Alphacool on julkistanut uuden Eisbaer LT -nestecoolerimalliston, jonka koostuu 120, 240 ja 360 mm:n malleista. Monista valmisnestecoolereista poiketen esitäytetyt Eisbaer LT -mallit ovat rakennettu mahdollisimman suurilta osin tavallisista custom-komponenteista. Eisbaer LT -mallit ovatkin varustettu mm. standardimallisilla G1/4-kierteen liittimillä sekä kierron nopean laajentamisen mahdollistavilla pikaliittimillä.

Eisbaer LT -mallien mielenkiintoisin yksittäinen komponentti on ohut 25 mm:n paksuinen jäähdytin, joka on rakenteeltaan kuparia. Blokkiyksikkö sisältää kuparisen rivoitetun kylmälevyn sekä integroidun DC-LT Ultra Ceramic Low Noise -pumpun (2600 RPM, 70 l/h), jota on mahdollista ajaa myös seitsemän voltin käyttöjännitteellä. Standardikokoisten 11/8 mm:n PVC-letkujen päällä on taittumista estävät metallijouset. Mukana toimitettavat 120 mm Eiswind 12 -tuulettimet ovat PWM-ohjattavat 550-1700 RPM kierrosalueella (29 dBA, 63,85 CFM).

Eisbaer LT -coolerit ovat saatavilla valmistajan verkkokaupasta ja niiden suositushinnat ovat 79,99, 89,99 ja 104,99 euroa.

Lähde: Alphacool

Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuudet olivat alkuvuoden kuumin puheenaihe ainakin tietoturvan saralla. Etenkin Intelin tilanne oli hankala, sillä sen prosessorit kärsivät molemmista haavoittuvuuksista ja ensimmäiset mikrokoodipäivitykset menivät mönkään aiheuttaen uusia ongelmia käyttäjille.

Intelin ensimmäinen aalto mikrokoodipäivityksiä, joiden oli tarkoitus paikata Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuuksia, julkaistiin varsin nopeassa aikataulussa. Aikataulu kostautui, sillä nopeasti kävi ilmi useiden kokoonpanojen kärsivän päivityksen jäljiltä satunnaisista uudelleenkäynnistymisistä niin koti- kuin yritysympäristöissäkin. Intel suositteli lopulta käyttäjiä palaamaan edelliseen, haavoittuvuuksista edelleen kärsivään mikrokoodiversioon, kunnes korjatut mikrokoodit oltaisiin saatu valmiiksi.

Nyt Intel uskoo saaneensa vihdoin valmiiksi ensimmäisen aallon korjattuja mikrokoodipäivityksiä prosessoreilleen. Ensimmäisenä päivityksen saavat yhtiön Skylake(-X)-, Kaby Lake(-X)- ja Coffee Lake -prosessorit, joiden korjattu mikrokoodipäivitys on jo toimitettu OEM-valmistajille ja muille partnereille. Kotikäyttäjille mikrokoodipäivitykset tullaan näillä näkymin toimittamaan emolevyn BIOS-päivityksen muodossa, kun emolevyn valmistaja saa valmistelluksi mikrokoodipäivityksellä varustetun uuden BIOS-version.

Lähde: Intel

AMD valmistelee parhaillaan huhtikuussa tapahtuvaa Pinnacle Ridge -koodinimellisten Zen+-arkkitehtuuriin perustuvien Ryzen-prosessoreiden julkaisua. Pinnacle Ridge -prosessorit sisältävät pieniä päivityksiä nykyisiin Ryzen-prosessoreihin nähden ja ne valmistetaan uudella 12 nanometrin 12LP-prosessilla.

Pinnacle Ridge -prosessoreiden julkaisun lähestyessä niistä on alkanut vuotamaan erilaisia tietoja nettiin. Tällä kertaa vuotovuorossa on ensimmäinen Geekbench-tulos Ryzen 5 2600 -nimen julkaisussa saavan Engineering Sample -prosessorilla. Ryzen 5 2600 on Ryzen 5 1600:n tavoin kuusi ytiminen, 12 säiettä samanaikaisesti suorittava prosessori, mutta edeltäjäänsä nähden sen perus- ja Boost-kellotaajuuksia on viilattu 200 MHz ylöspäin (+6,25 % peruskellotaajuus, +5,55 % Boost-kellotaajuus).

Yhdestä Geekbench-testituloksesta on mahdotonta vielä vetää pitkälle vieviä johtopäätöksiä, mutta vakiokellotaajuuksilla ajettuihin Ryzen 5 1600 -tuloksiin nähden tulokset vaikuttavat olevan hyvin linjassa odotusten kanssa. Yhden ytimen testissä Ryzen 5 2600 peittoaa edeltäjänsä noin keskimäärin noin 6 %:n erolla ja moniydintestissä ero liikkuu noin 10 %:n tuntumassa.

Useimmat Ryzen 5 1600 -testeistä on ajettu uudemmalla versiolla, kuin Pinnacle Ridge -vuoto, mutta tulosten pitäisi olla vertailukelpoiset eri Geekbench 4 -versioiden välillä. Poimimme vertailua varten kourallisen tuoreimpia testejä, joissa prosessori toimi vakiokellotaajuuksillaan. Geekbench-tietokannasta löytyy myös selvästi heikompia vakiokellotaajuuksilla ajettuja Ryzen 5 1600 -tuloksia.

Lähde: Geekbench

Barcelonan MWC-messut ja Samsungin Unpacked-tilaisuus (25. helmikuuta) ovat aivan nurkan takana ja Galaxy S9 -vuodot ovat kiihtyneet jo siihen pisteeseen, että juuri mitään ei ole enää jäänyt tulevista lippulaivamalleista arvailujen varaan. Tuoreimmissa vuodoissa on tarjolla laitteiden pressikuvat tärkeimmistä suunnista, uusia suorituskykytietoja sekä huhuja tulevasta hinnoittelusta.

Valtaosasta tuoreimmista vuotaneista tiedoista on vastuussa Winfuture-sivustolle kirjoittava luotettavaksi tietovuotajaksi osoittautunut Roland Quandt, jonka kooste sisältää runsaasti kuvia sekä lähes kaikki keskeiset tiedot tulevista Galaxy S9 -malleista.

Quandtin mukaan molempien GS9-mallien AMOLED-näytön tarkkuus on edelleen 1440 x 2960 pikseliä. Näyttökoot ovat pysyneet muuttumattomina viime vuodesta (5,8 & 6,2 tuumaa). 12 megapikselin takakameran objektiivissa on muuttuva f1.5-f2.4-aukkosuhde ja +-mallissa 12 megapikselin kameroita löytyy myös toinen kappale.

RAM-muistia kerrotaan olevan perusmallissa neljä gigatavua ja +-mallissa kuusi gigatavua, joten Samsung on pyrkinyt selvästi tekemään lisää eroa mallien välille. Tallennustilan määräksi kerrotaan 64 gigatavua, joka alkaa olla nykypäivän lippulaivapuhelimeksi vähänpuoleisesti. Akkukapasiteetin sanotaan pysyneen muuttumattomana viime vuodesta (3000 & 3500 mAh), mutta uutena ominaisuutena vuotaneissa promokuvissa näkyy stereokaiuttimet, joiden sanotaan tuottavan tilaäänen.

Kuten jo aiemmin on huhuttu, Galaxy S9 -mallit tulevat todennäköisesti saataville Snapdragon 845 -järjestelmäpiirillä Yhdysvalloissa sekä Exynos 9810 -piirillä muualla maailmassa. Aiemmin Geekbenchin tulostietokannassa nähtiin jo GS9+:n Snapdragon-version tulokset (2422/8351), mutta Exynos 9810 -version prosessorisuorituskyky näyttäisi uusien tietojen perusteella olevan vieläkin vakuuttavampaa. GS9+ sai Samsungin uutuuspiirillä 3773 pistettä yhden ytimen suorituskyvystä ja 9024 pistettä moniydinsuorituskyvystä.

Hieman lähteestä riippuen Galaxy S9:n hinnan kerrotaan nousevan 800 puntaan tai 8790 norjan kruunuun, joka tarkoittaa noin 900-910 euroa. Galaxy S9+:n suositushinnan huhutaan puolestaan olevan 9790 kruunua, eli noin 1010 euroa.

Kuvat: WinFuture

AMD:n Raven Ridge APUissa lämmönlevittäjä on kustannussyistä juottamisen sijaan liimattu reunoiltaan kiinni hartsialustaan ja piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytetty lämpötahnaa (TIM, Thermal Interface Material).

io-techin omissa testeissä Ryzen 5 2400G:llä ja Ryzen 3 2200G:llä lämpötila nousi mukana toimitettavalla Wraith Stealth -vakiocoolerilla Prime95- ja Handbrake-rasituksessa yli 80 asteeseen.

Lämmönlevittäjän korkkaus onnistuu parhaiten työntämällä se hommaan tarkoitetulla työkalulla tai ruuvipenkin avulla pois paikoiltaan. Tämän jälkeen piisirun päältä ja lämmönlevittäjästä puhdistetaan vakiotahnat sekä lämmönlevittäjästä ja hartsialustasta rapsutetaan pois liiman jäänteet. Kun piisirulle on levitetty tasainen kerros nestemetallia, lämmönlevittäjä asetetaan tai liimataan takaisin paikoilleen. Liimojen poistamisen ansiosta se todennäköisesti painautuu paremmin kohti piisirua kuin vakiona.

Saksalaisen ylikellottaja der8auerin tekemissä testeissä Ryzen 5 2400G:tä jäähdytettiin NZXT:n Kraken X42 -nestekierrolla ja vakiotahnan tilalle vaihdettiin Thermal Grizzlyn Conductonaut -nestemetallia. Prime95-rasituksessa lämpötila laski vakiona 12 astetta ja 3,975 GHz:iin ylikellotettuna 15 astetta. Ylikellottuvuuteen korkkaaminen ja alhaisempi lämpötila ei kuitenkaan juurikaan vaikuttanut ja prosessori oli saatu toimimaan vain 25 MHz korkeammalla eli 4 GHz:n kellotaajuudella.

Myös io-techin foorumilta tuttu The Stilt on korkannut oman Ryzen 5 2400G:nsä ja vaihtanut vakiotahnan tilalle Liquid Ultra -nestemetallia. Prime95-rasituksessa 4 GHz:n kellotaajuudella ja 1,375 voltin käyttöjännitteellä lämpötila oli laskenut nestemetallin ansiosta 12 astetta. The Stiltin testeissä ylikellotuksen suhteen kulkua ei tullut alhaisemmasta lämpötilasta huolimatta kuitenkaan yhtään lisää.

AMD on myös jo vahvistanut, että huhtikuussa lanseerattavissa 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa lämpötahnan sijaan lämmönlevittäjä on juotettu kiinni piisiruun.

NVIDIA esitteli viime keväänä GTC-tapahtumassaan nykyisen Pascal-arkkitehtuurin seuraajan eli Volta-arkkitehtuurin, joka on kuitenkin suunnattu pelaamisen sijaan ensisijaisesti laskentaan ja datatieteeseen. Samassa yhteydessä yhtiö esitteli massiivisen GV100-grafiikkapiirin, joka rakentuu jopa 21 miljardista transistorista. 12 nanometrin prosessilla valmistetussa grafiikkapiirissä on 5376 perinteisen CUDA-ytimen ohella 672 Tensor-ydintä, jotka ovat koneoppimiselle pyhitettyjä tensoreiden laskentaan erikoistuneita yksiköitä ja mahdollistavat kyseisissä operaatioissa yli 100 TeraFLOPSin laskentasuorituskyvyn.

Ensisijaisesti GV100-grafiikkapiirejä on käytetty noin 9000 dollarin hintaisissa Tesla V100 -kiihdyttimissä ja yli 100 000 dollarin hintaisessa DGX-1V-supertietokoneessa. Joulukuussa yhtiö lanseerasi yllättäen kuluttajamarkkinoille suunnatun 3100 euron hintaisen Titan V -näytönohjaimen, jossa on käytössä hieman karsittu GV100-grafiikkapiiri ja 12 gigatavua HBM2-muistia. Vaikka Titan V on suunnattu ensisijaisesti laskentakäyttöön, se soveltuu myös pelaamiseen ja on luonnollisesti tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain.

Tavallisille kuluttajille Titan V:ssä ei ole mitään järkeä ja pelaajia kiinnostaa nykyisen GeForce 10 -sarjan ja erityisesti GP104-grafiikkapiiriä käyttävien GeForce GTX 1080- ja 1070-mallien päivitys.

Toistaiseksi ei ole tiedossa aikooko NVIDIA nimetä tulevat pelinäytönohjaimet GeForce 20 -sarjaksi vai onko viritteillä uusi nimeämiskäytäntö.

Kepler- ja Pascal-sukupolvien tavoin Volta-arkkitehtuurin kuluttajaluokan grafiikkapiirin koodinimen pitäisi olla GV104, mutta mitään konkreettista tietoa kyseisestä grafiikkapiiristä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tihkunut.

Sen sijaan viime vuoden lokakuussa Saksan Tom’s Hardwaren toimittaja Igor Wallosek kirjoitti 3DCenter-sivuston foorumille, että hänen tietojensa mukaan näytönohjainvalmistajille kerrotussa roadmapissa GV104 ja Volta olisi korvattu ”4. sukupolvella” ja alkuperäinen julkaisuaikataulu Q1/2018 peruutettu.

Marraskuussa saksalainen Heise.de uutisoi, että seuraavan sukupolven grafiikkasukupolvi nimettäisiin Ampereksi ja esiteltäisiin NVIDIAn tämän vuoden GTC-konfrenssissa maaliskuun lopulla.

Amperestakaan ei ole toistaiseksi tiedossa sen tarkempia yksityiskohtia, mutta toteutuessaan se edustaisi NVIDIAn strategiassa uutta suuntausta, jossa laskentaan ja pelaamiseen olisi omat arkkitehtuurinsa. Käytännön tasolla suunnitelmassa olisi paljonkin järkeä, sillä pelikäytössä ei tarvita suurta osaa laskentaan suunnitelluista ja pyhitetyistä ominaisuuksista ja päin vastoin. Pelkästään pelikäyttöön suunniteltavasta grafiikkapiiristä olisi mahdollista tehdä joko edullisempi tai vaihtoehtoisesti käyttää laskentaominaisuuksien viemä tila suorituskyvyn parantamiseen.

Tuoreimpana huhuna uutistoimisto Reuters uutisoi edellisviikolla täysin puskista NVIDIAn valmistelevan uutta Turing-koodinimellistä grafiikkapiiriä julkaistavaksi maaliskuussa. Brittiläisen matemaatikon nimi yhdistyy niin vahvasti kryptografiaan, että spekulaatioissa yhteyttä virtuaalivaluuttoihin on ollut mahdotonta ohittaa. Turingia on pidetty myös mahdollisesti korvaavana koodinimenä Amperelle sillä se on myös uutta ARM-pohjaista prosessoria suunnittelevan startup-yrityksen nimi.

Vastauksia avoimiin kysymyksiin ja seuraavan sukupolven GeForce-näytönohjaimien aikatauluun saadaan hyvin suurella todennäköisyydellä maaliskuun lopulla, kun toimitusjohtaja Jensen Huang astelee nahkatakissaan lavalle aloittaakseen GTC-konfrenssin keynote-esityksen.

Intelin prosessoriarkkitehtuureissa seuraavana julkaisuvuoron saa näillä näkymin Cannon Lake. Kyseessä on kuitenkin ilmeisesti vain mobiililaitteisiin suunnattu arkkitehtuuri, sillä työpöytäpuolella Coffee Lakea on seuraamassa Ice Lake. Ice Laken odotetaan kuitenkin saapuvan myös mobiilipuolelle.

Ice Lake -arkkitehtuurista tiedetään vasta vähän, jos mitään. Prosessorit tullaan valmistamaan päivitetyllä 10 nanometrin valmistusprosessilla (10nm+), mutta esimerkiksi arkkitehtuurin kokemista muutoksista edeltäjiinsä nähden ei ole vielä saatu vuotoja.

SiSoft Sandran tulostietokantaan on ilmestynyt uusi tulos, jossa saatetaan saada ensimmäiset maistiaiset Ice Lakesta. Tuloksessa ajettu tietokone tunnistuu nimellä Intel Ice Lake Client Platform. Tarkemmin kyse on ilmeisesti kannettaviin suunnatusta Ice Lake-U -mallista.

Tuloksessa ei valitettavasti paljastu itse prosessoriytimistä tai edes niiden määrästä mitään, vaan tulos koskee vain sen grafiikkaohjainta. SiSoftin mukaan Ice Lake-U on varustettu Gen11-grafiikkaohjaimella, jossa on 384 laskentayksikköä jaettuna 48 Execution Unit -yksikköön. Nykyisissä Coffee Lake -prosessoreissa käytetään Kaby Laken tavoin Gen9.5-grafiikkaohjaimia. 384 laskentayksikköä vastaa Gen9.5-grafiikkaohjaimissa GT3-tasoa ja Iris- tai Iris Plus-nimeä.

SiSoft Sandran tulostietokannan tietoja ei voida tässä vaiheessa vielä varmistaa oikeiksi, mutta ne ovat sellaisenaan loogista jatkumoa Intelin nykyisille tuotteille.

Lähde: TechPowerUp, SiSoft

Microsoft on julkaissut Windows Insider -käyttäjille jälleen uusia Windows 10 -koontiversioita. Fast Ring -jakelurinkiin kuuluvat ovat saaneet käsiinsä koontiversion 17101 ja Skip Ahead -rinkiin kuuluvat koontiversion 17604. 17101 kuuluu keväällä julkaistavan RS4-koodinimellisen Windows-päivityksen piiriin ja 17604 sitä seuraavaan, RS5-päivitykseen.

Windows 10:n RS4-versiopäivitys on edistynyt jo siihen pisteeseen, että uudet sen piiriin kuuluvat koontiversiot ovat RS4_Release-kehityshaaraa. RS4_Release-kehityshaaran koontiversiot keskittyvät lähinnä vakauteen ja viimeisten bugien liiskaamiseen ennen lopullista julkaisuversiota.

Uusien ominaisuuksien osalta koontiversiot 17101 ja 17604 ovat identtisiä huolimatta eri Windows-päivitykseen kuuluvista kehityshaaroistaan. Niiden mukana tulee uusia päivitettyjä emoji-hymiöitä, emojien hakuominaisuus useammilla kielillä ja Windows App Permissions -ominaisuus. Windows App Permissions -ominaisuuden idea on, että käyttäjä voi hallita UWP-sovellusten pääsyä tietokoneen koko tiedostojärjestelmään. Microsoft antaa kuitenkin poikkeuslupia tietyille UWP-sovelluksille automaattisesti.

Tehokäyttäjien kannalta mielenkiintoinen uudistus on uusi Ultimate Performance -virranhallintaprofiili. Ultimate Performance pohjaa nykyiseen High Performance -profiiliin, mutta optimoi järjestelmän virranhallintaominaisuuksia entistä enemmän suorituskyvyn maksimointiin tehonkulutuksen kustannuksella. Valitettavasti ainakin tässä vaiheessa uusi virranhallintaprofiili tulee saataville vain Windows 10 Pro for Workstations -käyttöjärjestelmäversiossa.

Voit tutustua tarkkaan muutoslistaukseen Microsoftin blogissa.

Lähde: Microsoft

io-techin helmikuun toisessa älypuhelinartikkelissa tutustutaan lukijoiden toiveesta Suomessa hieman harvinaisemman valmistajan laitteeseen. Testiin valittu kiinalainen Elephone S8 on varustettu kuusituumaisella QHD-näytöllä, 10-ytimisellä prosessorilla, 21 megapikselin takakameralla ja 4000 mAh akulla, mutta sen hinta on vain karvan verran yli 200 euroa.

Tutustumme tässä artikkelissa Elephone S8 –puhelimeen hieman täysimittaista testiartikkelia lyhyempien noin viikon käyttökokemusten pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Elephone S8

Intelin 10 nanometrin prosessilla valmistettavia Cannon Lake -prosessoreita on odotettu markkinoille jo pieni iäisyys. Alun perin prosessorin julkaisun piti tapahtua jo vuonna 2016, mutta erinäisten valmistusprosessiin liittyvien ongelmien vuoksi prosessoria ei ole nähty vieläkään markkinoilla.

Vaikka Cannon Lakeja ei ole nähty vielä parrasvaloissa, varmisti Intel CES 2018 -messuilla aloittaneensa niiden toimitukset myöhään viime vuonna. Tarkempaa tietoa tulevien prosessoreiden luonteesta saatiin Intelin ilmeisesti vahingossa julkaisemasta versiosta prosessoreiden mikrokoodien päivitysaikataulusta: Aikatauluun oli listattu aluksi myös Cannon Lake -prosessorit, jotka on sittemmin poistettu kaiken kansan silmien alta.

Intelin lipsahduksen vuoksi nyt tiedetään, että ensimmäiset Cannon Lake -variantit kuuluvat U-prosessorisarjaan. Intelin U-sarjan prosessoreiden TDP-arvo on asetettu 15 wattiin, eli ne on tarkoitettu lähinnä Ultrabook-luokan tietokoneisiin.

Sama dokumentti paljastaa myös, että ensimmäiset Cannon Lake-U -prosessorit ovat kaksiytimisiä ja niistä julkaistaan versio sekä GT2-grafiikkaohjaimella että täysin ilman grafiikkaohjainta. Jälkimmäinen malleista kuulostaa sinänsä varsin erikoiselta ratkaisulta, sillä tyypillisesti 15 watin prosessoriin turvautuvissa tietokoneissa käytetään nimenomaan vähävirtaista integroitua grafiikkaohjainta.

Lähde: Tom’s Hardware