Vaikka Samsung järjesti juuri edellisellä viikolla oman Unpacked-julkaisutilaisuutensa, oli MWC:n varalle jätetty vielä pieni yllätys, eli kaksi uutta Galaxy A –sarjan puhelinta – A30:n ja A50:n. Samalla yritys otti A-sarjassa käyttöön uuden nimeämiskäytännön, joka toivottavasti selkeyttää malliston rakennetta.

Suomessa myyntiin tulee vain Galaxy A50, joten keskityimme ottamaan ensituntumat siitä. A50 ei ole suoranainen seuraaja millekään viime vuoden Galaxy A –mallille, mutta lähin ”edeltäjäehdokas” lienee Galaxy A7.

[read more=”Klikkaa ja lue koko juttu” less=”Piilota teksti”]

Ensi näkemältä uusi Galaxy A50:ssä ei ole etupuolella juurikaan Samsungin sukunäköä, vaan laitteen voisi arvata kuuluvan monen muunkin valmistajan mallistoon.

Laite tuntuu kokoisekseen melko kevyeltä, joskaan Samsung ei ole vielä julkaissut A50:n virallista painoa. Osasyy tähän havaintoon saattaa löytyä valmistusmateriaaleista, sillä laitteen kehys on muovia ja etu- sekä takakuori lasia. Muovin käytöstä huolimatta rakenne tuntui tukevalta ja hyvin tehdyltä. Siitä huolimatta viime vuosina A-sarjassa nähty pieni premium-tuntuma on hieman karissut pois.

Softapuolella A50 tarjoaa Android 9 Pie –käyttöjärjestelmän sekä Samsungin uuden One UI –käyttöliittymän, joka on jo lanseerattu yrityksen Galaxy S- ja Note-sarjan laitteisiin.

A50:n näyttö on läpimitaltaan 6,4-tuumainen, eli suurempi kuin missään Samsungin A-sarjan puhelimessa aiemmin Suomen markkinoilla. Näyttö perustuu Super AMOLED –tekniikkaan ja tarjoaa 1080 x 2340 pikselin resoluution.

Näyttö on malliltaan Infinity U –tyyppiä, eli kyseessä on ensimmäinen Samsungin puhelimissa nähty näyttölovellinen malli. Näyttölovi on onneksi pieni ja ”vesipisaramallinen”, joten se ei vie kovinkaan paljoa tilaa näytön yläreunasta. Ylhäällä näytön reunus on suunnilleen yhtä leveä kuin pitkillä sivuilla – alareunassa ”leukaa” on jätetty edelleen selvästi enemmän.

Laitteen koon osalta näytön tuumakoko kuitenkin hieman hämää, sillä esimerkiksi kuusituumaisella 18,5:9-kuvasuhteen näytöllä varustettu Galaxy A7 (2018) on A50:tä 1,3 mm pidempi ja 1,9 mm leveämpi. A50:n näytön ja ulkomittojen välinen suhdeluku onkin erinomaisen hyvä ja selvästi parempi kuin missään aiemmassa Galaxy A –sarjan puhelimessa.

Galaxy A50:n takakuori on reunoja kohti kaartuvaa lasia, joka liittyy varsin sulavasti pyöristettyyn muovikehykseen. Kokeilemassamme valkoisessa värivaihtoehdossa takakuoressa on RGB-heijastusefekti, joka näkyy sopivassa valossa ja kulmasta katsellessa. Vastaava efekti löytyy myös mustasta värivaihtoehdosta. Muotoilu ei ole myöskään takapuolella erityisen persoonallista, mutta pientä Samsung-vivahdetta voi sentään havaita kamerakehyksen muodosta.

Takakuoren alla sijaitsee melko mukavan kokoinen 4000 mAh akku, joka on tämän hintaluokan suuremmasta päästä. Lataaminen onnistuu USB Type-C –liitännän kautta 15 watin teholla.

Rautapuolella A50:ssä on käytetty 10 nanometrin FinFET-prosessilla valmistettavaa Samsungin Exynos 9610 –järjestelmäpiiriä, joka sisältää neljä Cortex-A73- ja neljä Cortex-A53-prosessoriydintä, ARM Mali-G72 MP3 GPU:n sekä Cat.12/13-nopeusluokan LTE-modeemin.

Galaxy A50:stä tulee saataville kaksi muistivarianttia – 4 & 64 Gt sekä 6 & 128 Gt – joista Suomessa myytävä malli on tiettävästi ensin mainittu. Tallennustilaa voi laajentaa muistikortilla.

Kamera on sijoitettu A50:ssä nykytrendin mukaisesti takakuoren vasempaan ylänurkkaan. On harmi, ettei Samsung on lähtenyt hakemaan sukunäköä Galaxy S –sarjan kanssa sijoittamalla kameroita vaakaan takakuoren yläosan keskelle.

A50:ssä kameroita on kolme. 25 megapikselin pääkamera f1.7-aukkosuhteen objektiivilla, 8 megapikselin superlaajakulmakamera kiinteätarkenteisella f2.2-aukkosuhteen objektiivilla sekä 5 megapikselin kamera syvyysterävyysefektiä varten.

Kamera osaa myös tunnistaa kuvaustilanteen ja suositella superlaajakulmakameran käyttöä sopivissa tilanteissa. Tekoäly tunnistaa 20 erilaista kuvaustilannetta ja osaa säätää kuvan ominaisuuksia sen mukaan. Flaw Detection –ominaisuus huomaa, jos potrettikuvissa joku menee pieleen.

Yhteenveto

Lyhyiden ensituntumien perusteella Galaxy A50 on pitkästä aikaa varsin mielenkiintoinen Samsungin uutuus keskihintaluokkaan. Noin 350 euron hintaan tarjolla on useampi tekninen ominaisuus, jotka ovat melko harvinaisia kyseisessä hintaluokassa.  Fyysisessä toteutuksessa ei vaikuttaisi olevan valittamista, mutta aivan viimevuotisten metallirunkoisten Galaxy A –mallien premium-tuntumaan ei A50 silti yllä.

Galaxy A50 tulee Suomessa myyntiin maaliskuun aikana 379 euron suositushintaan. Värivaihtoehtoja ovat musta, valkoinen, sininen ja korallinoranssi.

[/read]

NVIDIA julkaisi viime viikolla Turing-arkkitehtuuriin perustuvan GeForce GTX 1660 Ti -näytönohjaimen, jonka TU116-grafiikkapiiristä on karsittu RTX-malleista tutut säteenseuranta- ja tensoriyksiköt. GTX 1660 Ti:n lisäksi alkuvuoden huhuissa on puhuttu myös GTX 1660- ja GTX 1650 -malleista, mutta NVIDIA ei ole virallisesti myöntänyt niiden olemassaoloa.

Valmistajasta riippumatta tulevat tuotteet vuotavat tyypillisesti julkisuuteen jo hyvissä ajoin ennakkoon, eikä tulevat GeForce-mallit tee tähän poikkeusta. Vuotoja on saatu niin monesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, ettei niiden olemassaolosta ole mitään epäilyksiä.

DigiTimesin lähteiden mukaan NVIDIA tulee julkaisemaan GeForce GTX 1660 -näytönohjaimen 15. maaliskuuta ja GTX 1650:n 30. huhtikuuta. Näytönohjainten suositushintojen kerrotaan olevan 229 ja 179 Yhdysvaltain dollaria.

HardwareLuxxin Andreas Schilling on puolestaan Twiitannut GTX 1660:n olevan varustettu 6 Gt:n muistilla ja GTX 1650:n 4 Gt:n muistilla. GeForce GTX 1650 -twiitissä oli mukana lisäksi kuvat näytönohjainten myyntipaketteihin tarkoitetuista logoista.

GTX 1660 tulee käyttämään samaa TU116-grafiikkapiiriä, kuin jo julkaistu GTX 1660 Ti, mutta vuotojen perusteella siinä on käytössä vain 1280 CUDA-ydintä. GTX 1650:n epäillään perustuvan uuteen TU117-grafiikkapiiriin, jonka ominaisuuksista ei ole vielä varmuutta. 6 Gt:n muistimäärä viittaa käytännössä varmuudella 192-bittiseen muistiväylään ja 4 Gt:n 128-bittiseen.

Lähteet: DigiTimes, Andreas Schilling @ Twitter

Barcelonassa pidetyillä Mobile World Congress -messuilla huomio Huawein julkistusten osalta keskittyi oikeutetusti taittuvanäyttöiseen Mate X -puhelimeen. Yhtiö julkaisi puhelinten ohella täysin uudet keskihintaluokkaan tähdätyt MateBook-kannettavat sekä päivitti MateBook X Pro -kannettavan uuteen versioon.

MateBook-sarjaan julkaistiin kaksi mallia, MateBook 13 ja 14. Jälkimmäistä ei nähdä Suomen kaupoissa, jonka vuoksi keskitymme uutisessa pienempään malleista. Nimensä mukaisesti kannettava rakentuu 13-tuumaisen näytön ympärille.

MateBook 13 -kannettava tarjoilee käyttäjälle 3:2-kuvasuhteen FullView-näytön 2160×1440-resoluutiolla. FullView viittaa näytön ohuisiin reunuksiin. Näyttö kattaa 88 % kannen pinta-alasta. Näytölle luvataan 178 asteen katselukulmat, 100 % sRGB-väriavaruudesta, 1000:1-kontrastisuhde sekä 300 nitin tyypillinen maksimikirkkaus.

Tietokoneen sydämenä sykkii Intelin 8. sukupolven Core i5-8265U- tai i7-8565U-prosessori, jonka tukena on 8 Gt LPDDR3-2133-muistia ja 256 tai 512 Gt:n PCI Express -väyläinen SSD-asema. Kannettavissa on oletuksena käytössä Intelin integroitu UHD Graphics 620 -grafiikkaohjain, mutta optiona saatavilla on lisäksi NVIDIAn GeForce MX150 -näytönohjain 2 Gt:n GDDR5-muistilla.

Uusi MateBook on varustettu virtanäppäimeen piilotetulla sormenjälkilukijalla, 3,5 mm:n yhdistetyllä kuuloke- ja mikrofoniliitännällä sekä kahdella USB Type C -liittimellä. USB-liittimistä toinen tukee latausta ja toinen DisplayPort-ulostuloa. Langattomista yhteyksistä tuettuina ovat IEEE 802.11a/b/g/n/ac (2,4 / 5 GHz 2×2 MIMO) ja BlueTooth 5.0. Kannettavasta löytyy myös 1 megapikselin webbikamera ja Dolby Atmos -äänentoisto.

Huawei lupaa kannettavan 42 wattitunnin akulla parhaimmillaan 9,6 tuntia Full HD -videonkatselua erillisnäytönohjaimen kera ja 10 tuntia Intelin integroidulla grafiikkaohjaimella. MateBook 13:n strategiset mitat ovat 286 x 211 x 14,9 mm ja 1,28 kg.

MateBook 14 -eroaa veljestään paitsi näyttönsä koon, myös liitäntöjensä suhteen. 14-tuumaisessa versiossa on vain yksi USB Type-C -liitäntä, jonka tueksi on lisätty USB Type-A 2.0- ja 3.0 -liittimet sekä HDMI-liitin. Lisäksi 14-tuumaiseen malliin voi valita 16 Gt muistia.

MateBook X Pro on varustettu LTPS-tyyppisellä 13,9-tuumaisella 3000×2000-resoluution ja 3:2-kuvasuhteen FullView-kosketusnäytöllä. Näyttö tukee täyttä sRGB-väriavaruutta, 1500:1-kontrastisuhdetta ja sen tyypillinen maksimikirkkaus on 450 nitiä.

X Pron rauta vastaa erittäin pitkälti MateBook 13 -mallia, mutta muistia on mahdollista valita 16 Gt, tallennustila on totetutettu NVMe-SSD-asemalla ja valittavissa on 256 ja 512 Gt:n lisäksi myös teratavun malli. Lisäksi kannettava on varustettu NVIDIAn GeForce MX250 2 Gt GDDR5 -näytönohjaimella.

Kannettavan kylkiin on saaatu mahdutettua 3,5 mm:n yhdistetty kuuloke- ja mikrofoniliitäntä, yksi Thunderbolt 3 -liitäntä (USB Type-C), kaksi USB-C-liitäntää ilman TB3-tukea ja yksi USB Type-A 3.0 -liitäntä (5V/2A). Langattomat yhteydet ovat vastaavat kuin MateBook 13:ssa ja mukana on myös yhden megapikselin webbikamera.

MateBook X Pro on varustettu 57,4 wattitunnin akulla, mutta yhtiö ei mainitse tiedotteessaan mitään käyttöaikoja. Kannettavan strategiset mitat ovat 304 x 217 x 14,6 mm ja 1,33 kg.

MateBook X Pro:n i5 / 8 Gt / 512 Gt / MX250 / Kosketusnäyttö -konfiguraatio on hinnoiteltu 1599 euroon ja i7 / 16 Gt / 1 Tt / MX 250 / Kosketusnäyttö -konfiguraatio 1999 euroon. MateBook 13:n hinnoittelua ei ole tällä hetkellä saatavilla. Kannettavat tulevat saataville huhtikuun aikana.

Huawei MateBook 13 -tuotesivu, MateBook X Pro -tuotesivu

NVIDIAn 418.91-ajureiden myötä GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimille tuli tarjolle tuki DLSS-reunojenpehmennykselle Battlefield V- sekä Metro Exodus -peliin. Testasimme käytännössä, mitä hyötyä DLSS-tuesta on tällä hetkellä saatavilla eli miten se vaikuttaa suorituskykyyn ja kuvanlaatuun.

Lue artikkeli: Kokeiltua: NVIDIA DLSS-suorituskyky ja -kuvanlaatu

Cooler Master on esitellyt MasterKeys-näppäimistömallistoonsa uuden MK850-huippumallin, joka tukee Aimpadin patentoitua analogista painalluksentunnistustekniikkaa.

Aimpad-tekniikka on asennettu QWERASDF-näppäimiin ja se pystyy tunnistamaan painalluksen syvyyden koko Cherry MX -kytkimen neljän millimetrin painallusmatkalta. Tuettuja pelejä on vajaat 300 kappaletta ja niiden listaus löytyy Aimpadin sivuilta. Ainakin aluksi näppäimistö tulee saataville vain lineaarisilla punaisilla Cherry MX -kytkimillä.

Alumiinikuorisessa näppäimistössä on lisäksi irrotettava pehmustettu rannetuki, RGB-valaistus, erilliset multimedianäppäimet, kaksi ohjelmoitavaa vierityspyörää, viisi erillistä makronäppäintä, 32-bittinen Cortex-M3-suoritin, 512 kt muistia sekä irrotettava USB Type-C -kaapeli.

MasterKeys MK850 tulee saataville Pohjoismaissa lähiaikoina noin 230 euron suositushintaan. Näppäimistölle myönnetään kahden vuoden takuu.

Lähde: Cooler Master

JEDEC päivitti etenkin kuluttajaelektroniikassa ja mobiililaitteissa käytettävän Universal Flash Storage -standardin 3.0-versioon jo yli vuosi sitten tammikuussa 2018. UFS 3.0 -standardia hyödyntäviä tuotteita ei ole kuitenkaan nähty vielä markkinoilla asti.

Nyt Samsung on tiedottanut aloittaneensa maailman ensimmäisen eUFS 3.0 -muistin (embedded UFS) valmistuksen. 96-kerroksisen muistipiirin kapasiteetti on 512 Gt ja se perustuu TLC V-NAND -soluihin. Muistipiirin luvataan tarjoavaan parhaimmillaan 2100 Mt/s:n perättäisluku- ja 410 Mt/s:n kirjoitusnopeutta. Sattunnaisluku- tai -kirjoitusnopeuksista ei ole toistaiseksi tietoa.

UFS 3.0 -standardia tukeva muistipiiri on varustettu kahdella HS-Gear3-kaistalla, jotka tarjoavat kumpikin 11,6 GT/s:n (GigaTransfers) siirtonopeuden. Yhteensä muistipiirin väylän mainostetaan kykenevän 2900 Mt/s:n nopeuksiin, vaikkei se muistipiirin lukunopeudessa realisoidukaan.

512 Gt:n version lisäksi Samsung julkaisee tässä kuussa 128 Gt:n eUFS 3.0 -muistin, mutta sen nopeuksista ei ole tällä hetkellä tietoa. Yhtiö aikoo julkaista kuluvan vuoden aikana lisäksi 256 ja 1024 Gt:n eUFS 3.0 -muistit.

Samsung tulee käyttämään uusia eUFS 3.0 -piirejään ensimmäisenä taittuvanäyttöisessä Galaxy Fold -älypuhelimessaan. Galaxy S10 -sarjassa yhtiö on tyytynyt hitaamman eUFS 2.1 -standardin mukaiseen tallennustilaan.

Lähde: Samsung

DDR5-muististandardi on edelleen kehitteillä, mutta se ei ole estänyt muistivalmistajia valmistamasta ensimmäisiä DDR5-yhteensopivia muistipiirejään. Ennen standardin varsinaista julkaisua tehtävät muistipiirit perustuvat sen hetkiseen luonnosversioon, jotka ovat usein hyvin lähellä lopullista standardia.

SK Hynix on kertonut International Solid State Circuits Conference -tapahtumassa (ISSCC) tarkempia tietoja omista DDR5-muistipiireistään.

Yhtiön tämän hetkisten DDR5-muistipiirien kapasiteetti on 16 Gb ja ne kykenevät DDR5-6400-nopeuteen, eli ne ovat selvästi nykyisiä DDR4-muisteja nopeampia. Muistipiirin käyttöjännite on 1,1 volttia (VDD/VDDQ, 1,8 V VPP). Muistipiirin pinta-ala on 76,22 mm2 ja se valmistetaan SK Hynixin toisen suukupolven 1y nm -prosessilla. 1y-valmistusprosessi viittaa 10 nanometrin luokkaan eli 10 – 19 nanometrin valmistusprosesseihin.

DDR5-6400 tulee olemaan JEDECin DDR5-muistien referenssinopeus, kun standardi julkaistaan. Tuttuun tapaan muistivalmistajat tulevat tuomaan markkinoille kuitenkin myös nopeampia muisteja ja esimerkiksi Samsung on ehtinyt jo esittelemään nopeamman, LPDDR5-7500-nopeuteen kykenevän muistipiirin. LPDDR5 on DDR5:n mobiililaitteisiin tarkoitettu matalavirtainen versio.

Lähteet: AnandTech, EETimes

Microsoftin pelipuolen strategia on kokenut lähihistoriassa niin pieniä kuin suurempiakin mullistuksia. Viime vuodet yhtiö on kuitenkin onnistunut pitämään kurssinsa ja keskittynyt tuomaan Xbox- ja PC-alustoja lähemmäs toisiaan esimerkiksi Play Anywhere -pelien avulla.

Nyt Microsoft näyttää valmistautuvan ottamaan todellisen harppauksen yhtenäistä pelialustaa kohti. Windows Insider -käyttäjille on tarjolla testiin Windows 10:n koontiversio 18334, joka sisältää uusia pelaamiseen keskittyviä tarkemmin määrittelemättömiä ominaisuuksia. Käyttäjät pääsevät lisäksi lataamaan ilmaiseksi State of Decay -pelin.

Twitter-käyttäjä WalkingCat on löytänyt koontiversiosta uuden Gaming Service -sovelluksen, joka asentaa XVD Disk Driver- (xvdd.sys, Microsoft Gaming Filesystem Driver) ja Gaming Filter -ajurit (gameflt.sys, Microsoft Gaming Install Filter Driver). Ajureissa on viitteitä puolestaan xsapi.dll- (Durango Storage API) ja XCrdApi.dll-kirjastoihin (Durango XCRDAPI). Durango oli alkuperäisen Xbox One -konsolin koodinimi.

Hyvistä Microsoft-lähteistään tutun Thurrott.com-sivuston Brad Sams on tutkinut asiaa ja selvittänyt omien lähteidensä sekä Twitter-nimimerkkien NazmusLabs ja Rafael avulla lisää tietoja Windows 10:n Xbox One -tuesta. Samsin mukaan ilmainen State of Decay ladataan poikkeuksellisesti assets1.xboxlive.com-osoitteesta, kun normaalisti esimerkiksi Play Anywhere -pelit ladataan Microsoft Storen serverdl.microsoft.com-osoitteesta. Itse asennustiedosto käyttää Xbox Onen peleille suunniteltua .xvc-tiedostoformaattia. Uuden koontiversion myötä ainakin State of Decayn .xvc-asennustiedoston voi asentaa myös käsin PowerShell-komentokehotteen kautta.

Pienimmillään kaikki tämä tarkoittaisi Microsoftin pyrkivän tuomaan pelaajille yhteisen käyttökokemuksen alustasta riippumatta. Samalla se kuitenkin antaa myös viitteitä siitä, että Microsoft saattaa yhdistää Xbox-konsolit ja PC:n kirjaimellisesti yhdeksi pelialustaksi siten, että Windows 10 -käyttäjät voivat pelata kaikkia Xbox One -pelejä. Mistään varmasta asiasta ei voida kuitenkaan vielä puhua, joten jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä mielenkiinnolla.

Lähde: Thurrott.com

Sony lanseerasi uudistetun mobiililaitestrategiansa ensimmäiset puhelimet MWC:ssä maanantaiaamuna. Samalla yritys esitteli myös uuden nimeämiskäytännön, jossa on luovuttu XZ- ja XA-kirjainyhdistelmistä high-end- ja mid-price-mallien yhteydessä. MWC:ssä julkaistuun uuteen mallistoon kuuluvat huippumalli Xperia 1, keskihintaluokkaan sijoittuvat Xperia 10 ja Xperia 10 Plus sekä edullisen hintaluokan Xperia L3.

Kävimme tutustumassa Sonyn uutuuksiin yrityksen messuosastolla maanantaina ja saimme hieman tarkemman katsauksen Xperia 1 –huippumallin tekniseen toteutukseen tiistaina. Tässä on lyhyet ensituntumat kaikista uutuusmalleista. Huomionarvoisena seikkana Xperia 1 –huippumallin ohjelmistoa ei päässyt vielä käyttämään, vaan demolaitteet olivat rajattuna lukitusnäytölle.
 
[read more=”Klikkaa ja lue koko juttu” less=”Piilota teksti”]

Xperia 1

Uusi Xperia 1 on ikään kuin seuraaja Xperia XZ2 Premium- ja Xperia XZ3 –malleille, vaikka jälkimmäinen säilyykin edelleen mallistossa ”ykkösen” alapuolella. Sony on keskittynyt Xperia 1:ssä erityisesti multimedia- ja kameraominaisuuksiin. Myös muotoilua on jälleen uudistettu.

Ulkoisesti Xperia 1 on ikään kuin palannut muutaman vuoden takaiseen aikaan, eikä Sony oikein tunnu itsekään tietävän mihin suuntaan se haluaa puhelimiensa muotoilua viedä. Parin edellisen sukupolven tyynymäisen kaarevasta takakuoren muotoilusta on luovuttu ja laite on jälleen viety ohuempaan ja tasapaksuun muottiin.

Etu- ja takapuolella on Gorilla Glass 6 –lasi ja välissä tasaisesti pyöristetty metallikehys. Laite tuntuu tukevalta ja varsin ohuelta. Sonyn lippulaivamalleille tyypilliseen tapaan rakenne on myös IP65/68-suojattu vedeltä ja pölyltä.

Xperia 1 näyttää jopa poikkeuksellisen solakalta, johtuen ensisijaisesti harvinaisesta näytön kuvasuhteesta. Laitteessa on markkinoiden ensimmäinen 4K-tarkkuuden OLED-mobiilinäyttö, jonka kuvasuhde on poikkeuksellisen laaja 21:9. Käyttöliittymässä ja sovelluksissa näyttö toimii alhaisemmalla tarkkuudella. Sonyn mukaan näyttö kykenee toistamaan värit erittäin laajasti ja se on kalibroitu tarkasti ITU-R BT.2020-väritilan mukaan. Sony perustelee harvinaista kuvasuhdevalintaansa elokuva- ja videosisällön kuvasuhteella, pystysisällön (kuten nettiselaus) tehokkaammalla näyttämisellä, paremmilla moniajomahdollisuuksilla sekä puhtaasti kilpailijoista erottavana tekijänä.

Vaikka näytön läpimitta on 6,5 tuumaa (1644 x 3840), on puhelimen leveys millin kapeampi kuin kuusituumaisella 18:9-kuvasuhteen näytöllä varustetussa XZ3:ssa. Pituus on sen sijaan kasvanut peräti yhdeksällä millillä ja kyseessä onkin varsin pitkä puhelin. Näytön suhteen Sony on ikään kuin hypännyt ääripäästä toiseen verrattuna XZ2 Premium –mallin 16:9-kuvasuhteen 4K-näyttöön. XZ2 Premium on yhdeksän millimetriä lyhyempi, mutta peräti kahdeksan millimetriä leveämpi kuin Xperia 1.

Sony on jättänyt näytön ylä- ja alareunaan edelleen pienet ”otsa-” ja ”leukakaistaleet”, joten laitteessa ei ole näyttölovea tai kamerareikää. Sonyn mukaan ylimääräisten elementtien ei haluta häiritsevän näytön sisältöä, kuten elokuvan katsomista. Ratkaisu pidentää luonnollisesti laitteen ulkomittoja entisestään.

Xperia 1:n oikeaan kylkeen on sijoitettu sormenjälkitunnistin, joka ei ole enää virtanäppäimen yhteydessä, vaan omassa upotuksessaan ja varsin hyvin peukalon ulottuvilla. Samassa kyljessä on myös kaikki painikkeet, eli äänenvoimakkuuden säätö, virtanäppäin ja Sonyn puhelimille tyypillinen kaksivaiheinen (tarkennus, kuvan otto) kameranäppäin.

Xperia 1:n takakuori on Gorilla Glass 6 –lasia, joka on suurimmilta osin tasainen, mutta kaareutuu kevyesti kaikilta reunoiltaan. Takakuoren alla sijaitseva akku on kapasiteetiltaan 3330 mAh, eli keskimääräistä pienempi tämän kokoluokan puhelimessa. Puhelin tukee USB Power Delivery –standardia pikalatauksessa sekä Sonyn Smart Stamina, Battery Care- ja Xperia Adaptive Charging –ominaisuuksia, mutta langaton lataus on valitettavasti pudotettu pois varustuksesta. Sonyn edustajan mukaan syy tähän löytyy designista – laitteesta haluttiin edellistä sukupolvea ohuempi, joten langaton lataus oli jätettävä pois.

Rautapuolelta Xperia 1:stä löytyy Qualcommin uusi Snapdragon 855 –järjestelmäpiiri, joka tarjoaa Android-markkinoiden tämän vuoden parasta suorituskykyä. RAM-muistia on kuusi gigatavua ja tallennustilaa 128 Gt. LTE-yhteydet ovat tuettuna Cat.19-nopeusluokkaan asti.

Keskelle takakuoren yläosaa sijoitettu takakamera on Sonyn ensimmäinen kolmoiskameratoteutus. Se tarjoaa kolme 12 megapikselin kuvasensoria, joista pääkamera on varustettu 26 mm:n kinovastaavalla polttovälillä, f1.6-aukkosuhteella sekä optisella vakaimella. Toinen kamera tarjoaa 52 mm:n kinovastaavan polttovälin sekä optisen vakaimen ja kolmas superlaajan 16 mm:n kinovastaavan polttovälin ilman vakaajaa.

Sonyn Alpha-sarjan järjestelmäkameroista on tuotu mm. automaattinen ihmiskohteen silmätarkennus, joka pystyy seuraamaan kohteen silmiä sekä tarkennuksen että valotuksen osalta kymmenen kuvan sekuntivauhdilla. Tuettuna on myös Optical SteadyShot –videokuvanvakautus aina 4K-tarkkuuteen asti. Videokuvaukseen tarjolla on erillinen Cinema Pro –tila, joka mahdollistaa 21:9 HDR 4K 24 FPS –videon tallentamisen käyttäen erilaisia Hollywoodissa käytettyjä väritiloja ja parametrejä.

Sony Xperia 10 ja 10 Plus

Keskihintaluokassa Sony nimesi Xperia XA –mallistonsa uudelleen Xperia 10 –mallistoksi. Sony kutsuu uusia Xperia 10 –mallejaan super-keskiluokkalaisiksi, josta voi käytännössä olla toki montaa mieltä. Huippumalli Xperia 1:n tapaan myös molemmat ”kympit” on varustettu laajalla 21:9-kuvasuhteen näytöllä, joka on perusversiossa kuusituumainen ja Plus-versiossa 6,5-tuumainen.

Kuvasuhdetta lukuun ottamatta näytön toteutus poikkeaa Xperia 1:stä. Kympeissä näytöt perustuvat IPS LCD –paneeleihin, joiden resoluutio on 1080 x 2520 pikseliä. Etupuolen design on myös hieman erikoinen, sillä alhaalla näyttö ulottuu lähes reunoille saakka, mutta yläreunaan on jätetty varsin leveä kaistale, joka on Sonyn mukaan pakollinen tarvittavan tekniikan (antennit, ääniliitäntä, etukamera) mahduttamiseen puhelimen sisään.

Laajakuvaisen näytön hyödyntämistä ja käytettävyyttä on pyritty parantamaan ohjelmistopuolella mm. yhden käden käyttöä helpottavilla ominaisuuksilla (ilmoitusvalikon avaaminen näytön keskeltä pyyhkäisemällä, yhden käden pienennetty ruutunäkymä) sekä moniajoa ja kahden sovelluksen avaamista helpottavilla toiminnoilla.

Xperia 10 –mallien unibody-kuorirakenne on muovia, vaikka sen pinnassa onkin mattapintainen ”metallimainen” viimeistely. Muodot ovat melko samankaltaisia kalliimman Xperia 1:n kanssa, vaikka materiaalit ja toteutus ovatkin poikkeavat – kyse on varsin solakan ja ohuen tuntuisista puhelimista, vaikka paksuutta onkin yli kahdeksan millimetriä.

Kooltaan Xperia 10 –mallit eivät tunnu kädessä yhtä suurelta, kuin näytön tuumakoon perusteella saattaisi päätellä. Leveyssuunnassa laitteet ovat miellyttävän kokoisia ja ongelmat käytön kanssa saattavatkin tulla lähinnä näytön yläreunassa sijaitsevien kohteiden kanssa. Erikoinen kuvasuhde ei kuitenkaan vaikuttanut ensituntumien perusteella lainkaan niin erikoiselta, kuin olin ennakkoon olettanut.

Ulkomitoiltaan Xperia 10 on peräti 13,7 mm pidempi kuin 5,2-tuumainen (16:9) XA2, mutta leveys on pienentynyt kahdella millillä ja paino pudonnut yhdeksällä grammalla.

Xperia 10 Plus on puolestaan neljä millimetriä pidempi, mutta peräti seitsemän milliä kapeampi ja 41 grammaa kevyempi kuin XA2 Ultra, joka käyttää kuusituumaista 16:9-kuvasuhteen näyttöä.

Molempien mallien oikeaan kylkeen on sijoitettu äänenvoimakkuus- ja virtanäppäimet sekä sormenjälkitunnistin. Valitettavasti myös Sonyn keskihintaluokan puhelimista aiemmin löytynyt erillinen kameranäppäin on jätetty pois kustannussyistä. Sonyn edustajan mukaan keskihintaluokan puhelimien käyttäjät eivät käyttäneet kameranäppäintä erityisen paljon, joten yritys halusi panostaa sen sijaan muihin ominaisuuksiin.

Molempien kymppimallien takakuoret näyttävät keskenään identtisiltä – vain mittasuhteissa on eroa. Kuten sanottua, kuorirakenne on muovia, vaikka se saattaa ensivaikutelmalta näyttää metallilta. Laatuvaikutelmassa ei kuitenkaan ole valittamista ja rakenne tuntuu kädessä tukevalle.

Xperia 10 –mallien hintaluokka (noin 350-450 euroa) huomioiden Sony on päätynyt käyttämään sisuskaluissa paikoin melko mielenkiintoista rautaa. Pienemmässä mallissa on Snapdragon 630 –järjestelmäpiiri, kolme gigatavua RAM-muistia ja 64 Gt eMMC-tallennustilaa. Plus-mallissa järjestelmäpiiri on etenkin prosessorien osalta hieman ruudikkaampi Snapdragon 636, jonka parina on neljä gigatavua RAM-muistia ja samat 64 Gt tallennustilaa.

Akkuosastolla kymppisarja jatkaa huippumallin viitoittamaa tietä, eli akkukapasiteetit ovat nykypäivän keskitasoa pienemmät. Xperia 10:n akku on kooltaan 2870 mAh ja Plus-mallin puolestaan 3000 mAh. Tuettuna on USB Power Delivery –pikalataus sekä Xperia 1:stä tutut lataustekniikat.

Takakamera on sijoitettu molemmissa malleissa keskelle takakuoren yläosaa, mutta ulkoisesta yhdennäköisyydestä huolimatta kameratoteutuksissa on eroa. Xperia 10:ssä takakamera koostuu 13 megapikselin pääkamerasta (1,12 um pikselikoko) f2.0-aukkosuhteen objektiivilla sekä syvyysterävyysefektin toteutuksessa avustavasta viiden megapikselin lisäkamerasta.

Plus-mallissa takakameran toteutus on hieman sisarmallia monipuolisempi. Pääkamera käyttää hieman suurempikokoista 12 megapikselin kuvasensoria (1,25 um pikselikoko) ja valovoimaisempaa f1.8-aukkosuhteen objektiivia. Toinen takakamera on kaksinkertaista zoomausta varten – se käyttää kahdeksan megapikselin sensoria (1,12 um pikselikoko) ja f2.4-aukkosuhteen 53 mm:n (kinovastaava) objektiivia.

Molemmat mallit tukevat 4K-videokuvausta 30 FPS ruudunpäivitysnopeudella.

Xperia L3

MWC:ssä esitellyn Xperia-malliston edullisin vaihtoehto ei jostain syystä noudata uutta nimeämiskäytäntöä, vaan on mallinimeltään Xperia L3. Toteutukseltaan alle 200 euron hintaluokkaan sijoittuva malli on kalliimpia sisariaan perinteisempi.

L3:n kuorirakenne on muovia ja näytön suojalasi Gorilla Glass 5:ttä. Ensituntumien perusteella laitteen rakenne on tukevan ja hyvin tehdyn oloinen muovin käytöstä huolimatta. Sormenjälkitunnistin on sijoitettu sisarmallien tapaan puhelimen oikeaan kylkeen.

18:9-kuvasuhteen näyttö on läpimitaltaan 5,7-tuumainen ja tarkkuudeltaan 720 x 1440 pikseliä. Ylä- ja alapuolelle jää nykymittapuulla leveähköt kaistaleet. Järjestelmäpiiriksi on valittu 12 nanometrin prosessilla valmistettava MediaTekin Helio P22, joka sisältää kahdeksan Cortex-A53-ydintä sekä PowerVR GE8320 GPU:n. RAM-muistia on tässä hintaluokassa riittävät kolme gigatavua ja tallennustilaa 32 Gt. Takakuoren alla piilottelee myös 3300 mAh akku, joka tukee USB PD –pikalatausta USB Type-C-liitännän kautta. Käyttöjärjestelmänä on valitettavasti vanha Android 8.0 Oreo, jollaista ei enää vuoden 2019 älypuhelinmalleista pitäisi löytyä.

Yhteenveto

Sonyn MWC-julkaisuista etenkin keski- ja high-end-luokan mallit tarjoavat hieman massasta poikkeavaa lähestymistapaa näytön kuvasuhteen osalta. Ensituntumien perusteella kapea ja korkea näyttö ei tuntunut lainkaan niin pahalta kuin ennakkoon saattaisi olettaa, mutta vasta käyttötestin myötä selviää, onko pitkästä puhelimesta riesaa esimerkiksi taskuun mahtumisen osalta. Etenkin Xperia 1 tarjoaa myös muita mielenkiintoisia uudistuksia näytön ohella. Sonyn ensimmäisellä kolmoiskameraratkaisulla on potentiaalia olla markkinoiden terävintä kärkeä.

Xperia 1 -älypuhelin tulee myyntiin loppukeväästä 2019 neljässä värissä: musta, liila, harmaa ja valkoinen. Xperia 10 ja 10 Plus tulevat Suomessa myyntiin 1. maaliskuuta alkaen 349 ja 429 euron suositushinnoilla. Xperia L3 tulee saataville maaliskuun puolivälistä lähtien 199 euron suositushintaan.

io-tech testaa ainakin Xperia 1 –mallin, kunhan testikappaleet tulevat saataville.
[/read]

Jimm’s PC-Store myy jatkossa valmiiksi ylikellotettuja Intelin prosessoreita, joiden lämmönlevittäjä on korkattu, vakiotahna- tai juotos on korvattu nestemäisellä metallilla ja lämmönlevittäjä liimattu takaisin paikoilleen. Lisäksi prosessorit myydään esitestattuna tietylle kellotaajuudelle ylikellotettuna ja yhden vuoden takuulla varustettuna.

Prosessoreiden korkkaamista on harrastettu tehokäyttäjien keskuudessa jo vuosien ajan, mutta itsetehtynä toimenpide on automaattisesti evännyt takuun.

Intelin nykyisissä 9. sukupolven Core-prosessoreissa lämmönlevittäjä on juotettu kiinni piisiruun, mutta aiemmissa sukupolvissa käytössä oli perinteinen lämpötahna ja lämmönlevittäjä oli liimattu kiinni hartsilaustaan. Korkkaamalla ja nestemetallia käyttämällä saavutetaan parempi lämmönjohtavuus piisirun ja lämmönlevittäjän välillä sekä parempi kontakti.

Lämpötahnaa vakiona käyttävillä prosessoreilla on saavutettu korkkauksella ja nestemetallilla jopa 20 astetta alhaisempia rasituslämpötiloja erityisesti ylikellotettuna ja uusilla juotetuilla 9. sukupolven Core-prosessoreilla lämpötila on laskenut noin 10 astetta.

Jimm’s testaa prosessorit luvatulla kellotaajuudella  Asuksen ROG Maximus X Hero -emolevyllä ja  240 millimetrin jäähdyttimellä varustetulla all-in-one-nestejäähdytyksellä maksimissaan 1,35 voltin käyttöjännitteellä ja AVX Offset -2 -asetuksella. Rasitustestinä on käytössä muun muassa Prime95-ohjelman 26.6-versio. Käyttäjän on osattava ylikellottaa prosessori luvatulle kellotaajuudelle omassa tietokoneessaan.

Korkkauksella ja takuulla on myös hintansa, sillä esimerkiksi noin 550 euron hintainen Core i9-9900K maksaa korkattuna ja viiden gigahertsin kellotaajuudelle esitestattuna 849 euroa ja 5,1 GHz:n versiolla on hintaa 999 euroa. Edullisin korkattu malli on 339 euron hintainen 4,8 GHz:iin esitestattu Core i5-9600K, joka maksaa vakiona 290 euroa.

Jos prosessorin korkkausta haluaa kokeilla itse takuun menettämisestä huolimatta, Jimm’sin valikoimista löytyy korkkaustyökalu 32,90 euron hintaan ja tuubi Thermal Grizzlyn nestemetallia 9,90 euron hintaan.

Lähde: Lehdistötiedote