Muun muassa PCI Express -standardia hallinnoiva PCI-SIG on julkaissut varoituksen koskien 12VHPWR-adaptereiden turvallisuutta. Tiedote koskee muita kuin ATX 3.0 -sertifioituja virtalähteitä, joissa 12VHPWR-liitin on toteutettu adapterilla.

PCI-SIG:n tiedotteen mukaan se on löytänyt 12VHPWR-adaptereita, joiden liittimet ovat kuumentuneet vaarallisesti. WCCFTech on testannut asiaa käytännössä käyttäen erilaisia adaptereita. Sivusto asetti ensin 600 watin kuorman, kun käytössä oli 2 x 8-pin > 12VHPWR -adapteri. Adapteri toimi sinänsä moitteetta, mutta kustakin kulki noin 25 A tai 300 wattia, mikä ylittää virallisesti sallitun kaksinkertaisesti.

Toisessa testissä oli käytössä 450 watin kuorma ja NVIDIAn GeForce RTX 3090 ja sen referenssiadapteri, eli 3 x 8-pin > 12VHPWR. Sivuston testien mukaan toisin kuin voisi olettaa, adapterissa kuorma ei jakautunut tasan. Sen sijasta, että kustakin liittimestä olisi otettu sallitut 12,5 A  tai 150 wattia, kulki yhdestä 8-pinnisestä 23,5A eli 282 wattia ja kahdesta muusta 6-8A tai 70-100 wattia.

NVIDIAn mukaan sen tulevat GeForce 40 -sarjan näytönohjaimet tai niiden mukana tulevat adapterit eivät kärsi samoista ongelmista. Yhtiön mukaan se on paikallistanut ongelman yhteen tiettyyn valmistajaan, joka on ohjeistettuna korjannut ongelman. Ohjeet on jaettu myös muille adapterivalmistajille.

Lähteet: WCCFTech, NVIDIA

Motorola julkisti syyskuun alkupuolella kolme uutta Edge 30 -mallia, joista malliston huippua edustaa Ultra-malli. Laitteen mielenkiintoisin yksittäinen ominaisuus on markkinoiden ensimmäinen 200 megapikselin kamera, joka perustuu Samsungin HP1-sensoriin. Valmistaja korostaa materiaaleissaan myös hyvää akunkestoa ja 125 watin lataustehoa, joten otamme niistä selvän. Saimme laitteen julkaisun jälkeen tuoreeltaan testiin ja perehdymme siihen tässä artikkelissa kattavasti runsaan parin viikon testijakson pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Motorola Edge 30 Ultra

Artikkelin yhteenvedon voi halutessaan nauttia myös videomuodossa noin kuusiminuuttisena tiivistelmänä.

Katso video YouTubessa

Jos pidit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

io-techin viikottainen Tekniikkapodcast esitetään tänään perjantaina 30. syyskuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkapodcast lähetetään suorana YouTubessa ja äänessä ovat tällä viikolla Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify
• Supla

Intel julkaisi Innovation 2022 -tapahtumassa uusien 13. sukupolven Core -prosessoreiden lisäksi vihdoin ja viimein pahasti myöhästyneet Arc A7 -sarjan näytönohjaimet. Nyt yhtiö on julkaissut tarkempaa tietoa näytönohjainten hinnoittelusta sekä suorituskyvystä.

Arc-markkinoinnin kasvot Tom Petersen ja Ryan Shrout kertovat tuoreimmalla videollaan, miten Intelin laskujen mukaan sen Arc A750 ja Arc A770 tarjoavat jopa 53 ja 42 prosenttia parempaa suorituskykyä per dollari verrattuna GeForce RTX 3060 -näytönohjaimeen. Vaikka painopiste markkinoinnissa on nyt nimenomaan suorituskyvyssä hintaan nähden, myös raa’assa suorituskyvyssä jo Arc A750 riittää RTX 3060:n peittoamiseen reilun 5 %:n erolla keskimäärin ainakin DirectX 12- ja Vulkan-peleissä. Testeissä käytettiin 1440p-resoluutiota tarkemmin määrittelemättömiä ”High”-asetuksia.

Yhtiö on avoimesti puhunut, kuinka se on keskittynyt nimenomaan moderneihin rajapintoihin eikä näytönohjaimet edes virallisesti tue DirectX 9 -rajapintaa tai vanhempia. Tästä huolimatta testatuissa DirectX 11 -peleissäkin on muutamia, joissa Arc A750 on GeForce RTX 3060:iä nopeampi. Intel ei ole kuitenkaan peitellyt sitä, että keskimäärin näytönohjain häviää RTX 3060:lle DX11-rajapinnalla.

Suorituskyvystä per dollari puhuttaessa Intel on hinnoitellut Arc A750:n ainakin näennäisesti League of Legendsin DirectX 11 -suorituskyvyn mukaan, sillä siinä suorituskyky per dollari on vain aavistuksen RTX 3060:tä parempi. Parhaimmillaan sen suorituskyky per dollari on jopa yli kaksi kertaa parempi, kuin NVIDIAn lähimmällä kilpailijalla. 1080p-resoluutiolla suorituskyky per dollari -etu kutistuu 48 prosenttiin.

Arc A770:n käytössä on 8 Gt:n versio ja sen kohdalla ei käyty tällä kertaa läpi raakaa suorituskykyä lainkaan, vaan vain suorituskykyä per dollari. 16 Gt:n versio tarjoaa lisämuistin lisäksi hieman lisää muistikaistaa. Ottaen huomioon, kuinka vähän A750 on leikattu, ei suorituskykyero kuitenkaan liene niin suuri, että A770:llä olisi asiaa kilpailemaan RTX 3060 Ti:n kanssa.

Suorituskyky per dollari -kaaviossa ainut peli, jossa GeForce on parempi valinta, on League of Legends DirectX 11 -rajapinnalla. Erot eivät ole yhtä suuria, kuin A750:llä, mutta kuitenkin keskimäärin todella huomattavia. 1080p-resoluutiolla Ultra-asetuksin suorituskyky per dollari -etu laskee jonkin verran ja pari muutakin DX11-peliä jää vihreän leirin haaviin, mutta keskimäärin ero on silti noin 30 % Arc 770:n eduksi Intelin laskujen mukaan.

Intel Arc A750 on hinnoiteltu verottomana 289 dollariin, kun Arc A770:n saa omakseen verottomasti 8 Gt:n muistilla alkaen 329 dollariin. Intel Arc A770 Limited Edition 16 Gt:n muistilla kustantaa verottomasti 349 dollaria. Näytönohjaimet saapuvat myyntiin 12. lokakuuta ja arvostelut niistä saa julkaista joskus ensi viikon aikana.

Intelillä on luonnollisesti käynnissä myös kilpailijoilta tuttuja kylkiäiskampanjoita. Alkuun Arc A7 -sarjan näytönohjaimen ostavat saavat kaupantekijäisiksi Call of Duty: Modern Warfare II pelin ilmaiseksi. Uuden CoDin lisäksi ostaja voi netota Gotham Knights-, Ghostbursters: Spirits Unleashed- ja The Settlers -pelit liittymällä Intelin Gaming Access -ohjelmaan. Gaming Access ohjelmassa julkaistaan muun muassa ilmaispelejä, erilaisia kilpailuja ja artikkeleita.

Lähde: Intel

Intel piti juuri Innovation 2022 -tapahtuman, jossa se julkaisi uudet 13. sukupolven Core -prosessorit sekä Arc A7 -sarjan näytönohjaimet. Tapahtuma oli kuitenkin keynote-esitystään laajempi ja Tom’s Hardware löysikin paikan päältä mielenkiintoisen piikiekon.

Innovation 2022 -tapahtuman tiloissa oli esillä piikiekko, jossa oli tuntemattomia 34-ytimisiä prosessoreja ja siten selvästi tuttuja Raptor Lake -siruja kookkaampia. Intelin paikalla olleiden edustajien mukaan kyse oli kuitenkin nimenomaan työpöydälle viittaavista Raptor Lake-S -prosessoreista, mikä oli merkitty myös piikiekon koteloon: RPLS-34C-1, Raptor Lake-S, 34 core.

Erot eivät jää pelkkiin ydinten määrään ja sirujen fyysiseen kokoon. Kaikki ytimet ovat identtisiä ja koon puolesta P-ytimiä, jotka on kehäväylien sijasta linkitetty toisiinsa mesh-väylällä. Lisäksi Tom’s Hardware on laskenut sirulta kahdeksan DDR5-muistiohjainta ja UPI-väyläohjaimia. Todennäköisimmin kyse on siis Xeonista ja mahdollisesti tarkemmin Sapphire Rapidsin MCC-versiosta, jota markkinoitaisiin työasemiin Raptor Laken nimellä. Sapphire Rapidsissa käytetään kuitenkin Alder Lakesta tuttuja Goldencove-ytimiä tai niiden järeämpiä variantteja, ei Raptor Coveja kuten Raptor Lake -työpöytäprosessoreissa.

Lähde: Tom’s Hardware

Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu useita kaatuneita pelistriimauspalveluita. Nyt niiden joukkoon saadaan jälleen yksi lisää, kun Google on ilmoittanut sulkevansa Stadia-palvelunsa.

Google julkisti Stadia-striimauspalvelun lokakuussa 2018 ja varsinainen julkaisu tapahtui maaliskuussa 2019. Yhtiön visio striimauspalvelusta ei kuitenkaan luottanut olemassa oleviin pelialustoihin, vaan se halusi kehittää oman alustansa Linuxin ja Vulkanin päälle, joka vaati omat versiot peleistä. Prosessoriksi valittiin Intelin Googlen tarpeisiin räätälöity 2,7 GHz:n kellotaajuudella toimiva x86-prosessori ja näytönohjaimeksi AMD:n Vega 10 -grafiikkapiiriin perustuva custom-ratkaisu.

Googlen Stadia-osastoa johtava Phil Harrison toteaa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei alusta ikinä saavuttanut riittävää suosiota, vaikka teknologiapohja olikin yhtiön mielestä kunnossa. Tämän myötä yhtiö on aloittanut valmistelut palvelun sulkemisen ja viimeinen sammuttaa valot 18. tammikuuta 2023. Googlen mukaan jo suoritetut maksut pidemmälle jatkuvasta tilauksesta saadaan hyvitettyä hyvinkin nopeasti.

Harrisonin mukaan kokemus ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan ja Stadian teknologiaa ja siitä opittua tietotaitoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Googlen muissa palveluissa. Yhtiö tulee jatkossakin panostamaan teknologiaan erilaisten työkalujen, teknologioiden ja alustojen muodossa. Harrisonin mukaan teknologiaa voitaisiin myös lisensoida kumppaniyhtiöille, mikä sopii myös yhtiön visioon pelaamisen tulevaisuuden suunnista, mitä ikinä sillä tarkoittikaan.

Lähde: Google

AMD:n uusien Ryzen 7000 -prosessoreiden arvostelujen jälkeen netin keskustelupalstoilla on riittänyt kuhinaa koskien prosessoreiden lämpötiloja. Monet kokevat 95 asteen lämpötilan liian korkeaksi, mutta onko se todella sitä?

Netin palstoilla monelta keskustelijalta on unohtunut jo peruskoulussa opetettavat fysiikan perussäännöt. Esimerkiksi prosessorin kohdalla lämpöteho määrittelee, paljonko ympäristöön vapautuu lämpöä, ei lämpötila. Lämpötila vaikuttaa prosessorin lämpötehoon jonkin verran, mutta 200 wattia on 200 wattia toimi prosessori sitten 50 tai 100 asteen lämpötilassa.

AMD on asettanut Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden tavoitelämpötilaksi 95 astetta. Nopeasti ylös nouseva lämpötila ei siis kieli jäähdytyksen riittämättömyydestä, vaan se on tietoinen valinta yhtiöltä, joka on todennut sen turvalliseksi toimintalämpötilaksi vaikka ympärivuorokautisessa rasituksessa. Kukin prosessori nostaa kellotaajuuden tiettyyn rajaan asti niin korkeaksi kuin se saa asennetun jäähdytyksen ja tehonkulutus- ja virtarajojen puitteissa siten, että lämpötila saavuttaa 95 astetta. Manuaalisessa ylikellotuksessa raja on vielä korkeampi 115 °C, mikä sekään ei tule tällä tietoa vaikuttamaan prosessoreiden elinikään merkittävästi. Lisäksi pitää muistaa, että kyse on prosessorin korkeimmasta pistemäisestä lämpötilasta, eikä se tarkoita, että koko prosessori toimisi 95- tai 115-asteisena.

Reddit-käyttäjä matthewv1998 on ottanut asiakseen testata asiaa vielä käytännössä asettamalla kaikki neljä uutta Ryzen 7000 -prosessoria testiin useilla eri coolereilla. Coolerivalikoiman keveintä päätä edustaa kahdella lämpöputkella ja 80 mm:n tuulettimella varustettu pienikokoinen tornicooleri ja järeintä päätä 420 mm:n Arcticin AIO-cooleri. Coolerista riippumatta lämmöt pysyivät 95 asteessa, mutta miten tulosten kanssa?

Lainaten matthewv1998:a: Ryzen 5 7600X on tyytyväinen käytännössä mihin tahansa coolerin tapaiseen. Cinebenchissä toteutetussa 10 minuutin rasitustestissä eroa heikoimman tuloksen saaneen 80 mm:n tuulettimella varustetun pikkutornin ja parhaan tuloksen saaneen 240 mm:n AIO:n välillä oli 2,5 % ja kellotaajuuksissa 130 MHz. 90 mm:n tuulettimella ja neljällä lämpöputkella varustettu perustornicooleri nosti kellot 40 MHz:n säteelle maksimeista ja tuloksen 1,5 %:n sisään toisistaan.

Astetta järeämmällä Ryzen 7 7700X:llä coolerilla on jo merkitystä, mutta käytännössä 90 mm:n tuulettimella ja 4:n lämpöputken perustornicoolerilla saa irti sen minkä järeämilläkin. 240 mm:n AIO sai jälleen parhaan tuloksen, 1,4 % paremman kuin 4:n lämpöputken cooleriin. Kahden lämpöputken ja 80 mm:n cooleri sekä AMD:n vanha Wraith Prism olivat kuitenkin jo riittämättömiksi laskettavia, vaikka niilläkin piste-ero jäi vain vajaaseen 3,5 %:iin.

Ryzen 9 -puolelle siirryttäessä riittävän coolerin vaatimukset kasvavat, mutta mistään mahdottomasta ei ole kyse: perushyvän 2-tornisen coolerin pitäisi riittää oli prosessorina sitten 7900X tai 7950X. 7900X:llä parhaan tuloksen sai 360 mm:n AIO, mutta tähän asti testejä virhemarginaalin sisällä hallinneen 240 mm:n version tulokset puuttuvat valitettavasti eri ajankohtana ajettujen testikokonaisuuksien vuoksi. Eroa nimettömällä ”double blacktop”-coolerilla ja 360 mm:n AIO:lla on tuloksessa alle prosentti ja kellotaajuuksissa 30 MHz. 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin 360 mm:n AIO voitti puolestaan 6,4 %:n erolla.

Järein Ryzen 9 7950X kuten jo todettu noudattaa 7900X:n linjaa. Ensi kertaa parhaan tuloksen saanut 420 mm:n AIO peittoaa ”double blacktop” -tornicoolerin 0,55 %:n erolla pisteissä, joskin kellotaajuudessa eroa on hieman enemmän; ”double blacktop” jää 4,95 GHz:iin kun 420 mm:n AIO lyö tauluun 5,05 GHz. 420 mm:n AIO:n ja heikoimman 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin tuloksissa on eroa peräti 8,3 %, mutta jo Wraith Prism kirii piste-eron vain noin 3,2 %:iin. Jostain syystä keskimäärin Wraith Prismiä paremmin pärjänneet 90 mm:n ja 120 mm:n tuulettimilla sekä 4:llä lämpöputkella varustetut coolerit pärjäävät 7950X:n kanssa aavistuksen heikommin.

Vastaten alun kysymykseen: Ei, 95 asteen toimintalämpötila ei ole liian korkea eikä siitä tarvitse huolestua. Coolerilla on kuitenkin merkitystä vaikka lämpötila järeämpään siirtyessä ei muutukaan ja se on syytä mitoittaa prosessorin mukaan. Vaatimukset eivät kuitenkaan testin mukaan ole mitenkään erityisen kovia, vaan menneiden vuosien edullisemmankin pään suositut coolerit riittävät ainakin Ryzen 7 -sarjaan asti. Esimerkkinä Ryzen 7 7700X:lle riittävästä coolerista matthewv1998 heittää aikoinaan hyvin suositun Hyper 212:n. Miksi suorituskyky ei sitten nouse merkittävästi, vaikka prosessorin päälle pistää järeämmän coolerin? Nykykilpailu on mennyt siihen pisteeseen, että prosessoreiden tehonkulutusrajat on nostettu kattoon ja kauas niiden optimista. Tämän myötä jokainen lisähertsi vaatii exponentiaalisesti lisää tehoa eikä järeäkään cooleri saa enää isoja muutoksia aikaan.

Lähde: Reddit

Razerin langattomat Kraken V3 Pro -pelikuulokkeet erottuvat markkinoiden massasta bassotoistoa tukemaan tuoduilla tärinämoottoreillaan. io-techin tuoreimmassa YouTube-videossa tutustumme kuulokkeisiin perinteisen testirutiinin mukaisesti. Videon lisäksi arvioon voi tutustua myös kirjoitetun artikkelin muodossa.

209.99 euron suositushintaiset Kraken V3 Prot sisältävät tärinämoottoreidensa lisäksi 50 mm:n kaiutinelementit sekä irrotettavan mikrofonin ja tietokoneeseen ne muodostavat yhteyden langattomasti. Akunkestoksi valmistaja lupaa kuulokkeille ilman RGB-valaistusta tai tärinämoottoreita 44 tuntia ja molemmat päälle kytkettynä puolestaan 11 tuntia.

Lue artikkeli: Testissä Kraken V3 Pro -pelikuulokkeet

Jos pidit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

Mrwhosetheboss-käyttäjänimellä YouTubessa toimiva Arun Maini on havainnut hänen vanhojen Samsung Galaxy -lippulaivapuhelintensa akkujen turvonneen puhelinten oltua käyttämättömänä varastoituna. Maini huomasi alun perin Galaxy Note 8:n akun turvonneen niin paljon, että puhelimen takalasi oli revennyt auki.

Turvonneet laitteet eivät Mainilla olleet jääneet kuitenkaan vain Note 8:aan, vaan myös hänen valikoimistaan löytyneiden Galaxy S6:n, Galaxy S8:n, Galaxy S10E:n, Galaxy S10:n, Galaxy S10 5G:n ja Galaxy Z Fold 2:n akut olivat turvonneet.

Maini kertoi akkunsa turpoamisesta alun perin Twitterissä ja videon tekoon hän päätyi vasta huomattuaan muidenkin käyttäjen raportoineen samasta ongelmasta. Videollaan Maini kertoo This Is -YouTube-kanavan kertoneen kaikkien heidän yli kolme vuotta vanhojen Galaxy-puhelinten akkujen turvonneen. Lisäksi videolla myös Marques Brownlee kertoo joidenkin hänen Samsung-laitteiden akkujen turvonneen, ilman että hän olisi kohdannut samanlaisia tapahtumia muissa puhelinmalleissa. Mainin YouTube-videon ulkopuolelta myös niin ikään YouTubeen videoita luova Quinn Nelson on kertonut Twitterissä havainneensa samoja haasteita.

Samsung ei ole vielä antanut virallista lausuntoa akkujen turpoamisen osalta, eikä tiedossa sen myötä vielä ole, onko kyseessä mahdollisesti laajempikin ongelma. Samsungille haasteet akkujen kanssa eivät olisi ensimmäinen kerta, sillä valmistajan vuoden 2016 Galaxy Note7 -puhelimet jouduttiin aikanaan vetämään pois myynnistä räjähtävien akkujen vuoksi.

io-tech seuraa tilanteen edistymistä ja tutustuu myös omiin varastoihinsa akkujen mahdollisten pullistumisten varalta.

Lähteet: Mrwhosetheboss@YouTube, Android Police, SnassyQ@Twitter

Intel julkaisi eilen vihdoin Arc A770 -näytönohjaimen, ensimmäisen Alchemist-koodinimellisen Arc-sukupolven nopeimman mallin. Samaan syssyyn saatiin myös virallinen debyytti yhtiön XeSS-skaalaimelle, kun Shadow of the Tomb Raider sai teknologiaa tukevan päivityksensä.

XeSS on DLSS:n ja FSR:n nykyversioiden tapaan temporaalinen skaalain. NVIDIAn DLSS:n tavoin se käyttää hyväkseen esiopetettua neuroverkkoa ja laskuja kiihdytetään Arc-grafiikkapiirien XMX-matriisiyksiköillä, mutta DLSS:stä poiketen tarjolla on myös yksinkertaisempaa neuroverkkoa hyödyntävät DP4a-versio integroiduille Arc-näytönohjaimille ilman XMX-kiihdyttimiä ja D3D Shader Model 6.4 -versio kolmansien osapuolten näytönohjaimille. Myös SM 6.4 -versio hyödyntää DP4a-kiihdytystä, mikäli näytönohjain tukee sitä. Intel ei ole vielä kertonut XeSS:n Vulkan-tuesta tai miten se toteutetaan kolmansien osapuolten näytönohjaimille, kun nykyinen versio vaatii alleen Direct3D 12:n.

FSR:n kanssa yhteistä on, tai ainakin tulee olemaan, avoimuus. XeSS 1.0 SDK on jo nyt saatavilla GitHubista ja sen mukana tulee mm. esimerkkikoodia, dokumentaatiot, XeSS-kirjastot ja demoja, mutta varsinainen lähdekoodi on julkaistu vasta osittain.

Shadow of the Tomb Raiderin XeSS-toteutuksesta ei ole vielä saatavilla kattavia kuvanlaatuvertailuja, mutta ainakin CapFrameX on ehtinyt ottamaan teknologialla jo tyypit Radeon RX 6800 XT:llä. Keskimääräinen FPS paranee Shadow of the Tomb Raiderissa 4K-resoluutiolla RT Ultra -asetuksin natiivin 46,5 FPS:stä Ultra Quality -asetuksella 52,5 FPS:ään, Quality-asetuksella 59,9 FPS:ään, Balanced-asetuksella 66,4 FPS:än ja Performance-asetuksella 74,8 FPS:ään.

Päivitys: Nyt myös Death Stranding on saanut oman XeSS-päivityksensä

Lähde: WCCFTech