Applen odotetaan julkaisevan tuttuun tapaansa uusia iPad-malleja myös kuluvan vuoden tapahtumissaan. Vuonna 2020 Apple esitteli niin uudistetun iPad Pro -mallistonsa sekä 10,2-tuumaisen iPadin ja uuden kulmikkaamman iPad Airin. Tälle vuodelle olisi vuotojen valossa odotettavissa uudet iPad Pro -mallit ja uudistetun muotoilun mukanaan tuova iPad Mini 6. Ominaisuusvuotojen lisäksi xleaks7-nimellä tunnettu vuotaja on tehnyt myös renderöinnit tulevista laitteista yhteistyössä italialaisen Pigtou-suojakuorisivuston kanssa.

iPad Pro -mallit vaikuttavat vuotokuvien ja huhujen perusteella noudattavan ulkonäöllisesti tuttua linjaa ollen yleisilmeeltään samankaltaisia jo vuonna 2018 julkaistun Pro-sarjan kanssa. Viime vuonna kahden takakameran tueksi esitelty LiDAR-sensori vaikuttaisi kuuluvan edelleen varustukseen kuten myös tutut magneettiset kiinnikkeet kynälle ja näppäimistölle sekä USB Type-C -liitäntä.

Sisällä sykkivästä järjestelmäpiiristä vuodoissa ei ole vielä varmuutta. Uusimman älypuhelinpiirin, A14 Bionicin, lisäksi Applen valikoimiin kuuluu nykyään myös Mac-tietokoneisiin tuotu M1-järjestelmäpiiri, joista jommankumman johdannaiseen uusien iPad Pro -mallien voisi olettaa pohjautuvan. iPad Pro 12.9:n kohdalla huhut kuitenkin puhuvat mahdollisesta näytön päivityksestä OLED-paneeliin, mikä olisi varsin merkittävä muutos aiemmin käytetyistä IPS-paneeleista. iPad Pro 11 -mallin suhteen vastaavia vuotoja tai huhuja ei ole vielä esiintynyt, mutta ainakin tähän asti Pro-mallien näytöt ovat kokoaan lukuun ottamatta säilyneet teknisesti pitkälti toisiaan vastaavina.

iPad Pro -mallien lisäksi tälle vuodelle olisi vuotojen mukaan tulossa myös uudistettu iPad Mini 6. Uutuusmalli on vuotokuvien mukaan tuomassa mukanaan uudistetun muotoilun. Kyseessä on ensimmäinen suurempi ulkonäöllinen päivitys koko Mini-sarjan elinkaaren aikana. iPad Mini 6 vaikuttaisi kutistavan näytön reunuksia tehden niistä selvästi edeltäjämallejaan ohuemmat, samaan tapaan kuin Pro-sarja aiemmin ja iPad Air viime vuonna. Pienemmistä näytön reunoista huolimatta ulkomittojen uskotaan säilyvän ennallaan ja sen sijaan näytön väitetään kasvaneen 9,15-tuumaiseksi.

Ulkonäöltään uusi iPad Mini ei vuotokuvien perusteella juurikaan muistuta sisarusmallejaan, vaan on selvästi omanlaisensa. Rakenne ei ole siirtynyt Applen muiden uutuusmallien tapaan kulmikkaaseen muotoiluun, vaan sen sijaan se on säilynyt tutussa pyöristetyssä rungossa. Näytön kasvun ja reunojen pienennyksen myötä Applen väitetään myös siirtyvän käyttämään reikään, keskelle näytön ylälaitaa, sijoitettua etukameraa.  Myös perinteisestä kotipainikkeesta ja siihen integroidusta sormenjälkilukijasta on luovuttu. Sormenjälkilukija löytyy kuitenkin yhä repertuaarista ja vuotojen mukaan se on sijoitettu näytön alle (renderöinneissä se on näkyvänä reikänä näytössä todennäköisesti sijainnin selventämisen vuoksi). Molemmat edellä mainituista ratkaisuista olisivat Applelle ensimmäisiä kertoja missään laitteissaan.

Ominaisuuskattauksen osalta huhuissa on esiintynyt Applen iPhone 12 -mallistosta tuttu A14 Bionic -järjestelmäpiiri, mutta yleensä Applen taulutietokonemalliston edullisempaan päähän kuuluvana mini-sarjaan myös edellisvuoden A13 voi olla mahdollinen vaihtoehto.

Uusien iPad Pro -mallien julkaisusta ei ole vielä tarkempia vuotoja, mutta sen odotetaan tapahtuvan tuttuun tapaan Applen WWDC-messuilla, jotka pidetään yleensä alkukesästä (touko-kesäkuu). Uudistetun iPad Minin julkaisun puolestaan huhutaan tapahtuvan jo maaliskuussa.

Lähteet: Pigtou (1), (2), (3)

Kaupallinen yhteistyö Asuksen kanssa

Videolla opastetaan perusasiat AMD:n 6-ytimisen Ryzen 5 5600X -prosessorin ylikellottamisesta. Samat perusjutut soveltuvat kaikkiin Ryzen 5000 -sarjan ja osittain 3000-sarjan ja sitä vanhempiin Ryzen-prosessoreihin. Isommalla ydinmäärällä lämmöt saattaa tulla vastaan aiemmin.

Videolla käydään läpi eri menetelmät suorituskyvyn parantamiseksi:

• 02:46 Testit vakiona
• 05:21 Precision Boost Overdrive (PBO)
• 07:13 Auto Overclocking +200 MHz
• 09:53 Manuaalinen ylikellottaminen (4,7 GHz)
• 12:50 PBO + Max CPU Boost Clock Override +400 MHz
• 14:46 Curve Optimizer (alivoltitus)
• 16:39 Muistiasetusten kiristäminen (DRAM Calculator)

Lopputuloksena Cinenbench R20 nT -testin tulos kaikilla ytimillä parani 10 % ja CS:GO FPS Benchmarkin ruudunpäivitysnopeus 3,5 %. Perinteisillä ylikellotusmetodeilla, joissa poistetaan tehon- ja virrankulutuksen rajoitukset prosessorin lämpötila nousi kaikkien ytimien rasituksessa noin 60 asteesta 80 asteeseen, mutta uudella Curve Optimizerilla eli alivoltituksella lämpötila pysyi samana ja CS:GO-pelitestissä jopa laski 8 asteella.

Esimerkkinä käytössä on Asuksen ROG Strix B550-F Gaming (Wi-Fi) -emolevy, mutta ohjeet soveltuvat kaikkien valmistajien emolevyille. BIOS-valikot näyttävät erilaiselta ja joillain ominaisuuksilla saattaa olla eri nimi.

• Asus, ROG Strix B550-F Gaming (Wi-Fi) -emolevyn tuotesivu
• Hinta.fi, Haku: Asus ROG Strix B550-F Gaming (Wi-Fi)

Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!

Katso video Youtubessa

Viime vuoden kolmannella neljänneksellä maailman suurimmaksi älypuhelinten järjestelmäpiirien toimittajaksi noussut MediaTek on julkaissut uudet lippulaivatason järjestelmäpiirinsä. Yhtiön Dimensity-sarja kasvaa kerralla kahdella uudella huippumallilla.

Dimensity 1200 on varustettu kahdeksalla prosessoriytimellä, jotka on jaettu nykytrendien mukaisesti kolmeen suorituskykyluokkaan. Järjestelmäpiirin tehokkain ydin on 3 GHz:n kellotaajuudella sykkivä Cortex-A78 ja sen alle sijoittuvat kolmen 2,6 GHz:n Cortex-A78-ytimen ja neljän 2 GHz:n Cortex-A55-ytimen prosessoriryppäät.

Dimensity 1100 -mallissa on pysytty vanhempaan tapaan kahteen luokkaan jaetuissa ytimissä. Järjestelmäpiirin neljä Cortex-A78-ydintä toimivat 2,6 GHz:n ja neljä Cortex-A55-ydintä 2 GHz:n kellotaajuudella. Kumpikin järjestelmäpiiri valmistetaan TSMC:n 6 nanometrin prosessilla.

Molempien järjestelmäpiirien grafiikkapuolesta vastaa Armin 9-ytimen Mali-G77 MC9 -grafiikkaohjain ja tekoälypuolta hoitaa molemmissa kuusiytiminen APU 3.0 -tekoälykiihdytin. Järjestelmäpiirit tukevat LPDDR4X-4266-muisteja ja UFS 3.1 -tallennustilaa.

Uudet Dimensityt tukevat parhaimmillaan 2520×1080-resoluution näyttöjä. Dimensity 1200:lla näytön maksimivirkistystaajuus on 168 Hz ja 1100:lla 144 Hz. Kamerapuolella molemmat tukevat puolestaan 32 + 16 megapikselin yhdistelmäkameroita, mutta yhdellä sensorilla Dimensity 1200 tukee jopa 200 megapikselin ja 1100 108 megapikselin kamerasensoria.

Järjestelmäpiirien yhteyksistä on vastuussa integroitu 5G-modeemi, joka tukee mm. 5G carrier aggregation (2CC) -teknologiaa FDD-, TDD- ja DSS-teknologioiden kera (Frequency Division Duplex, Time Division Duplex, Dynamic Spectrum Sharing). Järjestelmäpiirit tukevat myös Wi-Fi 6- ja Bluetooth 5.2 -standardeja.

MediaTek ei tässä vaiheessa kertonut, missä puhelimissa uudet järjestelmäpiirit tullaan näkemään ensimmäisinä, mutta niiden pitäisi ilmestyä markkinoille ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen vaihteen tienoilla. Ainakin Xiaomi, Vivo, Oppo ja Realme ovat ilmaisseet tulevansa julkaisemaan puhelimia uusilla Dimensity-järjestelmäpiireillä.

Lähde: MediaTek

Brink Bionics julkaisi viime vuoden loppupuolella monen tutkan ohi päässeen Impulse-ohjaimen joukkorahoituskampanjan kautta. Yhtiö oli esillä viime viikolla myös CES-messuilla, jossa se esitteli ohjaintaan.

Brink Bionics Impulse on tarkoitettu pelaajille, jotka haluavat minimoida myös ihmiskehon aiheuttaman viiveen. Yhtiön mukaan viive aivojen päätöksestä klikata siihen, että sormi toteuttaa klikkauksen vie keskimäärin noin 150-200 millisekuntia. Impulse lukee ihmisen aivoista sormien lihaksiin lähtevät signaalit ja hyödyntää koneoppimista tunnistaakseen niistä klikkaukset. Yhtiön mukaan laitteen avulla voidaan pienentää kyseistä viivettä keskimäärin 30-50 millisekuntia ja parhaimmillaan jopa 80 millisekuntia ohittamalla lihaksen supistumiseen kuluvan ajan.

Impulse on neopreenistä valmistettu hanskamainen laite ja se yhdistetään tietokoneeseen USB-johdolla. Hansikas korvaa käytössä hiiren vasemman ja oikean pääpainikkeen, mutta ei esimerkiksi peukalopainikkeita. Signaalit tunnistavien elektrodien lisäksi Impulsen varustukseen kuuluu Cortex-M0-pohjainen ohjainpiiri. Painoa sillä on 50 grammaa.

Vaikka Brink Bionics Impulsen IndieGoGo-kampanja on jo virallisesti päättynyt, on ohjain edelleen tilattavissa sivuston kautta. Pelkän Impulsen hinta on palvelussa noin 115 euroa ennen toimituskuluja ja lisäksi kantokopan ja LED-hiirimaton sisältävän Gamer Packin noin 138 euroa. Hinnat ovat 17-18 % pienemmät, kuin lopulliset jälleenmyyntihinnat. Hansikasohjain tulee saatavilla neljässä eri koossa. Yhtiön arvioiden mukaan Impulsen toimitukset päästään aloittamaan toukokuussa 2021.

Lähteet: IndieGoGo, Hexus

Vaikka SSD-asemissa suurin huomio kiinnittyy nykypäivänä M.2-liitäntäisiin asemiin, on myös SATA-väyläisillä asemilla edelleen oma paikkansa useimmissa kokoonpanoissa. Samsung on nyt laajentanut SATA-väyläisten asemiensa tarjontaa uusilla 870 EVO -sarjan SSD-asemilla.

Samsung 870 EVO -SSD-asemat perustuvat yhtiön uusimman sukupolven V-NAND-siruihin, joissa käytetään TLC-tyyppisiä soluja, sekä yhtiön omaan MKX-ohjainpiiriin. Samsung ei ole kertonut virallisesti monestako kerroksesta V-NAND-sirut tarkalleen muodostuvat, mutta todennäköisimmin kyse on 128-kerroksisesta sirusta. Samat sirut ovat käytössä myös yhtiön lippulaivatason 980 Pro -M.2-asemissa.

Samsungin uudet asemat tulevat saatavilla pienimmillään 250 gigatavuisina ja parhaimmillaan peräti 4 teratavun kapasiteetilla ja niissä on välimuistina aseman koosta riippuen 512 Mt – 4 Gt LPDDR4-muistia. Asemien perättäisluku- ja kirjoitusnopeudet ovat koosta riippumatta 560 ja 530 Mt/s ja satunnaisluku- ja kirjoitusnopeudet 98 000 ja 88 000 IOPSia. Asemien kirjoituskestävyydeksi kerrotaan 0,3 DWPD (Drive Writes per Day), mikä tarkoittaa aseman kapasiteetista riippuen 150 – 2400 teratavun kirjoituskestävyyttä. Asemille myönnetään lisäksi 5 vuoden takuu kirjoituskestävyyden rajoissa.

Samsung 870 EVO:n 250 Gt:n mallin suositushinta on 44,99 euroa, 500 Gt:n mallin 76,99 euroa, 1 Tt:n 161,99 euroa, 2 Tt:n 311,99 euroa ja 4 Tt:n 632,99 euroa.

Lähde: Samsungin lehdistötiedote (sähköposti)

Qualcomm on laajentanut järjestelmäpiirirepertuaariaan tänään uudella Snapdragon 870 -mallilla. Uutuus asemoituu yrityksen mallistossa tuoreen Snapdragon 888 -lippulaivapiirin sekä viimevuotisen Snapdragon 865+ -lippulaivapiirin väliin. Uutuus perustuu pitkälti 865+-mallin pohjalle ja sillä kerrotaan vastattavan laitevalmistajien pyyntöihin. Vahvasta sukulaisuudesta kertoo myös SM8250-AC-mallinumero – 865:ssä se on SM8250 ja 865+:ssa SM8250-AB.

Seitsemän nanometrin prosessilla valmistettavan 870:n ominaisuudet ovat hyvin lähellä viimevuoden 865-malleja. Piiri sisältää kahdeksan Kryo 585 -prosessoriydintä, joista suorituskykyisin yltää nyt 3,2 gigahertsin maksimikellotaajuuteen. Grafiikkasuorittimena on sama Adreno 650 ja 5G-yhteydet on toteutettu erillisellä X55-modeemipiirillä. WiFi 6- ja Bluetooth 5.2 -tuesta vastaa FastConnect 6800 -alijärjestelmä, jota käytettiin Snapdragon 865-perusmallissa.

Qualcommin mukaan uutuuspiiriä tullaan käyttämään Motorolan, OnePlussan, Oppon ja Xiaomin tulevissa huippumalleissa. Ensimmäiset piiriä käyttävät puhelimet julkaistaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Lähde: Qualcomm

Älypuhelinmarkkinat ovat saturoituneet viime vuosien aikana varsin voimakkaasti ja päättynyt vuosi koronan avittamana antoi viitteitä siitä, että etenkin ylimmän hintaluokan puhelimien hintatason nousu alkaisi olla saavuttaneen kipupisteensä. Monet alaa seuraavat ovat sitä mieltä, että uusissa puhelimissa nähdään liian vähän oikeasti uutta, mutta toisaalta uusien tekniikoiden kuten 5G:n ja taittuvan näytön yleistymistä ei ole otettu kaikkien osalta erityisen innostuneesti vastaan. Ottaen huomioon taittuvan näyttötekniikan potentiaali koko älypuhelimien rakenteen ja käytettävyyden muuttumisen kannalta, tai 5G:n vaikutus mobiililaitteiden tarjoamien mahdollisuuksien kehittymiseen, kritiikki kehityksen puutteesta alalla tuntuukin paikoin hieman ristiriitaiselta.

Ensimmäiset taittuvanäyttöiset puhelimet nähtiin markkinoilla jo vuoden 2019 puolella, mutta vuosi 2020 toi saataville pykälää kypsempiä teknisiä toteutuksia, vaikkakin massamarkkinoille sopivaan toteutukseen on vielä matkaa. Samsung on ollut toistaiseksi näkyvin taittuvaa näyttötekniikkaa puhelinmarkkinoille ajaneista valmistajista ja yritys onkin kertonut suunnitelmistaan tuoda tänä vuonna markkinoille enemmän ja edullisempia taittuvalla näytöllä varustettuja puhelimia. Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa kuinka alas Samsung pystyy hintatason painamaan, mutta tosiasia on, että korkea hintataso on ollut toistaiseksi uuden näyttötekniikan yleistymisen suurimpia jarruja. Kunhan hintataso saadaan hilattua alemmas ja tuotua markkinoille tavallisia kuluttajia puhuttelevia vaihtoehtoja, päästään vasta näkemään onko taittuvalla näytöllä riittävästi paukkuja luomaan uuden kehityssuunnan älypuhelinmarkkinoille. Vuoden 2021 aikana taittuvanäyttöisten puhelimien merkittävää yleistymistä tuskin tullaan kuitenkaan vielä näkemään. Ennakkotietojen mukaan myös muilta suurilta valmistajilta on luvassa taittuvanäyttöisiä puhelimia tänä vuonna, joten tarjonta kuitenkin tulee varmasti lisääntymään.

Taitettavan näyttötekniikan tapaan ensimmäiset 5G-tuella varustetut älypuhelimet nähtiin jo vuoden 2019 puolella, mutta vasta viime vuonna 5G teki vahvasti tuloaan high-end-puhelimien ohella myös keskihintaluokan laitteisiin. Puhelimissa käytetty 5G-tekniikka kehittyi vuonna 2020 selvästi energiapihimmäksi, mutta sillä saralla riittää edelleen parannettavaa 4G:hen nähden. 5G-laitteet kävivät myös hyvin kaupaksi, joskaan ei välttämättä ensisijaisesti käyttäjien tarpeiden, vaan tarjonnan ja markkinoiden ohjailun myötä. Toisin sanoen varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yli 300 euron puhelinta ostaville kokonaisuutena parhaat vaihtoehdot olivat lähes täysin 5G-malleja, vaikka uuden sukupolven yhteydelle ei olisikaan ollut vielä tarvetta. Lisäksi etenkin keskihintaluokan 5G-mallien myynti vauhditettiin erittäin houkuttelevilla tarjouksilla. Liittymäpuolella suomalaisoperaattorit siirtyivät painottamaan 5G-liittymiä sekä hinnoittelun että valikoiman avulla. Loppuvuoteen mennessä käytännössä kaikki nopeammat liittymävaihtoehdot oli muutettu 5G:tä hyödyntäviksi ja nopeimmat 4G-liittymät hinnoiteltu niin, että 5G-liittymän valitseminen on erittäin houkuttelevaa.

Vuonna 2021 5G-tuki tulee yleistymään entistä edullisemmissa hintaluokissa ja se tullaan näkemään jo alle 200 euron puhelimissa. 5G:n yleistymistä vauhdittaa yhä edullisempiin hintaluokkiin suunnatut 5G-modeemilla varustetut järjestelmäpiirit, joita ovat tällä hetkellä Mediatekin edullisemmat Dimensity-mallit sekä Qualcommin Snapdragon 690- ja 480-mallit. Pelkillä 4G-yhteyksillä varustetusta puhelimista onkin tulossa nopeasti poikkeus ja lähinnä halvimman hintaryhmän ominaisuus.

Keskivertokäyttäjän näkökannalta 5G:n yleistyminen ei tule tarjoamaan suurta yhtäkkistä mullistusta

Keskivertokäyttäjän näkökannalta 5G:n yleistyminen ei tule tarjoamaan suurta yhtäkkistä mullistusta, vaan lähinnä parantaa mobiiliverkkojen toimintaa ja nopeutta tekniikan yleistyessä uudeksi normaaliksi. Kannattaa myös muistaa, että tällä hetkellä käynnissä on vielä eräänlainen siirtymävaihe, jossa 5G NSA (non-standalone) -verkkotekniikka hyödyntää toiminnassaan osittain myös vanhoja 4G-verkkoja. Pilvipohjaiseen 5G Core -tekniikkaan perustuvat ”täysiveriset” 5G-verkot ovat Suomessa vasta testausvaiheessa ja operaattorit eivät ole kertoneet vielä tarkemmista lanseerausaikatauluistaan, mutta niitä voi io-techin tietojen mukaan odottaa valmistuvaksi 1-2 vuoden sisällä. Vasta Standalone 5G -tekniikka tuo mukanaan uuden verkkotekniikan merkittävimmät hyödyt, kuten alhaisemmat viiveet ja huomattavasti monipuolisemman liikenteen hallinnan, joka mahdollistaa mm. verkon kapasiteetin viipaloinnin käyttäjäkohtaisesti.

Otsikon kysymykseen vastatakseni, sekä 5G että taittuvat näytöt ovat vielä kypsymisvaiheessa, mutta niiden tulevaisuudennäkymät ovat varsin erilaiset. 5G:stä tulee lähivuosina uusi normaali ja vaikka mobiiliverkkojen yleinen palvelutaso tulee sen myötä paranemaan, eivät monet peruskäyttäjät tule kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. Taittuvat näytöt ovat myös kypsymisvaiheessa, mutta niiden tulevaisuus on toistaiseksi täysi kysymysmerkki, ja alkanut vuosi tulee tuskin vielä määrittämään mitään pysyvää tekniikan tulevaisuudesta.

Muita jo viime vuonna nähtyjä, mutta entisestään yleistyviä älypuhelinominaisuuksia tulevat tänä vuonna olemaan mukautuvan korkean virkistystaajuuden näytöt sekä neljän eri polttovälin lippulaivakamerat. Viime vuoden aikana useimmista ylemmän hintaluokan puhelimista löytyi jo korkean virkistystaajuuden näyttö 90 ja 144 hertsin haarukasta. Kuitenkin vain harvassa virkistystaajuus oli sisällön mukaan mukautuvaa sorttia. Tänä vuonna vähintään 120 hertsin näytöt tuleva yleistymään kalliimman pään puhelimissa entisestään ja mukautuva virkistystaajuus on tarjolla yhä useampaan malliin. 90 ja 120 hertsin näytöt tulevat yleistymään myös keskihintaluokan malleissa.

Kamerapuolella neljän eri polttovälin takakamerakokonaisuudet olivat vielä viime vuonna varsin harvinaisia. Tänä vuonna niitä saatetaan nähdä ylimmän hintaluokan puhelimissa aiempaa enemmän. Tyypillinen neljän kameran kokonaisuus on todennäköisesti ultralaajakulman, laajakulman, lyhyen zoomin (normaali-/telekamera) ja pitkän telekameran yhdistelmä, jolla saadaan katettua jo varsin laaja polttovälialue. Tämän myötä luonnollisesti myös kamerakyhmyjen koko tulee kasvamaan entisestään. Myös kuvasensoreiden megapikselimäärä tulee kasvamaan, sillä esimerkiksi Samsungin on huhuttu julkaisevan 200 megapikselin sensorin. Entisestään lisääntyvä kuvaprosessointisuorituskyky tulee mahdollistamaan entistä suuremman kuvadatan sekä useamman eri kameran samanaikaisen datan nopean käsittelyn ja hyödyntämisen.

Akkupuolella latausnopeudet tulevat varmasti kasvamaan entisestään, mutta hyödyt kuluttajalle alkavat olla jo monin paikoin kyseenalaisia, sillä jo selvästi alhaisemmilla lataustehoilla on saatu jo nyt aikaan varsin ripeitä latausnopeuksia. Valmistajien soisikin keskittyvän enemmän akun elinikää pidentäviin ominaisuuksiin, kuten lataustehon rajoittamiseen ja varaustason ylärajan määrittämiseen, jotka löytyvät toistaiseksi vain muutaman valmistajan puhelimista. Oma mausteensa soppaan tuo laturien jättäminen pois myyntipakkauksesta, joka on Applen, Xiaomin ja Samsungin viimeisimpien lippulaivajulkaisujen perusteella yleistyvä trendi. Ratkaisu vähentää varmasti turhaa elektroniikkajätettä, mutta samalla myös lisää oheistarvikkeiden myyntiä ja tekee puhelimen täyden potentiaalin hyödyntävän laturin löytämisestä peruskuluttajalle haastavampaa.

io-techin tavoitteena on käsitellä myös vuonna 2021 kaikki Suomen markkinoille julkaistavat merkittävät älypuhelinjulkaisut ensi tilassa. Viime vuonna lanseerattuun tapaan merkittävimmät älypuhelinjulkaisut tullaan käsittelemään tuoreeltaan ensituntumavideon muodossa ja varsinainen testiartikkeli julkaistaan kirjoitettuna mahdollisimman pian sivuston puolella. Artikkelien julkaisuaikaa pyritään optimoimaan paremmin viime vuoteen nähden ennakkosuunnittelun ja lyhyemmän läpimenoajan (aika testilaitteen saapumisesta artikkelin julkaisuun) avulla.

Valitsimme myös io-techin mobiilitoimituksen kesken vuoden 2020 parhaat älypuhelimet neljässä eri hintakategoriassa. Alle 200 euron hintaluokassa valintamme oli Nokia 5.3, alle 450 euron hintaluokassa Samsung Galaxy A51 5G, alle 700 euron hintaluokassa OnePlus 8T ja yli 700 euron lippulaivaluokassa OnePlus 8 Pro. Oheiselta videolta voi katsoa tarkemman perustelut valinnoille sekä pahimmat haastajat kussakin hintaluokassa.

NVIDIA toi näyttöihin vaihtelevan virkistystaajuuden tuen G-Sync-moduulien avulla alun perin jo vuonna 2013. Sittemmin G-Sync-brändi on jaettu kolmeen tasoon: G-Sync Ultimate huippunäytöille normaalia tiukemmin vaatimuksin, perusmuotoinen G-Sync löyhemmin vaatimuksin, mutta edelleen G-Sync-moduulilla, ja G-Sync Compatible, joka on varattu VESA:n Adaptive-sync-standardia eli tutummin FreeSynciä tukeville näytöille, jotka NVIDIA on erikseen testannut täysin toimiviksi yhtiön näytönohjaimilla.

Päivitys klo. 22.45: NVIDIA on antanut asiaan liittyen lausunnon Overclock3D-sivustolle. Yhtiön mukaan Acerin X34 S -näytön listaus oli virhe, sen pitäisi olla listattuna tavallisena G-Sync-näyttönä. Lisäksi yhtiön mukaan DisplayHDR 1000 ei olisi ikinä ollut G-Sync Ultimaten vaatimus, vaikka se kaikessa markkinointimateriaalissa onkin ollut aina listattuna nimenomana G-Sync Ultimaten ominaisuutena. Voit lukea koko lausunnon alta.

Late last year we updated G-SYNC ULTIMATE to include new display technologies such as OLED and edge-lit LCDs.

All G-SYNC Ultimate displays are powered by advanced NVIDIA G-SYNC processors to deliver a fantastic gaming experience including lifelike HDR, stunning contract, cinematic colour and ultra-low latency gameplay. While the original G-SYNC Ultimate displays were 1000 nits with FALD, the newest displays, like OLED, deliver infinite contrast with only 600-700 nits, and advanced multi-zone edge-lit displays offer remarkable contrast with 600-700 nits. G-SYNC Ultimate was never defined by nits alone nor did it require a VESA DisplayHDR1000 certification. Regular G-SYNC displays are also powered by NVIDIA G-SYNC processors as well.

The ACER X34 S monitor was erroneously listed as G-SYNC ULTIMATE on the NVIDIA web site. It should be listed as “G-SYNC” and the web page is being corrected.

Alkuperäinen uutinen:

Nyt tätä kolmijakoa on muutettu kaikessa hiljaisuudessa laskemalla G-Sync Ultimate -tason vaatimuksia. Aiemmin G-Sync Ultimaten vaatimuksiksi lueteltiin muun muassa DisplayHDR 1000 -sertifiointi, taustavalaistuksen FALD-tuki (Full Array Local Dimming), tuki täydelle DCI-P3-väriavaruudelle sekä vaihtelevan virkistystaajuuden tuki yhdestä hertsistä kunkin paneelin maksimivirkitystaajuuteen asti.

Uuden määritelmän mukaan vaatimuksista näkyvin, DisplayHDR 1000 -sertifiointi, on saanut väistyä ja sen tilalla NVIDIAn sivuilla komeilee vain ”Lifelike HDR” ilman sen tarkempia määritelmiä. CES 2021 -messuilla esiteltiinkin ensimmäisiä G-Sync Ultimate -näyttöjä, joiden HDR-tuki riittää vain DisplayHDR 600 -sertifikaattiin, kuten MSI:n Optix MEG381CQR ja LG:n 34GP950G, tai jopa vain DisplayHDR 400 -sertifikaattiin, kuten Acer X34 S. Muut mahdollisisesti muuttuneet vaatimukset eivät ole tällä hetkellä tiedossa.

Lähteet: NVIDIA (1), (2), (3), Hexus, PC Monitors @ Twitter

Kiinan pyrkimykset omavaraisuuteen teknologiassa ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi varmasti kaikille alaa seuraaville. Nyt kiinalainen Shanghai Tianshu Zhixin Semiconductor on ilmoittanut saaneensa valmiiksi ensimmäisen GPGPU-laskentapiirinsä datakeskuksiin.

Tianshu Zhixinin Big Islandiksi nimeämä GPGPU rakentuu peräti 24 miljardista transistorista ja se valmistetaan 7 nanometrin valmistusprosessilla. Tom’s Hardwaren tietojen mukaan piirin valmistaja ei ole julkista tietoa, mutta prosessista annetut tiedot täsmäävät TSMC:n prosessiin. Piirin ns. tape-out eli sen valmistuksessa käytettävien valmiiden maskien valmistuminen on tapahtunut viime vuoden toukokuussa. Piiristä julkaistun renderöinnin mukaan sen tukena on neljä pinoa HBM-muistia.

Big Islandin suorituskykylukemat ovat toistaiseksi vielä osittain hämärän peitossa. Tianshu Zhixinin mukaan piiri saavuttaisi FP16-tarkkuudella 147 TFLOPSin suorituskyvyn, kun sen suorimmat kilpailijat AMD:n Radeon Instinct MI100 saavuttaa 184,6 TFLOPSia ja NVIDIAn A100 77,97 TFLOPSia samalla tarkkuudella. Big Island tukee FP16-tarkkuuden lisäksi myös kaikkia muita yleisiä laskentatarkkuuksia, mukaan lukien verrattain uusi tulokas BF16 eli BFloat16.

Lähde: Tom’s Hardware

Samsung on tänään julkistanut uuden 108 megapikselin Isocell HM3 -sensorin. Sensori on kooltaan 1/1,33”, minkä myötä pikselikoko on 0,8 μm. Isocell HM3 on siis palannut viimeksi HM1:ssä nähtyyn kokoon edeltäneen HM2:n luotettua pykälän pienempään 1/1,52” sensoriin. Edeltäjämalleista tuttuun tapaan kamera tuottaa 12 megapikselin kuvia yhdistäen yhdeksän pikseliä yhdeksi, minkä lisäksi myös täyden 108 megapikselin kuvien ottaminen on mahdollista.

Korealaisvalmistajan uutuussensori panostaa automaattitarkennuksen nopeuttamiseen uuden Super PD Plus -ominaisuuden avulla. Kyseessä ovat automaattitarkennukseen optimoidut mikrolinssit, jotka on lisätty vaihetarkennuspisteiden päälle parantaen valmistajan mukaan etäisyysmittausten tarkkuutta jopa 50 prosentilla. Eritoten tämän pitäisi auttaa hämärässä kuvatessa.

Dynamiikaltaan haastavissa vaihtelevaa valoa sisältävissä ympäristöissä, kuten tunnelin päässä kuvaamista helpottamaan Isocell HM3 käyttää Smart ISO Pro -tekniikkaa. Kyseessä on HDR-kuvausteknologia, joka ottaa yhtäaikaisesti kuvan korkealla ja matalalla ISO-arvolla yhdistäen ne yksittäiseksi kuvaksi 12-bittisellä värisyvyydellä vähentäen kohinaa. Perinteisistä HDR-kuvista tila eroaa siten, ettei se tarvitse useita kuvia erilaisilla valotuksilla, mikä vähentää liikkuvien kohteiden kanssa mahdollisesti syntyviä artefakteja. Isocell HM3:n luvataankin olevan alhaisen kohinan tilassa jopa 50 prosenttia valoherkempi kuin edeltäjänsä.

Kuvanlaatuun keskittyvien uudistusten lisäksi Samsung on optimoinut sensorin virrankulutusta ja Isocell HM3:n luvataankin olevan kuvan esikatselutilassa, eli käytännössä kuvaa ottaessa näytön toimiessa etsimenä, 6,5 prosenttia vähävirtaisempi kuin edeltäjänsä.

Isocell HM3 on Samsungin 108-megapikselisten sensorien mallisarjan neljäs sukupolvi. Sarjan aloittanut Isocell Bright HMX on käytössä muun muassa io-techin testissäkin käyneessä Xiaomi Mi 10T Prossa. Sitä seurannut Isocell Bright HM1 puolestaan löytyy muun muassa Samsungin viime vuoden huippumallista, Galaxy S20 Ultrasta. Uutta HM3:a edeltävä Isocell HM2 julkaistiin vasta viime vuoden lopulla, eikä sitä ole vielä länsimaissa nähty. Kiinan markkinoilta kyseinen sensori kuitenkin löytyy ainakin Xiaomi Redmi Note 9 Pro 5G:stä.

Isocell HM3 on jo massatuotannossa ja Samsung on vahvistanut kyseisen sensorin löytyvän loppukuusta markkinoille saapuvasta Samsung Galaxy S21 Ultrasta.

Lähteet: Samsung (1), (2)