Intelin nykyisessä toimintamallissa yksi isoista uudistuksista on Intel Foundry Servicesin tunkeutuminen TSMC:n, Samsungin ja kumppaneiden markkinoille. Intel on toki valmistanut piirejä muille valmistajille aiemminkin, mutta nykyisessä IDM 2.0 -strategiassa se on selvästi aiempaa suuremmassa roolissa.

Nyt Intel Foundry Services on saanut mukaan todella merkittävän asiakkaan, kun se ilmoitti aloittavansa yhteistyön MediaTekin kanssa. MediaTekin suunnitelmiin kuuluu aloittaa erilaisten Smart Edge -piirien valmistuttaminen Intel 16 -prosessilla, eli entisen 22 nanometrin FFL -prosessin (FinFet Low power) tuoreimmalla versiolla. Intel 16 -nimipäivityksen myötä prosessi sai osakseen joitain viilauksia sekä esimerkiksi tuen kolmansien osapuolten EDA-sovelluksille (Electronic Design Automation). Ensimmäisten piirien odotetaan valmistuvan kuluvana vuonna ja massatuotannon käynnistyvän vuonna 2023.

MediaTek on tällä hetkellä TrendForcen lukujen mukaan maailman viidenneksi suurin piirivalmistaja, joka valmistuttaa piirinsä sopimusvalmistajilla. Yksinomaan Intelin kelkkaan yhtiö ei ole kuitenkaan hyppäämässä, vaan sopimus on osa yhtiön strategiaa varmistaa piirien saatavuus käyttämällä useita valmistajia. Lisäpainoa asiaan toi piirien valmistus vanhalla mantereella ja Yhdysvalloissa, mikä vakauttaa tuotantoketjua erilaisten kriisien täplittämässä maailmassa.

Lähteet: Intel, Tom’s Hardware

Valve julkisti Steam Deck -tietokoneen reilu vuosi sitten ja ensimmäisten ennakkotilaajien käsiin laitteet saapuivat kuluvan vuoden helmikuussa. Nyt tietokone on saapunut myös io-techin toimituksen haltuun ja uusimmalla YouTube-videolla otamme ensituntumat laitteesta.

Videolla puramme Steam Deckin pakkauksestaan, tutustumme pakkauksen sisältöön ja ulkoisesti itse laitteeseen ja lopuksi kokeilemme myös muutamia Steamin pelikirjastosta löytyviä pelejä ja kertaamme ensitunnelmat, mitä laite nopeassa kokeilussa onnistui herättämään.

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

Razer on julkaissut uuden HyperPolling Wireless Dongle -vastaanottimen, joka toimii ainakin toistaiseksi vain valmistajan langattoman Viper V2 Pro -hiiren kanssa. Kyseinen vastaanotin tukee nimensä mukaisesti yrityksen HyperPolling-teknologiaa mahdollistaen 4000 hertsin virkistystaajuuden (polling rate) hiiren ja tietokoneen yhteyden välillä.

Vastaanotin on varustettu USB-C-liitännällä, joka mahdollistaa vastaanottimen kaapelin irrottamisen esimerkiksi hiiren lataamista varten tarvittaessa. Ohjelmiston osalta käytössä on tuttuun tapaan Razerin oma Synapse, jonka kautta vastaanottimen LED-valon toimintaa voi ohjata ja yhteyden virkistystaajuutta voi säätää. Ohjelmisto osaa säätää virkistystaajuuden automaattisesti pelatun pelin perusteella.

Razer HyperPolling Wireless Dongle on tullut myyntiin ainakin toistaiseksi vain Razerin omaan verkkokauppaan 34,99 euron hintaan.

Lähde: Razer

Intelin tuleva Raptor Lake -arkkitehtuuriin perustuva Core i9-13900K on ehtinyt esiintyä jo useammassa vuodossa. Myös sarjan keskivaiheille sijoittuva i5-13600K on nähty jo parissa vuodossa, mutta nyt prosessori on nähty myös hieman yleisemmässä testisovelluksessa.

Twitteristä tuttu vuotaja Harukaze5719 on twiitannut kuvan, jossa näkyy Geekbench 5:n tulokset Core i5-13600K -prosessorille sekä Asuksen että ASRockin emolevyillä. Kuvan lisäksi twiitistä löytyy linkit Geekbenchin tulostietokantaan kyseisille testiajoille.

Core i5-13600K on 14-ytiminen prosessori, joka kykenee ajamaan samanaikaisesti 20 säiettä. Prosessorissa on siis kuusi P-ydintä ja kahdeksan E-ydintä. Asuksen ROG Maximus Z690 Extreme -emolevyllä prosessorin peruskellotaajuudeksi tunnistui 3,5 ja maksimikellotaajuudeksi 5,1 GHz, kun ASRockin Z690 Steel Legend WiFi 6E:llä peruskellotaajuudeksi raportoitiin 3,49 GHz ja maksimikellotaajuudeksi 5087 MHz.

Geekbench 5:n yhden ytimen testin mukaan Core i5-13600K saa emolevystä riippuen 1980-2012 pistettä, kun nykyinen i5-12600K saa 1856 ja AMD:n Ryzen 9 5950X 1685. Kaikien ydinten testissä Asuksen emolevyllä i5-13600K nettoaa 16054 pistettä, mikä alkaa jo lähentelemään Ryzen 9 5950X:n tulosta, mutta jostain syystä ASRockin emolla tulos jää 14425 pisteeseen.

Lähde: Harukaze @ Twitter

Kiina pyrkii kovaa vauhtia omavaraiseksi tietotekniikan saralla. Osa tätä projektia ovat paikalliset puolijohdevalmistajat, joista kenties tunnetuin on SMIC eli Semiconductor Manufacturing International Corporation.

SMIC:n tiedettiin kehittävän 7 nanometrin prosessia, sillä se kertoi vuoden 2020 alkupuolella aikovansa aloittaa jonkinlaisen tuotannon 7 nm:llä jo sen vuoden lopulla. Innosiliconin kanssa suunniteltu piiri saatiin myös valmistettua onnistuneesti kyseisen vuoden lokakuussa, mutta massatuotannosta ei ollut puhettakaan vielä silloin. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että yhtiö on massatuottanut ja toimittanut 7 nanometrin piirejä jo ainakin vuoden verran.

Tällä hetkellä ainut varmistettu 7 nm:n massatuotettu piiri SMIC:ltä on MinerVa:n BitCoin-louhintapiiri. Piiri on erittäin pieni, minkä on tulkittu osaltaan viittaavan prosessin olevan tai ainakin olleen vielä vuosi sitten riittämätön kookkaampien piirien valmistamiseen tyydyttävin saannoin. MinerVan piiri on pinta-alaltaan vain 19,32 mm2. SMIC:n 7 nanometrin prosessi käyttää DUV-valotusta, sillä yhtiö löytyy Yhdysvaltojen sanktiolistalta eikä sillä ole sen myötä pääsyä EUV-laitteisiin.

Analyytikkoyritys TechInsights on tutkinut SMIC:n valmistamaa piiriä lähikuvista ja tehnyt johtopäätöksiä prosessista. Yrityksen mukaan SMIC:n 7 nanometrin prosessi vaikuttaisi olevan hyvin läheinen kopio nimenomaan TSMC:n 7 nanometrin prosessista. SMIC ei ole ensimmäistä kertaa valokeilassa samasta asiasta, sillä TSMC on haastanut yhtiön jo kahdesti aiemmin oikeuteen sen teknologioiden luvattomasta kopioinnista 2000-luvun alkupuolella.

Lähde: Tom’s Hardware

AMD on julkaissut YouTubessa vahingossa ennakkoon videon AMD Softwaren tulevista päivityksistä. Video asetettiin nopeasti yksityiseksi, mutta Reddit-käyttäjä u/crazydaveboy ehti muiden muassa katsomaan videon ennen sitä.

AMD tulee lisäämään videon mukaan ajureihinsa NVIDIAn RTX Voicen kaltaisen AMD Noise Suppression -teknologian. Videon nähneen käyttäjän mukaan ominaisuuden käyttöönotto luo Windowsiin uuden virtuaalisen äänilaitteen, jota käyttämällä tekoälypohjainen Noise Suppression -teknologia on minkä tahansa sovelluksen käytettävissä. Redditiin on postattu myös lyhennetty, heikkolaatuinen ”kiusoitteluvideo” AMD:n alkuperäisestä videosta. Voit käydä katsomassa videon lähdelinkin takaa.

Toistaiseksi AMD Noise Suppression -teknologiasta ja millaista tekoälyä tai koneoppimista sen kanssa käytetään ei ole sen tarkempaa tietoa. Kyse ei ole kuitenkaan mistään erityisen raskaasta operaatiosta näytönohjaimen laskentatehon kannalta, kuten RTX Voicen kohdalla nähtiin. Huolimatta RTX-nimestä teknologia toimii myös NVIDIAn vanhemmilla näytönohjaimilla, joissa ei ole tensoriytimiä. Tom’s Hardware löysi myös AMD:n ”Detecting voice regions in a non-stationary noisy enviroment” -patentin vuodelta 2019, jonka se uskoo liittyvän Noise Suppression -teknologiaan.

Lähde: Tom’s Hardware

io-techin viikottainen Tekniikkapodcast esitetään tänään perjantaina 22. heinäkuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkapodcast lähetetään suorana YouTubessa. Äänessä ovat tällä viikolla Juha Kokkonen ja Oskari Manninen.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify
• Supla

Sony laajensi oheislaitetuotantoaan tietokonemarkkinoille kesän aikana julkaistessaan uuden Inzone-malliston. Aiemmin io-techin testissä kävi malliston M9-pelinäyttö ja nyt testipenkkiin ovat päätyneet myös Inzone H9 -pelikuulokkeet. Kuulokkeet sijoittuvat malliston lippulaivaksi ja tarjoavat oman langattoman yhteytensä lisäksi myös tuen Bluetoothille ja vastamelutoiminnon.

Videolla kuulokkeisiin tutustutaan tavanomaisen testirutiinin mukaisesti arvioiden niiden rakennetta, ominaisuuksia ja ohjelmistoa sekä kuulokkeiden ja mikrofonin äänenlaatua.

Mallistoon kuuluvat myös pykälän edullisemmat Inzone H7- ja H3-mallit, joista ensiksi mainittu on käytännössä vastamelutoiminnosta ja valaistuksesta riisuttu versio H9:stä ja H3 on langallinen malli, joka erottuu myös muotoiluratkaisuiltaan sekä äänenlaadultaan. Alla olevista linkeistä voit tutustua myös kyseisten mallien taajuusvastemittauksiin:

• Sony Inzone H9:n taajuusvaste ilman vastamelua ja vastamelun kanssa
• Sony Inzone H7:n taajuusvaste
• Sony Inzone H3:n taajuusvaste

Videon lisäksi kuulokkeiden arvio on luettavissa myös kirjoitetussa muodossa.

Lue artikkeli: Testissä Sony Inzone H9 -pelikuulokkeet

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

Intelin Arc A380 julkaistiin kesäkuun lopulla Kiinassa ja nyt näytönohjain on saatu maassa myös jälleenmyyntiin. Ainakin toistaiseksi myynnissä on vain Gunnirin valmistama Arc A380 Photon, joka on saatu myös länsimaisiin testeihin ComputerBasen, Golem.de:n, 3DCenterin ja Igor’s Labin yhteistyönä. Myös GamersNexus on julkaissut jo oman arvostelunsa ja pyrimme saamaan näytönohjaimen myös io-techin testilaboratorioon mahdollisimman pian.

Kuten jo tiedämme, Arc A380 perustuu ensimmäisen sukupolven Xe-HPG- eli Alchemist-arkkitehtuurin ACM-G11-grafiikkapiiriin. Käytössä on täysi piiri, jossa on kahdeksan Xe-ydintä ja kahdeksan RT-ydintä. Xe-ytimissä on yhteensä 128 vektoriyksikköä ja 128 XMX-matriisilaskinta. Näytönohjaimen keskimääräinen kellotaajuus on 75 watin TDP:llä 2000 ja 87 watin TDP:llä 2300 MHz. 6 Gt GDDR6-muistia 96-bittisen väylän päässä toimii 15,5 Gbps:n nopeudella GPU-Z:n mukaan, mutta ainakin virallisten teknisten ominaisuuksien listauksen mukaan ne voisivat toimia myös 16 Gbps:n nopeudella.

Suorituskyvyn osalta näytönohjain kamppailee lähinnä Radeon RX 6400:n ja GeForce GTX 1650:n kanssa. ComputerBasen testissä 2,45 GHz:n kellotaajuudella toimiessaan Arc A380 jäi molemmista FullHD-resoluutiolla vain muutamalla prosentilla, kun testipeleinä olivat Age of Empires IV, Diablo II Resurrected, DOTA 2, Elden Ring, F1 2022, Far Cry 6, Fortnite, God of War, Monster Hunter World, Overwatch, Rainbow Six Siege, Resident Evil Village, The Witcher 3 ja Tiny Tina’s Wonderlands. Igor’s Labilla A380 sijoittui puolestaan FullHD-resoluutiolla RX 6400:n ja GTX 1650:n väliin, kun ylikellotettuna se ohitti vakiokelloilla toimivan RX 6400:n. Igor’s Labin testipelejä olivat Bordelands 3, Control, Horizon Zero Dawn, Shadow of the Tomb Raider ja Wolfenstein: Youngblood.

Säteenseurantaa testattiin F1 2022:ssa ja Lego Builder’s Journeyssä, joissa suorituskykypudotus oli samaa luokkaa tai pienempi kuin AMD:n RX 6400:lla tai RX 6500:lla: F1 2022:ssa säteenseuranta tiputti suorituskyvyn 70 %:iin Arc A380:lla, kun RX 6500 XT:llä se tippui 65 %:iin ja 6400:lla 64 %:iin. Lego Builder’s Journeyssä säteenseuranta tiputti Intelin suorituskyvyn 54 %:iin ja AMD:n 54 ja 51 prosenttiin.

ComputerBasen testeissä paljastui samalla, kuinka riippuevainen PCI Express Resizable BAR -teknologiasta Arc A380 on; suorituskyky tippui 75 %:iin normaalista, kun ominaisuus kytketiin pois päältä. Tällä hetkellä Intelin PCIe ReBAR -tuki toimii vain sen omien prosessoreiden kanssa, mutta yhtiö tullee mahdollistamaan sen käytön myös AMD:n prosessoreiden rinnalla.

Vaikka suorituskykylukemat eivät nekään mairittele ketään, on tilanne vielä karumpi, kun katsotaan jjoidenkin pelien ruudunpäivityksen tasaisuutta. Arvosteluissa raportoitiin selvästi kilpailijoita suurempia eroja monessa kohtaa minimi- ja keskimääräisen FPS:n erossa, minkä lisäksi ruutuaikojen tasaisuudessa riittää työtä vielä pitkään. Tällä hetkellä ruutuaikagraafit näyttävät pahimmillaan samalta, kuin kilpailijoiden ennen kuin ne alkoivat panostamaan ruutuaikojen tasaisuuteen tosissaan. Toisaalta ongelma ei koske kaikkia pelejä, eivätkä ruutujen tasaisuuteen pitkään panostaneet AMD ja NVIDIAkaan ole immuuneja ongelmille.

Tehonkulutuksen osalta Intelin ensimmäinen yritys ei ole osunut myöskään ihan nappiin. Arc A380 kuluttaa vakiokelloillaan Igor’s Labin testeissä 1080p-resoluutiolla 7,6 wattia enemmän kuin GTX 1650 ja 24,6 wattia enemmän kuin samalla TSMC:n N6-prosessilla valmistettava RX 6400. ComputerBasen 2,45 GHz:n kellotaajuudella toiminut Arc A380 kulutti puolestaan Tiny Tina’s Wonderlandsissa saman verran kuin GTX 1650 ja 20 wattia enemmän kuin RX 6400.

Intelin ajureissa riittää kaikin puolin vielä paljon viilailtavaa. ComputerBase vertaa kokemusta miinakentän keskellä elämiseen samalla, kun pelaa kännissä. Esimerkiksi ylikellotettaessa kone jäätyi usein täysin, koska muutokset tapahtuvat reaaliajassa. Jännitteet on esimerkiksi syytä säätää ennen kellotaajuuksia, mikäli haluaa pitää järjestelmän pystyssä. Jos jotain erityisen positiivista haluaa hakea, näytönohjainta ei voi ainakaan toistaiseksi käyttää kryptorahojen louhintaan, tosin se menee tiettävästi louhintasovellusten eikä niinkään Intelin näytönohjaimen tai ajureiden piikkkiin.

Yksi pelastava tekijä Arc A380:lle näytönohjaimelle voi olla sen hinta, joka tulee olemaan Yhdysvalloissa verottomana 129,99 dollaria. Lisäksi sen mediaominaisuudet ovat omaa luokkaansa tällä hetkellä AV1-pakkauksineen ja muineen suorituskykyä unohtamatta.

Lähteet: ComputerBase, Igor’s Lab

Intelin ensimmäinen erillisnäytönohjain Arc A380 on saapunut nyt jälleenmyyntiin Kiinassa. Länsimaissa on sillä välin keskitytty esittelemään yhtiön ensimmäisen sukupolven nopeinta mallia, Arc A770:tä. Kummassakin tapauksessa tapetille ovat nousseet yhtiön Arc-ajuireden tämänhetkinen tila, mutta tässä uutisessa keskitymme vain jälkimmäiseen näytönohjaimeen.

LinusTechTipsin Arc A770 -sisältö on saanut jatkoa, kun Intelin Tom Petersen ja Ryan Shrout ovat vierailunsa yhteydessä antaneet mahdollisuuden testata näytönohjainta valikoiduissa peleissä. Intel jakaa tällä hetkellä pelit kolmeen tasoon: Tier 1, 2 ja 3. Tier 1 -tasolla ovat pelit, jotka käyttävät moderneja rajapintoja ja joille Intel on ehtinyt optimoimaan ajurinsa. Tier 2:een kuuuluvat muut moderneja rajapintoja eli DirectX 12:ta ja Vulkania käyttävät pelit, joita ei ole vielä ehditty optimoimaan ja Tier 3:een DirectX 11:ta ja muita vanhempia rajapintoja käyttävät pelit.

Linusilla varsinaiseen testiin pääsivät F1 2021 ja Shadow of the Tomb Raider. Jälkimmäinen peleistä näyttää samalla hyvin, mikä merkitys rajapinnalla on Intelin uusilla näytönohjaimilla. Tomb Raider pyöri DirectX 12 -rajapinnalla 1440p-resoluutiolla ja High-asetuksin noin 80 FPS:ää, kun DirectX 11 jäi siitä puoleen, noin 40 FPS:ään. Myös AMD:n ja NVIDIAn näytönohjaimilla on ollut samassa pelissä suorituskykyeroa rajapintojen välillä, mutta ne ovat olleet pienempiä. F1 2021:ssä suorituskyky ylsi 1440p-resoluutiolla ”korkeahkoin asetuksin” jopa 180 FPS:ään. Lisäksi Linus arvioi, että Cyberpunk 2077 pyöri 1440p-resoluutiolla High-asetuksin noin 50-65 FPS tai jopa vielä paremmin, mutta kyse oli silmämääräisestä arviosta eikä FPS-mittarin lukemista.

Vakiona Arc A770:n keskimääräinen kellotaajuus on asetettu 2,5 GHz:iin ja kulutusraja 190 wattiin. Videolla näytönohjainta ylikellotettiin 20 % GPU Performance Boost -profiililla, mikä nosti kulutusrajan 285 wattiin ja lämpötilarajan peräti 125 asteeseen. Valitettavasti videolla ei ollut vertailulukuja suorituskyvyn tai kellotaajuuden osalta, mutta pelien kerrottiin pyörivän sulavammin. 30 %:n ylikellotusprofiili kaatoi näytönohjaimen. Ylikellotustesteissä huomattiin myös, että Intelin näytönohjaimen tietoja pelin päällä näyttävä toiminto oli ainakin osittain rikki. Positiivisessa mielessä ainakin Intelin mukaan sen raportoima 69 asteen lämpötila ylikellottuna olisi luultavasti kuitenkin oikein. Linus kehaisee videolla lisäksi, että Intelin ajurit ovat kaikista ongelmistaan huolimatta kehittyneet nopeasti.

Kuluttajien kannalta positiivisesti Intel on kuitenkin uhmakas ja lupaa tarjota parasta suorituskykyä hintaan nähden ainakin Tier 1 -luokan peleissä. Ensi kuulemalta lupaus ei kummoinenkaan ole, mutta Intelin mukaan hinta päätetään sen sijasta heikoimmin toimivien Tier 3 -luokan pelien suorituskyvyn perusteella.