AMD on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen ja integroiduille grafiikkaohjaimilleen. AMD Software Adrenalin Edition 22.10.1 –ajurit ovat saatavilla Windows 10- ja 11 –käyttöjärjestelmille ja ne tukevat yhtiön näytönohjaimia Polaris-arkkitehtuurista lähtien sekä Zen-prosessoreiden integroituja grafiikkaohjaimia.

AMD Software 22.10.1 –ajureiden merkittävin uudistus on virallinen tuki juuri julkaistulle Overwatch 2 –pelille. Valitettavasti mukana ei ole kuitenkaan mainintoja mahdollisista suorituskykyeroista aiempiin ajureihin verrattuna.

Tuttuun tapaan ajureissa on liiskattu myös aiempien julkaisujen bugeja. Tällä kertaa korjattuja ongelmia ovat Adobe Lightroomissa RX 6000 –sarjan näytönohjaimilla joiltain uupunut mahdollisuus GPU-kiihdytys käyttöön kuvan käsittelyssä, sekä Street Fighter 6:n beetaversion kaatuilu. Tiedossa olevia ongelmia ovat puolestaan esimerkiksi Oculus dashboardin ja kuvaan renderöityjen ohjainten ”värinä” tai muu epätavallinen liike Oculus Quest 2:lla, GPU-käyttöasteen mahdollinen jumittuminen 100 %:iin pelin sulkemisen jälkeen Radeon Performance Metrics –välilehdellä sekä Chromium-pohjaisissa selaimissa esiintyvä videoiden nykiminen, jos käytössä on useampi näyttö Extended-tilassa eri virkistystaajuuksilla.

Lisäksi AMD kertoo tulevien 22.10.2 –ajureiden näillä näkyvin korjaavan RX 6000 –sarjalla joitain vaivanneet videoista tippuvat ruudut, grafiikan hetkellinen korruptoituminen peli- ja videoikkunoiden välillä vaihdellessa, V-syncin globaalin pois kytkemisen aiheuttamat mahdolliset nykimiset ja ajureiden timeout-kaatuilut sekä ajureiden time-out kaatuilut HEVC-pakkausta käytettäessä. Voit tutustua ajureiden kaikkiin muutoksiin niiden julkaisutiedotteessa.

Lataa AMD:n ajurit täältä

EU pääsi jo kesällä sopuun yleislatausstandardistaan mobiililaitteille ja nyt Euroopan parlamentti on antanut myös virallisen aikataulun yleislaturin käyttöönotosta.

Ensimmäisenä velvoite USB-C-tyyppisestä latausportista saapuu aiempien odotusten mukaisesti vuoden 2024 loppuun mennessä kaikille uusille matkapuhelimille, tableteille ja kameroille. Myöhemmin keväästä 2026 alkaen velvoite tulee koskemaan myös kannettavia tietokoneita.

Tarkalleen ottaen Euroopan komissio määrittelee lakivelvoitteen koskevan kaikkia uusia matkapuhelimia, tabletteja, digitaalikameroita, kuulokkeita, kuulokemikrofoneja, kädessä pidettäviä videopelikonsoleita, kannettavia kaiuttimia, sähköisiä lukulaitteita, näppäimistöjä, hiiriä, kannettavia navigaattoreita, nappikuulokkeita ja kannettavia tietokoneita, joissa käytetään langallista latausta ja jotka toimivat enintään 100 watin teholla.

Lähde: Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedote

Xiaomi on julkistanut tänään Münchenissä odotusten mukaisesti 12T- ja 12T Pro -älypuhelimet. Valmistajan itsensä mukaan ne keskittyvät ensiluokkaiseen valokuvauskokemukseen. Viime vuoden tapaan uudet T-mallit ovat fokukseltaan ja hinnoittelultaan hieman erilaiset kevään 12-malleihin nähden – toisin sanoen hieman edullisempia ja tietyiltä ominaisuuksiltaan karsitumpia.

Molempia 12T-malleja yhdistää yhteneväinen muotoilu, 6,67-tuumainen 120 hertsin AMOLED-näyttö, sekä 5000 mAh akku, joka tukee tehokasta 120 watin pikalatausta. Xiaomin mukaan akku latautuu täyteen vain 19 minuutissa. Yhteistä on myös kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera, kahden megapikselin makrokamera sekä 20 megapikselin etukamera. Molemmissa malleissa on vielä viimevuotinen Android 12 -käyttöjärjestelmä sekä MIUI 13 -käyttöliittymä.

12T Pro -mallin sisälle on päivitetty tuorein Snapdragon 8+ gen 1 -järjestelmäpiiri ja Xiaomi kertoo myös parantaneensa laitteen jäähdytystä, mutta ei yksilöi toteutusta tarkemmin. Suomessa myytävässä variantissa on 12 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustilaa.

12T Pron 200 megapikselin pääkamera käyttää samaa Samsung HP1-sensoria, joka löytyy myös hiljattain io-techissä testatusta Motorolan Edge 30 Ultra -mallista. Sensori osaa yhdistää 4 tai 16 vierekkäistä kuvapistettä yksittäiseksi ”superpikseliksi”.

Xiaomi 12T Pron tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 163,1 x 75,9 x 8,6 mm
• Paino: 205 grammaa
• 6,67” AMOLED-näyttö, 2712 x 1220, 120 Hz, 480 Hz kosketuksentunnistus, 900 nit (max), HDR10+, Dolby Vision
• Qualcomm Snapdragon 8+ Gen 1 -järjestelmäpiiri
• 12 Gt LPDDR5-RAM-muistia
• 256 Gt UFS 3.1 -tallennustilaa
• 5G NSA & SA
• Wi-Fi 6, Bluetooth 5.2, NFC
• Kolmoistakakamera:
  • 200 megapikselin pääkamera (Samsung HP1, 1/1,22”, 0,64 um pikselikoko), f1.69, OIS
  • 8 megapikselin ultralaajakulmakamera (1/4″ sensori, 1,12 um pikselikoko), f2.2, 120 asteen kuvakulma
  • 2 megapikselin telekamera (1/5″ sensori, 1,75 um pikselikoko), f2.4
• 20 megapikselin etukamera (1/3,47″ sensori, 0,8 um pikselikoko), f2.24, 78 asteen kuvakulma
• Harman Kardon stereokaiuttimet, Dolby Atmos
• 5000 mAh:n akku, USB-C, 120 watin pikalataus (laturi pakkauksessa)
• Android 12, MIUI 13 (päivityslupaus 3+4 vuotta)

Edullisemman 12T:n sisään on valittu Mediatekin Dimensity 8100 -piiri, joka on vakuuttanut suorituskyvyllään ja energiatehokkuudellaan io-techin aiemmissa testeissä. Pääkamerassa on käytössä Samsungin 108 megapikselin HM6-sensori, joka hyödyntää 0,64 mikrometrin kuvapisteitä ja niiden yhdistämistä yhdeksän ryppäisiin. Muistia Suomessa myytävässä versiossa on 8 ja 128 Gt.

Xiaomi 12T:n tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 163,1 x 75,9 x 8,6 mm
• Paino: 202 grammaa
• 6,67” AMOLED-näyttö, 2712 x 1220, 120 Hz, 480 Hz kosketuksentunnistus, 900 nit (max), HDR10+
• Mediatek Dimensity 8100 -järjestelmäpiiri
• 8 Gt LPDDR5-RAM-muistia
• 128 Gt UFS 3.1 -tallennustilaa
• 5G NSA & SA
• Wi-Fi 6, Bluetooth 5.3, NFC
• Kolmoistakakamera:
  • 108 megapikselin pääkamera (Samsung HM6, 1/1,67”, 0,64 um pikselikoko), f1.7, OIS
  • 8 megapikselin ultralaajakulmakamera (1/4″ sensori, 1,12 um pikselikoko), f2.2, 120 asteen kuvakulma
  • 2 megapikselin telekamera (1/5″ sensori, 1,75 um pikselikoko), f2.4
• 20 megapikselin etukamera (1/3,47″ sensori, 0,8 um pikselikoko), f2.24, 78 asteen kuvakulma
• stereokaiuttimet, Dolby Atmos
• 5000 mAh:n akku, USB-C, 120 watin pikalataus (laturi pakkauksessa)
• Android 12, MIUI 13 (päivityslupaus 3+4 vuotta)

Xiaomi 12T:n suositushinta Suomessa on 599 euroa (8 & 128 Gt) ja 12T Pron 849 euroa (12 & 256 Gt). Värivaihtoehtoja ovat musta ja sininen. Laitteiden myynti alkaa Suomessa huomenna 5. lokakuuta useimpien suurten operaattoreiden ja jälleenmyyjien kautta.

Xiaomi julkisti samassa tilaisuudessa myös joukon älykotilaitteita sekä Smart Band 7 Pro -älyrannekkeen ja 10,6-tuumaisen Redmi Pad -taulutietokoneen. Niiden saatavuudesta Suomessa valmistaja tiedottaa tarvittaessa myöhemmin.

Lähde: sähköpostitiedote

Muun muassa PCI Express -standardia hallinnoiva PCI-SIG on julkaissut varoituksen koskien 12VHPWR-adaptereiden turvallisuutta. Tiedote koskee muita kuin ATX 3.0 -sertifioituja virtalähteitä, joissa 12VHPWR-liitin on toteutettu adapterilla.

PCI-SIG:n tiedotteen mukaan se on löytänyt 12VHPWR-adaptereita, joiden liittimet ovat kuumentuneet vaarallisesti. WCCFTech on testannut asiaa käytännössä käyttäen erilaisia adaptereita. Sivusto asetti ensin 600 watin kuorman, kun käytössä oli 2 x 8-pin > 12VHPWR -adapteri. Adapteri toimi sinänsä moitteetta, mutta kustakin kulki noin 25 A tai 300 wattia, mikä ylittää virallisesti sallitun kaksinkertaisesti.

Toisessa testissä oli käytössä 450 watin kuorma ja NVIDIAn GeForce RTX 3090 ja sen referenssiadapteri, eli 3 x 8-pin > 12VHPWR. Sivuston testien mukaan toisin kuin voisi olettaa, adapterissa kuorma ei jakautunut tasan. Sen sijasta, että kustakin liittimestä olisi otettu sallitut 12,5 A  tai 150 wattia, kulki yhdestä 8-pinnisestä 23,5A eli 282 wattia ja kahdesta muusta 6-8A tai 70-100 wattia.

NVIDIAn mukaan sen tulevat GeForce 40 -sarjan näytönohjaimet tai niiden mukana tulevat adapterit eivät kärsi samoista ongelmista. Yhtiön mukaan se on paikallistanut ongelman yhteen tiettyyn valmistajaan, joka on ohjeistettuna korjannut ongelman. Ohjeet on jaettu myös muille adapterivalmistajille.

Lähteet: WCCFTech, NVIDIA

Motorola julkisti syyskuun alkupuolella kolme uutta Edge 30 -mallia, joista malliston huippua edustaa Ultra-malli. Laitteen mielenkiintoisin yksittäinen ominaisuus on markkinoiden ensimmäinen 200 megapikselin kamera, joka perustuu Samsungin HP1-sensoriin. Valmistaja korostaa materiaaleissaan myös hyvää akunkestoa ja 125 watin lataustehoa, joten otamme niistä selvän. Saimme laitteen julkaisun jälkeen tuoreeltaan testiin ja perehdymme siihen tässä artikkelissa kattavasti runsaan parin viikon testijakson pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Motorola Edge 30 Ultra

Artikkelin yhteenvedon voi halutessaan nauttia myös videomuodossa noin kuusiminuuttisena tiivistelmänä.

Katso video YouTubessa

Jos pidit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

io-techin viikottainen Tekniikkapodcast esitetään tänään perjantaina 30. syyskuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkapodcast lähetetään suorana YouTubessa ja äänessä ovat tällä viikolla Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify
• Supla

Intel julkaisi Innovation 2022 -tapahtumassa uusien 13. sukupolven Core -prosessoreiden lisäksi vihdoin ja viimein pahasti myöhästyneet Arc A7 -sarjan näytönohjaimet. Nyt yhtiö on julkaissut tarkempaa tietoa näytönohjainten hinnoittelusta sekä suorituskyvystä.

Arc-markkinoinnin kasvot Tom Petersen ja Ryan Shrout kertovat tuoreimmalla videollaan, miten Intelin laskujen mukaan sen Arc A750 ja Arc A770 tarjoavat jopa 53 ja 42 prosenttia parempaa suorituskykyä per dollari verrattuna GeForce RTX 3060 -näytönohjaimeen. Vaikka painopiste markkinoinnissa on nyt nimenomaan suorituskyvyssä hintaan nähden, myös raa’assa suorituskyvyssä jo Arc A750 riittää RTX 3060:n peittoamiseen reilun 5 %:n erolla keskimäärin ainakin DirectX 12- ja Vulkan-peleissä. Testeissä käytettiin 1440p-resoluutiota tarkemmin määrittelemättömiä ”High”-asetuksia.

Yhtiö on avoimesti puhunut, kuinka se on keskittynyt nimenomaan moderneihin rajapintoihin eikä näytönohjaimet edes virallisesti tue DirectX 9 -rajapintaa tai vanhempia. Tästä huolimatta testatuissa DirectX 11 -peleissäkin on muutamia, joissa Arc A750 on GeForce RTX 3060:iä nopeampi. Intel ei ole kuitenkaan peitellyt sitä, että keskimäärin näytönohjain häviää RTX 3060:lle DX11-rajapinnalla.

Suorituskyvystä per dollari puhuttaessa Intel on hinnoitellut Arc A750:n ainakin näennäisesti League of Legendsin DirectX 11 -suorituskyvyn mukaan, sillä siinä suorituskyky per dollari on vain aavistuksen RTX 3060:tä parempi. Parhaimmillaan sen suorituskyky per dollari on jopa yli kaksi kertaa parempi, kuin NVIDIAn lähimmällä kilpailijalla. 1080p-resoluutiolla suorituskyky per dollari -etu kutistuu 48 prosenttiin.

Arc A770:n käytössä on 8 Gt:n versio ja sen kohdalla ei käyty tällä kertaa läpi raakaa suorituskykyä lainkaan, vaan vain suorituskykyä per dollari. 16 Gt:n versio tarjoaa lisämuistin lisäksi hieman lisää muistikaistaa. Ottaen huomioon, kuinka vähän A750 on leikattu, ei suorituskykyero kuitenkaan liene niin suuri, että A770:llä olisi asiaa kilpailemaan RTX 3060 Ti:n kanssa.

Suorituskyky per dollari -kaaviossa ainut peli, jossa GeForce on parempi valinta, on League of Legends DirectX 11 -rajapinnalla. Erot eivät ole yhtä suuria, kuin A750:llä, mutta kuitenkin keskimäärin todella huomattavia. 1080p-resoluutiolla Ultra-asetuksin suorituskyky per dollari -etu laskee jonkin verran ja pari muutakin DX11-peliä jää vihreän leirin haaviin, mutta keskimäärin ero on silti noin 30 % Arc 770:n eduksi Intelin laskujen mukaan.

Intel Arc A750 on hinnoiteltu verottomana 289 dollariin, kun Arc A770:n saa omakseen verottomasti 8 Gt:n muistilla alkaen 329 dollariin. Intel Arc A770 Limited Edition 16 Gt:n muistilla kustantaa verottomasti 349 dollaria. Näytönohjaimet saapuvat myyntiin 12. lokakuuta ja arvostelut niistä saa julkaista joskus ensi viikon aikana.

Intelillä on luonnollisesti käynnissä myös kilpailijoilta tuttuja kylkiäiskampanjoita. Alkuun Arc A7 -sarjan näytönohjaimen ostavat saavat kaupantekijäisiksi Call of Duty: Modern Warfare II pelin ilmaiseksi. Uuden CoDin lisäksi ostaja voi netota Gotham Knights-, Ghostbursters: Spirits Unleashed- ja The Settlers -pelit liittymällä Intelin Gaming Access -ohjelmaan. Gaming Access ohjelmassa julkaistaan muun muassa ilmaispelejä, erilaisia kilpailuja ja artikkeleita.

Lähde: Intel

Intel piti juuri Innovation 2022 -tapahtuman, jossa se julkaisi uudet 13. sukupolven Core -prosessorit sekä Arc A7 -sarjan näytönohjaimet. Tapahtuma oli kuitenkin keynote-esitystään laajempi ja Tom’s Hardware löysikin paikan päältä mielenkiintoisen piikiekon.

Innovation 2022 -tapahtuman tiloissa oli esillä piikiekko, jossa oli tuntemattomia 34-ytimisiä prosessoreja ja siten selvästi tuttuja Raptor Lake -siruja kookkaampia. Intelin paikalla olleiden edustajien mukaan kyse oli kuitenkin nimenomaan työpöydälle viittaavista Raptor Lake-S -prosessoreista, mikä oli merkitty myös piikiekon koteloon: RPLS-34C-1, Raptor Lake-S, 34 core.

Erot eivät jää pelkkiin ydinten määrään ja sirujen fyysiseen kokoon. Kaikki ytimet ovat identtisiä ja koon puolesta P-ytimiä, jotka on kehäväylien sijasta linkitetty toisiinsa mesh-väylällä. Lisäksi Tom’s Hardware on laskenut sirulta kahdeksan DDR5-muistiohjainta ja UPI-väyläohjaimia. Todennäköisimmin kyse on siis Xeonista ja mahdollisesti tarkemmin Sapphire Rapidsin MCC-versiosta, jota markkinoitaisiin työasemiin Raptor Laken nimellä. Sapphire Rapidsissa käytetään kuitenkin Alder Lakesta tuttuja Goldencove-ytimiä tai niiden järeämpiä variantteja, ei Raptor Coveja kuten Raptor Lake -työpöytäprosessoreissa.

Lähde: Tom’s Hardware

Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu useita kaatuneita pelistriimauspalveluita. Nyt niiden joukkoon saadaan jälleen yksi lisää, kun Google on ilmoittanut sulkevansa Stadia-palvelunsa.

Google julkisti Stadia-striimauspalvelun lokakuussa 2018 ja varsinainen julkaisu tapahtui maaliskuussa 2019. Yhtiön visio striimauspalvelusta ei kuitenkaan luottanut olemassa oleviin pelialustoihin, vaan se halusi kehittää oman alustansa Linuxin ja Vulkanin päälle, joka vaati omat versiot peleistä. Prosessoriksi valittiin Intelin Googlen tarpeisiin räätälöity 2,7 GHz:n kellotaajuudella toimiva x86-prosessori ja näytönohjaimeksi AMD:n Vega 10 -grafiikkapiiriin perustuva custom-ratkaisu.

Googlen Stadia-osastoa johtava Phil Harrison toteaa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei alusta ikinä saavuttanut riittävää suosiota, vaikka teknologiapohja olikin yhtiön mielestä kunnossa. Tämän myötä yhtiö on aloittanut valmistelut palvelun sulkemisen ja viimeinen sammuttaa valot 18. tammikuuta 2023. Googlen mukaan jo suoritetut maksut pidemmälle jatkuvasta tilauksesta saadaan hyvitettyä hyvinkin nopeasti.

Harrisonin mukaan kokemus ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan ja Stadian teknologiaa ja siitä opittua tietotaitoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Googlen muissa palveluissa. Yhtiö tulee jatkossakin panostamaan teknologiaan erilaisten työkalujen, teknologioiden ja alustojen muodossa. Harrisonin mukaan teknologiaa voitaisiin myös lisensoida kumppaniyhtiöille, mikä sopii myös yhtiön visioon pelaamisen tulevaisuuden suunnista, mitä ikinä sillä tarkoittikaan.

Lähde: Google

AMD:n uusien Ryzen 7000 -prosessoreiden arvostelujen jälkeen netin keskustelupalstoilla on riittänyt kuhinaa koskien prosessoreiden lämpötiloja. Monet kokevat 95 asteen lämpötilan liian korkeaksi, mutta onko se todella sitä?

Netin palstoilla monelta keskustelijalta on unohtunut jo peruskoulussa opetettavat fysiikan perussäännöt. Esimerkiksi prosessorin kohdalla lämpöteho määrittelee, paljonko ympäristöön vapautuu lämpöä, ei lämpötila. Lämpötila vaikuttaa prosessorin lämpötehoon jonkin verran, mutta 200 wattia on 200 wattia toimi prosessori sitten 50 tai 100 asteen lämpötilassa.

AMD on asettanut Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden tavoitelämpötilaksi 95 astetta. Nopeasti ylös nouseva lämpötila ei siis kieli jäähdytyksen riittämättömyydestä, vaan se on tietoinen valinta yhtiöltä, joka on todennut sen turvalliseksi toimintalämpötilaksi vaikka ympärivuorokautisessa rasituksessa. Kukin prosessori nostaa kellotaajuuden tiettyyn rajaan asti niin korkeaksi kuin se saa asennetun jäähdytyksen ja tehonkulutus- ja virtarajojen puitteissa siten, että lämpötila saavuttaa 95 astetta. Manuaalisessa ylikellotuksessa raja on vielä korkeampi 115 °C, mikä sekään ei tule tällä tietoa vaikuttamaan prosessoreiden elinikään merkittävästi. Lisäksi pitää muistaa, että kyse on prosessorin korkeimmasta pistemäisestä lämpötilasta, eikä se tarkoita, että koko prosessori toimisi 95- tai 115-asteisena.

Reddit-käyttäjä matthewv1998 on ottanut asiakseen testata asiaa vielä käytännössä asettamalla kaikki neljä uutta Ryzen 7000 -prosessoria testiin useilla eri coolereilla. Coolerivalikoiman keveintä päätä edustaa kahdella lämpöputkella ja 80 mm:n tuulettimella varustettu pienikokoinen tornicooleri ja järeintä päätä 420 mm:n Arcticin AIO-cooleri. Coolerista riippumatta lämmöt pysyivät 95 asteessa, mutta miten tulosten kanssa?

Lainaten matthewv1998:a: Ryzen 5 7600X on tyytyväinen käytännössä mihin tahansa coolerin tapaiseen. Cinebenchissä toteutetussa 10 minuutin rasitustestissä eroa heikoimman tuloksen saaneen 80 mm:n tuulettimella varustetun pikkutornin ja parhaan tuloksen saaneen 240 mm:n AIO:n välillä oli 2,5 % ja kellotaajuuksissa 130 MHz. 90 mm:n tuulettimella ja neljällä lämpöputkella varustettu perustornicooleri nosti kellot 40 MHz:n säteelle maksimeista ja tuloksen 1,5 %:n sisään toisistaan.

Astetta järeämmällä Ryzen 7 7700X:llä coolerilla on jo merkitystä, mutta käytännössä 90 mm:n tuulettimella ja 4:n lämpöputken perustornicoolerilla saa irti sen minkä järeämilläkin. 240 mm:n AIO sai jälleen parhaan tuloksen, 1,4 % paremman kuin 4:n lämpöputken cooleriin. Kahden lämpöputken ja 80 mm:n cooleri sekä AMD:n vanha Wraith Prism olivat kuitenkin jo riittämättömiksi laskettavia, vaikka niilläkin piste-ero jäi vain vajaaseen 3,5 %:iin.

Ryzen 9 -puolelle siirryttäessä riittävän coolerin vaatimukset kasvavat, mutta mistään mahdottomasta ei ole kyse: perushyvän 2-tornisen coolerin pitäisi riittää oli prosessorina sitten 7900X tai 7950X. 7900X:llä parhaan tuloksen sai 360 mm:n AIO, mutta tähän asti testejä virhemarginaalin sisällä hallinneen 240 mm:n version tulokset puuttuvat valitettavasti eri ajankohtana ajettujen testikokonaisuuksien vuoksi. Eroa nimettömällä ”double blacktop”-coolerilla ja 360 mm:n AIO:lla on tuloksessa alle prosentti ja kellotaajuuksissa 30 MHz. 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin 360 mm:n AIO voitti puolestaan 6,4 %:n erolla.

Järein Ryzen 9 7950X kuten jo todettu noudattaa 7900X:n linjaa. Ensi kertaa parhaan tuloksen saanut 420 mm:n AIO peittoaa ”double blacktop” -tornicoolerin 0,55 %:n erolla pisteissä, joskin kellotaajuudessa eroa on hieman enemmän; ”double blacktop” jää 4,95 GHz:iin kun 420 mm:n AIO lyö tauluun 5,05 GHz. 420 mm:n AIO:n ja heikoimman 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin tuloksissa on eroa peräti 8,3 %, mutta jo Wraith Prism kirii piste-eron vain noin 3,2 %:iin. Jostain syystä keskimäärin Wraith Prismiä paremmin pärjänneet 90 mm:n ja 120 mm:n tuulettimilla sekä 4:llä lämpöputkella varustetut coolerit pärjäävät 7950X:n kanssa aavistuksen heikommin.

Vastaten alun kysymykseen: Ei, 95 asteen toimintalämpötila ei ole liian korkea eikä siitä tarvitse huolestua. Coolerilla on kuitenkin merkitystä vaikka lämpötila järeämpään siirtyessä ei muutukaan ja se on syytä mitoittaa prosessorin mukaan. Vaatimukset eivät kuitenkaan testin mukaan ole mitenkään erityisen kovia, vaan menneiden vuosien edullisemmankin pään suositut coolerit riittävät ainakin Ryzen 7 -sarjaan asti. Esimerkkinä Ryzen 7 7700X:lle riittävästä coolerista matthewv1998 heittää aikoinaan hyvin suositun Hyper 212:n. Miksi suorituskyky ei sitten nouse merkittävästi, vaikka prosessorin päälle pistää järeämmän coolerin? Nykykilpailu on mennyt siihen pisteeseen, että prosessoreiden tehonkulutusrajat on nostettu kattoon ja kauas niiden optimista. Tämän myötä jokainen lisähertsi vaatii exponentiaalisesti lisää tehoa eikä järeäkään cooleri saa enää isoja muutoksia aikaan.

Lähde: Reddit