat käyttöjärjestelmät tulevat luultavasti käynnistymään Ryzen-kokoonpanoilla, mutta ne eivät kykene ottamaan prosessorista irti kaikkea mitä sillä olisi tarjottavanaan.

Linux-puolella viime joulukuussa julkaistu 4.10-kerneli toi mukanaan lukuisia Ryzeniin liittyviä päivityksiä. Vanhempien kerneliversioiden kohdalla esimerkiksi Simultaneous Multi-Threading- eli SMT-ominaisuus ei toimi oikein. Toinen ongelma Linux-rintamalla voi löytyä Ryzen-emolevyistä, sillä joidenkin emolevyjen käyttämää Realtek ALC1220 -äänipiiriä tullaan tukemaan vasta tulevassa 4.11-kernelissä. Phoronixin mukaan myös kerneliversion 4.9.10 pitäisi toimia, jos siihen on asennettu SMT:n korjaava päivitys, mutta se ei ilmeisesti kykene ottamaan kaikkea irti Ryzenin ominaisuuksista.

Useista avoimista rajapinnoista kuten Vulkan, OpenGL ja OpenCL tuttu Khronos on kertonut kehittävänsä uutta standardia. Tuleva OpenXR on virtuaalilaseille ja lisätyn todellisuuden laseille tarkoitettu standardi, jonka tarkoitus on helpottaa ohjelmistokehittäjien työtä.

Nykyisellään VR-, AR- ja MR-markkinat ovat varsinainen sekamelska, sillä renderöintimoottoreiden kehittäjät joutuvat rakentamaan tällä hetkellä tuen erikseen jokaisen valmistajan omille rajapinnoille. Khronoksen esimerkissä tuettavia rajapintoja on viisi, Steam VR, OSVR, Oculus, Samsung Gear VR ja Daydream, joista kaksi viimeisintä tukevat vain yhtä VR-lasityyppiä, Steam VR ja Oculus kahta lasityyppiä ja OSVR kolmea.

OpenXR-standardi tulee rakentumaan kahdesta osasta: ohjelmistorajapinnasta ja laiterajapinnasta. Ohjelmien ja renderöintimoottoreiden kehittäjien tarvitsee tukea vain OpenXR:n ohjelmistorajapintaa, kun laitevalmistajat huolehtivat laiterajapintatuesta omille VR-, AR- ja MR-laseilleen. Tällöin myös uusien lasien tukeminen on helppoa, kun valmistajalle riittää niiden lisääminen osaksi OpenXR:n laiterajapintaa. OpenXR-rajapintojen väliin jää vielä valmistajien omat suoritusympäristöt tiettyjen toimintojen suorittamiseen.

OpenXR:n kehitystyö on vasta alkutekijöissään ja Khronos muistuttaakin, että suunnitelmiin saattaa tulla vielä muutoksia. OpenXR-kehitysryhmässä ovat alusta asti mukana AMD, ARM, Collabora, Epic Games, Google, Imagination, Huawei, Intel, LG, LunarG, MediaTek, Mozilla, Nokia, NVIDIA, Oculus, Qualcomm, Razer, Samsung, Sensics, Sony, Starbreeze, Tobii, Unity, Valve, VeriSilicon ja zSpace.

Kilpailuun voit osallistua arvaamalla io-techin Ryzen 7 1800X -artikkelin Cinebench R15 -testin tuloksen kyseisellä prosessorilla. L-kokoinen takki arvotaan kaikkien osallistujien kesken perjantaina 3. maaliskuuta klo 12:00.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti profiilista löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja yksityisviestillä. Jos arvonnan voittajaa ei tavoiteta viikon kuluessa, arvonta suoritetaan uudelleen.

Kilpailuun voi osallistua yksinkertaisesti vastaamalla ja arvaamalla tuloksen tämän uutisen kommentteihin / viestiketjuun.

Onnea arvontaan!

PS. TechBBS-foorumilta löytyy myös arvonta, jossa on palkintona Ryzen 7 1800X -prosessori, mutta emme anna enempää vinkkejä mistä kyseinen kilpailu löytyy.

Ensimmäisenä projektina Sailfish OS -käyttöjärjestelmä tullaan aluksi julkaisemaan Sonyn Xperia X:lle. Taustalla on ajatus tarjota Sonyn Open Devices Program -ohjelman avulla Sailfish OS:n rauta-alusta lisenssiasiakkaille sekä yhteisön jäsenille. Sony ei ole itse tuomassa Sailfish-puhelimia markkinoille.

Jolla myi viime vuonna pienen erän Jolla C -yhteisöpuhelinta kehittäjille ja innokkaimmille faneille, mutta Sony-yhteistyön avulla Sailfish OS -rauta-alustaan pääsee jatkossa helpommin käsiksi. Xperia X:n Sailfish OS -käyttöjärjestelmän julkaisutavoite on Q2/2017 eli huhti-kesäkuun aikana ja myöhemmin projekti todennäköisesti laajenee myös muihin Xperia-malleihin.

Testasin Jollan MWC-osastolla Sailfishiä Xperia X:llä. Tuntui varsin mukavalta, kun oli "kunnon" laite ympärillä. #iotech #mwc2017 pic.twitter.com/6S7B1w3RKi

— Juha Kokkonen (@JuhaKokkonen) March 1, 2017

Lähde: Jollan lehdistötiedote (PDF)