io-techin testipenkissä kävi jo aiemmin kiinalaisen Xiaomin tuore 11T Pro -lippualaivamalli ja nyt testattavaksi on päätynyt myös yhtä aikaa julkaistuperusmallin Xiaomi 11T. Xiaomi 11T:n suositushinta on 599 euroa, eli sata euroa Pro-mallia vähemmän ja puhelin jakaa kalliimman sisaruksensa kanssa identtisen rungon, kamerajärjestelmän ja näytön. Siitä huolimatta laitteissa on myös eroja, eikä ainoastaan niissä ominaisuuksissa, jotka teknisten tietojen mukaan erottuvat.

Xiaomi 11T:n sisällä sykkii Qualcommin lippulaivapiirin sijaan MediaTekin Dimensity 1200 Ultra -järjestelmäpiiri, jonka parina on 8 Gt RAM-muistia ja 128 Gt tallennustilaa. Virtaa piirille syöttää Pro-mallista tuttu 5000 mAh:n akku, joka ei kuitenkaan lataudu aivan yhtä nopeasti, vaan 120 watin sijaan pikalatausteho on rajoitettu 67 wattiin. Myös näytöissä on pieniä eroja, sillä 11T:n näyttö ei tue Pro-mallin tapaan Dolby Visionia, minkä lisäksi stereokaiuttimista puuttuu Pro-mallissa mainostettu Harman Kardonin taajuuskorjaus.

Xiaomi 11T kävi testissämme selvästi tavanomaista lyhyemmin ja tuoreessa artikkelissa puhelimeen tutustutaankin lähinnä sen kautta, miten se eroaa Pro-mallista.

Lue artikkeli: Kokeiltua: Xiaomi 11T

Tietotekniikkajätti Corsair julkaisi hiljattain uusia AIO-nestecoolereita Alder Lake -tuella. Nyt yhtiö on päivittänyt myös custom-loop nestejäähdytykseen tarkoitettua prosessoriblokkivalikoimaansa uutuuksilla.

Corsairin uudet prosessoriblokit tottelevat nimeä XC5 RGB Pro ja XC7 RGB Pro. Molemmissa on käytössä yli 110 mikroevällä varustettu kylmälevy ja neljään osaan suunnattu nestekierto blokin sisällä. Uuden blokkiyksikön luvataankin mahdollistavan 4° matalammat lämpötilat, kuin yhtiön edeltävän sukupolven blokeilla.

XC5 RGB Pro on varustettu 16 RGB LEDillä, jotka on jaettu kahdeksaan erikseen ohjattavaan alueeseen. Blokin kansi on suurimmaksi osaksi musta, mutta valaistus pääsee hohtamaan sen reunoilta sekä blokin sivuilta.

XC7 RGB Pro on muutoin identtinen pikkuveljensä kanssa, mutta sen tapauksessa jokainen 16 RGB LEDistä on erikseen ohjattavissa ja koko nestekammiosta on tehty läpinäkyvä. Läpinäkyvän kannen myötä RGB-valaistus pääsee paremmin oikeuksiinsa ja avaa näkymän nestevirtaukseen blokin sisällä.

Sekä XC5 että XC7 RGB Pro tukevat AMD:n AM4- ja Intelin LGA115x-, LGA1200- ja LGA1700 -prosessorikantoja. Prosessoriblokit tulevat saataville välittömästi ja ne on hinnoiteltu yhtiön omassa verkkokaupassa 69,90 (XC5) ja 89,90 (XC7) euroon.

Lähde: Corsair

io-techin viikottainen Tekniikkapodcast esitetään tänään perjantaina 22. lokakuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkapodcast lähetetään suorana YouTubessa. Äänessä ovat tällä viikolla Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Käymme viikottaisissa livepodcasteissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon Tekniikkapodcast on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify

Uutisoimme pian Windows 11:n julkaisun jälkeen AMD:n Ryzen-prosessoreiden suorituskykyongelmista uudella käyttöjärjestelmällä. Sittemmin ongelmien on kerrottu jopa pahentuneen Windowsin päivityksistä.

Nyt AMD on tiedottanut ongelmien olevan korjattuja. Ensimmäinen ongelmista, eli L3-välimuistien kasvaneet viiveet Ryzeneillä, korjaantuvat Microsoftin Windows 11 -päivityksellä KB5006746. Päivityksen pitäisi tulla automaattisesti Windows Updaten kautta, mutta sen voi ladata myös erikseen Windows Update Catalog -sivustolta. Samaan päivitykseen kuuluu myös pitkä liuta muita korjauksia käyttöjärjestelmään.

Toinen ongelmista, eli UEFI CPPC2:ta eli ”suositeltu ydin” -järjestelmän toimimattomuus korjaantuu puolestaan AMD:n uusilla piirisarja-ajureilla. Ongelman korjaavat piirisarja-ajurit ovat versiota 3.10.08.506 ja ne ovat ladattavissa yhtiön tukisivuilta.

AMD:n testien mukaan molemmat päivitykset asennettuina prosessorit toimivat normaalisti ja niiden suorituskyky vastaa odotuksia.

Lähde: AMD

Asuksen ja Noctuan yhteistyössä suunnittelema GeForce RTX 3070 -näytönohjain julkaistiin lokakuun alussa reilun 800 euron suositushinnalla ja saimme sen heti tuoreeltaan io-techin testiin. Tutustumme artikkelissa jättiläismäisen kahdella Noctuan 120 millimetrin NF-A12x25-tuulettimella ja optimoidulla jäähdystysrivastolla varustetun näytönohjaimen ominaisuuksiin, lämpötilaan ja melutasoon sekä ylikellotuspotentiaaliin.

Lue artikkeli: Testissä Asus GeForce RTX 3070 Noctua Edition

Tehokkaimmissa näytönohjaimissa ja tekoälypuolellakin käytetään perinteisten muistien sijasta erittäin leveää väylää ja useasta muistisirusta rakentuvia HBM-muisteja. High Bandwidth Memory -muistit saapuivat kuluttajien nähtäville alun perin vuonna 2015 AMD:n Radeon R9 Fury -sarjan näytönohjaimissa ja nyt mennään HBM2E:ksi ristityssä kolmannessa HBM-sukupolvessa.

SK Hynix on nyt ilmoittanut kehittäneensä ensimmäisenä valmistajana toimivan HBM3-muistin. Yhtiö oli asialla ensimmäisenä myös ensimmäisen sukupolven HBM-muisteissa. 4. sukupolven HBM-muistit noudattavat tuttua kaavaa pinottuine muistisiruineen ja leveine väylineen, mutta nostavat sekä kapasiteetin että kaistan uusille luvuille.

SK Hynixin HBM3-muisteissa käytetään enimmillään 12-kerroksisia muistipinoja. Yhtiö kehuu insinööriensä hioneen muistisirut vaivaisen 30 µm:n paksuisiksi, eli kolmannekseen normaalin paperiarkin paksuudesta. 8 tai 12 muistipiiriä pinotaan yhteen ja yhdistetään TSV-läpivienneillä (Through Silicon Via).

Yksi HBM3-muistipino tuottaa parhaimmillaan 819 Gt/s muistikaistaa, eli jopa 78 % enemmän kuin HBM2E-muistit. Muistipinojen maksimikapasiteetti on kasvanut 24 gigatavuun kiitos enimmillään 12-kerroksisen rakenteen, kun aiemmat HBM-versiot ovat olleet korkeimmillaan 8-kerroksisia.

Yhtiö uskoo HBM3-muistien tulevan käyttöön pääasiassa HPC-datakeskuksissa (High Performance Computing), koneoppimisalustoilla sekä supertietokoneissa.

Lähde: SK Hynix

Intelin viime kevään Rocket Lake -julkaisussa nähtiin mielenkiintoinen episodi, kun saksalainen Mindfactory alkoi toimittamaan vielä julkaisemattomia prosessoreita viikkoja ennen julkaisua. Nyt samainen skenaario on toistumassa astetta lievempänä Alder Laken kohdalla.

VideoCardz on bongannut Redditistä ketjun, jossa käyttäjä Seby9123 kertoo onnistuneensa ostamaan ja saamaan käsiinsä kaksi jälleenmyyntiversiota Core i9-12900K -prosessorista jo nyt. Prosessorit tulivat normaaleissa myyntipakkauksissa, joihin sisältyy piikiekkoa imitoiva koristekiekko.

Kiekolla on sinänsä myös oikea funktio, sillä sen kyljestä löytyy lukitusmekanismi ja kiekon sisältä puolestaan itse prosessori. Valitettavasti kullanhohtoisen kiekon materiaali ei selvinnyt varmuudella. Seby9123 kuvailee sitä metallimaiseksi, mutta hän pitää myös korkealaatuista muovia realistisena vaihtoehtona.

Seby9123 ei suostu paljastamaan, mikä kauppa on rikkonut myyntikieltoja ja aloittanut prosessoreiden toimittamisen ennakkoon, mutta kyseessä on yhdysvaltalaiskauppa ja hän kertoo maksaneensa prosessoreista noin 610 dollaria kappaleelta. Mikäli hinta pitää kutinsa myös julkaisussa, se tietäisi noin 650 euron tai yli hintoja Suomeen.

Lähde: Reddit, VideoCardz

Näytönohjainmarkkinoista muun muassa 3dfx:n, ATi:n ja NVIDIAn kanssa aikoinaan kisannut Matrox kuuluu alan ehdottomiin legendoihin. Kanadalaisyhtiö on kadonnut parrasvaloista jo aikaa sitten, mutta yhtiö jatkaa toimintaansa edelleen aktiivisesti vähemmän kuluttajien silmiin osuvilla aloilla.

Matrox perustettiin vuonna 1976 ja sen myötä yhtiö viettää tänä vuonna 45-vuotispäiviään. Yhtiön matka on ollut pitkä ja etenkin kuluttajapuolella loppuviimein kivikkoinen. Yhtiön perustajiinkin kuuluneen Lorne M. Trottierin nykyään omistama yritys toimii muun muassa videolaitteistojen ja teollisuuskäyttöön suunnattujen laitteiden parissa.

Matrox tuli tunnetuksi aikoinaan ennen kaikkea huippulaatuisesta 2D-kuvanlaadustaan ja kahden näytön tuesta. Alkumetreillä pahasti kompastelleet 3D-kiihdyttimetkin lähtivät kisaan kunnolla G200:n tai viimeistään G400-sarjan myötä, mutta sen jälkeen alkoi yhtiön alamäki kuluttajamarkkinoilla. Yhtiön seuraavat uudet sukupolvet olivat pettymyksiä suorituskykynsä puolesta ja viimeiseksikin toivoksi kuvailtu Parhelia kompastui viimeistään puutteellisiin kaistaa säästäviin ominaisuuksiin, kuten z-puskurin pakkaus.

Luovuttuaan pelimarkkinoista Matrox tuotti vielä joitain omia piirejään, mutta sittemmin se on siirtynyt käyttämään ensin AMD:n ja viimeisimpänä NVIDIAn grafiikkapiirejä omissa erikoiskäyttöön suunnatuissa näytönohjaimissaan.

Voit tutustua Matroxiin, sen nykyisiin jaostoihin Matrox Imaging ja Matrox Video sekä yhtiön historiaan tarkemmin lähdelinkin takaa.

Lähde: Matrox

Intelin Alder Lake- eli 12. sukupolven Core-prosessorit julkaistaan näillä näkymin ensi viikolla ja myyntiin niiden pitäisi saapua ensi kuun alkumetreillä. Julkaisun lähestyessä myös vuodot luonnollisesti kiihtyvät ja tällä kertaa päästään pureutumaan prosessoreiden ylikellotuspotentiaaliin ja tehonkulutukseen.

Ensin vuotovuorossa oli Bilibili-palvelussa julkaistut testit. Käyttäjä 热心市民描边怪:n testeissä Core i9-12900K oli ylikellotettu tehokkaiden P-ydintensä osalta 5,2 GHz:n kellotaajuudelle, mikä tuotti CPU-Z:n testissä yhdellä säikeellä 851 ja kaikilla säikeillä 11987 pistettä. E-ytimet toimivat vakiokellotaajuuksillaan. Prosessorin käyttöjännitteeksi oli jouduttu asettamaan 1,385 volttia, minkä myötä sen tehonkulutus nousi peräti 330 wattiin.

Twitter-käyttäjä OneRaichu on puolestaan twiittaillut lisätuloksia ilmeisesti samasta testisessiosta. Twiitin mukaan kaikki P-ytimet 4,9 GHz:n kellotaajuudella 1,275 voltin vakiojännitteellä prosessorin tehonkulutus olisi 233 wattia. 5,2 GHz:n kellotaajuudelle mainitaan 1,38 voltin jännite, mikä ei ole täysin sama kuin yllä mainituissa testeissä, mutta kyseessä voi olla vain epätarkempi ilmaisu twiitissä, sillä kulutuksen kerrottiin olevan identtiset 330 wattia. 5,3 GHz:n kellotaajuudelle vaadittiin peräti 1,44 voltin käyttöjännite ja sen myötä prosessorin tehonkulutus nousi jo 400 wattiin. E-ytimet toimivat testissä vakiokellotaajuuksillaan 3,7 GHz:ssä ja tehonkulutus on mitattu ohjelmallisesti CPU Package -arvoa mittaamalla.

Lähteet: VideoCardz, TechPowerUp

Vuotaneiden roadmappien mukaan AMD:n seuraavan sukupolven prosessori kannettaviin tietokoneisiin tottelee koodinimeä Rembrandt. Nyt tulevasta prosessorista on saatu myös ensimmäiset konkreettisemmat vuodot.

UserBenchmark-sivustoon viitataan harvoin, sillä sen testitulokset on aikaa sitten todettu liian harhaanjohtaviksi. Testituloksien luotettavuudesta riippumatta Benchleaks on löytänyt sivustolle ilmestyneen ensimmäisen listauksen AMD:n seuraavan sukupolven kannettaviin suunnatusta prosessorista.

Väitetyn roadmapin mukaan prosessori perustuisi Zen3+-prosessoriytimiin ja RDNA2-arkkitehtuurin grafiikkaohjaimeen ja se tulisi tukemaan LPDDR5- ja DDR5-muisteja ja sopimaan FP7-kantaan. Prosessoriydinten tai grafiikkaohjaimen arkkitehtuurista vuoto ei paljasta mitään, mutta se varmistaa prosessorin sopivan nimenomaan FP7-kantaan ja sisältävän kahdeksan ydintä SMT-tuella sekä DDR5-muistiohjaimen.

UserBenchmark-listauksessa nimellä AMD Eng Sample: 100-000000518-41_N tunnistuvan prosessorin peruskellotaajuudeksi raportoidaan 3,1 GHz, kun keskimääräinen boost-kellotaajuus on 3,9 GHz. Prosessoriin on kytketty yksi Corsairin DDR5-4800 SODIMM-kampa, vaikka emolevylle sopisi toinenkin viereen. Grafiikkaohjain tunnistuu tässä vaiheessa nimellä AMD Radeon Graphics ja sen laitetunnus on 1CFA 0004. Muistia grafiikkaohjaimelle on varattu 512 Mt, mutta se on luonnollisesti vain nimellisarvo. Vuoto ei valitettavasti paljasta grafiikkaohjaimen konfiguraatiota sen tarkemmin.

Lähde: Benchleaks @ Twitter, UserBenchmark