Hakkeriryhmä Lapsus$ on päässyt viime aikoina otsikoihin useampaan otteeseen hakkeroituaan tiensä useamman suuren profiilin yrityksen verkkoihin. Uhreiksi ovat päätyneet ainakin Microsoft, NVIDIA ja Samsung.

Bloomberg uutisoi myöhään edellisiltana Suomen aikaa, että tietoturvatutkijat olisivat päässeet Lapsus$:n johtohahmoksi epäillyn hakkerin jäljille. Aluksi huhutun brasilian sijasta päätekijän olevan 16-vuotias ”White” ja ”Breachbase” nimimerkkejä käyttänyt teini Englannin Oxfordista. Bloomberg pääsi tekijän jäljille kilpailevien hakkereiden paljastettua hänen henkilötietojaan.

Pian sen jälkeen TechCrunch sai tietoonsa Lontoon poliisin pidättäneen seitsemän ihmistä epäiltynä yhteyksistä Lapsus$-ryhmään. Poliisin antaman lausunnon mukaan se on tehnyt kumppaneineen tutkimuksia selvittääkseen hakkeriryhmän jäsenet. Poliisi kertoi pidättäneensä tutkimusten johdosta seitsemän 16-21 vuotiasta ihmistä, jotka on sittemmin vapautettu tutkinnan ajaksi.

TechCrunch kertoo tietoturvatutkija Brian Krebsin selvittäneen, että 16-vuotias päätekijäksi epäilty teini olisi ostanut muun muassa ihmisten henkilötietojen julkaisuun käytetyn Doxbin-palvelun viime vuonna. Sittemmin hänen kerrotaan luovuttaneen sivuston hallinnan tammikuussa, mutta vuotaneen sen jälkeen koko Doxbinin sisällön. Tämä sai Doxbinin käyttäjät kostamaan tempauksen julkaisemalla paitsi 16-vuotiaan itsensä, myös tämän vanhempien tietoja.

TechCrunchin tietojen mukaan tutkijat pääsivät tekijöiden jäljille näinkin helposti ja nopeasti muun muassa siksi, ettei ryhmällä ole ollut tapana peitellä jälkiään. Lapsus$:n Telegram-kanavalla kerrotaan olevan yli 45 000 tilaajaa ja sen olevan aktiivinen erilaisten yritysten sisäpiiriläisten rekrytoinnissa. Bloombergin mukaan ryhmän jäsenet ovat jopa liittyneet joidenkin uhriksi joutuneiden yritysten Zoom-kokouksiin pilkatakseen niiden työntekijöitä.

Läheet: TechCrunch, Bloomberg

Microsoft julkaisi hiljattain DirectStorage-rajapinnan ohjelmistokehityskitin virallisesti saataville. Kehittäjien käsissä teknologia on ollut kuitenkin jo pidempään ja Luminous Productions on esitellyt omia tuloksiaan rajapinnalla GDC-messuilla.

Luminous Productions on esitellyt GDC-messuilla DirectStorage-rajapintaa käytännössä Luminous Engineä hyödyntävässä Forspoken-pelissä. Tom’s Hardwaren mukaan demon tilanteissa pyöriteltiin noin 20 000 tiedostoa, jotka vievät tilaa yhteensä noin 4,5 Gt tilaa. Lisäksi studio julkaisi myös raakaa dataa tiedostojärjestelmien nopeuksista eri rajapinnoilla ja laitteilla. Valitettavasti studion testeissään käyttämät kiintolevyt ja SSD-asemat eivät ole tiedossa.

Vaikka intuitiivisesti voisi ajatella, että tiedostojen I/O-nopeudet olisivat varsin suoraviivaisesti kytköksissä esimerkiksi latausnopeuksiin, on käytäntö ensin SATA-väyläisten ja sitten NVMe SSD-asemien myötä ettei todellisuus ole niin yksioikoista. Tiedostojen I/O-nopeutta mitattaessa tiedostojen purku huomioiden erot ovat selkeitä: Kiintolevy pääsee studion testissä Win32-rajapinnalla 200 Mt/s nopeuteen ja DirectStoragella 185 Mt/s nopeuteen, SATA SSD-asema Win32:lla 912 Mt/s ja DirectStoragella 971 Mt/s nopeuteen ja lopulta M.2 NVMe -asema Win32-rajapinnalla 2862 Mt/s ja DirectStorage-rajapinnalla jopa 4829 Mt/s nopeuteen.

Pelin latausnopeudet eivät kuitenkaan peilaa tätä, vaikka isojakin eroja pääsee syntymään. Perinteinen kiintolevy lataa pelin 22,5 sekunnissa Win32-rajapinnalla ja 21,5 sekunnissa DirectStoragella, vaikka tiedostojen I/O-nopeus olikin rajapinnalla heikompi. SATA-väyläisellä SSD-asemalla latausaika tippuu Win32-rajapinnalla 4,5 sekuntiin ja DirectStorage-rajapinnalla entisestään 3,7 sekuntiin. Myös M.2 NVMe -asemalla saadaan tiristettyä latausaikoja pienemmäksi, vaikkei erot I/O-nopeutta peilaakaan: 2,1 sekuntia Win32-rajapinnalla ja 1,9 sekuntia DirectStoragella. Toisessa kohtaa peliä latausajat olivat DirectStorage-rajapinnalla kiintolevyllä 19,9 sekuntia, SATA SSD:llä 3,2 sekuntia ja M.2 NVMe SSD:llä 1,7 sekuntia, mutta siitä tilanteesta ei ole saatavilla verrokkilukuja Win32-rajapinnalla.

DirectStorage-rajapinta ei tue vielä tiedostojen purkamista näytönohjaimella, minkä odotetaan nopeuttavan rajapintaa tulevaisuudessa.

Lähde: Tom’s Hardware

AMD on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen ja integroidulla grafiikkaohjaimella varustetuille prosessoreilleen. AMD Software Andrenalin Edition 22.3.2 -ajurit ovat saatavilla Windows 10- ja 11 -käyttöjärjestelmille ja ne tukevat yhtiön näytönohjaimia Polaris-arkkitehtuurista lähtien sekä Zen-prosessoreita integroiduilla grafiikkaohjaimilla.

AMD Software 22.3.2 -ajureiden merkittävimmät uudistukset ovat tuet Ghostwire: Tokyo- ja Tiny Tina’s Wonderlands -peleille. Ajureiden luvataan myös parantavan suorituskykyä Tiny Tina’s Wonderlandsissa merkittävästi. Radeon RX 6700 XT:lle luvataan parhaimmillaan 20 %:n parannusta, 6800 XT:lle 21 %:n parannusta ja 6900 XT:lle 23 %:n parannusta, kun käytössä on 4K-resoluution Badass-asetuksin ja verrokkina edeltävät 22.3.1 -ajurit.

Tuttuun tapaan ajureissa on korjattu myös aiempien julkaisujen ongelmia. Tällä kertaa liiskattuja bugeja ovat esimerkiksi Cyberpunk 2077:ssa joitain käyttäjiä vaivanneet liian pimeät sisätilat, Stranger of Paradise: Final Fantasy Origin- ja Hades-pelien kaatuilut sekä Genshin Impactin nykimiset, kun näytönohjainta käytetään samalla videoiden toistoon tai pakkaamiseen. Tiedossa olevia ongelmia ovat puolestaan esimerkiksi Windows 10:n Aero-läpinäkyvyysefektien katoaminen joillain käyttäjillä, Radeon Super Resolutionin aiheuttamat järjestelmän kaatumiset 2560×1600-resoluution näytöillä jos Scaling Mode on jotain muuta kuin Full Panel. Voit tutustua ajureiden kaikkiin muutoksiin niiden julkaisutiedotteessa.

Lataa AMD:n ajurit täältä

Xiaomin Redmi Note 11 -mallisto rantautui Suomeen maaliskuun aikana ja nyt kaksikosta edullisempi, 249 euron hintainen Redmi Note 11, on saapunut myös io-techin testipenkkiin. Puhelin sisältää Qualcommin viime vuoden lokakuussa julkistaman Snapdragon 680 -järjestelmäpiirin, 4 Gt RAM-muistia, 128 Gt tallennustilaa sekä kolmoistakakameran 50 megapikselin pääkameralla. Etupuolta puhelimessa koristaa 6,4-tuumainen AMOLED-näyttö 90 hertsin virkistystaajuudella.

Tutustumme testiartikkelissa Redmi Note 11:een vajaan kahden viikon ympärivuorokautisten käyttökokemusten pohjalta tavanomaista testirutiinia lyhyemmässä muodossa.

Lue artikkeli: Testissä Xiaomi Redmi Note 11

io-techin viikottainen Tekniikkapodcast esitetään tänään perjantaina 25. maaliskuuta tavanomaiseen aikaan noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkapodcast lähetetään suorana YouTubessa. Äänessä ovat tällä viikolla Juha Kokkonen ja Oskari Manninen.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify
• Supla

Tämän vuoden lippulaivapiirit Armin tuoreella Arm v9 -arkkitehtuurilla ja yksittäisellä Cortex-X2-tehoytimellä ovat vasta vähitellen rantautumassa markkinoille, mutta markkinoiden taustalla kehitys jatkaa kehittymistään. Kehityksen suunta ei kuitenkaan vaikuta kenties odotetulta, sillä uusimpien huhujen mukaan Armin seuraava Cortex-X3-prosessoriydin ei välttämättä tule korjaamaan markkinoilla pari vuotta huomiota herättänyttä suurehkoa virrankulutusta ja sen myötä lämpöä, vaan kenties jopa heikentää tilannetta.

Taiwanista tulleiden huhujen mukaan Cortex-X3 on nimittäin jopa Cortex-X2:ta virtasyöpömpi. Huhun mukaan uutuusydin tulee olemaan hieman tehokkaampi kuin Cortex-X2, mutta 10 prosenttia vähemmän energiatehokas 3 GHz:n kellotaajuudella. Pienehkön CPU-suorituskykyparannuksen vastapainona AI-suorituskyvyn huhutaan paranevan peräti 100 prosenttisesti.

Toki uutuuspiirien julkaisu on vielä tulevaisuudessa, eli Arm voi kyetä parantamaan ytimensä energiatehokkuutta, mutta toisaalta linja olisi jatkumoa tämän vuoden X2-ytimille, jotka osoittautuivat testeissä pykälän vähemmän energiatehokkaiksi kuin edellisen sukupolven X1-ytimet.

Android-puolella Armin ytimille ei myöskään toistaiseksi ole käytännössä kilpailua. Huhujen mukaan Qualcomm olisi tulevaisuudessa suunnittelemassa omaa prosessoriarkkitehtuuriaan päästäkseen eroon ARM:n ytimistä, mutta sitä ei toistaiseksi odoteta käytettäväksi ainakaan ennen vuotta 2024.

Lähde: Notebookcheck

Huawei lanseerasi Watch GT Runnerin Suomen markkinoilla alkuviikosta ja io-techin älykellotestipenkkiinkin tuo erityisesti juoksijoille suunnattu kello ehti saapumaan jo hieman aiemmin. Runner jakaa monin osin yhteisen perimän aiemmin testatun Watch GT 3 -malliston kanssa ja myös sen suositushinta on GT 3 -malleista tuttu 279 euroa.

Watch GT Runneriin on kuitenkin tuotu mukaan erityisesti juoksijoille suunnattuja lisäominaisuuksia ja kehittyneemmät GPS-antennit. Urheilupainotuksen myötä myös kellon rakenne on vaihdettu ruostumattomasta teräksestä kevyempään muoviin.

Testiartikkelissa tutustumme Huawei Watch GT Runner -älykelloon vajaan kuukauden ympärivuorokautisten käyttökokemusten pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Huawei Watch GT Runner

Tällä hetkellä Suomen suosituin prosessori on reilun 250 euron hintainen AMD:n 6-ytiminen Ryzen 5 5600X, jonka mukana toimitetaan vakiocooleri. Tutustumme videolla neljään noin 30 euron hintaiseen 120 millimetrin tuulettimella varustettuun tornicooleriin ja vastaamme kolmeen kysymykseen:

• Kannattaako AMD:n vakiocoolerin tilalle ostaa n. 30 euron hintainen erillinen cooleri?
• Mikä neljästä testissä olevasta coolerista on paras?
• Kannattaako Ryzen 5 5600X:n jäähdytykseen panostaa enemmän rahaa?

Testissä ovat mukana coolerit Alpenföhniltä, Arctic Coolingilta, Cooler Masterilta ja SilentiumPC:ltä sekä verrokkeina AMD:n oma vakiocooleri ja Noctuan vajaan 100 euron hintainen NH-D15. Testit ajettiin käytännönläheisesti asentamalla cooleri prosessorille ja kytkemällä tuuletin Asus ROG Strix B550-F Gaming -emolevyn tuuletinliittimeen. Kaikkia prosessoriytimiä rasitettiin 10 minuutin mittaisella Cinebench R23 -testillä ja pelirasituksesta vastasi Cyberpunk 2077. Tulokset on ajettu prosessori vakiona, PBO-ominaisuus käytössä sekä manuaalisesti 4,7 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna.

AMD:n vakiocooleriin verrattuna prosessorin lämpötila putosi Cinebench R23- ja pelirasituksessa parhaimmillaan 14-18 astetta. Koska Boost-algoritmin toiminta on riippuvainen muun muassa lämpötilasta niin SilentiumPC:n Fera 5:llä prosessorin keskimääräinen kellotaajuus oli Cinebench R23:ssa kaikkien ytimien rasituksessa korkeampi ja sen myötä myös suorituskyky parempi. Samoin Cyberpunk 2077 -pelissä kellotaajuus pysy tasasemmin 4650 MHz:n maksimissa.

Testitulosten perusteella Silentium PC:n Fera 5 suoriutui parhaiten. Cooler Masterilla ja Arctic Coolingilla lämpötilat olivat rasituksessa pari astetta lämpimämmät, kun taas Alpenföhn jäi selvästi joukon viimeiseksi, todennäköisesti helppo klipsukiinnitys heikensi kontaktia ja jäähdytystehoa.

Ennen testejä odotukset olivat, että Noctua tulee päihittämään 30 euron erilliscoolerit selvästi. Testien edetessä tulokset alkoivat olla sen verran hämmentäviä, että ajoimme Noctualla tulokset kahteen kertaan ja vielä kahdella eri coolerilla. Ryzen 5 5600X:n kohdalla lämmöntuotto jäi sen verran alhaiseksi ja todennäköisesti prosessorin rakenteesta johtuen siitä ei saada lämpöä ulos niin tehokkaasti, että järeämmästä Noctuasta olisi käytännössä enää mitään hyötyä hintaansa nähden.

Testien perusteella SilentiumPC:n Fera 5 kykenee jäähdyttämään Ryzen 5 5600X -prosessorin vakiona ja ylikellotettuna lähes niin tehokkaasti kuin mahdollista. Jos testiprosessori vaihdettaisiin tehokkaampaan, kuten 105 watin Ryzeneihin tai Intelin Alder Lake Core i9-12900K:hon, niin tilanne oli todennäköisesti täysin erilainen ja Fera 5:n jäähdytysteho loppuisi kesken.

Kerro kommenteissa, mitä pidit hieman erilaisista prosessoricoolereiden testeistä.

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video YouTubessa

AMD julkisti 3D V-Cache -välimuistilla varustetun Ryzen 7 5800X3D:n hiljattain. Myyntiin uutuusprosessori on saapumassa 20. huhtikuuta.

Nyt nettiin on saatu ensimmäiset ulkopuolisten ajamat testit AMD:n uutuusprosessorilla. Benchleaksin löytämissä Geekbench 5:n tulostietokantaan ilmestyneissä testiajoissa prosessori sai tuloksekseen yhdellä ytimellä 1633-1637 ja kaikilla ytimillä 11 198-11 250 pistettä. Tom’s Hardwaren poiminnat Ryzen 7 5800X -verrokkituloksiksi samasta tulostietokannasta olivat 1671 ja 10 333 pistettä, mutta luonnollisesti pitkään markkinoilla olleen prosessorin tuloksissa on runsaasti hajontaa eikä niitä ole ajettu samalla kokoonpanolla, kuin tuoreet 5800X3D-testit.

Koska prosessoreista on poistettu mahdollisuus ydinten ylikellotukseen, myös kellotaajuudet ovat tässä tapauksessa normaalia kiinnostavampia. Ensimmäisessä Geekbench-testiajossa Ryzen 7 5800X3D toimi 4444-4544 MHz:n ja toisessa 4428-4544 MHz:n kellotaajuudella.

Tuloksia ei voida pitää yllättävinä, sillä 5800X3D:n perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat jonkin verran matalampia kuin 5800X:llä. AMD mainitsi lisäksi jo ennakkoon, että se odottaa 3D V-Cache -välimuistista olevan kuluttajakäytössä hyötyä yksinomaan peleissä, joihin Geekbench ei luonnollisestikaan kuulu. Kaikkien ydinten testin parempi tulos voi johtua joko paremmasta sirusta, joka kykenee pitämään korkeampia Boost-kellotaajuuksia joka ytimellä 5800X:n tulokseen verrattuna, tai lisävälimuistista, vaikkei sen pitäisikään auttaa pelien ulkopuolella. Kuluttajamaailman ulkopuolella 3D V-Cachesta on nähty hyötyä kuitenkin myös raskaammissa palvelinsovelluksissa.

Lähde: Benchleaks @ Twitter, Tom’s Hardware

Uutisoimme aiemmin PCI Express 5.0:n 12VHPWR-liittimen yhteydessä Intelin päivittäneen ATX-standardin 3.0 -versioon. Nyt yhtiö on julkaissut uuden standardin myös virallisesti. Samalla kertaa päivitettiin myös ATX12VO-standardi versioon 2.0.

ATX 3.0:n ja ATX12VO 2.0:n merkittävimmät uudistukset ovat jo aiemmin esitelty 12VHPWR-liitin, joka mahdollistaa PCIe 5.0 -laitteille jopa 600 watin tehonkulutuksen yhdellä liittimellä. Sen mukana kulkevat lisäpinnit antavat lisäksi virtalähteelle mahdollisuuden kertoa PCIe 5.0 -näytönohjaimelle virtalähteen asettamista tehonkulutusrajoista, joiden myötä näytönohjaimen on mahdollista sovittaa oma kulutuksensa virtalähteelle sopivaksi.

ATX12VO 2.0 saa myös uuden I_PSU% -ominaisuuden työpöydille. Aiemmin kannettavista ja palvelimista tuttu ominaisuus antaa virtalähteelle mahdollisuuden kommunikoida sen hetkinen tehonkulutus prosentteina virtalähteen kapasiteetista. Ominaisuuden myötä järjestelmä voi estää esimerkiksi sammumisen virtalähteen ylikuormittumisen vuoksi, kun virtalähde voi varoittaa rajoilla olemisesta etukäteen ja prosessori sen myötä hidastaa itseään tehonkulutuksen laskemiseksi.

Lähde: Intel