ARM on esitellyt uuteen ARMv9-arkkitehtuuriin perustuvat uusimman sukupolven versiot mobiililaitteisiin suunnatuista Cortex-sarjan prosessoriytimistään sekä uudet Mali-sarjan grafiikkasuorittimet, joita tullaan näkemään ensi vuoden järjestelmäpiireissä. Uutuudet on suunniteltu skaalautuvaksi niin suorituskykyisiin kannettaviin tietokoneisiin, älytelevisioihin, multimedialaitteisiin kuin mobiililaitteisiin ja älypuhelimiinkin. Erilaisista prosessoriytimistä koostuvan ryppään selkärankana toimii uusi DynamIQ Shared Unit-110 -yksikkö, joka tarjoaa moninkertaistuneen kaistan, kasvaneen yhteisen L3-välimuistin ja paremman skaalattavuuden eri käyttötarkoituksiin.

Prosessorivalikoimansa huipulle ARM esitteli uuden toisen sukupolven Cortex-X2-ytimen, jonka luvataan tarjoavan 16 % suorituskykyparannus Cortex-X1-ytimeen nähden samalla kellotaajuudella ja tekniikalla valmistettuna. Modernimmalla valmistustekniikalla ja korkeammalla kellotaajuudella suorituskykyetu nousee jopa 30 %:iin. Koneoppimissuorituskyvyn luvataan tuplaantuneen edelliseen sukupolveen nähden. Cortex-X2-ytimiä voidaan hyödyntää korkeamman suorituskyvyn sovelluksissa (kuten kannettavissa tietokoneissa) jopa kahdeksan ytimen ryppäänä.

Cortex-X-ytimien alapuolelle sijoittuva A78-ytimen seuraaja on saanut nyt uuden nimeämistavan ja se tunnetaan Cortex-A710-mallina. Sen suunnittelussa on keskitytty suorituskyvyn ja energiatehokkuuden tasapainottamiseen sekä pitkäkestoiseen moniydinsuorituskykyyn. Sille luvataan 10 %:n suorituskykykasvu sekä peräti 30 % parannus energiatehokkuudessa. Pitkäkestoisessa rasituksessa suorituskyvyn luvataan kuitenkin kasvavan jopa yli 30 %.

Cortex-A510 on puolestaan aiemman A55-ytimen seuraaja ja se on suunniteltu puhtaasti kevyempiin tehtäviin ja alhaiseen virrankulutukseen. Sen kerrotaan tarjoavan mukavan 35 % suorituskykyparannuksen, jonka myötä tehtäviä voidaan ajaa pidempään ”pienillä ytimillä” siirtämättä niitä A710-ytimille. Lisäksi energiatehokkuuden kerrotaan parantuneen 20 % ja koneoppimissuorituskyvyn kolminkertaiseksi.

Myös Mali-grafiikkasuorittimien nimeämispolitiikkaa on uudistettu ja Mali-G78:n seuraaja on nimeltään Mali-G710. Sen kerrotaan olevan 20 % nopeampi sekä energiatehokkaampi kuin edeltäjänsä sekä 35 % etevämpi koneoppimistehtävissä. G710:ssä on uusi CSF (command stream frontend), jonka kerrotaan vähentävän prosessoriytimille kohdistuvaa kuormaa. Lisäksi shader-ytimiä on uudistettu merkittävästi ja niiden suorituskykytiheyttä on saatu kasvatettua. G710:ssä voi olla 7-16 shader-ydintä. Myös tekstuuriyksiköiden suorituskyky on tuplattu, vaikka pinta-ala on kasvanut vain 50 %:lla.

Mali-G68:n seuraajana Mali-G610 asemoituu G710:n alapuolelle ja perustuu samaan rakenteeseen karsitussa muodossa. Se on suunnattu hieman edullisempiin premium-puhelimiin ja shader-ytimien määrä on rajattu 1-6 kappaleeseen. Seuraava pykälä alaspäin on uusi Mali-G510, joka on puolestaan seuraaja Mali-G57-mallille. Se tarjoaa peräti 100 % suorituskykyparannuksen sekä 22 % energiasäästön. Ensimmäinen Valhall-arkkitehtuuriin perustuva edullisimman luokan laitteisiin suunnattu uutuus on Mali-G310 (seuraaja Mali-G31:lle) ja se kykenee kuusinkertaiseen suorituskykyyn teksturoinnissa, 4,5-kertaiseen suorituskykyyn Vulkan-sovelluksissa ja kaksinkertaiseen suorituskykyyn Android-käyttöliittymän pyörittämisessä.

Lähteet: ARM (1)(2)(3)

Valven Gabe Newell herätti netin keskustelupalstojen spekulaatiomyllyt horteestaan aiemmin tässä kuussa antamassaan haastattelussa. Haastattelija kysyi Newelliltä yhtiön tulevaisuuden suunnitelmista konsolipelien suhteen, johon hän vastasi kiertelevästi, että asiasta kerrottaisiin myöhemmin tänä vuonna eikä vastaus ole sellainen, mitä ihmiset odottavat.

Valve on julkaissut aiemmin Steam Machine -konseptin, jonka piti olla konsolimainen tietokone, mutta joka floppasi ja katosi hiljaa markkinoilta. Steam Link -mediajatke on niin ikään kadonnut markkinoilta. Lisäksi yhtiö kastoi varpaitaan ohjainpuolelle ensin Steam Controllerilla ja sittemmin VR-ohjaimilla. VR-puolella yhtiö teki ensin tiivistä yhteistyötä HTC Viven tiimoilta ja kaksi vuotta sitten yhtiö julkaisi omat Index-virtuaalilasinsa.

Nyt Ars Technica kertoo varmistaneensa useiden eri lähteiden kautta, että Newellin vihjaama odottamaton vastaus tulisi olemaan ”SteamPal”, käsikonsolimainen tietokone. SteamDB:n tietojen mukaan SteamPal olisi jatkoa viime syksynä nähdylle Neptunelle, jota varten Steamiin oli lisätty viite ”Neptune Optimized Games”. Itse SteamPal nimi on Ars Technican mukaan vielä epävarma.

Ars Technican mukaan itse rautatoteutus on vielä puhtaasti spekulaatiota, mutta Valven odotetaan noudattavan muista vastaavista tietokoneista tuttua formaattia AMD:n tai Intelin prosessorilla ja integroidulla grafiikkaohjaimella. NVIDIAnkaan osallisuutta ei ole kuitenkaan suljettu pois mahdollisuuksista ilmeisesti.

Ainakin yhden prototyypeistä kerrotaan olevan selvästi esimerkiksi Nintendo Switchiä leveämpi. Kosketusnäytön lisäksi siitä kerrotaan löytyvän perinteiset peliohjainpainikkeet kahdella peukalotikulla ja vähintään yhdellä peukalo-kosketuslevyllä. Yhdestä prototyypistä ei voida kuitenkaan vetää vielä johtopäätöksiä lopullisen tietokoneen ominaisuuksista.

Lähde: Ars Technica

Razer on laajentanut Blackwidow-näppäimistöperhettään uudella V3 Mini -mallilla. Kyseessä on kooltaan 65 %:n näppäimistö, jossa on 60 % näppäimistöhin verrattuna lisänä nuolinäppäimet sekä lisänäppäinsarake oikeassa reunassa.

Yhteysmahdollisuuksia on kolme – langaton 2,4 GHz:n Hyperspeed-tekniikka, Bluetooth sekä USB-C-kaapeli. Sisäisen akun lataaminen tyhjästä täyteen ottaa viisi tuntia ja yhdellä latauksella akun luvataan kestävän jopa 200 tuntia. NKRO-tuella varustettu näppäimistö on saatavilla Razerin omilla klikkaavilla vihreillä sekä lineaarisilla vaimennetuilla keltaisilla kytkimillä. Näppäinhatut ovat paksuseinämäiset ja kaksoisruiskuvalettua ABS-muovia.

Razer Blackwidow V3 Minin suositushinta on 189,99 euroa ja se tulee saataville välittömästi. Näppäimistölle annetaan kahden vuoden takuu.

Lähde: Razer

Googlen Fuchsia OS -käyttöjärjestelmä on kuultu tipottain tietoja pitkin vuosia, mutta valmista käyttöjärjestelmästä ei ole tuntunut tulevan. Fuchsia on Googlen näkemys uudesta käyttöjärjestelmästä, joka skaalautuu sulavasti älylaitteista aina tietokoneisiin asti.

Tänään jakeluun julkaistun päivityksen myötä Fuchsia OS on vihdoin julkaisuvalmis kuluttajien käsiin. Ensimmäisenä uusi käyttöjärjestelmä tulee ensimmäisen sukupolven Nest Hub -laitteisiin, jotka julkaistiin jo vuonna 2018. Päivitystä aletaan jakemaan ensimmäisenä Googlen Preview Program -ohjelmaan kuuluville käyttäjille, mutta lähikuukausina sen pitäisi löytää tiensä kaikkiin ensimmäisen sukupolven Nest Hubeihin. Toistaiseksi ei ole tiedossa, onko käyttöjärjestelmä löytämässä tietään myös muihin Googlen laitteisiin lähitulevaisuudessa.

Vaikka päivitys täysin uuteen käyttöjärjestelmään kuulostaa luonnollisesti isolta, käyttäjän näkökulmasta Nest Hubissa ei muutu mikään. Sen sijasta Fuchsia OS yksinkertaisesti korvaa laitteen aiemmin käyttämän Linux-pohjaisen Cast OS:n.

Lähde: 9to5 Google

Normaalisti io-techissä ei ole testattu valmistietokoneita, mutta komponenttien ja varsinkin näytönohjaimien saatavuus on viimeisten kuukausien aikana ollut todella heikko ja hinnat ovat samalla nousseet pilviin. Valmistietokoneen voi hyvällä tuurilla saada ostettua nopealla aikataululla jopa tarjouksesta ja yleisellä tasolla hinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa kuin erillisissä näytönohjaimissa.

Testiin saapuneen Lenovo Legion T5 -tietokoneen 26AMR5-mallin sisuksissa on AMD:n 8-ytiminen Ryzen 7 3700X -prosessori ja GeForce RTX 3070 -näytönohjain. Muut ominaisuudet ovat 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia, 512 gigatavun NVMe M.2 SSD, 550-wattinen virtalähde (80 Plus Bronze), Wi-Fi 6 ja Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä.

Prosessorin jäähdytys on melko onneton ja lämpötila nousi rasituksessa päälle 85 asteeseen. Cinebench R20- ja Handbrake-testeissä suorituskyky oli io-techin testilaboratorion optimiolosuhteissa Ryzen 7 3700X:llä 10-30 % parempi kuin Legion T5:llä. GeForce RTX 3070:n grafiikkapiirin lämpötila pysytteli 75 asteessa, rasituksessa kokoonpano oli kohtalaisen hiljainen ja kokoonpanon tehonkulutus oli vajaa 350 wattia.

Päivitettävyyden osalta emolevy tukee uusia Ryzen 5000 -sarjan prosessoreita, keskusmuistia pysyy lisäämään runsaasti, kotelossa on tuuletinpaikkoja ja emolevyllä liittimiä jäähdytyksen parantamiseksi, tallennustilaa voi laajentaa SATA-liittimillä ja yhdellä ylimääräisellä M.2 SSD -liittimellä. 550-wattisessa virtalähteessä on varaa komponenttipäivityksille.

• Hinta.fi, Haku: Lenovo Legion T5 26AMR5

Jos tykkäsit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

SID 2021 -tapahtumassa on nähty enemmän tai vähemmän mielenkiintoisia uusia paneeleita ja teknologioita. Royolen esittelemä micro-LED-teknologia kuuluu ehdottomasti tapahtuman mielenkiintoisimpaan antiin.

Taipuvat näytöt ovat jo arkipäivää, mutta Royolen uusi micro-LED-teknologia ei tyydy vain taipumaan tai rullautumaan kuten OLED-paneeleissa on totuttu, vaan se osaa myös venyä tarpeen mukaan, mikä mahdollistaa lähes minkälaiset muodot tahansa. Näytön taiteltavuus ja venytettävyys avaa esimerkiksi ihan uusia mahdollisuuksia vaatetukseen integroidulle tekniikalle sekä aiemmin hankalasti toteuttaviin muotoihin kiinteissä objekteissa.

Royolen mukaan sen micro-LED-näyttö venyy 130 %:iin alkuperäisestä koostaan ja taivuttamista kuperaksi maksimissaan 40 asteen taitoksella. Näytön tarkkuus on 120 pikseliä tuumaa kohti (PPI) ja vaikka prototyyppi on vain 2,7-tuumainen ja tukee 96×60-resoluutiota, kerrotaan teknologian riittävän kannettavien näyttökokoihin asti. Näyttö voi päästää lisäksi läpi jopa 70 % valosta, mikä tekee siitä nykyisiä taipuisia OLED-teknologioita paremman ratkaisun esimerkiksi erilaisiin ikkunoihin.

Royolen tiedotteen mukaan uusi teknologia on yhteensopiva nykyisten tuotantolaitteistojen ja -tapojen kanssa, mainiten erikseen yhtiön oman Ultra Low Temperature Non-Silicon Semiconductor Process- eli ULT-NSSP-prosessin. Yhtiön ULT-NSSP-prosessi on ollut käytössä vuodesta 2018 ja sillä on tuotettu muun muassa maailman ensimmäisen taittuvanäyttöisen puhelimen FlexPain näyttö.

Lähde: Royole

Intel tulee julkaisemaan 12. sukupolven Core -prosessorit vielä kuluvan vuoden aikana. Alder Lake -koodinimelliset prosessorit ovat yhtiön ensimmäiset järeät ns. hybridiprosessorit, joissa käytetään sekä suorituskykyisiä Golden Cove- että energiatehokkaita Gracemont-ytimiä.

Igor’s Lab on saanut nyt haltuunsa diagrammeja Intelin tulevien prosessoreiden kannasta ja siihen sopivista coolereista. Pitkään jatkuneelle LGA 115x/1200-yhteensopivuudelle päästään heittämään nyt hyvästit, joskin on mahdollista, että nykyinen cooleritarjonta saataisiin uusilla kiinnikkeillä yhteensopivaksi.

Alder Lake -prosessoreiden LGA 1700- eli Socket V0 on selvästi matalampi, kuin nykyisten LGA-kantojen. Siinä missä LGA 1200- eli Socket H5 -kannalle asennetun prosessorin Z-korkeus on yhteensä noin 8,2 mm, yltää LGA 1700:lla prosessorin laki vain noin 7,5 millimetriin. Tämän lisäksi prosessoricoolerin kiinnitysreiät ovat nyt hieman aiempaa kauempana prosessorin keskipisteestä. Oma vaikutuksensa saattaa olla myös prosessorin muodolla, joka muuttuu neliöstä kahdelta sivultaan pidemmäksi suorakulmioksi. Artikkelissa mainitaan myös LGA 1800, mutta ainakaan allekirjoittaneelle ei ole selvinnyt, mihin käyttöön kyseinen kanta olisi tulossa.

Igor’s Labin mukaan Intelin vanha tuttu referenssicooleri tulee pysymään ainakin ulkoisesti suurin piirtein ennallaan, vaikka se luonnollisesti onkin sovitettu uusille kiinnikkeille. Toisissa kaavioissa puolestaan näkyy, että Intel on varautunut myös uusiin sen peltieriin perustuvaa Cryo Cooling -teknologiaa hyödyntäviin coolereihin.

Lähde: Igor’s Lab

Jonsbo on julkaissut uuden suurikokoisen ilmajäähdytteisen prosessoricoolerin, joka kantaa HX6250-mallinimeä. Kyseessä on suurikokoisella yksiosaisella jäähdytysrivastolla varustettu tornimalli, joka on suunniteltu jäähdyttämään jopa 250 watin (TDP) lämpökuorman.

HX6250:n rakenne perustuu alumiinirivastoon, kuuteen kuparilämpöputkeen sekä kuparipohjaan. Koko cooleri on pinnoitettu mustaksi grafeenilla. Coolerin päällä on harmaa harjattu alumiinikansi. Parempaa yhteensopivuutta muistien kanssa on haettu coolerin epäkeskeisellä muotoilulla. 140 mm PWM-tuulettimen kierrosalue on vakiona 700-1700 RPM ja mukana toimitettavalla LNA-adapterilla 400-1200 RPM.

Tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 144 x 121 x 162 mm (tuulettimien kanssa)
• Paino: 1150 grammaa (tuulettimien kanssa)
• Materiaalit: Alumiinirivasto, kupariset lämpöputket ja pohja, grafeenipinnoite
• Lämpöputket: 6 x 6 mm
• 140 mm PWM-tuuletin (400–1700 RPM. 17,7-90,2 CFM, 38 dBA max)
• Yhteensopivuus: Intel LGA115X/1200/2011/2066, AMD AM4

Jonsbo HX6250:n saatavuudesta tai hinnoittelusta ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta yleisenä huomiona yrityksen muut Suomen markkinoilta tällä hetkellä saatavilla olevat high-end-coolerit maksavat noin 50 euroa.

Lähde: Jonsbo

Kaupallinen yhteistyö Corsairin kanssa

Esimerkkeinä eri kokoisista näppäimistöistä käytössä on Corsairin tämän kevään uutuusmallit eli täyskokoinen K100 RGB -lippulaivamalli, jonka hinta noin 250 euroa, tenkeyless K70 RGB TKL Champion Series, jonka hinta noin 150 euroa ja 60% kokoinen K65 RGB Mini, jonka hinta noin 130 euroa.

Nykypäivänä näppäimistöä ostaessa on runsaasti valinnanvaraa, eri valmistajilla on tarjolla useita erilaisia malleja, eri kokoisia malleja ja vielä eri kytkimellä varustettuja malleja. Näppäimistö on tärkeä osa tietokonetta ja käytössä koko ajan käytössä, joten on tärkeää että se näppäimistö on hyvä ja käyttöönsä sopiva.

Yleisin näppäimistökoko on täyskokoinen eli siitä löytyy kirjaimet, ylhäällä funktio- eli toimintonäppäimet, nuolet ja muut siirtymisnäppäimet sekä oikealla on numpad eli numeronäppäimet.  Jos tietokoneella tehdään runsaasti taulukkolaskentaa tai maksetaan laskuja niin tämä numeronäppäimistö on siihen käyttöön ehdoton. Ainoa haittapuoli on sitten iso koko, joka voi olla ongelmallinen pelatessa, jos pöytätilaa on vähän tai kädet haluaa lähemmäs toisiaan.

Jos numeronäppäimistölle ei koe olevan tarvetta ja haluaa kompaktimman näppäimistön niin hyvä kompromissa on TKL eli tenkeyless-näppäimistö, josta on tiputettu numeronäppäimistö kokonaan pois. Samat numerot ja merkit löytyvät edelleen numeroriviltä. Ilman numeronäppäimistöä säästetään sivuttaissuunnassa pöytätilaa ja saadaan käsiä lähemmäs noin 10-15 senttiä.

Kolmas vaihtoehto on pieni 60 % kokoinen näppäimistö, josta on karsittu pois nuolet ja siirtymänäppäimet sekä ylärivistä toimintonäppäimet. Kaikkiin puuttuviin näppäimiin pääsee käsiksi erillisen funktio-näppäimen avulla, mutta se vaatii ainakin aluksi opettelua ja keskittymistä ja joidenkin näppäinten tapauksessa kahden käden käyttöä. Parhaiten nämä 60% kokoiset näppäimistöt sopii pelikäyttöön ja monille on tärkeää minimalistinen ulkonäkö.

• Corsair K100 RGB -tuotesivu (täysikokoinen)
• Corsair K70 RGB TKL Champion Series -tuotesivu (tenkeyless)
• Corsair K65 RGB Mini -tuotesivu (60 %)

Jos tykkäsit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

Testasimme io-techissä viime kuussa neljää 150–210 euron hintaista 360 mm AIO-nestejäähdytintä. Näiden jälkeen testivuoroon saapui edullisempi 125 euron suositushinnalla varustettu Arctic Liquid Freezer II 360. Juuri julkaistun kirjoitetun artikkelin tueksi YouTube-kanavallamme on katsottavissa yhteenvetovideo aiheesta.

Videolla tutustutaan Arcticin AIO-nestecoolerin ominaisuuksiin ja katsastamme jonkin verran kirjoitettua artikkelia typistetymmässä muodossa lämpötila- ja melumittausten tulokset. Verrokiksi Arcticille testit on ajettu myös edellisen AIO-vertailun voittaneella be quiet! Silent Loop 2:lla ja ilmajäähdytteisten prosessoricoolereiden parhaimmistoa edustavalla Noctua NH-D15:llä.

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa