Erikoinen ratkaisu liittyy puhelimelle hiljattain tulleeseen maaliskuun tietoturvapäivitykseen, joka teki samalla toimimattomaksi puhelimen Android Pay -maksuominaisuuden SafetyNet-sovellusrajapinnan ongelmien vuoksi. Google vahvisti viime viikolla ongelman ja kertoi tutkivansa sitä. Mitä ilmeisimmin ongelmaan ei ole löydetty yksinkertaista ratkaisua, jonka johdosta käyttöjärjestelmä on päätetty poikkeuksellisesti palauttaa vanhempaan versioon.

Redditin keskustelufoorumeille kirjoittanut Googlen edustaja kertoi, että käyttäjien on asennettava Nexus 6 -puhelimiinsa tarjolle tullut Android 7.0 -versio, jotta tulevat OTA-päivitykset toimivat. Päivityksen jälkeen puhelin saattaa vaatia resetoinnin mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Käyttäjät, jotka haluavat päivittää puhelimensa tulevaisuudessa manuaalisesti, voivat pitäytyä jo asennetussa uudemmassa Android 7.1.1 -versiossa.

Android 7.1.1 on viimeinen käyttöjärjestelmän versiopäivitys, jonka lokakuussa 2014 julkaistun Nexus 6:n on määrä saada. Toistaiseksi on epäselvää, tulevatko vanhempaan 7.0-versioon OTA-päivitetyt puhelimet saamaan vielä uudestaan 7.1.1-päivityksen. Tässä vaiheessa lieneekin viisainta jättää uusi 7.0-versio asentamatta ja seurata hetki tilanteen kehittymistä, etenkin kun Android Pay -ominaisuutta ei voi hyödyntää Suomen markkinoilla.

Lähde: Reddit, Android Police

AMD julkaisi tämän kuun alussa uudet Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Ryzen 7 -prosessorit. Edullisempien Ryzen 5 -perheen prosessoreiden se lupasi saapuvan markkinoille toisen vuosineljänneksen aikana, eli huhti-kesäkuussa. Nyt yhtiö on esitellyt tulevan Ryzen 5 -perheen virallisesti ja varmistanut samalla prosessoreiden saapuvan myyntiin 11. huhtikuuta.

Ryzen 5 -perheeseen tulee kuulumaan ainakin aluksi neljä mallia. Ryzen 5 1600 ja 1600X ovat kuusiytimisiä ja 1400 ja 1500X neliytimisiä. Kaikki neljä mallia tukevat SMT- eli Simultaneous Multi-Threading -ominaisuutta eli ne voivat ajaa kahta säiettä kullakin ytimellä. Ryzen 7 -prosessoreiden tavoin myös Ryzen 5 -sarjan prosessorit ovat kerroinlukottomia.

Suorituskyvyn osalta AMD kertoi Ryzen 5 1600X:n suoriutuvan Cinebench R15:n moniydintestistä 69 prosenttia paremmin pistein verrattuna Intelin Core i5 7600K -prosessoriin. Yhtiö ei julkaissut testituloksia muista Ryzen 5 -perheen prosessoreista.

Ryzen 5 1600X:n TDP-arvo on 95 wattia ja se toimii 3,6 GHz:n peruskellotaajuudella. Prosessorin korkein Precision Boost -kellotaajuus on 4 GHz. Ryzen 5 1600:n kohdalla vastaavat kellotaajuudet ovat 3,2 ja 3,6 GHz sekä TDP-arvo 65 wattia. Ryzen 5 1500X:n kellotaajuuksiksi on asetettu 3,5 ja 3,7 ja 1400:n 3,2 ja 3,4 GHz. Molempien neliytimisten prosessoreiden TDP-arvo on 65 wattia. Ryzen 5 1500X:ssä, 1600:ssa ja 1600X:ssä on täydet 16 Mt L3-välimuistia, mutta 1400-mallissa sen määrä on puolitettu 8 megatavuun. Prosessorit tukevat myös XFR-ominaisuutta (Extended Frequency Range), joka mahdollistaa Precision Boostia korkeammat kellotaajuudet mikäli jäähdytys on riittävän tehokas.

AMD toimittaa Ryzen 5 1400:n mukana 65 watin TDP-arvolla varustettu Wraith Stealth -coolerin ja Ryzen 5 1500X:n ja 1600:n mukana 95 watin TDP-arvolla varustetun Wraith Spire -coolerin. Ryzen 7:n mukana toimitettavasta Wraith Spirestä poiketen Ryzen 5 -perheen versio coolerista ei sisällä LED-valaistusta. Ryzen 7 1700X:n ja 1800X:n tavoin Ryzen 5 1600X toimitetaan ilman jäähdytintä.

AMD on hinnoitellut Ryzen 5 1400:n verottomana 169 dollariin, 1500X:n 189 dollariin, 1600:n 219 dollariin ja 1600X:n 249 dollariin. Suomihinnat tulevat luultavasti asettumaan noin 200, 220, 255 ja 290 euroon.

Saksalaistaustainen be quiet! debytoi virtalähdemarkkinoilla 15 vuotta sitten ja vuonna 2008 se lisäsi valikoimaansa myös prosessoricoolerit ja tuulettimet. Ensimmäiset kotelonsa se esitteli kuitenkin vasta loppuvuodesta 2014.

Lasiset kylkipaneelit ovat olleet viime aikojen trendi kotelomarkkinoilla ja samaan saumaan iskee myös be quiet! uudella Pure Base 600 Window –mallillaan. Pure Base 600 on yrityksen edullisin kotelovaihtoehto, joka on asemoitu tiukasti kilpailtuun 100 euron hintaluokkaan. Valmistajan suositushinta Pure Base 600:n perusversiolle on 89 euroa ja lasikylkiselle versiolle 104 euroa.

Tutustumme artikkelissamme kotelon rakenteelliseen toteutukseen, ominaisuuksiin, yksityiskohtiin, komponenttien asennettavuuteen sekä suoritamme lämpötila- ja melumittaukset.

Lue artikkeli: Testissä be quiet! Pure Base 600 Window -miditornikotelo

Uuden tietokoneen kokoaminen, asentaminen ja optimointi on monelle varmasti peruskauraa, mutta vastaavasti useat näkevät sen edelleen rakettitieteenä. AMD:n Robert Hallock on julkaissut yhtiön blogissa ohjeet uuden Ryzen-kokoonpanon optimointiin parhaan pelisuorituskyvyn takaamiseksi. Mukana on etenkin nykypäivän Steam- ja muiden siirrettävien pelikirjastojen kannalta oleellista tietoa, mitä moni ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.

Blogissa lähdetään liikkeelle perusasioista, kuten muistutuksesta päivittää UEFI Bios uusimpaan versioonsa. Uudet UEFI-versiot pitävät sisällään lukuisia korjauksia, ja esimerkiksi toukokuussa AMD aikoo julkaista emolevyvalmistajille mikrokoodipäivityksen, joka asennetaan UEFI Bios -päivityksen mukana. Uusi mikrokoodi tuo mukanaan tuen aiempaa kattavammille muistikertoimille, mikä mahdollistaa aiempaa nopeampien muistien käytön.

AMD:n mukaan nopeita muisteja haluavien käyttäjien tulisi ostaa ensisijaisesti DDR4-3200- ja DDR4-3500-muistikittejä. Yhtiö muistuttaa myös, että nopeimpia virallisesti tuettuja DDR4-2667-muisteja nopeampien muistien kohdalla käyttäjän on syytä tutustua oman emolevynsä kanssa toimiviksi testattujen muistien listaan. AMD:n sisäisissä testeissä yleisesti parhaiksi DDR4-2933-, DDR4-3200- ja DDR4-3500-muisteiksi Samsungin valmistamia ”B-die”-muistipiirejä käyttävät kitit.

Käyttöjärjestelmän kohdalla AMD kertaa jo tutuksi tullutta mantraa: Windows 10:n kanssa on syytä käyttää Paras suoritusteho -virranhallintaprofiilia (High performance), mikä estää ydinten sammuttamisen (Core Parking) ja mahdollistaa Ryzenin nopeat kellotaajuuden ja jännitteen muutokset. Yhtiö aikoo julkaista ensi kuun ensimmäisen viikon aikana päivityksen prosessoreilleen, mikä optimoi Tasapainotettu-profiilia (Balanced) paremmin Ryzenin kanssa toimivaksi. Hallockin mukaan käyttäjien kannattaa myös välttää useammin kuin kerran sekunnissa prosessorin lämpötilaa ja kellotaajuutta seuraavien ohjelmien käyttöä.

Hallock muistuttaa myös mahdollisuudesta ylikellottaa prosessoreita, vaikkei AMD:n takuu sitä katakaan. Hallockin mukaan esimerkiksi Ryzen 7 1700 -prosessorit ylikellottuvat yleensä 3,9 GHz:n tuntumaan, eli yli 25 prosenttia vakiokellotaajuutta korkeammalle.

Erilaisia pelikirjastoja käyttävien käyttäjien kohdalla blogipostauksen oleellisin osa koskee pelejä, jotka tunnistavat asennuksen yhteydessä käytetyn prosessorin. Esimerkiksi Hallock nostaa F1 2016 -pelin, joka luo hardware_settings_config.xml-tiedoston asennuksen yhteydessä ja tallettaa sinne käytetyn prosessorin ydinten ja säikeiden määrän.

Jos peli on asennettu tietokoneelle aiemmin, se synkronoi tiedoston Steamin pilveen, ja lataa sen sieltä tarvittaessa takaisin. Jos peli oli asennettu alun perin esimerkiksi neliytimiselle prosessorille ilman SMT- tai Hyper-threading-ominaisuutta, käyttää peli maksimissaan neljää ydintä myös Ryzenillä. Ainut varma ratkaisu on poistaa peli kokonaan Steamista ja ladata ja asentaa se sen jälkeen uudelleen. F1 2016:n kohdalla peli tosin tunnistaa Ryzenin väärin, ja kuvittelee se olevan 16-ytiminen prosessori.

Pelkästään pelin puhdas uudelleenasennus ja HPET-ajastimen (High Precision Event Timer) pois kytkentä toi testeissä 18,5 % lisää suorituskykyä. Editoimalla hardware_settings_config.xml-tiedostoa näkemään prosessorin 16-ytimisen sijasta kahdeksanytimisenä Hallock sai puristettua Ryzen-kokoonpanosta vielä tipan lisää suorituskykyä. Optimointien, nopeampien muistien ja ylikellotusten jälkeen Ryzen-kokoonpanon suorituskyky oli lopulta 35 prosenttia parempi kuin alun perin myös HPET-ajastin päällä.

Valitettavasti ainakaan toistaiseksi ei ole saatavilla listaa peleistä, jotka vaativat F1 2016:n tavoin uudelleenasennuksen tai jopa tiedostojen puukottamista käsin parhaan suorituskyvyn takaamiseksi.

Suosittuja puhelinten kestävyystestejä JerryRigEverything-kanavallaan tekevä Zack Nelson on ottanut tulikokeeseensa HMD Globalin Nokia 6 -puhelimen. Nokia 6 on brändin uuden tulemisen toistaiseksi kallein ja tehokkain inkarnaatio, joka julkaistiin alun perin 8. tammikuuta Kiinan markkinoille ja 26. helmikuuta maailmanlaajuisille markkinoille. Io-tech ehti ottaa ensituntumat HMD Globalin Nokialaisista MWC-messujen yhteydessä.

Ensimmäinen JerryRigEverythingin testeistä on perinteinen naarmutustesti. Nokia 6:n näyttöön tulee naarmuja, kun sitä naarmutetaan Mohsin kovuus -asteikon tason 6 kovuutta vastaavalla terällä. Mohsin kovuus -asteikolla taso 6 vastaa maasälpää. Tulos on odotettu, sillä puhelimen etupuolta suojaa Gorilla Glass 3 -lasi, jonka on todettu aiemmin naarmuuntuvan juuri tason 6 kovuutta vastaavalla terällä.

Etupuolen sormenjälkilukija ja selfiekamera selviävät ongelmitta mattopuukon eli katkoteräveitsen käsittelystä. Etenkin sormenjälkilukijan naarmunkestävyys saa JerryRigEverythingiltä kiitosta, sillä vain muutama muun puhelimen sormenjälkilukija on selvinnyt kunnialla naarmutustestistä. Nokia 6:n etupuolen ainut negatiivinen asia testeissä löytyy kuulokkeesta, joka on suojattu kankaalla, jonka Zack pelkää pettävän käytössä vuosien mittaan.

Takapuolen naarmutustesti paljastaa, ettei materiaaleissa ole huijattu, vaan puhelimen takapuoli on valmistettu metallista. Metallikuoren pinta irtoaa odotetusti katkoteräveitsellä naarmuttaessa, ja Zack intoutuukin piirtämään puhelimen takakanteen karikatyyrikartan Suomesta ja Nokian kaupungin sijainnista. Takakannen lisäksi myös puhelimen sivut, pois lukien ylälaidalta takakanteen levittäytyvä antenniraita, sekä virta- ja äänenvoimakkuuspainikkeet ovat metallia.

Puhelimen takakameran suojalasi selviää ongelmitta naarmutustestistä, mutta LED-salaman pinta on muovia ja liian pehmeää katkoteräveitsen edessä. Se ei JerryRigEverythingin mukaan ole kuitenkaan ongelma koska salaman valo loistaa läpi naarmuista huolimatta.

Nokia 6:n näyttö käyttää IPS-tyyppistä paneelia, jonka pikselit sammuvat, kun niitä kuumennetaan kymmenisen sekuntia sytyttimellä, mutta pikselit palaavat toimimaan normaalisti jäähdyttyään. Tulos on ilman muuta positiivinen, sillä esimerkiksi Samsungin viime vuoden lippulaivan Galaxy S7 Edgen AMOLED-näyttöön jäi kuumennustestistä pysyvä vaalea jälki.

Nokia 6 selviää myös vääntelytestistä kunnialla. Vaikka Zack vääntää puhelinta kaikin voimin sekä etu- että takapuolelta sormillaan, ei puhelin taivu testissä käytännössä lainkaan. JerryRigEverything nimeääkin puhelimen yhdeksi vakavimmista ehdokkaista vuoden 2017 kestävimmän puhelimen tittelistä kisattaessa.

Portalin pyöristetty ulkokuori on valmistettu alumiinista ja se on toteutukseltaan hyvin massasta poikkeava. Valmistajan mukaan Portalissa on pyritty löytämään tasapaino muotoilun ja toiminnallisuuden välillä. Kotelon kaksoisrunkorakenne mahdollistaa kotelon teräksisen sisärakenteen vetämisen ulos ulkokuorien sisältä kuulalaakeroituja kiskoja pitkin.

Portalin sisällä mini-ITX-emolevyn paikka sijaitsee pystysuunnassa ylösalaisin ja 2,5 sekä 3,5 tuuman levypaikat ovat kehikossa kotelon etuosassa. Takana pohjalla on paikka SFX-kokoiselle virtalähteelle. Jäähdytyksestä huolehtii 120 mm etutuuletin sekä 80 mm poistotuuletin. Etupaneeliin on mahdollista asentaa vaihtoehtoisesti 120 mm jäähdytinkenno. Kotelon ilmanotto tapahtuu kulmiin piilotettujen ilmanottoaukkojen kautta.

• Ulkomitat: 247 x 395 x 411 mm (jalustan kanssa)
• Paino: 5,81 kg
• Materiaalit: Alumiini, teräs, ABS-muovi, läpinäkyvä akryyli
• Emolevy-yhteensopivuus: mini-ITX
• Virtalähdepaikka: SFX
• 3,5″ asemapaikkoja: 2 kpl
• 2,5″ asemapaikkoja: 1 + 2 kpl
• Laajennuskorttipaikkoja 2 kpl, kortin maksimipituus 300 mm
• Prosessoricoolerin maksimikorkeus: 125 mm
• Tuuletinpaikat: edessä 120 mm, takana 2 x 80 mm
• Tuulettimet: 1 x 120 mm, 1 x 80 mm

Portalista tulee saataville umpinainen sekä kaarevalla kattoikkunalla varustettu versio. Värivaihtoehtoja ovat musta ja valkoinen. Suomessa Portal tulee saataville lähiviikkojen aikana ja sen suositushinta on kaikille versioille 129 euroa.

Lähde: Bitfenix

Microsoft esitteli Surface Bookin lokakuussa 2015 ja se sai osakseen pieniä rautapuolen päivityksiä vuotta myöhemmin viime lokakuussa. Päivityksen myötä Core i7 -mallit saivat merkittävästi lisää grafiikkasuorituskykyä sekä paremman akunkeston. Suorituskykypäivityksen myötä myös näytönohjaimen jäähdytystä parannettiin, joka näkyy hieman paksunnetussa näppäimistöosassa.

Muistin virkistämiseksi Surface Book on Microsoftin Surface-malliston hybridikannettava, jota voidaan irrotettavan näyttöosan (ns. Clipboard) ansiosta käyttää myös taulutietokoneena. Surface Bookissa on magnesiumrunko sekä erikoisella ”muscle wire lock” -lukitusmekanismilla varustettu saranarakenne. Laitetta markkinoidaan erityisesti tehokäyttäjille ja ammattikäyttöön. Koneen mukana toimitetaan myös Surface-kosketuskynä, joka tukee 1024 eri painetasoa. 13,5-tuumaisen PixelSense-näytön tarkkuus on 3000 x 2000 pikseliä.

Surface Bookin sisältä löytyy Intelin Skylake-prosessoreita Core i5- ja -i7-versioina. Edullisin Core i5 -malli käyttää integroitua Intel HD Graphics 520 -näytönohjainta, mutta 500 euroa kalliimmassa versiossa on jo tuplatun tallennustilan ohella GeForce GTX 950M -erillisnäytönohjain. Kalliimmissa Core i7 -versioissa näytönohjaimena on kahden gigatavun GDDR5-muistilla varustettu GeForce GTX 965M. RAM-muistia on tarjolla 8 tai 16 gigatavua ja SSD-tallennustilaa on mallista riippuen 128 – 1024 Gt. Core i5 -malleissa akunkestoksi luvataan 12 tuntia ja Core i7 -malleissa 16 tuntia. Käyttöjärjestelmänä kaikissa Surface Bookeissa on Windows 10 Pro.

Surface Bookin hinnat alkavat Suomessa 128 Gt SSD-asemalla ja kahdeksan gigatavun RAM-muistilla varustetun Core i5 -version 1699 eurosta ja päätyvät huippuvarustellun Core i7 -version 3999 euroon. Koneet ovat ennakkotilattavissa välittömästi.

Lähteet: lehdistötiedote, Microsoft

Io-techin kokeiltavana oli Asuksen ylikellottajille suunnatun reilun 400 euron ROG Maximus IX Formulan lisäksi noin 200 euron hintaiset Asuksen Strix Z270F Gaming ja MSI:n Z270 Gaming M5 -emolevyt, joita molempia markkinoidaan nykytrendin mukaisesti muun muassa personoinnin mahdollistavalla RGB-valaistuksella.

Lukijapalautteen pohjalta tutustuimme erikseen jokaisen emolevyn virransyöttöön, tuulettimien ohjaukseen, UEFI BIOSiin ja emolevyn hallintaohjelmaan.

Kyseessä on io-techin ensimmäinen emolevyartikkeli ja jatkamme konseptin kehittämistä lukijoilta saadun palautteen pohjalta. Kerro siis kommenteissa mielipiteesi artikkelista, kiitos!

Lue artikkeli: Intel Z270 -piirisarja ja -emolevyt (Asus & MSI)

Mallinimessä mainittu modulaarisuus keskittyy kellon ulkoiseen olemukseen. Käyttäjä voi valita kellon kehyksen, hihnan kiinnityskorvakkeiden, hihnan ja soljen tyypin, joiden ansiosta tarjolla on kaikkiaan 56 erilaista ulkonäköversiota. Rannekkeen materiaalin voi valita silikonin, nahan, titaanin ja keraamin väliltä sekä useista eri väreistä. Kello-osan voi myös halutessaan vaihtaa aitoon sveitsiläiseen mekaaniseen kelloon (Calibre 5 tai Heuer 02T Tourbillon).

Kellon läpimitaltaan 45 mm:nen runko on valmistettu titaanista ja tehty vedenkestäväksi 50 metrin syvyyden vedenpaineeseen asti. 1,39-tuumaista (halkaisija 400 pikseliä) AMOLED-näyttöä suojaa 2,5 mm paksu safiirilasi. Käyttöjärjestelmänä kellossa on uusi Android Wear 2.0, jota on höystetty TAG Heuerin omilla käyttäjän aikataulun mukaan mukautuvilla kellotauluilla sekä omalla yhteyssovelluksella.

Tekniseltä osastolta kellosta löytyy Intelin Atom Z34xx -järjestelmäpiiri, 512 Mt RAM-muistia ja neljä gigatavua sisäistä tallennustilaa. Kellon varustukseen kuuluvat myös WiFi-, GPS- ja NFC-yhteydet. Pulssimittaria kellossa sen sijaan ei ole. 410 mAh:n akku kestää valmistajan mukaan normaalikäytössä jopa 25 tuntia. Lataaminen tyhjästä täyteen tapahtuu vajaassa kahdessa tunnissa.

Connected Modular 45:n hinnat alkavat 1600 eurosta ja päättyvät timanttikehyksisten versioiden 6600 euroon.

Lähde: TAG Heuer, Intel

AMD julkaisi uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Ryzen-prosessorit kuluvan kuun 2. päivä eli vajaat kaksi viikkoa sitten. Lukuisten erilaisten testien jälkeen netti on täyttynyt spekulaatioista, jotka pyrkii selittämään prosessoreiden suorituskyvyn heittelyt eri testiohjelmissa. Suosituimpia teorioita on ollut muun muassa Windows 10:n säieskedulerin (thread scheduler) vaikeudet uuden arkkitehtuurin kanssa. AMD:n Robert Hallock on julkaissut yhtiön sivuilla blogipostauksen, jossa hän selvittää AMD:n kantaa lukuisiin Ryzeniin liittyviin spekulaatioihin.

AMD:n omien tutkimusten mukaan Windows 10:n säieskeduler toimii Ryzen-prosessoreiden kanssa juuri niin kuin sen pitäisikin ja se osaa käsitellä prosessorin loogisia ytimiä oikein. Monen tahon raportoimat oudot tiedot Sysinternalsin Coreinfo -työkalulla selittyvät puolestaan vanhentuneella versiolla. Coreinfon tuorein 3.31 -versio antaa Ryzenin ytimistä ja välimuisteista oikeat tiedot aiempien versioiden virheellisten sijasta.

AMD:n mukaan erot Windows 7:n ja 10:n suorituskyvyssä selittyvät yksinkertaisesti käyttöjärjestelmien välisillä yleisillä eroilla eikä esimerkiksi ehdotetuilla skedulerin eroilla ole asian kanssa mitään tekemistä. Yhtiö kuitenkin tiedostaa, että vaikka monet ohjelmat osaavat jo nyt hyödyntää Ryzenin arkkitehtuuria tehokkaasti, voisivat lukuisat muut ohjelmat saada optimoinneilla selkeitä suorituskykyparannuksia.

Yksi kysymyksiä herättänyt seikka eri Ryzen-mallien välillä on prosessorin T Control- eli tCTL-anturin raportoimat lämpötilat. Anturi mittaa prosessorin lämpötilaa piisirun ja lämmönlevittäjän yhtymäkohdasta. Eri ohjelmat raportoivat tCTL:n mittauksiin perustuen tällä hetkellä merkittävästi pienempiä lämpötiloja Ryzen 7 1700 -mallille verrattuna 1700X- ja 1800X -malleihin.

AMD:n mukaan syy tälle on halu saada kaikkien Ryzen-prosessoreiden tuuletinprofiilit toimimaan yhtenevällä kaavalla. 95 watin TDP-arvolla varustetut X-prosessorit vaativat luonnollisesti enemmän jäähdytystä kuin 65 watin TDP-arvolla varustetut ei-X-mallit, joten AMD lisää X-prosessoreiden tCTL:n raportoimaan lämpötilaan 20 °C varmistamaan tuulettimen toiminnan riittävällä nopeudella. AMD uskoo lämpötiloja seuraavien ohjelmien päivittyvän tulevaisuudessa ymmärtämään X-prosessoreiden todellisen lämpötilan, mutta sitä odotellessa käyttäjät voivat yksinkertaisesti vähentää 20 °C tCTL-anturin raportoimasta lämpötilasta.

AMD toistaa jälleen suosituksensa käyttää Ryzenin kanssa Windows 10:n Paras suoritusteho -virranhallintaprofiilia (High Performance). Paras suoritusteho -profiili varmistaa, ettei Windowsin virranhallinta sammuta käyttämättömiä ytimiä, mikä hidastaa niiden käyttöönottoa rasituksen kasvaessa. Lisäksi Windowsin virranhallinnan Tasapainotettu-profiili (Balanced) saattaa hidastaa Ryzenin kellotaajuuden ja jännitteen muutoksia verrattuna Paras suoritusteho -profiiliin.

Viimeinen seikka, johon Hallock pureutuu blogissa on Simultaneous Multi-threading eli SMT-ominaisuus. Vaikka lukuisat testit ovat raportoineet useiden pelien suorituskyvyn kärsivän SMT:n ollessa käytössä, pitäisi AMD:n mukaan suorituskykyerojen olla joko olemattomia tai jopa positiivisia. Myös jotkut arvosteluista ovat todenneet samaa huolimatta lukuisista poikkeavista tuloksista.

Io-techin testeissä SMT paransi suorituskykyä parhaimmillaan reilut 8 prosenttia ARMA 3 -pelissä, kun pahimmillaan se heikensi suorituskykyä yli 11 prosenttia Total War: Warhammerissa.

Hallockin blogipostaus antaa vastauksen lukuisiin eri väittelyihin koskien Ryzen-prosessoreita. Se jättää kuitenkin edelleen avoimiksi useita kysymyksiä, kuten suorituskykyerot kun kaikki ohjelman käyttämät säikeet ovat samassa CCX-CPU-kompleksissa verrattuna saman ohjelman suorituskykyyn säikeiden jakautuessa molempiin CCX:iin.

Esimerkiksi NVIDIAn MeshInstancing-demo käyttää kahta säiettä. Roy Botnikin YouTubessa julkaisema testi osoittaa, että kyseisessä ohjelmassa suorituskyvyssä on merkittäviä eroja sen mukaan ovatko suoritettavat säikeet samassa CCX:ssä vai ei. Kun säikeet ovat jakautuneet kahteen CCX:ään, pyörii ruudunpäivitysnopeus Ryzen 7 1800X -prosessorilla ja Radeon R9 200 -sarjan näytönohjaimella noin 14 – 14,5 FPS:n välimaastossa. Kun suoritettavat säikeet ovat samassa CCX:ssä, nousee suorituskyky 16,5 – 17 FPS:n paikkeille. Windows arpoo säikeitä suorittavat loogiset ytimet ohjelman joka käynnistyksellä uudelleen ja eroa voi siis syntyä reilusti yli 15 %.

Myös Hardware.fr-sivusto on testannut hieman vastaavaa tilannetta rajoittamalla Ryzenin neljään ytimeen kahdessa eri konfiguraatiossa. Toisessa konfiguraatiossa on yksi CCX käytössä kokonaisuudessaan ja toinen poistettu käytöstä kokonaan, kun toisessa kummastakin CCX:stä on käytössä kaksi ydintä. 7-Zip-testissä 2+2-ytimen konfiguraatio suoriutui jopa nopeammin kuin 4+0-ydintä, mutta muissa testeissä eroa ei joko ollut käytännössä lainkaan tai 4+0-ydintä suoriutui testistä paremmin. Suurimmillaan ero oli Battlefield 1:ssä, jossa 2+2-ytimen konfiguraatio hävisi 4+0-ytimen konfiguraatiolle liki 20 %:n erolla.