Korealainen elektroniikkajätti LG on tänään ilmoittanut lopettavansa toimintansa puhelinmarkkinoilla. Valmistajan luopumista puhelinvalmistuksesta ei voi suoranaisesti pitää yllätyksenä, vaan aiheesta on liikkunut huhuja jo pidemmän aikaa. Suomessa LG:n puhelimia ei ole juurikaan markkinoilla näkynyt enää muutamaan vuoteen. Viimeisin Suomessa julkaistu lippulaivamalli oli G7 ThinQ, joka piipahti myös io-techin testissä kesäkuussa 2018.

LG kertoo jatkavansa jo julkaistujen puhelinten tukemista ja ohjelmistopäivitysten julkaisemista niille jonkin aikaa. Tämä aika kuitenkin vaihtelee markkinoittain, eikä LG sitä virallisessa tiedotteessaan sen tarkemmin määrittele. Mobiilipuoleen liittyvien työntekijöiden tulevaisuus päätetään LG:n mukaan lokaalilla tasolla, eikä tiedotteessa oteta niihin kantaa, mutta jakelijoiden ja muiden yrityskumppaneiden kanssa LG aikoo tehdä yhteistyötä puhelinpuolen sulkemisoperaation ajan.

Puhelinpuolesta luopumisen myötä LG aikoo panostaa vahvemmin kasvaviin markkinoihin kuten sähköautojen komponentteihin, robotiikkaan ja älykoteihin. Mobiilipuolen kokemustaan yritys aikoo hyödyntää keskittymällä alaan liittyvien teknologioiden, kuten 6G-verkkojen, kehittämiseen.

LG:n mobiilipuolen sulun odotetaan valmistuvan lopullisesti 31. heinäkuuta, vaikkakin joitakin markkinoille jo julkaistuja puhelimia voi tuolloin vielä varastoista löytyä.

Lähde: LG

AMD julkaisi Ryzen 5000 -sarjan prosessorit integroidulla grafiikkaohjaimella vuoden alussa, mutta vain kannettavien puolelle. Yhtiö ei ole toistaiseksi puhunut mitään prosessoreiden työpöytäversioista, mutta niistä on nähty jo aiemmin satunnaisia vuotoja.

Luottovuotaja momomo_us huomasi HP:n lipsauttaneen julki tiedot kolmesta Ryzen 5000 -sarjan työpöytäprosessorista integroidulla grafiikkaohjaimella. Vuodot tapahtuivat ainakin yhtiön Meksikon ja Suomen sivuilla, joten torikuopassa tavataan!

Vuotojen mukaan Ryzen 5 5700G -nimellä myyntiin saapuvassa prosessorissa on kahdeksan ydintä, 3,8 GHz:n perus- ja 4,6 GHz:n Boost-kellotaajuus. Prosessoriytimillä on yhteensä 16 Mt L3-välimuistia, eli puolet Ryzen 5000 -sarjan Vermeer-prosessoreista ilman grafiikkaohjainta. Välimuistin määrä varmistaa samalla, että prosessorit perustuvat Cezanne-siruun ja Zen 3 -arkkitehtuuriin. Grafiikkaohjainten tekniset ominaisuudet eivät käy ilmi vuodosta.

Ryzen 5 5600G -prosessorissa on puolestaan kuusi ydintä, 3,9 GHz:n perus- ja 4,4 GHz:n Boost-kellotaajuudet. L3-välimuistia on samat 16 Mt, kuin isoveljelläkin. Pakan pohjimmainen Ryzen 3 5300G on varustettu neljällä ytimellä, joiden perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat 4,0 ja 4,2 GHz. Ryzen 3:ssa on leikattu L3-välimuisti puoleen eli 8 megatavuun.

Uusilla Ryzen -prosessoreilla varustettuja kokoonpanoja on edelleen löydettävissä ainakin HP:n Suomen verkkosivuilta. Ainakaan allekirjoittaneen tarkistamat Omen- ja Pavilion sarjojen kokoonpanot eivät listanneet yhdenkään integroidun grafiikkaohjaimen teknisiä ominaisuuksia, vaan mukana on erillinen GeForce RTX 3060 Ti -näytönohjain. Osa uusia prosessoreita käyttävistä kokoonpanoista on varustettu B550-emolevyillä ja osa B550A- eli B450-emolevyillä PCIe4-tuella.

Vaikka vuodoissa ei paljastettu integroidun grafiikkaohjaimen ominaisuuksia, tiedetään sen mahdolliset ominaisuudet jo mobiiliversioiden puolelta. Cezannen integroitu Vega-grafiikkaohjain on varustettu kahdeksalla Compute Unit -yksiköllä, eli 512 stream-prosessorilla. Mobiilipuolella Ryzen 7- ja 9 -mallit on varustettu 8 CU:n, Ryzen 5 -mallit 7 CU:n ja Ryzen 3 -mallit 6 CU:n Vega-grafiikkaohjaimella. Niiden kellotaajuudet ovat olleet tähän asti korkeimmillaan 2,1 GHz.

Lähteet: momomo_us @ Twitter, HP Suomi

NotebookCheck on saanut käsiinsä ensimmäiset testitulokset NVIDIAn vielä julkaisemattomilla GeForce RTX 3050- ja RTX 3050 Ti -näytönohjaimilla. Kannettaviin suunnattujen näytönohjainten odotetaan perustuvan GA107-grafiikkapiiriin.

NotebookCheckin julkaisemissa testituloksissa näytönohjaimet nähdään sekä oikeassa pelissä että synteettisessä testissä. 3DMark Time Spy -testissä RTX 3050 sijoittui 4798 grafiikkapisteellääjn vähän GTX 1660 Ti Max-Q:n 5084 pisteen tuloksen taakse, mutta pykälää hitaamman GTX 1650 Ti:n 3601 pisteen tulos jäi kauas taakse. RTX 3050 Ti puolestaan peittoaa 1660 Ti Max-Q:n 5246 pisteen tuloksellaan, mutta jää selvästi vajaaksi RTX 2060 Max-Q:n 5638 ja GTX 1660 Ti:n 5659 grafiikkapisteen tuloksista.

1080p-resoluutiolla testatussa Shadow of the Tomb Raider -pelissä RTX 3050 sijoittui sekä Ultra- että Medium-asetuksilla aavistuksen GTX 1660 Ti Max-Q:n edelle, mutta selvästi RTX 2060 Max-Q:n ja GTX 1660 Ti:n taakse. RTX 3050 nettosi Ultra-asetuksilla 60 ja Medium-asetuksilla 75 FPS. RTX 3050 Ti:llä Ultra-asetuksilla ajettu 69 FPS:n tulos on samaa tasoa GTX 1660 Ti:n ja RTX 2060 Max-Q:n kanssa, mutta Medium-asetuksilla RTX 3050 Ti:n tulos nousee käsittämättömän korkealle 106 FPS:ään, kun muiden testien nopein RTX 2060 ”Max-P” sai vain 93 FPS:n tuloksen.

Shadow of the Tomb Raider -testissä esiintyvien erikoisuuksien vuoksi ne on syytä ottaa vielä tässä vaiheessa varauksin. NotebookCheckin artikkelista ei käy myöskään ilmi, minkälainen kokoonpano näytönohjainten takaa löytyi tai käyttivätkö kaikki edes samaa kannettavaa alustanaan. Tekstistä ei käy myöskään ilmi näytönohjainten TDP-arvo, vaikka kumpaakin tulee saataville neljällä eri TDP-arvolla, joiden väliset suorituskykyerot voivat olla merkittäviä.

NotebookCheckin mukaan RTX 3050:ssä olisi käytössä 16 SM-yksikköä eli 2048 CUDA-ydintä, 4 Gt GDDR6-muistia ja 128-bittinen muistiväylä. RTX 3050 Ti:ssä SM-yksiköitä kerrotaan olevan käytössä 20, jolloin CUDA-ytimiä olisi 2560. Muistiväylän kerrotaan olevan perusmallin tavoin 128-bittinen ja sen jatkeena on niin ikään 4 Gt GDDR6-muistia. Kummankin mallin TDP-arvot voidaan sivuston mukaan asettaa 35, 50, 60 tai 80 wattiin, mikä vaikuttaa merkittävästi lopulliseen suorituskykyyn.

Lähde: NotebookCheck

Siinä missä Intelillä on ollut katastrofaalisia ongelmia uusien valmistusprosessiensa kehityksen kanssa, tuntuu TSMC:lla vauhti vain kiihtyvän. Yhtiön raportoidaankin jopa aikaistaneen seuraavan sukupolven neljän nanometrin prosessiaan.

DigiTimesiltä lähtöisin olevan raportin mukaan TSMC olisi aikaistanut N4-prosessin massatuotantoa alkuperäisestä aikataulustaan tämän vuoden puolelle. Yhtiön oli tarkoitus aloittaa prosessin riskituotanto kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta prosessin nopea kehitys ja Applen tarpeet ovat saaneet sen korjaamaan aikatauluja vuosineljännestä aikaisemmaksi.

DigiTimesin mukaan Apple tulisi käyttämään N4-prosessia nimenomaan seuraavan sukupolven Mac-tietokoneisiin menevässä järjestelmäpiirissä, kun puhelinten A15-järjestelmäpiiri valmistettaisiin N5P-prosessilla.

Vaikka N4-prosessista puhutaan 4 nanometrin prosessina, se on todellisuudessa viilailtu 5 nanometrin N5-prosessi. Lisäksi on syytä muistaa, että prosessien markkinoinnissa käytetyillä nanometriluvuilla ei ole juurikaan tekemistä prosessien todellisten mittojen kanssa. Kahden eri valmistajan ”5 nanometrin” prosessi saattavat olla ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia, eikä markkinointiluvuista voi laskea suoraan prosessien kokosuhdetta toisiinsa edes saman valmistajan prosessien sisällä.

Lähteet: Tom’s Hardware, DigiTimes

Thermalright on julkaissut uuden pieniin tietokonekokoonpanoihin suunnatun prosessoricoolerin. AXP90-X47-nimeä kantavan uutuuden korkeus on tuulettimen kanssa vain 47 mm:ä, eli se asemoituu kilpailemaan muun muassa Cryorigin C7:n kanssa.

AXP90-X47 muodostuu neljästä 6 mm:n paksuisesta kupariputkesta, 54 rivan alumiinirivastosta ja nikkelöidystä kuparipohjasta. Jäähdytysilmasta huolehtii valmistajan oma ohut 92 mm:n TL-9015-tuuletin. Minkäänlaista valaistusta cooleriin ei ole tarjolla, vaan valmistaja luottaa pelkistettyyn harmaaseen värimaailmaan.

Thermalright AXP90-X47:n tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 94,5 x 95 x 32 mm (ilman tuuletinta)
• Materiaalit: Alumiinirivasto, nikkelöity kuparipohja ja kupariset lämpöputket
• Lämpöputket: 4 kpl
• 92 x 92 x 15 mm PWM-tuuletin (max. 2700 RPM, 22,4 dBA, 42,58 CFM, 1,33 mm H2O)
• Yhteensopivuus: Intel 115X/1200 ja AMD AM4

Thermalright ei ole ilmoittanut AXP90-X47:n tarkkaa myyntiintuloaikaa tai hinnoittelua.

Lähde: Thermalright

io-techin aprillipila 2021 / April’s fool joke 2021

Intel on menettänyt viime vuosina rajusti markkinaosuuttaan kuluttajien keskuudessa työpöytäprosessoreissa sekä yrityskäytössä palvelinprosessoreissa. Perimmäisenä syynä Intelin vaikeuksiin ovat pitkään jatkuneet ongelmat 10 nanometrin valmistusprosessissa ja yhtiö on joutunut jo vuosia turvautumaan 14 nanometrin prosessiin, joka on sotkenut uusien prosessoreiden julkaisusuunnitelmat useiksi vuoksiksi. Samaan aikaan AMD on onnistunut valtaamaan kuluttajien keskuudessa työpöytäprosessoreiden markkinaosuutta Ryzen-prosessoreillaa merkittävästi ja Epyc-palvelinprosessorit ovat alkaneet nakertamaan yhtiön tulosta yrityspuolella.

Intelin lehdistötiedotteen mukaan se tulee ostamaan koko AMD:n yritystoiminnan noin 100 miljardin dollarin eli 85 miljardin euron hintaan. Puolet ostohinnasta tullaan maksamaan käteisenä ja puolet Intelin osakkeina. Yhtiöt odottavat saavansa kaupat valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Intelin markkinaosuus työpöytäprosessoreissa on kaupan jälkeen 99 % ja erillisnäytönohjaimissa 18 %. Pahimmalla kilpailijalla NVIDIAlla oli viime vuonna 82 % markkinaosuus näytönohjaimista.

Intel reagoi yrityskauppoihin nopeasti ja ilmoitti uudelleenbrändäävänsä nykyiset 11. sukupolven Core-prosessorit Ryzen 11000 -sarjaksi ja lippulaivamalli Core i9-11900K on uudelta nimeltään Ryzen 9 11900K. Samalla myyntipakkausten oranssi väri vaihtuu siniseksi. Prosessoreiden kuluttajahintoihin tulee yrityskaupan myötä välittömästi 50 % korotus ja koska kilpailua markkinoilla ei enää ole, ei myöskään hintakilpailulle ole enää tarvetta.

Sekä Intelin ja AMD:n hallitukset ovat jo hyväksyneet kaupat, mutta ne vaativat toteutuakseen vielä kummankin osakkeenomistajien suostumuksen sekä luonnollisesti kilpailuviranomaisten siunauksen.  Kaupan toteutuessa AMD:n nykyinen toimitusjohtaja Lisa Su tulee jatkamaan Intelin toimitusjohtajana ja hiljattain Intelin toimitusjohtajaksi nimitetty Pat Gelsinger nimitetään Intelin hallituksen puheenjohtajaksi.

Lehdistötiedote: Intel

Koronapandemian myötä kuluttajaelektroniikan kysyntä on räjähtänyt käsiin, mikä on näkynyt paitsi heikkona saatavuutena, myös kohonneina hintoina. Analyytikot ovat laskeneet, että maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti laahaisi jopa 30-50 % perässä tämän hetkistä kysyntää.

TSMC on viheltänyt nyt pilliin ja väittää omalta osaltaan väitteiden kapasiteetin riittämättömyydestä olevan huuhaata. Yhtiön hallituksen ja Taiwanin puolijohdevalmistajien teollisuusjärjestön puheenjohtaja Mark Liu on kertonut Hsinchun kaupungissa pidetyssä tilaisuudessa, että tämänhetkisen tilanteen takana olisi todellisuudessa Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan aiheuttama epävarmuus, ei kapasiteetti.

Liu tyrmäsi muun muassa Euroopan ja Yhdysvaltojen tavoitteet piirivalmistuksen omavaraisuudesta taloudellisesti epärealistisina ja johtavan ylikapasiteettiin. Hänen mukaansa yritykset ovat käytännössä tuplanneet tilauksensa ennen kaikkea Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan luoman epävarmuuden vuoksi, jotta mahdollisten sanktioiden ja rajoitusten vaikutukseen voitaisiin varautua normaalia suuremmalla tuotevarastolla. Jos ja kun kauppasota päättyy, pitäisi myös piirituotannon kapasiteetin olla Liun mukaan riittävä todelliselle kysynnälle ja jopa ylikin.

Lähde: Bloomberg

Uutisoimme aiemmin venäläisen modaajan VIK-onin toteuttamasta lähes täysin onnistuneesta GeForce RTX 3070 16 Gt -modista. Nyt kyseinen kortti on päätynyt myös testattavaksi.

YouTube-kanavaa PRO Hi-Tech lainasi VIK-onin modaamaa korttia testatakseen tuplatun muistimäärän vaikutusta suorituskykyyn käytännössä. Testit myös osoittivat, ettei väitteet 8 Gt:n riittämättömyydestä ole täysin tuulesta temmattuja, vaikkei mistään maailmoja mullistavista eroista voidakaan puhua.

PRO Hi-Techin testien mukaan esimerkiksi Watch Dogs: Legionissa kaupungilla juostessa keskimääräinen suorituskyky 1440p-resoluutiolla oli vakiolla GeForce RTX 3070:llä 8 Gt:n muistilla keskimäärin 60 FPS, kun huonoin persentiili oli 35 ja persentiilin kymmenys 24 FPS. 16 Gt:n muistilla keskimääräinen FPS oli vain vähän parempi, 62 FPS, mutta huonoimman persentiilin FPS oli peräti 51 ja persentiilin kymmenyksenkin 45 FPS. Toisaalta samassa pelissä on myös alueita, joissa muistin määrällä on vain vähän merkitystä suorituskykyyn. Peli varaa käyttöön hieman yli 8 Gt muistia, jos sitä on saatavilla.

Cyberpunk 2077:ssä muistin määrällä ei ole 1440p-resoluutiolla juurikaan merkitystä, vaikka 16 Gt:n mallilla pudotukset ruudunpäivitysnopeudessa olivatkin aavistuksen pienempiä. Näytönohjaimen muistia varattiin Cyberpunkissa noin 7-7,5 Gt mallista riippumatta. Ghost Recon Breakpointissa muistinvaraus nousee 16 Gt:n mallilla yli 10 gigatavuun, mutta Watch Dogsista poiketen se näkyy vain huonoimmassa persentiilin kymmenyksessä, joka oli 16 Gt:n mallilla 30 FPS eli tuplat verrattuna 8 Gt:n 15 FPS:ään.

Godfall-pelissä RTX 3070 16 Gt:n muistia varataan yli 11 Gt, mikä näkyy myös suorituskyvyssä. Modattu RTX 3070 tarjosi keskimäärin 79 FPS:n suorituskykyä, kun 8 Gt:n modaamaton malli jäi 71 FPS:ään. Heikoimman persentiilin FPS oli 16 Gt:llä 60 ja 8 Gt:llä 51 FPS, kun heikoin persentiilin kymmenykset olivat 44 ja 36 FPS. Pelissä on toisaalta jälleen alueita, joissa muistia varataan selvästi vähemmän, jolloin myös erot korttien välillä katoavat. Pelitestit ajettiin AMD:n Ryzen 9 5900X -prosessorilla.

Lähde: NotebookCheck

io-techissä eilen julkaistun kirjoitetun Intel Core i9-11900K -testiartikkelin lisäksi julkaisimme myös videolla yhteenvedon testituloksista.

Prosessori- ja pelitesteissä vertailukohtina ovat Intelin edellisen sukupolven 10-ytiminen Core i9-10900K sekä AMD:n samanhintainen Zen 3 -arkkitehtuuriin perustuva 12-ytiminen Ryzen 9 5900X. Pelitestit on ajettu NVIDIAn GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella Full HD -resoluutiolla ja mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video Youtubessa

Mobiilimaailmaa dominoiva Arm-arkkitehtuuri eteni kahdeksanteen versioonsa ja 64-bittiseen maailmaan vuoden 2011 loppupuolella. Armv8-arkkitehtuuria on vuosien varrella päivitetty pienemmin versiopäivityksin, mutta nyt on aika seuraavalle suuremmalle loikalle ja Armv9-arkkitehtuurin vuosikymmenelle.

Armv9-arkkitehtuurin suurimman huomion saaneet yksityiskohdat ovat turvallisuus, tekoäly ja vektori- ja DSP-ominaisuudet. Turvallisuuden perustana on Arm Confidential Compute Architecture eli CCA, joka mahdollistaa tiettyjen koodin osien suojaamisen lukemiselta tai muokkaamiselta kesken ajon riippumatta sitä tavoittelevan prosessin käyttöoikeuksista; ”Piirissä” (Realm) pyörivä sovellus on täysin musta laatikko sitä pyörittävän käyttöjärjestelmän, hypervisorin ja jopa aina turvallisen TrustZone-kerroksen näkökulmasta. Arm on kehittänyt ominaisuuden tiiviissä yhteistyössä Microsoftin kanssa.

Vektori- ja DSP-puolella Armv9 tuo uutena ominaisuutena Scalable Vector Exensions 2- eli SVE2-laajennokset. SVE2 esiteltiin jo vuonna 2019, mutta Armv9 tekee siitä minimivaatimuksen aiemmin vaadittujen NEON-laajennosten sijasta. SVE2 mahdollistaa vaihtelevan vektorileveyden 128-bittisestä aina 2048-bittisiin asti 128 bitin pykälin. Ominaisuutta hyödyntämällä sama koodi pyörii ja skaalautuu ongelmitta keveistä IoT-siruista järeisiin palvelinprosessoreihin asti ottaen samalla automaattisesti hyödyn esimerkiksi leveämmistä vektoripoluista.

Koneoppimispuolella uutta on panostaminen matriisilaskuihin, joihin keskittyvät käskyt tosin esiteltiin jo Armv8.6:ssa. Matriisilaskut ovat merkittävässä roolissa tekoälytehtävissä ja esimerkiksi tensoriytimet suorittavat nimenomaan matriisilaskuja. Itse prosessoriydinten käskykannan osalta Armv9 luottaa edelleen Armv8:n myötä julkaistuun AArch64:ään, mutta luonnollisesti uusien laajennosten kera.

Samassa yhteydessä kerrottiin myös pikaisesti Mali-grafiikkaohjainten tulevaisuudesta. Armin mukaan Mali-grafiikkaohjaimet tulevat tukemaan lähitulevaisuudessa muun muassa DirectX 12 Ultimate -rajapinnasta tuttuja kiihdytettyä säteenseurantaa ja Variable Rate Shading -ominaisuutta, sekä muita vastaavia uutuuksia. Grafiikkaohjaimet on suunniteltu luonnollisesti myös turvallisuutta silmälläpitäen ja ne tukevat virtualisointia.

Armin mukaan ensimmäiset Armv9-järjestelmäpiirit tai ainakin niiden uudet prosessoriytimet tullaan esittelemään jo tämän vuoden aikana, mutta markkinoille niitä käyttäviä tuotteita on lupa odottaa vasta vuoden 2022 puolella.

Lähteet: Arm (1), (2), AnandTech